Peruskoulu muutoksen tarpeessa?

[J. Hakaneula]

Edellä oli puhetta liikunnan kursseista, mutta mitä olette mieltä liikunnan opetuksen määrästä? Pitäisikö lisätä, pitää nykyisellään vai kenties jopa vähentää?

Isoin haastehan peruskoulujen liikunnanopetuksessa on se, kuinka saada ne lapset/nuoret innostumaan liikunnasta, jotka kokevat liikunnanopetuksen ja ylipäätään liikunnan harrastamisen epämieluisana asiana. Eikä tähän ongelmaan todellakaan auta se, että lisätään pakollisen liikunnan määrää perusopetuksessa. Psyykkisen valmennuksen asiantuntija Jarmo Liukkonen piti meille kouluaikana luentoa lasten ja nuorten psyykkisestä kehittymisestä ja hän esitti mielestäni hyvän kysymyksen koulujen liikunnanopetuksen lisäämisestä: "Mitä järkeä on lisätä niiden oppilaiden tuskaa, jotka kokevat jo olemassa olevat liikuntatunnit nöyryyttävinä hetkinä itselleen?"

Toisaalta en kyllä lähtisi vähentämäänkään liikunnan opetusta. Kaksi viikkotuntia pakollista liikuntaa on poliittisesti ihan korrekti määrä, kompromissi. Halukkaat voivat ottaa sitten valinnaista liikuntaa lisäksi ja ne, jotka inhoavat liikuntaa, eivät tällä tuntimäärällä vielä ainakaan kokonaan traumatisoidu.

 

[mission16W]

Niin oma ajatukseni oli, että lukiossa olisi uskontoa 2-3 kurssia, josta yksi käsittelisi kristinuskoa ja 1-2 kurssia taas muita uskontoja. Korostunut asema tosiaan sen takia, että Suomessa ko. uskonnolla on korostunut merkitys.

Noin se suunnilleen nykyään meneekin. Uskonnon tunneilla käsitellään kristinusko verrattain nopeasti ja sitten siirrytään muihin yleisempiin ja harvinaisempiin uskontoihin. Jos ottaa enemmän syventäviä kursseja, niissä puhutaan sitten jo enemmän raamatun syntyvaiheista ja sisällöstä, mutta ei mielestäni mitenkään faktoina, vaan enemmänkin historiallisen ja kulttuurillisen merkityksen kannalta.

Kun kävin itse muutama vuosi sitten huvikseni katselemassa Turun iltalukiossa opetuksen nykytasoa, siellä ainakin uskontoa opetettiin ihan kuin mitä tahansa muutakin historiallista ainetta.

Isoin haastehan peruskoulujen liikunnanopetuksessa on se, kuinka saada ne lapset/nuoret innostumaan liikunnasta, jotka kokevat liikunnanopetuksen ja ylipäätään liikunnan harrastamisen epämieluisana asiana. Eikä tähän ongelmaan todellakaan auta se, että lisätään pakollisen liikunnan

Näinpä. Suuri osa ongelmasta tullee lapsista itsestään. Jos joku on vähän muita hitaampi tai lihavampi, hän saa varmasti kuulla siitä joka jumalan siunaamalla liikuntatunnilla.

Asiaa ei myöskään auta se, että moni liikunnanopettaja tuntuu olevan kauniisti sanoen luonnevikainen. Itse näin monta kertaa peruskoulussa tilanteita, joissa opettajat eivät suinkaan puuttuneet tällaiseen kiusaamiseen, vaan osallistuivat siihen.

Ei ihme, jos ei liikunta nappaa.

 

[cottonmouth]

Mielestäni ATK:n peruskurssi kannattaisi laittaa pakolliseksi. Paljon enemmän hyötyä kuin esim. uskonnosta.

Miksi? Peruslukiolainen osaa aivan pomminvarmasti jo muutoinkin ne asiat, joita tuon yhden pakollisen ATK-kurssin aikana ehdittäisiin käydä. Kaikilla on kotona "internet ja ATK" ja käyttävät niitä jokapäiväisessä elämässään. Tuolla pakollisella kurssilla olisi kuitenkin todennäköisesti mentävä inttimalliin ns. hitaimman mukaan eli hyöty olisi aikalailla olematon 95% prosentille opiskelijoista.

Lähes kaikista reaaleista pitäisi vähentää kursseja vaikka niin, että jokaista olisi yksi pakollinen. Peruskoulun opetusta kannattaisi todellakin tiivistää niin, että lukion aineiden 1. kurssit olisivat jo 9. luokalla.

Mielenkiinnosta, miten esimerkiksi tiivistäisit kaikille, jo jonkinlaisen yleissivistyksen kannalta tarvittavan, historian, biologian, maantieteen jne. opetuksen yhteen kurssiin?

Miten muissa yliopistokaupungeissa toimii lukioiden ja yliopiston välinen yhteistyö? Täällä vaasassa ainakin on/oli yliopistokursseja tarjolla lukiolaisille. Lisäksi yliopisto kustansi meidät studia messuille.

Espoon lukioissa ainakin on melko paljonkin yhteistyötä Otaniemen suuntaan. Esim. TKK:n tiettyjä kursseja on mahdollista suorittaa jo etukäteen lukiossa.

Kaksi kaveriani saattavat jopa failata lukio ruotsin takia, koska heillä on vain 1 kurssi hyväksytysti suoritettu, vaikka ovat käyneet kurssit kahdesti läpi.

Tällaisten jannujen kohdalla tuo lienee aivan oikein. Jos koko lukion oppimäärän suorittaminen jää yhdestä aineesta/muutamasta kurssista kiinni, niin peiliin saa katsoa, ei OPS:in. Käsittämättömintä on se, että varsinkin pienemmissä lukioissa näitä rääpäleitä pumpataan ylioppilaiksi jollain lisäsuorituksilla ja suullisilla kuulusteluilla, vain jotta saadaan tilastoihin valmistuneeksi.

Aihetta sivuten, juttelin tässä vähän aikaa sitten erään Persujen eduskuntavaaliehdokkaan kanssa, joka oli sitä mieltä, että monen maisterin tutkinto jää siksi saamatta, että ei onnistu suorittaa tuota "helvetillistä virkamiesruotsia". Totesin myös tuolle ukolle, että ehkä sitten vain ei kuulu saada koko tutkintoa, jos tuosta yhdestä huumorikurssista jää kiinni.

Hieman tuli negatiivinen viesti, mutta hienoa silti kuulla opiskelijankin näkökulma.

Linkki: quotez.net

 

[MrMacmanaman]

Miksi? Peruslukiolainen osaa aivan pomminvarmasti jo muutoinkin ne asiat, joita tuon yhden pakollisen ATK-kurssin aikana ehdittäisiin käydä. Kaikilla on kotona "internet ja ATK" ja käyttävät niitä jokapäiväisessä elämässään. Tuolla pakollisella kurssilla olisi kuitenkin todennäköisesti mentävä inttimalliin ns. hitaimman mukaan eli hyöty olisi aikalailla olematon 95% prosentille opiskelijoista.

On totta, että kaikki tai lähes kaikki osaavat käyttää internetiä, mutta ainakin meidän kurssilla lähes puolilla oli jotain ongelmia wordin ym. perusohjelmien kanssa. Omalta osalta tuo kurssi oli hyvä, koska se oli periaatteessa ilmainen kurssi ja istuin 95% ajasta netissä surffaillen. Onhan se hyvä niillekin, jotka osaavat käyttää konetta siinä mielessä, että tulee pieni tauko kaiken muun tärkeän keskellä.

Mielenkiinnosta, miten esimerkiksi tiivistäisit kaikille, jo jonkinlaisen yleissivistyksen kannalta tarvittavan, historian, biologian, maantieteen jne. opetuksen yhteen kurssiin?

Periaatteessahan se olisi tiivistetty kahteen kurssiin, jos 1. kurssin asiat käytäisiin jo 9. luokalla. Omasta mielestäni ala- ja yläasteella oli sellainen määrä ns. turhaa, että tiivistämällä saataisiin lukion ykköskurssit mahtumaan jo 9. luokalle.

Tällaisten jannujen kohdalla tuo lienee aivan oikein. Jos koko lukion oppimäärän suorittaminen jää yhdestä aineesta/muutamasta kurssista kiinni, niin peiliin saa katsoa, ei OPS:in. Käsittämättömintä on se, että varsinkin pienemmissä lukioissa näitä rääpäleitä pumpataan ylioppilaiksi jollain lisäsuorituksilla ja suullisilla kuulusteluilla, vain jotta saadaan tilastoihin valmistuneeksi.

Aihetta sivuten, juttelin tässä vähän aikaa sitten erään Persujen eduskuntavaaliehdokkaan kanssa, joka oli sitä mieltä, että monen maisterin tutkinto jää siksi saamatta, että ei onnistu suorittaa tuota "helvetillistä virkamiesruotsia". Totesin myös tuolle ukolle, että ehkä sitten vain ei kuulu saada koko tutkintoa, jos tuosta yhdestä huumorikurssista jää kiinni.

Eikö ole mielestäsi tyhmää, että Suomessa ei läpäise koulua, jos ei osaa naapurimaan kieltä? 5m ihmistä puhuu Suomea äidinkielenään 5,3m asukkaan maassa, joten ei 200k ihmisen puhuma kieli saa vaikuttaa suomenkielisten elämään näin voimakkaasti.

 

[Fordél]

Isoin haastehan peruskoulujen liikunnanopetuksessa on se, kuinka saada ne lapset/nuoret innostumaan liikunnasta, jotka kokevat liikunnanopetuksen ja ylipäätään liikunnan harrastamisen epämieluisana asiana. Eikä tähän ongelmaan todellakaan auta se, että lisätään pakollisen liikunnan määrää perusopetuksessa. Psyykkisen valmennuksen asiantuntija Jarmo Liukkonen piti meille kouluaikana luentoa lasten ja nuorten psyykkisestä kehittymisestä ja hän esitti mielestäni hyvän kysymyksen koulujen liikunnanopetuksen lisäämisestä: "Mitä järkeä on lisätä niiden oppilaiden tuskaa, jotka kokevat jo olemassa olevat liikuntatunnit nöyryyttävinä hetkinä itselleen?"

Hyvä näkökulma. Tosiaan, ongelma ei ole se, että liikuntaa olisi liian vähän. Ongelma on sama kuin muualla yhteiskunnassa eli miten motivoida vähän liikkuvat harrastamaan liikuntaa. Jotenkin pitäisi saada poistettua ne esteet, jotka estävät nuoria nauttimasta liikunnasta ja kokemasta onnistumisen tunteita. En tiedä olisiko esittämäni urheiluseurayhteistyö mitenkään apuna tähän?

Eikö ole mielestäsi tyhmää, että Suomessa ei läpäise koulua, jos ei osaa naapurimaan kieltä? 5m ihmistä puhuu Suomea äidinkielenään 5,3m asukkaan maassa, joten ei 200k ihmisen puhuma kieli saa vaikuttaa suomenkielisten elämään näin voimakkaasti.

En näe mitä eroa on siinä, ettei läpäise fysiikkaa, uskontoa, maantietoa, ruotsia tai kuvaamataitoa. Koulun on oltava yleissivistävä ja sitä varten on oltava monipuolisesti erilaisia pakollisia kursseja.

 

[cottonmouth]

Omalta osalta tuo kurssi oli hyvä, koska se oli periaatteessa ilmainen kurssi ja istuin 95% ajasta netissä surffaillen. Onhan se hyvä niillekin, jotka osaavat käyttää konetta siinä mielessä, että tulee pieni tauko kaiken muun tärkeän keskellä.

No ehkä tuossa juuri tuli se miksi tämän aineen ei kuulu olla pakollinen.. Ei pakollisiin oikein tällaisia "lepotaukokursseja" ole varaa haaskata.

Muutoinkin tuo "pieni tauko kaiken muun tärkeän keskellä" kuulostaa hieman erikoiselta. Tunnen suuren määrän opiskelijoita, jotka käyvät kolmeen vuoteen ~90-100 kurssia ja vetävät samalla esimerkiksi urheilulajinsa kansallisella huipulla. Lukiosta kannattaa, varsinkin tasokkaissa, ottaa kaikki irti mitä saa. Usein opettaja on asiaansa hyvin perehtynyt ammattilainen, kun taas seuraavana syksynä voi olla pienryhmässä tai laskareissa, joita vetää vanhemman vuosikurssin opiskelija tai graduaan/dippaansa tekevä assari.

Periaatteessahan se olisi tiivistetty kahteen kurssiin, jos 1. kurssin asiat käytäisiin jo 9. luokalla. Omasta mielestäni ala- ja yläasteella oli sellainen määrä ns. turhaa, että tiivistämällä saataisiin lukion ykköskurssit mahtumaan jo 9. luokalle.

Tavallaan voisi olla mahdollista, jos peruskoulussa olisi tasoryhmät. Muutoin tuollainen on koko ikäluokan kohdalla ihan täyttä utopiaa. Valitettavasti.

Eikö ole mielestäsi tyhmää, että Suomessa ei läpäise koulua, jos ei osaa naapurimaan kieltä? 5m ihmistä puhuu Suomea äidinkielenään 5,3m asukkaan maassa, joten ei 200k ihmisen puhuma kieli saa vaikuttaa suomenkielisten elämään näin voimakkaasti.

Lätkä termein näillä mennää eli tällä hetkellä pelataan näillä säännöillä. Järkevyydestä saa olla montaa mieltä, mutta jos muutoin periaatteessa ihan täysipäisen ihmisen tutkinto jää muutamista ruotsin suorituksista kiinni, niin ei se enää ole tyhmää. Se on ihan aitoa tyhmyyttä.

 

[girlzilla]

Järkevyydestä saa olla montaa mieltä, mutta jos muutoin periaatteessa ihan täysipäisen ihmisen tutkinto jää muutamista ruotsin suorituksista kiinni, niin ei se enää ole tyhmää. Se on ihan aitoa tyhmyyttä.

Sama. Jos ei lukiossa pääse läpi paria ruotsin kurssia, niin ehkäpä lukio ei ollut tälle oppilaalle oikea paikka. En usko että kukaan tosissaan väittää että ruotsi on niin vaikea kieli ettei femmaa onnistu kurssista saamaan?

 

[kamik]

Tosiaan, ongelma ei ole se, että liikuntaa olisi liian vähän. Ongelma on sama kuin muualla yhteiskunnassa eli miten motivoida vähän liikkuvat harrastamaan liikuntaa. Jotenkin pitäisi saada poistettua ne esteet, jotka estävät nuoria nauttimasta liikunnasta ja kokemasta onnistumisen tunteita. En tiedä olisiko esittämäni urheiluseurayhteistyö mitenkään apuna tähän?

Pakolla ei ainakaan saa ketään harrastamaan mitään. Nykyajan kakarat ovat suurimman ajan vapaa-ajastaan sisällä, kotona tai kavereilla. Juuri mitään ulkoaktiviteetteja heillä ei ole, koska sen eteen täytyy nähdä vaivaa. Nuorten mukavuusalue on hyvin pieni rajoittuen tv:n, pleikkarin ja tietokoneen pyhään kolminaisuuteen. Tältä mukavuusalueelta poistuminen edellyttää, että täytyy tehdä jotain, ja se ei oikein sovi. Ei kiinnosta, ei huvita, ei jaksa, joskus toiste. Tekosyitä tekosyiden perään. Loppujen lopuksi luulen syyksi sitä, että isolla joukolla nuoria on niin paska peruskunto, ettei se motivoi heitä mihinkään liikkumiseen.

Olen asiasta jutellut valvontaryhmäni kanssa joitakin kertoja terveystiedon tunneilla, ja he silmät suurena ihmettelivät kuinka sain ajan kulumaan kakarana, kun ei ollut tietokoneita. Sanoin heille, että mulla oli kymmenesosa heidän kavereistaan, mutta he olivat todellisia ihmisiä, ei mitään nettiprofiileja. Minä pelasin lätkää, futista, pesistä jne kavereideni kanssa, en hengaillut kolmensadan mukakaverin kanssa facebookissa, koska mitään konetta ei ollut.

En oikein keksi mikä saisi nuoret innostumaan liikkumisesta. Pienemmillä paikkakunnilla urheiluseurahomma ei iske, koska ei ole innokkaita vetäjiä, tiloja, riittäviä harrastajamääriä jne. On aika huolestuttavaa, että isolla seiska-ysiluokkalaisista on todella surkeat elämäntavat; valvotaan kahteen-kolmeen asti arki-iltoina, ei syödä aamupalaa, ei kouluruokaa vaan karkkia ja energiajuomaa, pitkät päiväunet koulun jälkeen, ei ulkoilua jne. Illat vaan hengataan/pelaillaan kavereiden kanssa kotona/jossakin. Ihme sakkia noiden vanhemmat, kun sallivat moisen. Tietysti kaikki em. koskee vai osaa oppilaista.

 

[varjo]

Olen asiasta jutellut valvontaryhmäni kanssa joitakin kertoja terveystiedon tunneilla, ja he silmät suurena ihmettelivät kuinka sain ajan kulumaan kakarana, kun ei ollut tietokoneita. Sanoin heille, että mulla oli kymmenesosa heidän kavereistaan, mutta he olivat todellisia ihmisiä, ei mitään nettiprofiileja. Minä pelasin lätkää, futista, pesistä jne kavereideni kanssa, en hengaillut kolmensadan mukakaverin kanssa facebookissa, koska mitään konetta ei ollut.

No toisaalta en nyt ensimmäisenä lähtisi demonisoimaan tietokoneitakaan aivan täysin. Itse kuitenkin olen käyttänyt tietokoneita kutakuinkin siitä asti kun niitä on ollut ja NES:n myötä konsolitkin ovat tulleet tutuksi jo aika nuoresta asti. Tietoverkkojen synnyttyä tuli roikuttua purkeissa jne.

Mutta siitä huolimatta sitä toki urheili ja liikkui runsaasti, iso vaikutus toki oli vanhemmilla jotka näyttivät toisaalta mallia hyötyliikunnasta (molemmat polkivat töihin, äiti ympäri vuoden, isä huhtikuusta lokakuuhun) ja toisaalta kilpaurheilusta erilaisten harrastusten muodossa. Sinänsä olisi kiintoisaa nähdä statistiikkaa vanhempien liikuntatottumusten vaikutuksesta lasten liikuntaharrastuksiin, epäilisin että tilastot ovat aika odotetunlaisia.
Ja kun olen aika aktiivisesti tekemisissä 7-16-vuotiaitten nuorten kanssa niin samalla lailla tuntuu elämä sujuvan yhä niissä perheissä missä urheiluun kannustetaan, datailu on datailu ja konsolit konsoleita mutta kyllä urheilullekin on sijansa.

 

[ernestipotsi]

Liikunnasta sen verran että tuntuu siltä ettei sijaa "höntsäurheilulle" enää olisi. Jos lapsella on urheiluharrastus, niin se nähdään automaattisesti kilpaurheiluun viittaavana. Sitten on se toinen ääripää, joka ei urheile lainkaan. Itse pelailin joskus skidinä vähän aikaa jengissä futista ja korista, mutta kumpikaan ei oikein napannut.

Sen sijaan hyvällä porukalla oli kiva mennä lähikentille potkimaan palloa. Valitettavasti tuntui siltä että harvaa jaksoi koulun jälkeen höntsäily kiinnostaa. Joskus kentällä sai ihan hyvät pelit kasaan. Silloin kun saatiin, niin silloin meininki oli hyvää. Pelaajien ikä vaihteli jostain 12-vuotiaasta aikuisiin ihmisiin. Jengit tasattiin pelaajien tason mukaan ja fiilis oli loistava. Toisinkuin jossain koulun liikuntatuntien futispeleissä, kaikki pelasivat kunnolla eikä kenellekään turhaan vittuiltu (paitsi hyvässä hengessä)

Nyt pihapelinaapurusto on jo aikuistunut ja hajonnut kukin omille teilleen, mutta silti tietyllä tavalla kaipaan noita pihapelejä. Keväällä venattiin että nurmikentät avataan futista varten ja syksyllä sitä että saadaan jäät jotta pääsee hakkaamaan kiekkoa. Nykyään vain hakkaan F5:sta jatkoajassa

 

[kamik]

Nostetaan ketjua ylöspäin, sillä tuntijakoa pohtinut työryhmä on jättänyt esityksensä lausuntokierrokselle. Esitys löytyy tästä, sivulta 32 löytyy ehdotus uudeksi tuntijaoksi. Siellä verrataan myös nykyistä ja ehdotettua tuntijakoa.

Esim. historian ja yhteiskuntaopin opetusta kaavaillaan vähennettäväksi, uskontoa sen sijaan tulee sama määrä kuin nykyisin. Menettäjinä olisivat koko perusopetusta tarkasteltaessa myös äidinkieli, kuvataide, käsityö, musiikki ja liikunta yhteisinä oppiaineina, mutta toisaalta niille tulee lisää tilaa valinnaisena. En oikein osaa sanoa vahvistaako esitys taito- ja taideaineita, kuten tarkoitus oli. Eiköhän tuohon tule muutoksia lausuntokierroksella, ainakin toivon niin.

Miksi muuten kotitalous ei kuulu taito- ja taideaineisiin? Mitä mieltä tuntijakoesityksestä?

 

[Ostrich]

Nostetaan ketjua ylöspäin, sillä tuntijakoa pohtinut työryhmä on jättänyt esityksensä lausuntokierrokselle. Esitys löytyy tästä, sivulta 32 löytyy ehdotus uudeksi tuntijaoksi. Siellä verrataan myös nykyistä ja ehdotettua tuntijakoa.

Esim. historian ja yhteiskuntaopin opetusta kaavaillaan vähennettäväksi, uskontoa sen sijaan tulee sama määrä kuin nykyisin. Menettäjinä olisivat koko perusopetusta tarkasteltaessa myös äidinkieli, kuvataide, käsityö, musiikki ja liikunta yhteisinä oppiaineina, mutta toisaalta niille tulee lisää tilaa valinnaisena. En oikein osaa sanoa vahvistaako esitys taito- ja taideaineita, kuten tarkoitus oli. Eiköhän tuohon tule muutoksia lausuntokierroksella, ainakin toivon niin.

Miksi muuten kotitalous ei kuulu taito- ja taideaineisiin? Mitä mieltä tuntijakoesityksestä?

Olet ilmeisesti tulkinnut taulukkoa väärinpäin, sillä esityksen mukaan mainitsemasi aineet saavat lisätunteja. Minusta on hyvä, että äidinkieli ja yhteiskuntaoppi saavat lisätunteja. Yhteiskuntaopin opettaminen aloitetaan esityksen mukaan jo alaluokilta, mikä on mielestäni hyvinkin aiheellista, sillä 5.-6.-luokkalaiset alkavat jo olla tekemisissä esim. raha-asioiden kanssa. Minusta taito- ja taideaineiden kohdalla nykyinen valinnaisuus olisi ollut kohdallaan, sillä kaikki eivät oikeasti tykkää noista aineista.

 

[kamik]

Olet ilmeisesti tulkinnut taulukkoa väärinpäin, sillä esityksen mukaan mainitsemasi aineet saavat lisätunteja. Minusta on hyvä, että äidinkieli ja yhteiskuntaoppi saavat lisätunteja. Yhteiskuntaopin opettaminen aloitetaan esityksen mukaan jo alaluokilta, mikä on mielestäni hyvinkin aiheellista, sillä 5.-6.-luokkalaiset alkavat jo olla tekemisissä esim. raha-asioiden kanssa. Minusta taito- ja taideaineiden kohdalla nykyinen valinnaisuus olisi ollut kohdallaan, sillä kaikki eivät oikeasti tykkää noista aineista.

Katsos vaan, katosin viimeiset kaksi saraketta väärinpäin. Mielestäni melko typerää on esittää käsityön (TN/TS) tuntien vähentämistä yläkoulusta ja lisätä niitä alakouluun. Yläkoulussa aloitetaan koneellinen työstö ja tätä halutaan nyt ajaa alas. Ammatillisessa koulutuksessa taitojen heikkeneminen näkyy aikanaan ja opetus siellä joudutaan remontoimaan, jos esitys tulee voimaan. Samaa mieltä kanssasi taito- ja taideaineiden valinnaisuuksista, vaikka määrää olisi ehkä voinut jopa lisätä ottamalla tunteja esim. uskonnosta.