Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Pelitapakeskustelu

  • 622 496
  • 4 198

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Ja ei, en tarvitse juuri sinun vastaustasi (vaikka se epäilemättä tyhjentävä olisikin)...

P.Sihvonenhan nimenomaan ei juuri koskaan kirjoita tyhjentävästi, päin vastoin hän esittää kysyttäessä vastakysymyksiä.

Jos joku menee lankaan ja kirjoittaa P.Sihvosen kysymistä asioista oman näkemyksensä, on vastauksena hiljaisuutta. Hyvässä tapauksessa saattaa tulla viesti, jossa ilmoitetaan, ettei ole aikaa/halua vastata mihinkään kysymyksiin.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Toistan itseäni tältä päivältä. Tutkimalla tilastoinnin avulla joukkueiden pelitapojen eri osa-alueita tutkitaan sitä, miten joukkueet tämän osa-alueen pelaavat. Kun pelitavan yksi osa-alue toistuu kauden mittaan tai jopa vuosittain, voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että kunkin joukkueen päävalmentajan pelikirja sisältää toistuvasti ko. pelitavan osa-alueet. Itse olen tutkinut joukkueiden oman puolustusalueen hyökkäysten avaamista jo useita vuosia. Tiedän, miten tämän kauden SM-liigan ja Mestiksen mitalijoukkueet pelaavat oman puolustusalueen hyökkäyspelin. Lauri Marjamäki, Jukka Rautakorpi, Risto Dufva, Pekka Tirkkonen, Juha Juujärvi, Antti Pennanen, Ismo Lehkonen ja A-P Pajuluoma ovat joukkueitaan peluuttaneet oman puolustusalueen hyökkäysten lähtöjen suhteen määrätyillä pelitavoilla. Tiedän tilastointini perusteella myös, paljonko joukkueet lyövät päätykiekkoja, paljonko karvaavat päätyyn, kuinka usein pelaavat hyökkäykset suoraan maalille ja kuinka paljon ne pelaavat hyökkäyspään kulma-/päätypyöritystä. Kun kausi on päättynyt, voidaan tehdä yhteenveto siitä, millä pelitavoilla on päästy mitalipeleihin. Yksittäiset pelit voivat päätyä miten tahansa tuloksellisesti. Tärkeää on se, mikä pelitapa esim. finaalijoukkueilla on ollut vallitseva pelitapa mitalipeleihin edetessä ja mitalipeleissä. Viime vuodelta muistetaan Ässien ja Tapparan finaaliotteluiden oman puolustusalueen kontrollilähtöjen suuret määrät.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Toki on oltava huolellinen termien suhteen: Mitä tarkoitetaan "nopealla" pelaamisella? Jos tarkoitetaan pelinnopeuden kiihtymistä, niin siihenhän nuo hurjat kiekkokontrollilukemat useimmiten johtavat. Ja mitä tarkoitetaan "reagoimisella"? Tappara näyttäisi eilen reagoineen pelitilanteisiin omalla puolustusalueellaan noiden mainitsemieni lukemin valossa ottelun ensimmäisessä erässä.

Niinpä, "yleensä". Mutta Tapparalla ei aina käy näin, vaikka pääsääntöisesti se tulee laadukkaasti keskialueen yli. Tappara periaatteessa pelaa taiteen sääntöjen mukaista kiekkokontrollia halutessaan mutta olen koko kauden ihmetellyt sen hakuja avauspelissä.

Kerro P.Sihvonen, MIKSI sentteriä ohjeistetaan viivelähdöissä hakemaan punaisen päältä kiekkoa? Tuohan on naurettavan helppo puolustaa pois eikä peli kiihdy oikein millään. Vai koitetaanko tällä tehdä tilaa omille pakeille nousta, eli tavallaan sidotaan vastustajan kärkikarvaajia alemmaksi?

Tapparan pelihän ei missään nimessä ole "nopeaa", ei edes pelinopeaa kuin ajoittain. Itse asiassa tämä pelinopeus voidaan vielä usein jakaa ketjuittain, lähinnä Järvisen ketju sekä Kuuselan ja Erkinjuntin ketju pystyy siihen. Samoin jos laitetaan Ville Nieminen ja Josh Green samaa ketjuun niin he pystyvät pelinopeaan pelaamiseen keskenään. (Tarkennettakoon, että tarkoitan pelinopeudella kiekon liikkumisnopeutta kentän pohjois-etelä-suunnassa, ja viisikon "sisällä".)

Mainitun Lukko-ottelun kolmannessa erässä Tappara pelasi aivan hirvittävää jääkiekkoa, Lukko iski trapia vastaan ja Tappara vain käänsi ja käänsi ja käänsi, yhden pelaajan kuljetuksia suoraan Lukon haaviin. Olen edelleen ymmälläni miten tätä tapahtuu, sillä joukkueen pitäisi olla kokenut ja Rautakorven ymmärtää tämä asia. Pelihän on oireillut samaa koko kauden ja tekee sitä edelleen. Siinä pelinopeus tapettiin aivan alkuunsa ihan vapaaehtoisesti, ei auttanut vaikka kuinka otettiin viivelähtöä maalin takaa ja maalin edestä.

Odotin, että pudotuspeleihin tulisi huomattavasti valmiimpi Tappara. Mutta sen peli ei kehity hyökkäyspelikirjan osalta. Se kaivaa voittoja tuolla tasaisella jauhamisellaan mutta en usko, että Kärppiä vastaan on suuriakaan mahdollisuuksia. Peli on liian staattista, tai monotonista.

Ymmärrän, että Rautakorpi haluaa tilanvoittopeliä ja tuon kamppailupelaamisen kautta myös sitä kuuluisaa tunnetta. Ajatus on ihan hyvä mutta nyt liian usein tuntuu se tunne ohjaavan peliä liikaa, kuten näytti käyneen Lukko-ottelun kolmannessa erässä. Peli ei oikein ole balanssissa siinä mielessä, että ainakin minun mielestäni paras cocktail olisi saada sopivassa suhteessa sitä tunnetta ja kylmää "analyyttista" pelaamista, jota esimerkiksi kiekkokontrollipelaaminen vaatii.

Tai jos ei saada aikaan cocktailia niin on oltava todella hyvä jommassa kummassa. Nyt on käymässä samoin kuin viime keväänä, että Tappara on melkein siinä mutta ei ihan. Silloinhan finaaleissa Ässiä vastaan joukkue hukkasi ratkaisevalla tavalla omaa identiteettiään ja löysi sen vasta kuudennessa ottelussa uudelleen.

Tällä kaudella sitä identiteettiä ei ole löytynyt kunnolla oikein missään vaiheessa ja siitä on paljon keskusteltukin.

Mutta vielä siihen tilastointiin, niin ei varmasti pelaa siinä mielessä "nopeaa" jääkiekkoa mutta varmasti on lisännyt tilanvoittamista suhteessa tilan tekemiseen, joskin jälkimmäistäkin käytetään väliin. Minun mielestäni pelistä kuitenkin puuttuu johtoajatus, eli se todellakin on jopa liikaa reagointiin perustuva, lähtien PAHP:sta ja päätyen HAHP:iin.

Itse kuulun koulukuntaan joka haluaa kurinalaisesti liikkuvan viisikon periaatteessa aina hyökkäyssiniselle asti, sen jälkeen hieman enemmän vapauksia ja tilaa tuohon reagointipelaamiseen (ts. vaistoilla pelaamiseen).

Tappara voi mennä vielä Lukosta yli mutta Kärppiä vastaan pelin pitää parantua huomattavan paljon, jos poikaa meinaavat nostella.
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Kerro P.Sihvonen, MIKSI sentteriä ohjeistetaan viivelähdöissä hakemaan punaisen päältä kiekkoa? Tuohan on naurettavan helppo puolustaa pois eikä peli kiihdy oikein millään. Vai koitetaanko tällä tehdä tilaa omille pakeille nousta, eli tavallaan sidotaan vastustajan kärkikarvaajia alemmaksi?

Tarkkoja huomioita teet Tapparasta.

Koska tämä on pelitapaketju, ei ehkä pitäisi mennä henkilöön vaan pysyä pelitavoissa, mutta olen seurannut vuosia tarkasti Rautakorven sapluunaa siltä osin, miten hän on peluuttanut sentteriä kontrollilähdöissä.

Kun Rautakorpi tuli HPK:hon, sentteri (mm. Viitaluoma) laitettiin (erilaisissa kontrollilähdöissä) palaamaan kotiin vasenta laitaa pitkin ja leikkaamaan siitä poikittain omaa siniviivaa pitkin. No, siinä kiekon saatuaan sentteri ei pystynyt mitenkään jakamaan kiekkoa säällisellä tavalla eteenpäin, koska se on enemmän kuin hankalaa siinä poikittaisliikkeessä. Ja jos pystyikin syöttämään, oli leftin senttereiden mahdollista syöttää lähinnä oikealle laiturille, jos sillekään. - Noista hetkistä lähtien olen hengessäni ajatellut, ettei Rautakorpi ole ihan kartalla tällaisista pelaamisen nyansseista. Hän hallitsee enemmän isompia kokonaisuuksia. Tuossa kohtaa apuvalmentajien Pasi Arvosen ja Jussi Tapolan olisi pitänyt HPK:ssa ehdottomasti näyttää kymmenillä videoesimerkeillä päävalmentajalle, ettei noin voida pelata. No, en tiedä, onko Rautakorven valmennustiimistä mahdollista, että apuvalmentajat ottaisivat tuollaista roolia.

Se, että nyt Tapparan sentteri hakee ainakin toisinaan sinne ihan liian ylös, on saman tyyppinen ongelma sentteripelaamisessa, mutta ei lähellekään yhtä paha kuin muutama kausi sitten HPK:ssa. Tuossa Tapparan nykymallissa ei toteudu lyhytsyöttöpeliperiaate, mikä johtaa siihen, että sentterille menevä syöttö ohittaa liian monta vastustajaa ja toisaalta jättää sentterin liian lähelle vastustajan puolustavia pelaajia. Sentterin tila ja aika tehdä jatkopeliä siitä on lähes olematon.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Tuossa Tapparan nykymallissa ei toteudu lyhytsyöttöpeliperiaate, mikä johtaa siihen, että sentterille menevä syöttö ohittaa liian monta vastustajaa ja toisaalta jättää sentterin liian lähelle vastustajan puolustavia pelaajia. Sentterin tila ja aika tehdä jatkopeliä siitä on lähes olematon.

Tismalleen ja vielä lisähuomiona se, että tuohon on usein mahdoton edes pelata avaavaa syöttöä jolloin joudutaan tilanteeseen missä sinisten välissä voi olla jopa kahdeksan pelaajaa "jumissa" ja kiekollinen pakki yrittää nostaa jalalla punaiselle.

Tuosta ei mitenkään ehdi päätykiekkoon järkevällä tavalla ja kiekko vähän kuin ilmaiseksi luovutetaan vastustajalle. Vielä viime kaudella Tapparalla riitti yksilötaito purkamaan näitä tilanteita lyhytsyöttöpelillä mutta nyt sitä ei enää juurikaan käytetä (pl. Järvisen ketju).

Toisaalta, jospa Rautakorven pelikirja lähteekin siitä, että kiekon luovuttaminen on tuossa tilanteessa sallittua ja pyrkimys on taas omaan riistoon vastustajan hyökkäyksestä. Sillä niissä tilanteissa Tapparan pelinopeus on korkeimmillaan, transitioissa keskialueella.

No tuo toimii johtoasemassa ja tasatilanteessa mutta tappioasemassa on löydyttävä jotain muuta jolla pelin virtaus käännetään itselle, saadaan pelillinen aloite ja sitä kautta päästään hyödyntämään kentällä olevaa tilaa.

Ei vain mahdu minun kaaliini miksi se tila pitää ottaa itseltä pois suorastaan väkivalloin, pelkästään jonkun "nopean" tai "tunteikkaan" pelaamisen vuoksi. Pelin virtaus tekee sen pelinopeuden eikä pelkät nopeat käännöt (vaikka jälkimmäistä aina väitetään "nopeaksi" pelaamiseksi).
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Noista hetkistä lähtien olen hengessäni ajatellut, ettei Rautakorpi ole ihan kartalla tällaisista pelaamisen nyansseista...

Voiko asia todella on noin? Siis voiko Rautakorven tasoinen valmentaja olla sokea noin yksinkertaiselle asialle vai onko kyseessä jotain muuta?

Olen usein pohtinyt, miksi valmentajat ajavat pelitavallisesti jotain tietyä asiaa, vaikka tavallinen fanikin näkee virheen toiminnassa. Miksi Pekka Virta peluutti sitkeästi miesvartiointia Ässien puolustuksessa, vaikka jokainen näki systeemin heikkouden?

En usko, että kyse on osaamattomuudesta vaan jostain muusta. Virta ehkä halusi muuttaa Kiven systeemiä, koska ei halunnut leimautua mestaruusjoukkueeseen. Toisaalta pohdinnassa täytyy ottaa huomioon myös vastustaja, ehkä Rautakorpi peluuttaa sentteriä epäortodoksisesti Lukon karvauksesta johtuen, en tiedä. Tuntuu vaan aika erikoiselta, ettei Rautakorven tasoinen valmentaja olisi kartalla tuollaisista nyansseista.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Toisaalta pohdinnassa täytyy ottaa huomioon myös vastustaja, ehkä Rautakorpi peluuttaa sentteriä epäortodoksisesti Lukon karvauksesta johtuen, en tiedä. Tuntuu vaan aika erikoiselta, ettei Rautakorven tasoinen valmentaja olisi kartalla tuollaisista nyansseista.

Tuo olisi tietysti helppoa, jos tämä muutos olisi tapahtunut yhtäkkiä mutta sama on toistunut koko kauden.

Oudolta tosiaan vaikuttaa, varsinkin kun viime kaudella peliä tehtiin alhaalta senttereiden johdolla ja hyvin. Eli vaikuttaisi, että tässä on joku muu ajatus taustalla mutta minä en pääse siitä kiinni.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tuo olisi tietysti helppoa, jos tämä muutos olisi tapahtunut yhtäkkiä mutta sama on toistunut koko kauden.

Oudolta tosiaan vaikuttaa, varsinkin kun viime kaudella peliä tehtiin alhaalta senttereiden johdolla ja hyvin. Eli vaikuttaisi, että tässä on joku muu ajatus taustalla mutta minä en pääse siitä kiinni.

Minulle tuli Virran peluutusta seuratessa mieleen jästipäisyys eli piti vaan jotain muuttaa Kiven sapluunasta ja siihen uskottiin liian pitkään. Virran luonteen tietäen, en ihmettele tätä. Olisiko kyse tarkoituksellisesta vastavirtaan uimisesta, yritetään keksiä väkisin jotain uutta?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Eilen näin Mestiksn 3. finaaliottelussa Juha Juujärven KooKoon pelitavan KooKoo-Jukurit ottelusta. Antti Pennasen valmentaman Jukureiden olen jo aiemmin todennut pelaavan hämeenlinnalaislähtöistä Meidän Peliä. Juujärven Meidän Peli on oman alueen hyökkäysten rytmittämisen kannalta viety lähes pisimmälle tällä kaudella niin Mestiksessä kuin SM-liigassakin. Juujärvi peluutti KooKoota 1. erän oman pään hyökkäyksiinlähtöjä N+pN+H+nV+V+P lukemin: 11+2+8+7+11+9. Eli joukkueen oman pään puolustusalueen hyökkäyspeli painottui selvästi kiekkokontrollilähtöihin, kun yleensä Meidän Pelinkin joukkueet ovat lähteneet eniten nopeasti+puolinopeasti (N+pN). Hitaiden kontrollilähtöjen eli viiveiden määrä V=11 ylittää reilusti Jukka Jalosen aikoinaan määrittelemän V=7 keskimääräisen määrän. Hidastuksia pakki-pakki-pakki..-kiekottelua oli myös paljon H=8. Nopeita kontrollilähtöjä eli jalalla keskialueelle nostoja oli nV=7, mikä on myös suuri määrä. Palautusten määrä P=9 on normaali Meidän Pelin lukema. KooKoo voitti ottelun 5-3 ja johtaa finaalisarjaa otteluvoitoin 3-0.

Sen voi kirjoittaa, että Mestiksessä kärkijoukkueiden oman puolustusalueen hyökkäyksinlähdöt on jopa hidastuneet tällä kaudella. Teemanahan oli syksyllä avauspelaamisen nopeuttaminen, mutta näin ei ole Mestiksen kärjen osalta tapahtunut.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
SH+(SH+KP)+KP+PK+(PK+P(R))

Taidanpa aloittaa jatkoajassa kirjoitteluni tästä ketjusta. Tilastoin 2.4.2014 pelatusta Tapparan ja Lukon 1. välieräottelusta, miten joukkueet päättivät hyökkäyksensä. Tilastot ovat siltä ajalta, kun on pelattu tasakentällisin.

Jaoin hyökkäykset seuraaviin kategorioihin: SH=Suora hyökkäys, SH+KP=Suora hyökkäys, josta seuraa Kulmapeli, KP=Kulmapeli, PK=Päätykiekko, PK+P(R)=Päätykiekko+Paine(Riisto)
Eli tuo SH+KP on periaatteessa suora hyökkäys, josta hyökkäävä joukkue on saanut irtokiekon itselleen.
Kaava on siis: SH+(SH+KP)+KP+PK+(PK+P(R))

Arvostan! Täällä Jatkoajassa on muuan maineikas nimimerkki, joka on omalta osaltaan tilastoinut tuhatkunta peliä omalla sapluunallaan. Siinä on sinulle esimerkki, jonka viitoittamaa tietä seurata.

Nythän tilanne on mielenkiintoinen. Sekä Liigan että Mestiksen kaikki neljä finalistia perustavat pelaamisensa ns. Meidän Peliin. Suomalainen jääkiekkoilu on maailman taktisinta jääkiekkoilua. Siksi tohdin sinuakin rohkaista aloittamallasi tilastoinnin tiellä.

Kaavasi, SH+(SH+KP)+KP+PK+(PK+P(R)), vaikuttaisi perusteiltaan hyvinkin validilta, mitä tulee jääkiekkoilun tilastointiin ja sitä mukaa myöhemmin analysointiin.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Tuohan on mielenkiintoinen maali tarkastella vähän pidemmältä ajalta.
Kiekko on Kärppien puolustusalueen kulmassa, jossa Maxwell riistää kiekon Koholta. Maxwell lähtee nopeasti ylöspäin käyttäen kiekkoa Aaltosella, jolta saa sen takaisin ja punaviivan kohdalla Kärpillä on 2 vs 4 alivoimahyökkäys. Kärppien hyökkäyssinisellä Huml saa Maxwellilta tulleen irtokiekon ja palauttaa sen puolustukseen Kukkoselle, jolloin Kärpät pääsee lähtemään organisoituun hyökkäykseen, juuri tuon ylemmän viivelähdön kautta.

Eli turha se olisi ollut puskea epäorganisoidusti alivoimalla tai heittää kiekkoa päätyyn, kun palautuksen kautta päästiin uuteen organisoituun lähtöön, joka johti maaliin.
Perkele, Bell Russell! Jos tuota rataa jatkat, kyse on vallankumouksesta keskustelupalstalla. Olen odottanut tänne palstalle veroistani veljeä/siskoa. Eivät jääkiekkoilun pelitavat mitään rakettitiedettä ole!
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Eli turha se olisi ollut puskea epäorganisoidusti alivoimalla tai heittää kiekkoa päätyyn, kun palautuksen kautta päästiin uuteen organisoituun lähtöön, joka johti maaliin.
Seuraava askel näissä pelitapakeskusteluissa on se, että tarkastelemme entistä voimakkaammin pelin VIRTAUSTA, mikä tarkoittaa vaikkapa maalien ja maalipaikkojen tutkimista sitä kautta, mitä on tapahtunut omassa edellisessä tai sitä edellisessä hyökkäyksessä. Ja, edelleen, voidaan tarkastella sitä, oliko maalin tai maalipaikan saanut joukkue omalla edellisen hyökkäyksen toiminnallaan jotenkin pakottanut vastustajaa hyökkäämään epäedullisesti niin, että puolestaan maalipaikkaan johtanut hyökkäys lähtee edullisesta asemasta.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kyllä, tähän suuntaan keskustelua pitäisi lähteä viemään. Kun Fordel on ollut poissa, tänne ei ole tullut tilastoja otteluista siffaa ja P.Sihvosta lukuunottamatta. Ja tilastot helpottavat ottelun analysointia huomattavasti.

Olisi todella hienoa, jos saisimme tänne kaikista Kärppien ja Tapparan välisistä finaali-otteluista tilastoja esille. Lähdöt omasta päästä N+pN+H+nV+V+P kaavalla hoitaa varmasti siffa? Itse voin ottaa ylös hyökkäyksen päätökset SH+(SH+KP)+KP+PK+(PK+P(R)) kaavalla. Jos löytyisi joku nimimerkki, jolta löytyy aikaa ja innostusta, hän voisi tilastoida hyökkäyssinisen ylitykset. Olen itse tilastoinut niitä seuraavalla tavalla.

Tervetuloa Russell Bell tilastoimaan ja analysoimaan jääkiekkoa pelinä! Tätä olen odottanut täällä vuosikausia, että saataisiin yhteistyötä tilastoinnissa aikaan. Fordél oli jo ansiokkaasti mukana, mutta on häipynyt toivottavasti vain tilapäisesti muiden kiireidensä pariin.

Teen ilman muuta finaaleista oman pään lähdöistä tarkat tilastot. Olen huomenna ja lauantaina Oulussa paikan päällä. Silloin seuraan muita yksityiskohtia, kuten esim. valmentajien toimia vaihtoaitioissa. Keskiviikkona katson jälkilahetyksenä 4PRO2:lta huomisen pelin ja teen tilastot. Tampereen pelit katson suorana 4PRO2:lta. Tarkoitukseni on tilastoida jo vuosien kokemuksellani kaikki finaaliottelut. Palataan keskiviikkona.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Jos löytyisi joku nimimerkki, jolta löytyy aikaa ja innostusta, hän voisi tilastoida hyökkäyssinisen ylitykset. Olen itse tilastoinut niitä seuraavalla tavalla.

Tilastossani on vaihtoehdot Päätykiekko, Syöttelemällä ja Kuljettamalla. Päätykiekkoja ovat kaikki kiekot, jotka on lauottu päätyyn punaisen ja hyökkäyssinisen välistä ja ennen punaviivaa maalia kohti menneet kiekot. Syöttelemällä on silloin, kun pelaaja on saanut syötön punaviivan ja hyökkäyssinisen välissä ja kuljettaa kiekon alueelle. Kuljettamalla on silloin, kun on alkanut kuljettaa ennen punaviivaa ja vielä sinisen yli. Olen tilastoinut myös tapahtuuko ylitys vasemmalta, keskeltä vai oikealta. Paitsioon päättyneet tilanteet eivät ole tilastossa ja se on laskettu tasakentällisin. Eli PK(v+k+o)+S(v+k+o)+K(v+k+o)

Se olisi huippua, jos joku tilastoisi hyökkäyssinisen ylityksissä sen, onko hyökkäys alivoimainen, tasavoimainen tai ylivoimainen. Ja kynällä ehtii helposti laittaa myös jokaisen hyökkäyksen osalta tyyliin: 2vs3 tai 3vs3 tai 1vs2 - ja niin edelleen. Tässä tilastoinnissa kannattaa kuitenkin käyttää pelisilmää. Vaikka siniviivaa pidetään ikään kuin tarkastelupisteenä, saattaa jokin hyökkäys metrin tai parin päästä siniviivasta hyökkäysalueella vielä muuttua vaikkapa 3vs2 -> 3vs3 vauhdikkaan takakarvaajan ehdittyä hätiin. Tai joskus vaikkapa 3vs3 -> 4vs3, jos oma pakki tukee voimaluistelulla viime hetkellä hyökkäystä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olen jonkin aikaa tilastoinut omaan tarkoitukseeni NHL:ssä ja Liigassa myös hyökkäyssinisen ylittämistä. Kukin erä on jaettu viiteen osaan (eli 4 min per osa) ja tilastoihin tarttuu pelin virtaus per osa sekä hyökkäykset Y (ylivoimahyökkäys kuten 3vs2), T (tasavoimahyökkäys kuten 3vs3) ja A (alivoimahyökkäys kuten 2vs3). Nuo vain 5vs5 pelissä. Ylivoimassa lasken maalipaikat. Erilaisten kokeilujen perusteella olen päätynyt siihen, että näistä on merkittävää apua kun arvioidaan ottelun voittajaa ja kokonaismaalimäärää LIVE-tilanteessa. Eiköhän niistä ole muutakin hyötyä ja jatkossa teen lomakkeen josta selviää yksityiskohdat paremmin eli 2vs1, 3vs2 jne jokainen omassa ruudussaan.

Sekin etu näistä on että vaikka pelin avaus omalta alueelta lähtisi kaiken taiteen sääntöjen mukaan, pelaaminen keskiviivan jälkeen ja erityisesti hyökkäysalueella yhdessä pelin virtauksen kanssa paljastaa pelitavallisia puutteita. Tällä viittaan vaikkapa kotoisen liigan Jokerien peliin jonka pelitavan tyrmäsin 1. ottelun jälkeen viime syyskuussa.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Olen jonkin aikaa tilastoinut omaan tarkoitukseeni NHL:ssä ja Liigassa myös hyökkäyssinisen ylittämistä. Kukin erä on jaettu viiteen osaan (eli 4 min per osa) ja tilastoihin tarttuu pelin virtaus per osa sekä hyökkäykset Y (ylivoimahyökkäys kuten 3vs2), T (tasavoimahyökkäys kuten 3vs3) ja A (alivoimahyökkäys kuten 2vs3). Nuo vain 5vs5 pelissä. Ylivoimassa lasken maalipaikat. Erilaisten kokeilujen perusteella olen päätynyt siihen, että näistä on merkittävää apua kun arvioidaan ottelun voittajaa ja kokonaismaalimäärää LIVE-tilanteessa. Eiköhän niistä ole muutakin hyötyä ja jatkossa teen lomakkeen josta selviää yksityiskohdat paremmin eli 2vs1, 3vs2 jne jokainen omassa ruudussaan.

Sekin etu näistä on että vaikka pelin avaus omalta alueelta lähtisi kaiken taiteen sääntöjen mukaan, pelaaminen keskiviivan jälkeen ja erityisesti hyökkäysalueella yhdessä pelin virtauksen kanssa paljastaa pelitavallisia puutteita. Tällä viittaan vaikkapa kotoisen liigan Jokerien peliin jonka pelitavan tyrmäsin 1. ottelun jälkeen viime syyskuussa.

On lainattava kokonaan tuo viestisi. Siinä on enemmän kuin järkeä. Tuolla tavoin temppu pitää tehdä!

Omalta osaltani, ammattianalyytikko kun olen, haasteeni on nivoa yhteen hyökkäyspelaamisen eri osa-alueet - ja tietysti suhteessa vastustajan puolustuspelaamiseen. Kun yksi tilastoi omalta alueelta hyökkäyksiin lähtöjä, toinen tarkastelee keskialuetta ja siniviivan ylittämistä ja kolmas huomioi hyökkäysalueen toimintaa, pyrin löytämään logiikan sille, miten mikäkin pelitilanteeseen reagointi vaikuttaa pelin VIRTAUKSEEN. Näyttäisi, että yhteen nivomiseen tarvitaan Total scouting -tyyppistä tietokoneohjelmaa. Vain tuollaiselta ohjelmalta voi "kysyä": minkälaiseen omaan toiseen tai kolmanteen hyökkäykseen johtaa keskimäärin se, jos ensimmäiseksi omaksi hyökkäykseksi määritellään viivelähtö, tai nopea omista PAPP:n jälkeen, tai puolinopea keskialueelta, ja niin edelleen.
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves 365 ja Real Madrid
Ensimmäinen finaali meni kolmannessa erässä päästä päähän, kunnes Tappara yritti maalin takaa hidasta viivelähtöä joka epäonnistui ja Kärpät iski vastaan tehden voittomaalin.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Miten se menikään...

Ensimmäinen finaali meni kolmannessa erässä päästä päähän, kunnes Tappara yritti maalin takaa hidasta viivelähtöä joka epäonnistui ja Kärpät iski vastaan tehden voittomaalin.

Tullaan ja päästään hyvin pieniin pelaamisen nyansseihin. Se, että lähtee viiveellä, ei tee sinänsä autuaaksi pelitilanteessa. Tapparalla oli selvästi liian hätäinen pelaamisen moodi päällä. Eli sanot hieman väärin, kun käytät ilmaisua "hidasta viivelähtöä". Itse käyttäisin ilmaisua: nopeahkoa viivelähtöä, suorastaan hätäilevää viivelähtöä.

Hyökkääjät hieman karkasivat kyseisessä viivelähdössä, pakki lähti nostamaan jalalla - ja lopulta syöttösuunnan olivat tukossa, jäljellä ei ollut kuin yksi eli pakki-pakki, ja sen Kärpät luki pois ja riisti kiekon.

Tuollaista Kärppien 0-5-trapia vastaan ei pitäisi lähteä viiveellä tuolla tavalla, jossa koko hyökkäävä viisikko etenee ylöspäin, syöttösuuntia menee yksi kerrallaan tukkoon, ja lopulta peliä on pakotettava sillä viimeisellä, jäljellä olevalla syöttösuunnalla. Jos haluaa pelata viiveellä tuollaista 0-5-trapia vastaan, kannattaisi pysäyttää peli siihen vanhan ringnette-viivan ja siniviivan väliin.

Nykyään 0-5-trapeilla on tiedossa se, että jalalla eteenpäin vyöryvät viivelähtöviisikot tyytyvät yhteen pakki-pakki -syöttöön, punaviivan voittoon - ja siitä päätykiekkoon. Siitä sitten on hyvä antaa painetta näille yksin jääville pakkiparoille.
 

Rannari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Hyökkääjät hieman karkasivat kyseisessä viivelähdössä, pakki lähti nostamaan jalalla - ja lopulta syöttösuunnan olivat tukossa, jäljellä ei ollut kuin yksi eli pakki-pakki, ja sen Kärpät luki pois ja riisti kiekon.

Pieniä nyansseja tosiaan, mutta ei siinä syötössä paljon lukemista ollut. Saravon syöttö yksinkertaisesti oli niin helvatan huono, ettei vastaanottavalla pakilla ollut mahdollisuutta selvitä tilanteessa. Syöttö lapaan ja peli olisi ollut siellä toisessa päädyssä. Yksinkertaisesti lapsellisen heikko esitys Saravolta tuohon kohtaan. Ei sinänsä Kärppien hyvyyttä vaan ainoastaan Saravon heikkoutta.
Mielestäni hyökkäyksen rakenne oli aivan tarpeeksi kunnossa, ei siinä mitään normaalista poikkeavaa ollut.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Rytmihäiriö

Pieniä nyansseja tosiaan, mutta ei siinä syötössä paljon lukemista ollut. Saravon syöttö yksinkertaisesti oli niin helvatan huono, ettei vastaanottavalla pakilla ollut mahdollisuutta selvitä tilanteessa. Syöttö lapaan ja peli olisi ollut siellä toisessa päädyssä. Yksinkertaisesti lapsellisen heikko esitys Saravolta tuohon kohtaan. Ei sinänsä Kärppien hyvyyttä vaan ainoastaan Saravon heikkoutta.
Mielestäni hyökkäyksen rakenne oli aivan tarpeeksi kunnossa, ei siinä mitään normaalista poikkeavaa ollut.

Totta. Ei ollutkaan normaalista poikkeavaa. Ja siinä se virhe onkin. Ei nollavitosta vastaan enää nykyään kannata lähteä ilman pysähdystä ringnetelle. Urheilulehden Gert Remmel käyttää termiä rytmihäiriö futiksessa. Tapparalle kävi rytmihäiriö. Jos taas Tappara olisi ymmärtänyt pysähtyä viivelähdössään, sillä olisi voinut aiheuttaa rytmihäiriön Kärppien nollaviistrapille.
 

Mechalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikova, Detroit Red Wings, Idän ihme, FC Honka
Totta. Ei ollutkaan normaalista poikkeavaa. Ja siinä se virhe onkin. Ei nollavitosta vastaan enää nykyään kannata lähteä ilman pysähdystä ringnetelle. Urheilulehden Gert Remmel käyttää termiä rytmihäiriö futiksessa. Tapparalle kävi rytmihäiriö. Jos taas Tappara olisi ymmärtänyt pysähtyä viivelähdössään, sillä olisi voinut aiheuttaa rytmihäiriön Kärppien nollaviistrapille.
Mites Petteri kun tuota olet tarkemmin tutkinut niin näetkö joukkueiden viivelähtöpelaamisessa pelitavallisesti jotain pieniä nyanssieroja esimerkiksi puolustajien porrastuksen suhteen? Esimerkiksi jos toinen puolustaja on ylempänä kuin toinen niin vaikuttaako se jotenkin oleellisesti viivelähtöihin?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kärppien 2-1 maalia en nähnyt, kuin tuon Nelosen kuvan välityksellä. Tapparan hyökkäykseenlähtö kuvataan suoraan takaa ja jos sen kuvan pysäyttää, kun Saravo on nostanut jalalla siniviivalle, niin siinä on neljä Tapparan pelaaja rinnakkain ja sentteri edellä leikkaamassa keskelle. Kärppien trap näyttäisi tuon kuvan perusteella olevan 3-2 muodostelmassa. Joka tapauksessa Saravolla ei tuossa kohtaa enää ole muita vaihtoehtoja, kuin antaa lyhyt pakki-pakki. Jos Saravo olisi tehnyt pienen pysähdyksen tai edes hidastanut ennen siniviivaa, Kärppien viisikko olisi todennäköisesti nytkähtänyt hetkeksi paikalleen, jolloin Saravolle olisi avautunut uusia syöttösuuntia. Saravohan teki jo alunperin tuon kiireen itse, tekemällä hätäisen viivelähdön, vaikka siihen ei ollut mitään pakottavaa tarvetta.

Katsoin pelin paikan päällä ja nyt jälkilähetyksenä 4PRO2:lta. Tappara lähti viiveellä. Saravo nosti jalalla ja lähellä Kärppien kärkikarvaajaa oman siniviivan tuntumassa syötti pakkipari Aallolle. Tapparan olisi minusta pitänyt malttaa lähteä viiveellä vielä hitaammin ja ajoittaa pakki-pakki paremmin. Kiire aiheutti sen, että Saravon syöttö ajautui Kärppien kärkikarvaaja Junttilalle, joka syötti Kemppaiselle, jonka syöttö tavoitti painottomalla puolella vapaana etenevän Donskoin. Donskoi ei erehtynyt, kun pääsi Metsolan kanssa kahden kesken.

Pistän tilastointini tänne, kunhan ehdin.
 

Mechalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikova, Detroit Red Wings, Idän ihme, FC Honka
Katsoin pelin paikan päällä ja nyt jälkilähetyksenä 4PRO2:lta. Tappara lähti viiveellä. Saravo nosti jalalla ja lähellä Kärppien kärkikarvaajaa oman siniviivan tuntumassa syötti pakkipari Aallolle. Tapparan olisi minusta pitänyt malttaa lähteä viiveellä vielä hitaammin ja ajoittaa pakki-pakki paremmin. Kiire aiheutti sen, että Saravon syöttö ajautui Kärppien kärkikarvaaja Junttilalle, joka syötti Kemppaiselle, jonka syöttö tavoitti painottomalla puolella vapaana etenevän Donskoin. Donskoi ei erehtynyt, kun pääsi Metsolan kanssa kahden kesken.

Pistän tilastointini tänne, kunhan ehdin.
Olisi siffa mielenkiintoista kuulla sinunkin mielipiteesi siitä näetkö joukkueiden viivelähtöpelaamisessa pelitavallisesti jotain pieniä nyanssieroja esimerkiksi puolustajien porrastuksen suhteen? Esimerkiksi jos toinen puolustaja on ylempänä kuin toinen niin vaikuttaako se jotenkin oleellisesti viivelähtöihin?
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Mites Petteri kun tuota olet tarkemmin tutkinut niin näetkö joukkueiden viivelähtöpelaamisessa pelitavallisesti jotain pieniä nyanssieroja esimerkiksi puolustajien porrastuksen suhteen? Esimerkiksi jos toinen puolustaja on ylempänä kuin toinen niin vaikuttaako se jotenkin oleellisesti viivelähtöihin?

Tuo on arvokas pelitapakysymys.

Oleellista on, mielestäni, se, asettaako träppäävä osapuoli kärkikarvaajansa lyhyellä yläviistoon suuntautuvalla pakki-pakki -syötöllä lyötäväksi vai ei.

Kaikki on aina suhteessa vastustajaan, niin tämäkin.

Typerin trap on venäläisten usein harrastama 1-4. Sitä vastaan voidaan pelata helposti pakki-pakki (yläviistoon)-sentteri...

Nollaviis-trap taas asettaa erilaisen haasteen. Siinä lienee järkevämpää, että kiekoton pakki sijoittuu takaviistoon. Siitä takaviistosyötöstä voidaan pysäyttää peli ringneten ja sinisen väliin tai lähteä viive kera hidastuksen (mitä en pidä enää kovinkaan hyvänä ratkaisuna).
 
Viimeksi muokattu:

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Olisi todella hienoa, jos saisimme tänne kaikista Kärppien ja Tapparan välisistä finaali-otteluista tilastoja esille. Lähdöt omasta päästä N+pN+H+nV+V+P kaavalla hoitaa varmasti siffa?

Omalta osaltani hoidan jokaisen ottelun N+pN+H+nV+V+P-tilastoinnin. Ensimmäisessä finaaliottelussa nuo lukemat olivat 5vs5 pelissä:

Kärpät 1. erä 8+7+7+1+7+10, 2.erä 13+8+8+3+1+7 ja 3.erä 18+6+1+6+1+9
Tappara 1. erä 13+2+5+1+4+6, 2. erä 11+4+3+2+6+5 ja 3. erä 13+6+0+1+7+2
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös