Pelitapakeskustelu

[P.Sihvonen]

Ylempi viivelähtö

Kuulin, että Lappeenrannassa Kärppien ensimmäinen maali olisi perustunut niin kutsuttuun ylempään viivelähtöön, pitääkö paikkansa? Näkikö kukaan, miten maali syntyi?

Ylempi viivelähtöhän on uudehko tapa pelata vastustajan 0-5-trapia vastaan.

 

[Hxxx]

Kuulin, että Lappeenrannassa Kärppien ensimmäinen maali olisi perustunut niin kutsuttuun ylempään viivelähtöön, pitääkö paikkansa? Näkikö kukaan, miten maali syntyi?

Ylempi viivelähtöhän on uudehko tapa pelata vastustajan 0-5-trapia vastaan.

Tuosta vaan Petteri itse tarkistamaan, että miten se maali lopulta tehtiin. Kärpät hiljensi Kisapuiston - kaksi häkkiä heti kättelyssä | Ruutu

(linkki Ruutu.fi:n maalikoosteeseen)

 

[P.Sihvonen]

Tismalleen!

Tuosta vaan Petteri itse tarkistamaan, että miten se maali lopulta tehtiin. Kärpät hiljensi Kisapuiston - kaksi häkkiä heti kättelyssä | Ruutu

(linkki Ruutu.fi:n maalikoosteeseen)

Kiitos! Oi, oi, onhan tuo aivan taiteen sääntöjen mukainen tuo ensimmäisen maalin ylempi viivelähtö. Melkeinpä sitä pitää kutsua ylemmäksi-ylemmäksi viivelähdöksi, koska Kukkonen ja Mashur hivuttautuvat peräti keskialueelle operoimaan. Oleellista on, että Kukkonen pysähtyy hetkeksi. Se pysäyttää SaiPan viisikon ja saa sen rytmihäiriöön.

Toisen maalin perusta taas ei selviä. Mahtaako siinä olla ennen kulmapeliä sitten se perinteisempi viivelähtö.

Pari erilaista viivelähtöä Kärpiltä - ja peli oli käytännössä ohi.

 

[siffa]

Kiitos! Oi, oi, onhan tuo aivan taiteen sääntöjen mukainen tuo ensimmäisen maalin ylempi viivelähtö. Melkeinpä sitä pitää kutsua ylemmäksi-ylemmäksi viivelähdöksi, koska Kukkonen ja Mashur hivuttautuvat peräti keskialueelle operoimaan. Oleellista on, että Kukkonen pysähtyy hetkeksi. Se pysäyttää SaiPan viisikon ja saa sen rytmihäiriöön.

Varsinainen maalin ylempi viivelähtö ei klipissä näy. Kukkonen ja Masuhr seisahtuivat samalle tasolle Kärppien maalin eteen ja viisikko ryhmittyi hyökkäykseen. Sitten Kukkonen lähti jalalla nousuun niinkuin jo klipistä näkyy ja hyökkäys eteni hyvin nopeasti Kärppien 0-1 maaliin.

Toisen maalin perusta taas ei selviä. Mahtaako siinä olla ennen kulmapeliä sitten se perinteisempi viivelähtö.

Pari erilaista viivelähtöä Kärpiltä - ja peli oli käytännössä ohi.

Toiseen maaliin johtanut hyökkäys lähti viiveellä maalin takaa. Eteni hyökkäysalueelle, jossa Kärppien pyörityspelin jälkeen kiekko oli toistamiseen SaiPan maalissa. Tirkkonen otti aikalisän ja muutti sen aikana SaiPan pelitavan.

 

[aceman81]

Sanokaas ny fiksummat miksei Risto Dufva ole kahdessa vuodessa saanut hiottua pelitapaansa jämäkämmäksi kevään koitoksiin? Oli sitten pystysuuntaa tai mitä lie, tuntuu että hyökkäyksiinlähdöissä pelaajat ei ole ihan samalla sivulla. Vähän sama sitten kun asettaudutaan puolustamaan. Tulee outoja avauksia, väärinajoitettuja päätyheittoja, ajetaan Tapparan sumppuun ja peli tyrehtyy. Rautakorven Tappara toteuttaa omaa rujoa pelitapaansa vähemmin horjahduksin.

 

[P.Sihvonen]

Oletko tosissasi, siffa?

Toiseen maaliin johtanut hyökkäys lähti viiveellä maalin takaa. Eteni hyökkäysalueelle, jossa Kärppien pyörityspelin jälkeen kiekko oli toistamiseen SaiPan maalissa. Tirkkonen otti aikalisän ja muutti sen aikana SaiPan pelitavan.

"[M]uutti sen aikana Saipan pelitavan", sanot. Oletko tosissasi? Eikö jääkiekkoilu olekaan pelaajien peli? Niin nopea peli, ettei siinä mitään pelikirjoja ja taktiikkoja ole?

No, vakavasti ottaen: Miten SaiPa pelasi kolmannen erän takaa-ajonsa? Pystysuunnan Jääkiekkoa? Vai jotain muuta?

 

[Powerplay]

Toiseen maaliin johtanut hyökkäys lähti viiveellä maalin takaa. Eteni hyökkäysalueelle, jossa Kärppien pyörityspelin jälkeen kiekko oli toistamiseen SaiPan maalissa. Tirkkonen otti aikalisän ja muutti sen aikana SaiPan pelitavan.

Miten tuo viivelähtö millään muotoa vaikutti maalin syntymiseen? Se vaikutti ainoastaan siihen, että kiekko saatiin vastustajan alueelle.

Olen muutaman kerran kysellyt tietäjiltä eri joukkueiden pelitapaa, kun kiekko ylittää vastustajan sinisen. Harmittavasti kaikki tuntuu jähmettyvän tuohon mitä omassa päässä tapahtuu.

 

[siffa]

No, vakavasti ottaen: Miten SaiPa pelasi kolmannen erän takaa-ajonsa? Pystysuunnan Jääkiekkoa? Vai jotain muuta?

Tirkkonen peluutti monipuolista Meidän Peliä 3. erässä. SaiPa rytmitti 5vs5 oman alueen hyökkäyksiinlähtöjä monipuolisilla kontrollihyökkäyksillä ja sai pelin painettua tiiviinä viisikkoina jatkuvasti Kärppä-päätyyn. SaiPa lähti 3. erässä nopeilla kontrollilähdöillä jalalla nostaen keskialueelle 8 kertaa, viiveillä 6 kertaa, palautteli 7 kertaa, hidasta paki-pakki-pakeilla 3 kertaa. Nopeita lähtöjä SaiPalla oli vain 9 ja puolinopeita pakki-pakkeja 2 kertaa. Tirkkonen hallitsee pelikirjat, mikä näkyy Saipan menestyksenä tällä kaudella.

 

[P.Sihvonen]

Haloo! Lue kysymyksestäsi vastaus kysymykseesi...

Miten tuo viivelähtö millään muotoa vaikutti maalin syntymiseen? Se vaikutti ainoastaan siihen, että kiekko saatiin vastustajan alueelle.

Olen muutaman kerran kysellyt tietäjiltä eri joukkueiden pelitapaa, kun kiekko ylittää vastustajan sinisen. Harmittavasti kaikki tuntuu jähmettyvän tuohon mitä omassa päässä tapahtuu.

Haloo! Lue omaa kysymystäsi - se sisältää vastauksen. Viivelähtö modernin jääkiekkoilun aikakaudella, kun ei saa enää kahvata niin hurjasti - on varmimpia tapoja viedä kiekko hyökkäysalueelle koko viisikon voimin mahdollisimman vähällä energialla.

Kun Karri Kivi oli 13 kuukautta sitten vieraanani Urheilulehden studiossa, hän oikein alleviivasi, miten hänen ajattelussaan kaikki lähtee siitä, mitä tapahtuu hyökättäessä omalla alueella... Sen tähden hänen peli- ja ennen muuta harjoittelusapluunassaan keskitytään omalta alueelta lähtöihin. Vastustajan siniviivahan ylitetään sen rakenteen pohjalta, mikä viisikolle muodostetaan omalla alueella suhteessa vastustajaan. Keskialueen käännöistä vastustajien viisikkopuolustuspelinopeus on ottanut sellaisen niskalenkin, että niiden merkitys on vähentynyt minimiin.

Näin.

 

[siffa]

Miten tuo viivelähtö millään muotoa vaikutti maalin syntymiseen? Se vaikutti ainoastaan siihen, että kiekko saatiin vastustajan alueelle.

Viivelähdöllä kootaan koko viisikko kasaan ja hyökätään tiiviinä viisikkona hyökkäysalueelle. Hyökkäyspäässä on viisikon pelaajilla apu lähellä välittömästi, kun sinne päästään ja aloitetaan hyökkäysalueen hyökkäyspeli. Hyökkäysalueen puolustuspelivalmius on hyvä ja kiekon menetyksen jälkeen isketään välittömästi vastustajan kiekolliseen kiinni. Kärppien 0-2 maalissa olivat kaikki nämä elementit näkyvissä viivelähdöstä maaliin asti.

 

[Powerplay]

Haloo! Lue omaa kysymystäsi - se sisältää vastauksen. Viivelähtö modernin jääkiekkoilun aikakaudella, kun ei saa enää kahvata niin hurjasti - on varmimpia tapoja viedä kiekko hyökkäysalueelle koko viisikon voimin mahdollisimman vähällä energialla.

Kun Karri Kivi oli 13 kuukautta sitten vieraanani Urheilulehden studiossa, hän oikein alleviivasi, miten hänen ajattelussaan kaikki lähtee siitä, mitä tapahtuu hyökättäessä omalla alueella... Sen tähden hänen peli- ja ennen muuta harjoittelusapluunassaan keskitytään omalta alueelta lähtöihin. Vastustajan siniviivahan ylitetään sen rakenteen pohjalta, mikä viisikolle muodostetaan omalla alueella suhteessa vastustajaan. Keskialueen käännöistä vastustajien viisikkopuolustuspelinopeus on ottanut sellaisen niskalenkin, että niiden merkitys on vähentynyt minimiin.

Näin.

Haloo! Olen seurannut erästä liigaseuraa läheltä joka helvetin hienosti lähti omista, mutta vastustajan alueella ei tapahtunut mitään. EI niin mitään. Pyörittiin ja hyörittiin, mutta vetopaikoille ei päästy. Kyseisessä Siffan esimerkissä maalihan tuli nimenomaan Kärppien pyörityksen ansiosta ja pelaajat tekivät oikeita asioita vastustajan alueella. Voit fiksautua keskenäsi ihan mihin tahansa lähtöön, mutta minua oikeasti kiinnostaa mitä sen vastustajan sinisen jälkeen tapahtuu. Jos joku asiasta kiinnostunut ja eri joukkueiden tyyliä seurannut haluaa antaa oman palautteen, niin olisi hyvä. Sihvonen voi pysyä lähdöissä. Siffan selitys oli hyvä.

Näin.

 

[Wäinö#16]

Seurasiko kukaan Jukka Jalosen SKA:n pelaamista, kun tie päättyi jo puolivälieriin KHL:ssä. Meidän peli + Ilja Kovalchuk, ei kuullosta hyvältä, mutta onko jollain katselukokemuksia SKA:n otteluista ja halua analysoida SKA:n kevään 2014 pelitapaa.

Sitähän ollaan kuultu jo pitkään, että kunhan venäläiset saavat valmennuksen kuntoon ei heitä pysäytä enää kukaan. Jalosen johdolla osoitettiin, että yhtälö on vaikeampi, kun ylivoimaisellakaan budjetilla ei Jalonen saanut kahtena keväänä joukkuettaan finaaleihin. Mielenkiintoista olisi tosiaan kuulla enemmän seuraavilta tarkemmin kuinka hyvään kuosiin Jalonen pelin sai ja mistä jäi uupumaan.

 

[siffa]

Kyseisessä Siffan esimerkissä maalihan tuli nimenomaan Kärppien pyörityksen ansiosta ja pelaajat tekivät oikeita asioita vastustajan alueella.

Olennaista oli se, että edettiin viivelähdön kokoamana tiiviinä viisikkona keskialueen yli hyökkäysalueelle, jossa sitten viivelähdön kokoamana viisikkona aloitettiin koko viisikon hyökkäysalueen hyökkäyspelipeli, puolustuspeli ja hyökkäyspeli. Kaikki viisikon pelaajat osallistuivat hyökkäysalueen peliin. Apu oli lähellä hyökätessä ja puolustettaessa viivelähdön ansiosta. SaiPa lähti 3. erässä paljon nopeilla ja hitailla viiveillä ja pääsi vaarallisiin koko viisikon pyörityksiin Kärppien puolustusalueella.

 

[Powerplay]

SaiPa lähti 3. erässä paljon nopeilla ja hitailla viiveillä ja pääsi vaarallisiin koko viisikon pyörityksiin Kärppien puolustusalueella.

Mielestäni oleellista on se, miksi se pyöritys ei tuottanut enempää tulosta. Kärppien puolustus toimi paremmin ja esim. tuo Kärppien kolmaskin maali oli Saipan puolustukselta paha nukahdus, siltikin toinen joukkue teki asioita oikein hyökkäysalueella.

 

[siffa]

Mielestäni oleellista on se, miksi se pyöritys ei tuottanut enempää tulosta. Kärppien puolustus toimi paremmin ja esim. tuo Kärppien kolmaskin maali oli Saipan puolustukselta paha nukahdus, siltikin toinen joukkue teki asioita oikein hyökkäysalueella.

Pelitapamielessä olennaista oli, että SaiPa pelasi 3. erässä kontrollilähtöjä omista pelkän nopean pystysuunnan jääkiekon sijasta. Useinhan joukkueet nopeuttavat 3. erän tappiotilanteessa oman alueen hyökkäyksiinlähtöjä, mutta Tirkkosen ratkaisu oli toinen. Siihen vaikutti totta kai Kärppien 3. erän pelitapa, jossa vetäydyttiin keskialueen puolustuspeliin ajoissa. Kärppien oman alueen koko viisikon puolustuspeli oli erittäin tiivistä ja sen takia SaiPa ei päässyt varmoille maalipaikoille eikä reboundeille. Kärpät purki paljon 3. erässä kiekkoja vain pois omista eikä yrittänytkään selvässä johtotilanteessa lähteä kontrollihyökkäyksillä ylöspäin. Kärppien 3. maali syntyi yv:llä hienon kuvion päätteeksi. Kähkönen jäi siinä vapaaksi SaiPa-pakeilta ja pääsi ohjaamaan Pokan siniviivavedon maaliin.

 

[P.Sihvonen]

Mistä tarkoin seuraamastasi joukkueesta on puhe?

Haloo! Olen seurannut erästä liigaseuraa läheltä joka helvetin hienosti lähti omista, mutta vastustajan alueella ei tapahtunut mitään. EI niin mitään. Pyörittiin ja hyörittiin, mutta vetopaikoille ei päästy. Kyseisessä Siffan esimerkissä maalihan tuli nimenomaan Kärppien pyörityksen ansiosta ja pelaajat tekivät oikeita asioita vastustajan alueella. Voit fiksautua keskenäsi ihan mihin tahansa lähtöön, mutta minua oikeasti kiinnostaa mitä sen vastustajan sinisen jälkeen tapahtuu. Jos joku asiasta kiinnostunut ja eri joukkueiden tyyliä seurannut haluaa antaa oman palautteen, niin olisi hyvä

Ensinnäkin, kerro toki mikä on tämä läheltä seuraamasi liigaseura, joka lähti helvetin hienosti omista, niin voidaan harkita analyysin tekemistä.

Ja olet siis kiinnostunut HAHP vs. PAPP? Ja otaksun, että olet kiinnostunut enemmänkin kulmapeli vs. PAPP etkä niinkään suorahyökkäyspelaaminen vs. sitä vastaan pelattava PAPP, niinkö?

Tähän väliin joudun toteamaan, että pelin VIRTAUS vaikuttaa ainakin kulmapelaamisen alkuun. Niin kuin maineikas nimimerkki siffa tuossa jo hieman vihjaili, ratkaisevaa on, miten hyökkäävä osapuoli ylittää siniviivan. Onko kenttätasapainoa, onko ali-, tasa- vai ylivoimainen hyökkäys, miten läheltä pakit pääsevät tukemaan hyökkäystä, alkaako kulmapeli suoraan vai jatkopelaamisen ja takaisinriiston kautta, ja niin edelleen. Eli tarkoitan, ettei kulmapelikään ole irrallinen osa siitä, miten on lähdetty hyökkäämään omalta alueelta tai keskialueelta. Aina on tarkasteltava pelin virtailua, hyvin harvoin voi irrottaa jotain pelitilannetta kokonaisuudesta.

Mutta jos siis haluat tarkastella kulmapeli vs. PAPP, niin sehän on sinullekin helppoa. Niin ja mikä olikaan se tarkastelemasi joukkue, se joka lähti helvetin hienosti omista mutta vastustajan alueella vain pyörittiin ja hyörittiin eikä päästy vetopaikoille? Pelaako se joukkue kulmapelinsä ns. pelin puolelta hyökkääjien kolmiolla? Vai onko mukana hyökkääjien kenttätasapainoa, jolloin "kolmas" hyökkääjä sijoittuu painottomalle puolelle? Miten pakit osallistuvat kulmapeliin, vaihtavatko paikkaa keskenään, kurkkaavatko pelin puolelta vai jopa painottoman pakin osalta, pyrkivätkö toimittamaan kiekkoja maalille vai palauttavatko pääsääntöisesti joko hyökkääjille syöttöinä suoraan vai kimmokkeina päädyn kautta? Onko mainitsemasi joukkueen pääsääntöinen pyrkimys pelata pitkiä vai lyhyitä kulmapelejä vai vaihteleeko se sitä mukaa, pelataanko johto- vai tappioasemassa? Miten joukkue hyödyntää maalin taustaa? Millaisia ovat maalinteon tukitoimet kuten vaikkapa maskipelaaminen eri tasoissa? Pelataanko kyseisen joukkueen kulmapelissä perinteisiä kulmapelisyöttöjä pelin ulkopuolen kautta vai onko pyrkimys pelata lyhyitä syöttöjä vastustajan viisikon sisään esimerkiksi vastustajan ensimmäisen puolustajan selän taakse? Sijoittuuko maalineduspelaaja kiekottomana pääsääntöisesti etu- vai takatolpalle? Mitä kautta liikkumalla kulmassa pelaaville pelaajille annetaan apu? Ja niin edelleen.

Kerro ensin nämä perusasiat ja seuraamasi joukkue, niin kääritään hihat ja aletaan pohtia. Asetelmahan on todella mielenkiintoinen, koska tämä seuraamasi joukkue, "joka helvetin hienosti lähti omista", tyssäsi sitten ilmeisesti kulmapelinsä heikkouteen suhteessa vastustajien PAPP:iin. Niinkö? Ja se vielä, että oliko tuolla tarkasti seuraamallasi joukkueella vaikeuksia, kun vastustaja pelasi alue- tai miespainotteisesti PAPP:insa? Kumpaa vastaan oli hankalampaa?

Mutta lähdetään siis siitä, mikä joukkue on kyseessä.

 

[Powerplay]

Fordel muistaakseni lupasi ennen kauden alkua paneutua tuohon hyökkäyspään peliin ja eri joukkueiden pelityyliin. En tiedä onko jo ottanut aiheeksi, mutta jos esim. Siffa on myös laittanut merkille eroja, niin niitä olisi kiva kuulla.

 

[siffa]

Kevät on pitkällä ja SM-liigassa neljä parasta joukkuetta näyttävät pelikirjojensa kehityksen viime syksystä kevään mitalipeleihen edettäessä. Pelitaktikko Jukka Rautakorpi veti eilen kotona Lukkoa vastaan 0-0 tilanteessa 3. erään lähes maksimaalisen kontrollilähtöpelaamisen. Tapparan HVP-luvut 3. erässä olivat pakki-pakki-pakki..-hidastukset H=10 kertaa; viiveet maalin takana seisahtuen V=11 ja palautukset P=14 kertaa. Luvut ovat kiekkokontrollilähtöjen suhteen suurimmat, mitä olen tällä kaudella yhdessä erässä nähnyt. SaiPa esitti Tirkkosen johdolla Lappeenrannassa perjantaina Kärppiä vastaan 0-3 tilanteessa 3. erässä Meidän Pelin hyökkäysten rytmittämistä HVP-lähtöjen lisäksi nostaen jalalla kiekkoa keskialueelle (nopea kontrollilähtö nV). HnVVP-luvut olivat 4+7+6+7. Kärppien Meidän Peli tunnetaankin jo entuudestaan. Lukko on pelannut välieräsarjajoukkueista nopeinta, pystysuunnan jääkiekkoa, mutta Dufvaltakin löytyvät tarvittaessa kaikki hyökkäysrytmit.

 

[Powerplay]

Ja olet siis kiinnostunut HAHP vs. PAPP? Ja otaksun, että olet kiinnostunut enemmänkin kulmapeli vs. PAPP etkä niinkään suorahyökkäyspelaaminen vs. sitä vastaan pelattava PAPP, niinkö?

Kulmapeli. Blues edellisellä kaudella (ei siis Bluesin jo päättynyt kausi) oli todella vaikeuksissa kulmapelissä. Näennäistä pyörimistä ja kiekkoa ei saatu vetopaikoille. Pakkeja ei käytetty hyväksi, joten vastustajan oli suhteellisen helppo oikealla ryhmittymisellä voittaa lopuksi kiekko itselle. Tuntuu, että pakit tavallaan ylipuolusti hyökkäyspäässä ettei vastustaja pääse läpi ja tästä tuli vähän sellainen tunne, kuin hyökkäys - ja puolustuspää pelaisivat täysin eri taktiikoilla. Suorista hyökkäyksistä jäi lähes aina laukaus pois - ei maalia. Blues lähti nopeasti hyvin ja kiekko liikkui laidasta laitaan hyvin.

Aina on tarkasteltava pelin virtailua, hyvin harvoin voi irrottaa jotain pelitilannetta kokonaisuudesta.

Tämä on totta, joten tuo kulmapeli ja sen vaikeus on avainsana. Miten löytää tuo hyökkäysviisikon tasapaino niin, että puolustus ei yli - tai alipelaa? Bluesin aika vikkelät, mutta pienet hyökkääjät olisivat kyllä tarvinneet hiukan enemmän apua viivalta, tai ainakin heitä olisi pitänyt käyttää enemmän hyödyksi. Marjamäen Kärpissä kyllä viivalta tulee apuja.

Ja se vielä, että oliko tuolla tarkasti seuraamallasi joukkueella vaikeuksia, kun vastustaja pelasi alue- tai miespainotteisesti PAPP:insa? Kumpaa vastaan oli hankalampaa?

Muistan tuolta kaudelta erään TPS-pelin jossa vastustaja pelasi heikosti aluepuolustusta ja peli oli nopeasti ohi, mutta toisaalta Bluesin tarkoitus oli voittaa kaksinkamppailuja kulmissa ja saada tilaa mikä onnistui tänä vuonna esim. Sallisen kentälliseltä, mutta edellisellä kaudella jäi kulmiin vaikkakin tälläkään kaudella pakkeja ei pystytty hyödyntämään. Tuntui, että vastustaja sai usein "väsytettyä" kiekon itselleen. Tuohon oliko vaikeuksia enemmän alue- tai miespainotteinen puolustuksen kanssa en osaa ottaa kantaa, mutta osaavampi varmasti tietää mikä siinä kulmapelin tasapainotuksessa oli pielessä. Mielestäni tuo pakkien käyttäminen tai käyttämättä jättäminen oli avainsana siihen, että laukauksia ei saatu. Jos pelattiin hienosti kolmio kulmassa ja saatiin tilaa, niin pakit seiso edelleen viivalla ja kun kaikki on edelleen samassa kulmassa hyökkäyksessä eikä pakki tullut takatolpalle tai laukaisupaikoille.

Tämä siis Bluesista ja joku näki sen aivan toisella tavalla, mutta jos joku on seurannut muidenkin joukkueiden kulmapelaamista ja miksei suorienkin hyökkäyksien ratkaisuja, niin kiva jos kerrotte.

 

[P.Sihvonen]

Tappara kiskoi tauluun ennätykselliset kiekkokontrollilukemat

Ymmärsin, että jossain kohtaa Tapparan tiimoilta käytiin käsillä olevan kauden mittaan keskusteluja, että se alkaisi pelata "nopeammin" ja perustaisi pelaamisensa enemmän "reagointiin".

No, puheet ovat puheita - on aina viisaampi antaa pelien näyttää.

Esimerkiksi eiliset Nopea (N) + Puolinopea (PN) + Hidastus (H) + Nopea viive (NV) + Viive (V) + Palautukset (P) hyökkäyksiin lähdöt omalta alueelta Lukkoa vastaan välieräsarjan viidennen pelin ensimmäisessä erässä olivat jopa dramaattiset: N 13 kpl +PN 5 kpl + H 7 kpl + NV 4 kpl + V 9 kpl + P 6 kpl.

Toki on oltava huolellinen termien suhteen: Mitä tarkoitetaan "nopealla" pelaamisella? Jos tarkoitetaan pelinnopeuden kiihtymistä, niin siihenhän nuo hurjat kiekkokontrollilukemat useimmiten johtavat. Ja mitä tarkoitetaan "reagoimisella"? Tappara näyttäisi eilen reagoineen pelitilanteisiin omalla puolustusalueellaan noiden mainitsemieni lukemin valossa ottelun ensimmäisessä erässä.

 

[Askaisten Visa]

Tapparan eilinen 1. erän peli kokonaisuudessan oli luonnollisesti melkoista kiekkokontrollin taidetta.
Lukko oli hieman varpaillaan, varautunut, pelokaskin, mutta sehän ei vaikuta peliin, koska Tappara Lukon siihen pakotti.

Ensimmäisen erän dramatiikasta ja lähtöjen määrästä huolimatta Lukko voitti ottelun.
Kertovatko nuo ensimmäisen erän luvut jostain muustakin kuin niiden yhteenlasketusta määrästä?
Maalipaikkojen määrästä 1.erässä?
Pelinhallinnasta koko ottelussa?
Vaikutuksesta lopputulokseen?

Kysyn vain, koska en osaa analysoida lähtöjen vaikutusta esim. eilisen ottelun lopputulokseen ja/tai siihen, miksi ne ovat mainitsemisen arvoisia muutoin kuin dramatiikaltaan?

 

[siffa]

Tutkimalla tilastoinnin avulla joukkueiden pelitapoja selviää se, millä pelitavoilla ko. joukkueiden päävalmentajat (kuten Lauri Marjamäki, Jukka Rautakorpi, Risto Dufva ja Pekka Tirkkonen) joukkueitaan peluuttavat. Tilastointia voi tehdä jääkiekon pelitavoista monista pelin osa-alueista. Tutkimalla oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähtöjä, selviää se, miten joukkueet ko. pelissä lähtivät hyökkäyksiin omalta puolustusalueelta. Syksyllä väitettiin ja kauden aikana on väite toistettu esim. Tapparan osalta, että Rautakorpi on peluuttanut omista aikaisempaa nopeampaa hyökkäyksiin lähtöä. Nyt näyttäisi siltä, että vuoden takainen Tapparan pelitapa tältä osin on otettu hyväksi koettuna taas käyttöön. Tapparan kausi on vielä kesken ajatellen finaaliotteluita. Kärpät on finaaleissa pelattuaan koko kauden hyvin rytmitettyä hyökkäyspeliä. Mestiksessä Meidän Pelin joukkueet KooKoo ja Jukurit pelaavat jo finaalisarjaansa.

 

[P.Sihvonen]

Kysyn vain, koska en osaa analysoida lähtöjen vaikutusta esim. eilisen ottelun lopputulokseen ja/tai siihen, miksi ne ovat mainitsemisen arvoisia muutoin kuin dramatiikaltaan?

Aikani ei valitettavasti riitä vastaamaan nimimerkillesi. Olemme muut tässä pelitapakeskustelussa jo kolmannella vuosikurssilla. Fordel aloitti tämän kolme vuotta sitten. Jos haluat kolmannen vuosikurssin tasolle, senkus alat tankata asioita sieltä alusta asti.

Ja siksi toisekseen, mihinkään keskusteluketjuun et tuo lisäarvoa, kunhan kuljet (minun nimimerkkini perässä?) leukojasi louskuttamassa.

Mitä pelitapoihin tulee, niin alkeellisimmankin jääkiekkoymmärryksen mukaan tajuaa, että vaikkapa Mestis-tasolla päävalmentaja vastaa joukkueensa pelitavasta ja sen luomisesta. Väitit täällä toisessa ketjussa Jukureissa tilanteen olevan niin, että pelaajat vastaavat pelitavasta. Härski väite, suoranainen valhe! Etenkin, kun väitit kuulleesi sen hallilla Jukureiden parilta pelaajalta.

Nyt sinulla on sitten urakka edessäsi, että pääset mukaan pelitapakeskustelujen kärjen kanssa. Aloita tämän ketjun alusta, ihan ensimmäisestä viestistä. Vasta, kun tuot joitakin omia näkökulmia esiin pelitavoista, voin vasta myös kysymyksiisi.

 

[Kaukosäädin]

Tapparan osalta, että Rautakorpi on peluuttanut omista aikaisempaa nopeampaa hyökkäyksiin lähtöä. Nyt näyttäisi siltä, että vuoden takainen Tapparan pelitapa tältä osin on otettu hyväksi koettuna taas käyttöön. Tapparan kausi on vielä kesken ajatellen finaaliotteluita. Kärpät on finaaleissa pelattuaan koko kauden hyvin rytmitettyä hyökkäyspeliä. Mestiksessä Meidän Pelin joukkueet KooKoo ja Jukurit pelaavat jo finaalisarjaansa.

Tuo kun oli taas yksi Meidän Pelin mainospuhe, niin kerrotko mitkä joukkueet eivät sitten vuorostaan pelanneet Meidän Peliä Liigassa ja Mestiksessä? Eli mitkä joukkueet eivät rytmittäneet peliään. Vieläkö löytyy pystysuunnan joukkueita? Jos ei, niin silloin tuo "Meidän Pelin joukkueet on finaaleissa" -mainostus on aika outoa.

 

[Askaisten Visa]

Aikani ei valitettavasti riitä vastaamaan nimimerkillesi. Olemme muut tässä pelitapakeskustelussa jo kolmannella vuosikurssilla. Fordel aloitti tämän kolme vuotta sitten. Jos haluat kolmannen vuosikurssin tasolle, senkus alat tankata asioita sieltä alusta asti.

Ja siksi toisekseen, mihinkään keskusteluketjuun et tuo lisäarvoa, kunhan kuljet (minun nimimerkkini perässä?) leukojasi louskuttamassa.

Mitä pelitapoihin tulee, niin alkeellisimmankin jääkiekkoymmärryksen mukaan tajuaa, että vaikkapa Mestis-tasolla päävalmentaja vastaa joukkueensa pelitavasta ja sen luomisesta. Väitit täällä toisessa ketjussa Jukureissa tilanteen olevan niin, että pelaajat vastaavat pelitavasta. Härski väite, suoranainen valhe! Etenkin, kun väitit kuulleesi sen hallilla Jukureiden parilta pelaajalta.

Nyt sinulla on sitten urakka edessäsi, että pääset mukaan pelitapakeskustelujen kärjen kanssa. Aloita tämän ketjun alusta, ihan ensimmäisestä viestistä. Vasta, kun tuot joitakin omia näkökulmia esiin pelitavoista, voin vasta myös kysymyksiisi.

Parahin nimim. P.Sihvonen. Kysyin kysymykseni ihan puhtaasta mielenkiinnosta kaikilta ketjun lukijoilta/kirjoittajilta, koska mainitsemasi esimerkki ei aukea minulle pelin lopputulokseen, maalipaikkoihin tai koko pelin hallintaan liittyen?

Ja ei, en tarvitse juuri sinun vastaustasi (vaikka se epäilemättä tyhjentävä olisikin), ihan kenen tahansa vastaus tai mielipide kelpaa. Nimim. siffa ehtikin jo vastata, toki olen melkoisesti (lue: täysin) eri mieltä Jukurien Meidän Pelistä esim. Tuto-sarjassa. Itse näin 5 ottelua, käsittäkseni nimim. siffa ei ainuttakaan. Entäpä pelatut ottelut Kookoota vastaan? Meidän peliä? Peli kuitenkin kertonee kaiken? Vai tilastot? Vai lähdöt?
Näihinkään ei tarvitse sinun vastata.

Ja kuten aiemminkin olen todennut, valheita ja totuuksia on monenlaisia. Kuulijan, katsojan, kirjoittajan, jne. Onneksi kuitenkin nimim. P.Sihvosella on moraaliseettiset käytöstavat ykkösenä listalla.

En kyllä silti ymmärrä, miten esim. lähtöjen laskeminen ja niiden raportointi vaikka tällekin palstalle vie pelitapakeskustelua eteenpäin. Vai onko se vienyt? Toki se kertoo pelitavasta ja hallinnasta, mutta vaikka nyt nappaamassasi esimerkissä, ei mistään muusta.

Huojentavaa silti, että lupaat olla vastaamatta minulle, koska kompetenssini ei riitä kysymään sinulta mitään. Pidäthän lupauksesi?