Pelitapakeskustelu

[Fordél]

TPS teki yhden hidastus-palautus-viivelähdön 1. erässä ja sen seurauksena 4-kentällisen hyökkääjä Tuomainen teki maalin ja 0-1 johtolukemat TPS:lle.

Tuominen. Henri Tuominen. Näin Ilves-fanina on pidettävä omien puolta.

Mitä tulee muuten siffan lukemiin niin kiitos niistä. Tosin taas siffa arvottaa lähtöjä verraten HVP lukemia johonkin optimiin, joka ei tule pelistä tai esim. Pajuojan pelitavasta vaan Meidän Pelin jostain keskiarvoluvuista. Mutta ei siinä mitään, kukin analysoi ja arvottaa tavallaan.

Täytyy verrata noita siffan HVP-lukemia omiin syöttöketjutilastoihin. Päähavainto tästä matsista oli, että Jokereiden syöttöketjut oli yllättävän lyhyitä. Varsinkin keskialueella Jokerit syötti vähän. Syötöt kertyi lähinnä omassa päässä. Muuten kiekkoa kuljeteltiin ja paljon myös menetettiin, jolloin pitkiä yhtenäisiä ketjuja ei päässyt syntymään. Sama pätee myös turkulaisiin, tosin niiden kohdalla odotusarvot olivat paljon pienemmät. TPS oli siis ihan positiivinen yllätys.

 

[LaTe_Show]

Venäjän Johtava ottanut kantaa:

Kari Jalosen potkujen jälkeen Torpedon valmennusvastuu uskottiin venäläisille, mikä on Kozhevnikovin mukaan ainoa oikea tie.

- On hyvä, että ulkomaalaisten valmentajien muoti menee nyt ohi, sillä paikalliset valmentajat tietävät parhaiten (maamme) sisäiset erityispiirteet. Muuten voisi käydä niin, että kaikki pelaavat yhdellä ja samalla tavalla, ja mestaruusliigasta tulee mielenkiinnoton.

Kiekkovaikuttaja jyr? - KHL - Ilta-Sanomat

 

[P.Sihvonen]

Millainen pelikirja sinulla on D-junioreillesi?

Ehkä näin, mutta lähtökohta on se, että on olemassa vain yksi Pelikirja.

Niinkuin englanniksi sanotaan, niin

Meidän Peli or the highway.

Millainen on Sinun pelikirjasi D-junioreillesi? Entä millaisilla harjoitteilla pelitapaasi opetat pelaajillesi?

Voitaisiin laittaa tähän pelitapaketjuun sisälle myös sellainen juonne pystyyn, jossa eri ikäisten junioreiden ja miksei aikuistenkin valmentajat kuvaavat, millaisilla harjoitteilla he tuottavat minkäkinlaista pelitapaa. Sopiiko?

Johtava

 

[LaTe_Show]

Voitaisiin laittaa tähän pelitapaketjuun sisälle myös sellainen juonne pystyyn, jossa eri ikäisten junioreiden ja miksei aikuistenkin valmentajat kuvaavat, millaisilla harjoitteilla he tuottavat minkäkinlaista pelitapaa.

Tämä ei olisi ollenkaan huono idea, ja tämä (materiaali) auttaisi näitä uusia valmentaja-isiä jotka pääsevät/joutuvat valmentajaksi mistä oli puhe tuolla Nuori Suomi-ketjussa.

Pelikirjaani en ala purkamaan tänne, mutta päänsääntöisesti olemme tällä kaudella saaneet hyviä kokemuksia mm nopeatempoisista (30-45sec vaihdoilla) pienpeleistä. Tämä on omalta osaltaan kehittäneet poikiemme liikkumista ja sijoittumista mutta ennenkaikkea pelivalmiutta.

 

[P.Sihvonen]

Kerro nyt vain!

Pelikirjaani en ala purkamaan tänne, mutta päänsääntöisesti olemme tällä kaudella saaneet hyviä kokemuksia mm nopeatempoisista (30-45sec vaihdoilla) pienpeleistä. Tämä on omalta osaltaan kehittäneet poikiemme liikkumista ja sijoittumista mutta ennenkaikkea pelivalmiutta.

Miksi et purkaisi pelikirjaasi tänne? Ihan vain muutama päälinja - ja niiden alakohdat.

Kai se on kuitenkin jotain muuta kuin Meidän Peliä? Päättelen sen irvailuistasi.

Ja siis nuo pienpelithän ovat hieman jääneet pois muodista, kun kyse on kuitenkin jo sinulla D-junioreista.

Jos sen verran avaat, että miten opetat neljää pelitilanneroolia? Entä miten opetat viisikkotason pelitapaa? Entä miten opetat sitä, kun yhdistetään pelitilanneroolien ja viisikon pelaaminen?

Johtava

 

[TosiFani]

Kuuntelin Ässät - TPS peliä Radio Porista ja siellä oli kommentoimassa Juha Jyrkkiö. Hän kiinnitti huomiota TPS:n karvaukseen, jossa Ässien lähtiessä hitaalla koko TPS:n viisikko oli omalla hyökkäysalueella eli käytännössä sinisen alapuolella oli 10 pelaajaa. Jyrkkiön mielestä Ässien olisi tuossa tilanteessa pitänyt hakea pidempää syöttöä tai ainakin yhden hyökkääjän olisi pitänyt venyttää TPS:n karvaavaa viisikkoa.

Lukko karvasi vastaavasti lujaa Ässien päätyyn ja sai Ässien avaukset sekaisin. Tuolloin tuli monia kiekon menetyksiä ja näistä maalitilanteita Lukolle.

Kun puhutaan liigajoukkueista, joista ei löydy neljää kentällistä pelilukutaidoltaan tarpeeksi korkeatasoisia pelaajia, ylikiekkollinen peli voidaan saada aika yksinkertaisella karvauksella sekaisin.

 

[J.Grönvall]

Kuuntelin Ässät - TPS peliä Radio Porista ja siellä oli kommentoimassa Juha Jyrkkiö. Hän kiinnitti huomiota TPS:n karvaukseen, jossa Ässien lähtiessä hitaalla koko TPS:n viisikko oli omalla hyökkäysalueella eli käytännössä sinisen alapuolella oli 10 pelaajaa. Jyrkkiön mielestä Ässien olisi tuossa tilanteessa pitänyt hakea pidempää syöttöä tai ainakin yhden hyökkääjän olisi pitänyt venyttää TPS:n karvaavaa viisikkoa.

Lukko karvasi vastaavasti lujaa Ässien päätyyn ja sai Ässien avaukset sekaisin. Tuolloin tuli monia kiekon menetyksiä ja näistä maalitilanteita Lukolle.

Kun puhutaan liigajoukkueista, joista ei löydy neljää kentällistä pelilukutaidoltaan tarpeeksi korkeatasoisia pelaajia, ylikiekkollinen peli voidaan saada aika yksinkertaisella karvauksella sekaisin.

Kuulostaa mielenkiintoiselta, että Ässät lähtee hitaaseen hyökkäykseen, kun TPS:llä on viisi pelaajaa Ässien alueella! Mahtoikohan tähän selvitä tarkempaa syytä?

Itse sanoisin, että mikäli viisikon rakenne on kunnossa ja pelitilanneroolit riittävän hyvin harjoiteltu ja omaksuttu, niin kovakin karvaus jää kakkoseksi. Kiekko kun on aina miestä nopeampi. Toinen on toki puhtaasti taas pelitilanteen tunnistamisen ongelma, eli pelataanko väärään aikaan alas, hitaalla jne.

Jopa prässin alta voi tulla hallitusti kiekotellen pois, kuten esim. Jukka Jalonen osoitti aikanaan HPK:n ja HIFK:n välisessä välieräsarjassa. Toki tämä vaatii jo hyvin selkärangassa olevan pelitavan ja sen korkealuokkaisen toteutuksen. Myös Petri Matikaisen ja Lauri Marjamäen Blues toteutti tätä Jere Karalahden johdolla aika mestarillisesti JYPiä vastaan pudotuspeleissä.

Karvaamisessa olennaisinta on niin ikään pelitilanteen tunnistaminen sekä mielestäni myös kärkikarvaajan/-karvaajien kyky ohjata peli tiettyyn suuntaan.

Ylikiekollisella pelillä tarkoittanet väärin toteutettua kiekkokontrollia? Pyritään siis koko ajan vain tekemään tilaa myös tilanteissa joissa tilan voittaminen olisi oikea ratkaisu?

EDIT. Niin ja piti vielä kommentoida, että on kyllä surkea tilanne jos sarjassa jonka keskiarvopalkka on 60 000 € vuodessa ei löydy joka joukkueeseen neljää kentällistä kavereita, jotka tunnistavat oikean pelitilanteen. Jossain mättää ja pahasti siinä vaiheessa.

Täytyy taas kysyä, että mistä helvetistä nämä seurat sitten maksavat moisia rahoja? Ammattilaissarjasta kun puhutaan niin silloin jäänee vaihtoehdoksi poistaa keinotekoiset ulkomaalaiskiintiöt ja käyttää nekin rahat paremmin pelaajiin jotka homman osaavat.

Kasvatellaan sitten siellä Mestiksessä niitä nuoria.

 

[Korkin Torpedo]

Kun puhutaan liigajoukkueista, joista ei löydy neljää kentällistä pelilukutaidoltaan tarpeeksi korkeatasoisia pelaajia, ylikiekkollinen peli voidaan saada aika yksinkertaisella karvauksella sekaisin.

Ehdottomasti näin. Mutta sitten taas kun kiekollinen peli osataan, saadaan koko ajan aikaan ylivoimaisia hyökkäyksiä koska karvaava joukkue syötellään tilanteesta ulos. Tämä tasapainohan se on koko jutun ydin.

 

[P.Sihvonen]

Kaikki on suhteessa sarjatasoon ja vastustajiin

Kun puhutaan liigajoukkueista, joista ei löydy neljää kentällistä pelilukutaidoltaan tarpeeksi korkeatasoisia pelaajia, ylikiekkollinen peli voidaan saada aika yksinkertaisella karvauksella sekaisin.

Ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin "ylikiekollinen peli". Ellei sillä sitten tarkoiteta sitä, että yksi pelaaja hautoo kiekkoa liian kauan, mutta siihenkin termi on jotenkin epäsopiva.

Ja tuo on virhekäsitys, siis jos sinulle "ylikiekollinen peli" on yhtä kuin kiekkokontrollijääkiekkoa ja sen täysimääräistä tai liiallista pelaamista, ettei jonkun liigapelaajan pelinlukutaito riittäisi sen toteuttamiseen. Ennen kuin nämä Jalasvaarat, Varakkaat ja Seppäset menivät ylijäämäpelaajina Pekka Virran kouluun KalPaan, pidettiin heidän ongelmanaan juuriki pelinlukua. Ja, kas, mitä tapahtui!

Sinä kirjoitat paljon Ässistä. Teen ihan selväksi, että sarjatasoon suhteuttamalla Ässillä ei ole yhtään sellaista pakkia, jonka taito- ja pelinlukutaso olisivat sen huonompia kuin Ossi Väänäsen tai Jyrki Välivaaran taito- ja pelinlukutaso ovat MM-kisojen tasoon nähden. Kaikki on pallopelissä aina suhteessa vastustajiin ja suhteessa pelattavaan sarjatasoon.

Ässät kuuluu tällä hetkellä Meidän Pelin top-5 eliittiin SM-liigassa. Joukkue on ollut jo kauan maalinteongelmaansa vaille voimakkaassa tulemisen tilassa. Viime viikon yhdeksän pistettä kielivät siitä, että joukkue on pian ilmoittautumassa siihen sakkiin, joka tappelee liigan sijoista 6-7.

Ja oma, vaikeammin ymmärrettävä lukunsa on se, että Meidän Peliin kuuluu se, että jossain määrin kiekkoja menetetään omalla puolustusalueella, mutta menetykset ovat sen tähden verrattain vaarattomia, että samalla kiekko menetetään, omat ovat siinä tuntumalla ja miehissä heti viidestään puolustamassa ja riistämässä kiekkoa takaisin. Hieman liioitellen: jos joku pakki menettää liian vähän kiekkoja omalla alueella, panee epäilemään, onko hän tehnyt liikaa pelitilannereagointeja pystysuuntaan tai peräti viljelyt siirto- ja purkukiekkoja. Totisesti Meidän Pelin eräät osa-alueet vaativat uudenlaista laji- ja peliajattelua.

Johtava

 

[Petro]

Hieman liioitellen: jos joku pakki menettää liian vähän kiekkoja omalla alueella, panee epäilemään, onko hän tehnyt liikaa pelitilannereagointeja pystysuuntaan tai peräti viljelyt siirto- ja purkukiekkoja. Totisesti Meidän Pelin eräät osa-alueet vaativat uudenlaista laji- ja peliajattelua.

Hiukan keskustelua seuranneena tuntuu siltä, ettei mielestäsi nopeasti pystysuuntaan pelaaminen puolustusalueelta ole järkevää, vaan lähes aina paras vaihtoehto on viivelähtö. Nuorten kisoissa Suomi-Tshekki pelissä jo nähtiin, että "meidän pelin" sijaan olisi tarvittu purkukiekkoja ja nopeita reagointeja pystysuuntaan.

Tämä "meidän peli" ei läheskään aina ole paras tapa, eikä sitä mielestäni kannattaisi sellaisena myöskään opettaa, vaan vain yhtenä vaihtoehtona. Monissa tilanteissa vaan joku muu ratkaisu on parempi. Toki jokaisella on oma mielipide eikä tästä kannata kenenkään sen enempää ottaa herneitä nenään.

 

[P.Sihvonen]

Pelitapakoulun esiaste

Hiukan keskustelua seuranneena tuntuu siltä, ettei mielestäsi nopeasti pystysuuntaan pelaaminen puolustusalueelta ole järkevää, vaan lähes aina paras vaihtoehto on viivelähtö. Nuorten kisoissa Suomi-Tshekki pelissä jo nähtiin, että "meidän pelin" sijaan olisi tarvittu purkukiekkoja ja nopeita reagointeja pystysuuntaan.

Tämä "meidän peli" ei läheskään aina ole paras tapa, eikä sitä mielestäni kannattaisi sellaisena myöskään opettaa, vaan vain yhtenä vaihtoehtona. Monissa tilanteissa vaan joku muu ratkaisu on parempi. Toki jokaisella on oma mielipide eikä tästä kannata kenenkään sen enempää ottaa herneitä nenään.

No niin, aloitetaas taas alusta, ihan perusteista. Tervetuloa, Petro, pelitapakoulun alkeiskurssille:

Meidän Pelissä pyritään aina kuin mahdollista lähtemään pystyyn, nopeasti. Kun itse valmensin tuonnottain Meidän Peliä, tarkoituksemme oli aina lähteä mahdollisimman nopeasti pystyyn - jos määrätyt ehdot pelitilanteessa täyttyivät. Sotahuutomme pelin sisällä tuolle hetkelle oli "mennään!" - ja sitä harjoiteltiin joka päivä. Jos pelitilanteen ehdot eivät täyttyneet, teimme tilaa, ja sen komento "palauta!" osa pelikirjaamme.

Johtava

Meidän Pelissä lähdetään enimmäkseen pystyyn, joko nopeilla tai puolinopeilla lähdöillä.

 

[P.Sihvonen]

Luonnehtisitko sitä vaihtoehtoista pelin virtausta

Nuorten kisoissa Suomi-Tshekki pelissä jo nähtiin, että "meidän pelin" sijaan olisi tarvittu purkukiekkoja ja nopeita reagointeja pystysuuntaan.

Ja siltä varalta, Petro, jos et olekaan ihan apukoululainen näissä pelitapa-asioissa, kysyn sinulta seuraavaa:

Miten arvelet, että kyseisen Suomi - Tshekki -pelin virtaus olisi muuttunut, jos Nuoret Leijonat olisi alkanut enemmän kiskoa 2vs3 ja 3vs4 ja 4vs5 -alivoimaisia hyökkäyksiä vaatimuksesi mukaan Tshekkiä vastaan?

Luonnehdi, pyydän, sitä pelin virtausta, jonka olettaisit noista pystysuunnan lisääntyneistä lähdöistä seuranneen?

Johtava

 

[ufon_kaakao]

Harhaanjohtaminen kuuluu Sihvosen mediapelikirjaan

Hiukan keskustelua seuranneena tuntuu siltä, ettei mielestäsi nopeasti pystysuuntaan pelaaminen puolustusalueelta ole järkevää, vaan lähes aina paras vaihtoehto on viivelähtö.

Älä huoli, aika moni Pasi Kaukorantaa myöten tekee Sihvosen ansiosta samanlaisia johtopäätöksiä Meidän Pelistä. Mutta se on tarkoituskin. Sihvonen on nimittäin tullut sellaiseen johtopäätökseen, että jos hän puhuisi asioista niiden oikeilla nimillä se veisi suuren yleisön kiinnostuksen ennen pitkää. Sihvonen johtaa siis ihmisiä harkitusti harhaan. Paitsi, että tämä aiheuttaa valtavaa ajanhukkaa ennen kuin trolli havaitaan on toiminta hivenen vaarallistakin sillä tyhmimmät saattavat ottaa Sihvosen mustavalkoisuuden tosissaan ymmärtämättä, että Sihvonen kärjistää tahallaan.

 

[P.Sihvonen]

Kannattaa olla tarkkana

Älä huoli, aika moni Pasi Kaukorantaa myöten tekee Sihvosen ansiosta samanlaisia johtopäätöksiä Meidän Pelistä. Mutta se on tarkoituskin. Sihvonen on nimittäin tullut sellaiseen johtopäätökseen, että jos hän puhuisi asioista niiden oikeilla nimillä se veisi suuren yleisön kiinnostuksen ennen pitkää. Sihvonen johtaa siis ihmisiä harkitusti harhaan. Paitsi, että tämä aiheuttaa valtavaa ajanhukkaa ennen kuin trolli havaitaan on toiminta hivenen vaarallistakin sillä tyhmimmät saattavat ottaa Sihvosen mustavalkoisuuden tosissaan ymmärtämättä, että Sihvonen kärjistää tahallaan.

En tiedä, ottaisinko tuo lainaamani kohdan kohteliaisuutena vai vittuiluna. :) Joka tapauksessa minun kanssa kannattaa olla tarkkana. Arvon ufon-kaakao voinee sanatarkasti ilmaista, missä kohtaa minä olen ihmisiä johtanut harhaan tämän Meidän Pelin suhteen, millä sanoilla? Ja siis olenko johtanut harhaan suurta yleisöä vai ammattilaisia? Oma kantani on, että Meidän Pelistä olen kirjoittanut tavalla, joka on vastaava kaukalotodellisuuden kanssa.

Mutta siis on mielenkiintoista kuulla, missä ja miten olen johtanut harhaan.

Johtava

 

[ufon_kaakao]

Ei sanoilla, vaan sanomatta jättämisillä

Arvon ufon-kaakao voinee sanatarkasti ilmaista, missä kohtaa minä olen ihmisiä johtanut harhaan tämän Meidän Pelin suhteen, millä sanoilla?

Harhaanjohtaminen ei tapahdu sanoilla, vaan sanomatta jättämisillä. Ei valehdella, mutta kun jätetään sopivasti tarttumatta muihin osa-alueisiin, korostaen yhden tärkeyttä, saadaan aikaan yksipuolisia mielikuvia i.e. johdetaan harhaan.

Ja siis olenko johtanut harhaan suurta yleisöä vai ammattilaisia? Oma kantani on, että Meidän Pelistä olen kirjoittanut tavalla, joka on vastaava kaukalotodellisuuden kanssa.

Luultavasti enimmäkseen amatöörejä, mutta kun Pasi Kaukorantakin meni vipuun niin ilmeisesti myös pelistä ymmärtäviäkin on johdettu harhaan.

Tapa herättää keskustelua provoamalla sisältää varjopuolensa.

 

[TosiFani]

Ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin "ylikiekollinen peli". Ellei sillä sitten tarkoiteta sitä, että yksi pelaaja hautoo kiekkoa liian kauan, mutta siihenkin termi on jotenkin epäsopiva.

Ja tuo on virhekäsitys, siis jos sinulle "ylikiekollinen peli" on yhtä kuin kiekkokontrollijääkiekkoa ja sen täysimääräistä tai liiallista pelaamista, ettei jonkun liigapelaajan pelinlukutaito riittäisi sen toteuttamiseen. Ennen kuin nämä Jalasvaarat, Varakkaat ja Seppäset menivät ylijäämäpelaajina Pekka Virran kouluun KalPaan, pidettiin heidän ongelmanaan juuriki pelinlukua. Ja, kas, mitä tapahtui!

Sinä kirjoitat paljon Ässistä. Teen ihan selväksi, että sarjatasoon suhteuttamalla Ässillä ei ole yhtään sellaista pakkia, jonka taito- ja pelinlukutaso olisivat sen huonompia kuin Ossi Väänäsen tai Jyrki Välivaaran taito- ja pelinlukutaso ovat MM-kisojen tasoon nähden. Kaikki on pallopelissä aina suhteessa vastustajiin ja suhteessa pelattavaan sarjatasoon.

Ässät kuuluu tällä hetkellä Meidän Pelin top-5 eliittiin SM-liigassa. Joukkue on ollut jo kauan maalinteongelmaansa vaille voimakkaassa tulemisen tilassa. Viime viikon yhdeksän pistettä kielivät siitä, että joukkue on pian ilmoittautumassa siihen sakkiin, joka tappelee liigan sijoista 6-7...

Minä en nähnyt kyseistä peliä vaan kuuntelin sen ensimmäistä erää radiosta, joten en pysty kommentoimaan tapahtumia tämän enempää. Toin vain esiin Juha Jyrkkiön havainnon TPS:n karvauksesta ja hänen ajatuksensa sen purkamisesta.

Ja ainakin Porissa on yksi pakkipari, jolle tilanteen tunnistaminen on tuonut vaikeuksia koko kauden ajan, Uusitalo - Sammalkangas/ Taimi. Heille tulee suurinosa pelien hitaista lähdöistä ja selkeitä tunnistamisvirheitä. Eli Ässissä on muutama pakki, joille ylikiekollinen pelaaminen tuottaa vaikeuksia.

J. Grönvallille sen verran, että joukkueen kokoaminen uutta pelitapaa varten vie usein muutaman kauden. Ässät muutti peliään selvästi kiekollisempaan suuntaan ja nyt on osoittautunut, että muutama pelaaja ei ole optimityyppi kyseiseen pelitapaan. Harjoitusta tai pelaajan vaihto, niin homma pelittää taas.

edit:

Minusta P. Sihvonen voisi taas laskeutua meidän fanien tasolle ja lopettaa sen cv:den kyselyn ja alentuvan kirjoitustyylin. Jostain syystä sinä melskaat täällä, etkä jääkiekkoliiton tai SM-liigan seminaareissa, joten sopeudu joukkoon, äläkä jatkuvasti kerro miten meidän pitää keskustella asioista.

 

[J.Grönvall]

J. Grönvallille sen verran, että joukkueen kokoaminen uutta pelitapaa varten vie usein muutaman kauden. Ässät muutti peliään selvästi kiekollisempaan suuntaan ja nyt on osoittautunut, että muutama pelaaja ei ole optimityyppi kyseiseen pelitapaan. Harjoitusta tai pelaajan vaihto, niin homma pelittää taas.

Kuten koitin aiemmin viitata, niin jopa Jani Honkasen ja Tuukka Mäkelän kaltaiset pelaajat on onnistuttu valmentamaan hyviksi kiekkokontrollia pelaaviksi pakeiksi. Ja vaikka on totta, että Suomessa elää vahva käsitys siitä, että pelitavan sisäänajo vie kauden tai kaksi, niin onhan meillä mm. Jukka Rautakorpi esimerkkinä prosessista joka vietiin läpi puolessa vuodessa ja huipentui SM-finaaliin.

Huomenna minulla on mahdollisuus jälleen nähdä myös Ässät kun se kohtaa ottelussaan Tapparan. Lupaan tutustua Ässien hyökkäyspelaamiseen kiekollisena. En tee tilastoja, sillä en ole siinä kovinkaan hyvä mutta käytän omaa metodiani: "pehmeää katsetta" :)

Tapparan pelaaminen on minulle jo pääosin niin tuttua, että sen onnistumisen huomaan jo nopeasti, joten jäänee reilusti aikaa seurata Ässien pelaamista ja mainitsemiasi ongelmia. Otetaan vaikka Ville Uusitalo erikoistarkkailuun, kun sitä vääntöä tässä olette Johtavan kanssa käyneet.

 

[TosiFani]

Kuten koitin aiemmin viitata, niin jopa Jani Honkasen ja Tuukka Mäkelän kaltaiset pelaajat on onnistuttu valmentamaan hyviksi kiekkokontrollia pelaaviksi pakeiksi. Ja vaikka on totta, että Suomessa elää vahva käsitys siitä, että pelitavan sisäänajo vie kauden tai kaksi, niin onhan meillä mm. Jukka Rautakorpi esimerkkinä prosessista joka vietiin läpi puolessa vuodessa ja huipentui SM-finaaliin...

Jani Honkasen ja Tuukka Mäkelän pelisilmä on parempi kuin Ville Uusitalon, niin yksikertaista tämä on. Väittäisin, että Mäkelälle ja Honkaselle on annettu muutama ratkaisumalli tilanteisiin, joita he sitten toteuttivat. Viime kaudella Uusitalon tilanne oli tällainen ja homma toimi hyvin.

Tälle kaudelle Ässät muutti pelitapaansa selkeästi kiekollisemmaksi ja pakille tuli enemmän ratkaisumalleja käyttöönsä. Nyt Uusitalon valikoimasta poistuivat lähes kokonaan nopeat ja puolinopeat lähdöt, tilalle tulivat hitaat ja palautukset.

En ole nähnyt yhtään peliä Joensuun lähdön jälkeen, mutta viestit hallilta kertovat Ässien muuttaneen peliään viime kauden suuntaan. Katsotaan huomenna.

 

[J.Grönvall]

Jani Honkasen ja Tuukka Mäkelän pelisilmä on parempi kuin Ville Uusitalon, niin yksikertaista tämä on. Väittäisin, että Mäkelälle ja Honkaselle on annettu muutama ratkaisumalli tilanteisiin, joita he sitten toteuttivat. Viime kaudella Uusitalon tilanne oli tällainen ja homma toimi hyvin.

Tälle kaudelle Ässät muutti pelitapaansa selkeästi kiekollisemmaksi ja pakille tuli enemmän ratkaisumalleja käyttöönsä. Nyt Uusitalon valikoimasta poistuivat lähes kokonaan nopeat ja puolinopeat lähdöt, tilalle tulivat hitaat ja palautukset.

En ole nähnyt yhtään peliä Joensuun lähdön jälkeen, mutta viestit hallilta kertovat Ässien muuttaneen peliään viime kauden suuntaan. Katsotaan huomenna.

Minä katselin Jani Honkasta yhden kauden Tapparassa ja voisin kyllä melko voimakkaasti kyseenalaistaa kommenttisi hänen peliälystään suhteessa Uusitaloon. Olkoonkin, että joukkue oli silloin sekasortoisessa tilanteessa mutta Sami Hirvosen pihahöntsypelikirjassa peliälyn olisi juuri odottanut erottuvan. Minusta Honkanen oli huonoin puolustaja Tapparassa moneen vuoteen, vaikka sinänsä arvostan hänen luonnettaan jääkiekkoilijana.

Honkanen on oikeastaan täydellinen esimerkki siitä mitä valmentajan pelikirjalla voidaan saada aikaan ja toisaalta mitä tapahtuu, kun se puoli ei ole kunnossa. Kontrasti on nimittäin SUURI.

 

[TosiFani]

...Honkanen on oikeastaan täydellinen esimerkki siitä mitä valmentajan pelikirjalla voidaan saada aikaan ja toisaalta mitä tapahtuu, kun se puoli ei ole kunnossa. Kontrasti on nimittäin SUURI.

Pelikirja vaikuttaa varmasti, mutta täällä esiintyvät väitteet pelinlukutaidon paranemisesta pelikirjan avulla ovat hauskoja. Pelikirja voi selkeyttää pelaamista, mutta pelaaja tekee edelleen ratkaisunsa omien taitojensa avulla.

Honkanen on pelaaja, joka tietää puutteensa ja pelaa illasta toiseen kykyjensä ylätasolla. Hän antaa hyvän, helpon syötön, koska tietää ettei osaa vaikeaa. Uusitalo antoi viime kaudella nöyrästi valmentajan ohjeistaman syötön, mutta tällä kaudella hänelle on annettu tehtäväksi tunnistaa tilanne. Tunnistaminen ei ole hänen vahvuusaluettaan ja ykkösparin pakkina, hän yrittää olla parempi kuin itseasiassa on.

Uusitalo on itse kertonut, että hän muuttui ajomatkalla Lahdesta Poriin kiekolliseksi pakiksi lehtijutun perusteella. Tämä johti päättömään säntäilyyn seuraavalla kaudella, kunnes Rautakallio tuli ja opetti hänet pelaamaan vahvuuksillaan. Uusitalon on taidoiltaan varsin vaatimaton, mikä edellyttäisi selkeää peruspelaamista.

 

[Keltainen Jaffa]

Suomen viime vuosien pelitapa Venäjää vastaan, MM2012

Lähdin tarkastelemaan jotakin ihan muuta ja sitten päädyinkin tutkimaan Suomen pelitapaa Venäjää vastaan takaa-ajotilanteessa. Tässä tähän mennessä tapahtunutta:

Venäjä-Suomi analyysi Moskovan EHT 2012 ja siihen peliin yksityiskohtaiset tilastot

Venäjä-Suomi MM2011 välisarjan pelin analyysi ja yksityiskohtaiset tilastot

******

Venäjä-Suomi MM2012 semifinaali

Kuten edellä olevissa peleissä, Venäjällä on paperilla paljon Suomea kovempi ryhmä koossa ja he nousevat selvään johtoon pelin kuluessa. Tällä kertaa Suomi hävisi pelin. MM2011 Suomi voitti pelaamalla hyvin hitaasti, pitämällä paljon tuumaustaukoja maalintakana ja pelaamana paljon organisoituja viisikkohyökkäyksiä. Viime EHT-pelissä kokeilujoukkueella matkassa oleva Suomi pelasi puolestaan jonkin verran nopeammin kuin MM2011. Mutta MM2012 Suomi pelasi paljon nopeampaa ja jonkin verran vähemmän organisoitua peliä kuin vuotta aiemmin.

MM2012 semifinaalissa ekassa erässä Suomi yllätti Venäjän pelaamalla todella nopeatempoista ja rohkeaa peliä ottelun alussa, joka muistutti jo aika lailla pystysuunnan lätkää. Oli jotenkin kummallista tarkastella ottelun alkua, jossa Suomi järjestään siirsi paineen Venäjän päätyyn ja Venäjä keskittyi puolustamiseen. Toki Suomi otti jonkin verran hitaampiakin lähtöjä vaihtojen yhteydessä ja muutenkin, mutta pääasiallisesti omista lähdettiin nopeassa tahdissa ja laadukkaasti. Lopulta kuitenkin yksi vaihdon yhteydessä otettu, maalin takaa lähtenyt viisikkohyökkäys johti 0-1 Suomen johtomaaliin.

Mutta sitten johtoasemassa, ja tämä on vain minun puhdasta spekulaatiotani, Suomi yritti pelata maltillisemmin, hitaammin. Oliko kyse mukavoitumisesta vai Jalosen käskystä, en tiedä. Sellainen nopea muutos ei kumminkaan ihan heti onnistu miltään joukkueelta, joten Venäjä alkoi saada voimaa karvauspeliinsä. Lopulta Venäjän keskialueen paineistamisen johdosta joku suomalainen teki tyhmän ratkaisun, yritti yksinään hyökätä neljän (tai viiden) miehen trappiin kiekko nurkkaan ja perään tyylillä, eli siis tekee puhtaan pystysuunnan ratkaisun. Seurauksena Venäjä pääsee vastahyökkäyksellä helposti Suomen alueelle ja tasoittaa. Pian sen jälkeen Väänäselle jäähy ja Venäjä iskee 2-1 maalin ylivoimalla. Erätauko pelastaa pelitavan ja -kurin täydellisen sulamisen.

Ekassa erässä Suomi hyökkäsi viisikkona Venäjän muuria vastaan 10 kertaa, joista puolet kerroista johtomaalin jälkeen. 2 kertaa mentiin viisikkona hajanaiseen puolustusmuuriin. Nopeita, 1-3:n miehen rynnistyksiä oli 10, joista suurin osa ennen johtomaalia.

Toisessa erässä takaa-ajoasemassa Suomi jatkoi samalla tavalla, ehkä hieman lisäten 1-3:n miehen rynnistyksiä, joita tuli yhteensä 12. Venäjä tosin teki kovalla prosentilla paikoistaan maaleja, tai no lähinnä hattutemppu-Malkin, ja meni menojaan. Toisen erän jälkeen tilanne 4-1.

Kolmannessa erässä Venäjä teki nopeasti 5-1 ja passivoitui, säästellen energiaa ja purkamalla kiekkoa Suomen päätyyn, eli niin kuin varmassa johtoasemassa yleensä pelataankin. Tämän jälkeen Suomi pelasi selvästi hitaampaa, organisoidumpaa peliä ja hyökkäsi viisikkona. Venäjän 6-1 maalin kohdalla IIHF:n tarjoama arkistovideo alkoi pätkiä ja muuttui mahdottamaksi seurata. Oletan kumminkin, että Suomi jatkoi hitaiden viisikkohyökkäysten pelaamista ja Venäjä säästöliekillä pelaamistaan. Kolmannen erän alussa peli oli jo selvä, ja alkoi ns. höntsävaihe, joten mitään suuria päätelmiä Suomen pelisuunnitelmasta ei kannata vetää pelin lopusta.

Johtopäätös:Sekä tämä peli että viime EHT-peli viittaavat siihen, että Suomi on sitten Bratislavan kulta-mm-pelien nopeuttanut avaamistaan ja pelaamistaan nimenomaan väkivahvaa Venäjän joukkuetta vastaan.

Tilastoja en laita tänne, koska 3. erän loppu jäi näkemättä ja jostain syystä unohdin kokonaan tilastoida ekan erän todella harvat hyökkäyspään aloitukset.

Edit. Vielä pitää mainita, että noista viisikkohyökkäysyrityksistä liian suuri osa jäi hieman vaillinaiseksi ja vajaatehoisiksi, kun Venäjä pelasi pakit pois rintamasta, mutta kumminkin päästiin jotenkuten hyökkäysalueelle asti. Ekan erän hallinta ja tokankin erän hyökkäyspelaaminen oli jonkin verran näennäistä. Kultavuoden joukkue oli parempi pelaamaan yhteen. Yllätys, mikä skuuppi! Tosin paremmalla Venäjälläkin oli osuutensa asiaan.

 

[J.Grönvall]

Pelikirja vaikuttaa varmasti, mutta täällä esiintyvät väitteet pelinlukutaidon paranemisesta pelikirjan avulla ovat hauskoja. Pelikirja voi selkeyttää pelaamista, mutta pelaaja tekee edelleen ratkaisunsa omien taitojensa avulla.

Päinvastoin tuota sillä tarkoitetaankin!

Pihahöntsypelikirjassa pitää pelata puhtaasti peliälyllä ja vaistoilla, eli ns. selkärankapelaamisella. Tässä loistavat pelaajatyypit á la Jori Lehterä tai Petteri Nummelin, eli aidosti peliälykkäät pelaajat.

Honkanen on tässä suhteessa armottoman rajallinen pelaaja mutta juuri pelikirjan tarjoamien selkeiden ratkaisumallien ansiosta myös hän voi pelata "kiekollisesti", pystyy siis tekemään pelin kutsuman ratkaisun.

Pelinlukutaitoa ei siis tietenkään suoraan voi parantaa mutta puutteita voi kompensoida ja siten viisikko voi pitää yllä pelin virtausta myös rajallisempien pelaajien ollessa kentällä.

Ja kyllähän peliäly siinä mielessä kehittyy, jos ja kun pelikirja haastaa pelaajan tekemään oikean ratkaisun. Ainakin taktinen tietoisuus lisääntyy, myös vanhemmalla iällä. Timo Peltomaa sanoi Urho TV:llä viime viikolla, että n. 30-vuoden iässä pelaaja alkaa vastaa oikeasti ymmärtämään mistä jääkiekossa on kysymys ja itse siinä kulmilla pyörivänä voin allekirjoittaa tämän.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Tapparasta muuten oli Kurtis Fosterin melkoisen merkittävä rooli juuri Rautakorven pelikirjan opettajana. Alkukaudesta Tapparaa arvosteltiin osin aiheestakin siitä, että se pelasi liikaa hitaita lähtöjä ja teki vääriä ratkaisuja tässä suhteessa.

Foster kovana ammattilaisena oli paitsi heti sisällä Rautakorven pelikirjassa (ei uskoisi kun piti olla hidas puukäsi!) mutta ennen kaikkea hän pelasi juuri oikeassa rytmissä myös tilaa voittavaa jääkiekkoa tarvittaessa.

Sittemmin Tapparan puolustajat ovat ottaneet tässä asiassa suuria kehitysaskelia, joskin edelleen mm. Juha Leimulla on ongelmia siinä milloin pitää nostaa.

Toinen omanlaisensa paradoksi on siinä, että Tapparan kenties paras puolustaja tässä suhteessa on kovan pojan maineessa kulkeva Markus Kankaanperä. Suosittelen kaikille seuraamaan tarkasti Kankaanperän kiekollista toimintaa, kyseessä on aivan loistava puolustaja, ei nyt mikään Ossi Väänänen mutta ehkä köyhän miehen versio.

Kankaanperä ja Väänänen ovat osaltaan vahvistaneet omaa käsitystäni siitä, että usein juuri nämä peruspuolustajat ja isoja minuutteja takovat puolustuspelaamisen erikoismiehet ovat joukkueidensa ehdotonta parhaimmistoa peliälyn osalta. He ymmärtävät muotoa ja pelin virtausta sekä osaavat luonnostaan pelata oikeassa rytmissä.

Väitän, että puolustaminen on aina hyökkäämistä vaikeampaa ja vaatii parempaa peliälyä. Tämän saa haastaa jos haluaa :)

 

[TosiFani]

Päinvastoin tuota sillä tarkoitetaankin!

Pihahöntsypelikirjassa pitää pelata puhtaasti peliälyllä ja vaistoilla, eli ns. selkärankapelaamisella. Tässä loistavat pelaajatyypit á la Jori Lehterä tai Petteri Nummelin, eli aidosti peliälykkäät pelaajat...

...Väitän, että puolustaminen on aina hyökkäämistä vaikeampaa ja vaatii parempaa peliälyä. Tämän saa haastaa jos haluaa :)

Nyt varmaan pitäisi määritellä se peliäly, jotta olisimme tässä keskustelussa samalla sivulla.

Minulle peliäly tarkoittaa oikean ratkasu kentällä. Tämä ei tarkoita välttämättä läpisyöttöä hyökkäyssiniviivalle vaan esimerkiksi perussyöttöä laitaan. Peliälyyn kuuluu omien taitojen tiedostaminen, tilanteen tunnistaminen ja rohkeus.

Hyökkäyksen ja puolustamisen vertailemisessa täytyy määritellä molemmat. Hyvä puolustaminen on osa hyökkäämistä, joten silloin puolustaminen vaatii parempaa peliälyä. Mutta jos puhutaan neloskentällisen roolipelaamisesta, niin tilanne onkin jo eri.

 

[J.Grönvall]

Nyt varmaan pitäisi määritellä se peliäly, jotta olisimme tässä keskustelussa samalla sivulla.

Minulle peliäly tarkoittaa oikean ratkasu kentällä. Tämä ei tarkoita välttämättä läpisyöttöä hyökkäyssiniviivalle vaan esimerkiksi perussyöttöä laitaan. Peliälyyn kuuluu omien taitojen tiedostaminen, tilanteen tunnistaminen ja rohkeus.

Hyökkäyksen ja puolustamisen vertailemisessa täytyy määritellä molemmat. Hyvä puolustaminen on osa hyökkäämistä, joten silloin puolustaminen vaatii parempaa peliälyä. Mutta jos puhutaan neloskentällisen roolipelaamisesta, niin tilanne onkin jo eri.

No peliäly on vain parempi nimitys kuin vanhan liiton pelisilmä-termi. Peliälykkäät pelaajat osaavat tehdä jatkuvasti oikeita ratkaisuja mutta osaavat myös rikkoa pelin rytmiä tarvittaessa. Tapparan viime vuosien pelaajista voisin mainita tyyppiesimerkkeinä Petri Kontiolan, Jori Lehterän ja nyt Sasha Barkov Jr:n.

Jälkimmäistä kappaletta en ikävä kyllä ymmärtänyt lainkaan.

 

[TosiFani]

...Jälkimmäistä kappaletta en ikävä kyllä ymmärtänyt lainkaan.

Mikäli kentällinen lähtee siitä oletuksesta, että hyökkäämme tässä vaihdossa, puolustaminen on tällöin osa hyökkäämistä. Totta kai puolustaminen vaatii tällöin enemmän älyä, koska pitää ajatella useampi siirto eteenpäin.

Mikäli kentällinen tulee kaukaloon antamaan muille hengähdystaukoa ja tehtävänä on vain purkaa omista ulos, tilanne on huomattavasti simppelimpi eikä vaadi suurta ajattelua.