Muutama lisähuomio
Laskin tuosta nuo prosentit kaikista lähdöistä niin Kärpillä oli ottelun hyökkäysvuoroista (212 kpl) 57% ja Tapparalla luonnollisesti 43%. Eniten yllätti kolmas erä, kun pelkällä silmällä jäi kuva, että Tappara vei pelin virtausta mutta Kärpät lähti hyökkäykseen kuitenkin 41 kertaa, eli eniten koko ottelussa juuri tuossa erässä. Tapparan vastaava luku oli 29.
Hämmästyttävän tasaisesti nuo jakautuivat koko matsin ajan, erittäin: 1.erä 40-31, 2.erä 40-31 ja 3.erä 41-29. Kärpät siis hyökkäsi n. kymmenen kertaa useammin per erä kuin Tappara!
Tämähän toteuttaa vähän samaa periaatetta kuin Corsi mutta siinä lasketaan hyökkäysten päättämisen (eli laukausten) perusteella sitä hallintaa.
Hmmm... pitääkin seurata korreloiko tuo mitenkään lopputulosten kanssa sarjan aikana.
Olet selvästi jonkin mielenkiintoisen ja tärkeä perässä, kun noista siffan tilastoista lasket noita prosentteja, sitä kautta saatamme löytää arvokkaita huomioita pelistä.
Teen muutaman tärkeän lisäyksen.
1) Periaatteessa joukkueet hyökkäävät jääkiekkopelissä tasan yhtä monta kertaa. Eroa syntyy lähinnä siinä, jos toinen joukkue voittaa enemmän aloituksia. Eli joukkue X hyökkää, ampuu kohti maalia, veskari nappaa kiekon räpyläänsä. Ollaan saatu merkittyä X:lle yksi hyökkäys. Ja jos X:n sentteri voittaa seuraavan p-pistealoituksen, saa X kaksi hyökkäystä sarakkeeseensa putkeen. Mutta siis periaatteessa X ja Y pelaavat yhtä monta hyökkäystä.
2) Aikoinaan Erkka Westerlundin Pelianalyysissä päädyttiin työlukuihin 200 ja 200 hyökkäystä molemmille joukkueille. Eli kiekko vaihtaa 400 kertaa puolta. No, nykyään, kun jääkiekkoilu on kaikkialla muuttunut enemmän kiekkokontrollin suuntaan, ovat hyökkäysten määrät keskimäärin vähentyneet, koska syöttöketjut ovat pidempiä ja sitä mukaa yksi hyökkäys kestää kauemmin. Tilastointi- ja analyysitiimiltäni tulee jossain kohtaa julki uudet työluvut, jahka otantamme on riittävän laaja.
3) On huomattava, että siffan omalta alueelta lähtevien hyökkäysten tilastoinnissa yksi hyökkäys saattaa sisältää kaksi, jopa kolme merkintää tyyliin: palautus (oman maalin taakse viivelähtöä varten); viivelähtö; ja hidastaminen (jos sen ei katsota enää kuuluvan sinänsä viivelähtöön vaan kyse onkin enemmän hyökkäyksen "peruuttamisesta", kun syöttö- ja etenemissuunnat ovat kiinni).
4) Siffan tilasto ei kerro, montako hyökkäystä joukkueet ovat aloittaneet keskialueelta ja hyökkäysalueelta.
4) Mistä itse asiassa siffan tilastot ja sinun laskemasi hyökkäysprosentit kertovat kyseisessä Kärppien ja Tapparan matsissa? - Ne kertovat siitä, että Kärpät pitää kiekkoa huomattavasti enemmän hallussa omalla alueella kuin Tappara. Kärpät ei pyri Tapparan ja monien muiden lailla määräänsä enempää eikä etenkään määräänsä nopeammin kiekon kanssa keski- ja hyökkäysalueelle. Kärpät ikään a) odottaa sitä järkevää hetkeä lähteä ylöspäin, kun on ensin saatu rytmihäiriö Tapparan puolustukselle, b) Kärpät haluaa määrätä pelaamisen tahdin pitämällä kiekkoa vallanvälineenä, c) Kärpät haluaa puolustaa pitämällä kiekkoa itsellään, kiekon pitäminen on - vaikka näin ei ole ennen ajateltu - helpointa omalla puolustusalueella, miksi?, d) omalla alueella "kiekkottelutilanne" on usein 5vs1 tai 5vs2 tai 5vs3, hyvin harvoin 5vs4 saati 5vs5, e) jos joukkue pystyy hyökkäysalueella pitämään kiekkoa ylivomapelissä suvereenisti, miksi se ei pystyisi siihen tasakentällisin, koska sekin on eräänlaista ylivoimapeliä.