Pelitapakeskustelu

[J.Grönvall]

Ongelmahan syntyy kun toinen osapuoli ei keskustele vaan hokee omaa mantraansa hyvästä pelistä. Hyvä esimerkki löytyy tästä:

...Nuorten MM-kisoissa Suomi ei pelannut elintärkeässä ottelussaan Ruotsia vastaan Meidän Peliä HVP-hyökkäyksien suhteen vaan se luopui tietoisesti niistä ja nopeutti peliään. Tässä tapauksessa pelitavan muutos ei tuonut odotettua tulosta, vaan Suomi putosi katastrofaalisesti karsintasarjaan. Suomen HVP-lukemat Nuorten MM-kisojen Ruotsi-ottelussa olivat koko ottelussa 2+1+12=15. Sinä ilmaiset asian hyvin epämääräisesti, että olihan siellä HVP-tekojakin, mutta minä kerron tilastointini perusteella sinulle, että tärkeässä Ruotsi-ottelussa HVP-tekoja oli niin vähän, että Suomen peliä voi luonnehtia Meidän Pelistä poikkeavaksi nopeaksi, pystysuunnan jääkiekoksi HVP-lukujen suhteen...

Lainaus siffan viestistä #1433.

Tässä viestissä annetaan ymmärtää, että Suomen putoaminen katastrofaalisesti karsintasarjaan johtuu Ruotsi-ottelusta ja pystysuunnankiekosta. Asiahan ei ollut näin, ongelmat olivat ihan jossain muualla. Siffa tekee tässä tapauksessa liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä tilastojensa perusteella.

Tämän tyylistä keskustelua siffa harrastaa jatkuvasti ja siihen tukea nimimerkki P. Sihvoselta.

Lihavointi on omani. Tuskin kukaan voi kiistää, etteikö Meidän peliä olisi kritisoitu tällä palstalla ja tässä ketjussa usein. Usein se myös esitetään siinä valossa, että yksinomaan hitaammat lähdöt olisivat juurisyy pelillisiin ongelmiin. Lainauksessasi nimenomaan todetaan, että muutoskaan ei auttanut, joten syy ei tällöin voi olla HVP-lähdöissä ja/tai Meidän pelin kiekkokontrollipuolella.

Faktat kuntoon kiitos ja auttaisi jos luetaan mitä kirjoitetaan. Cobol sen jo ehti myös huomaamaan.

Eikä kukaan ole sanonutkaan, että olisit arvioinut hyökkäyksiä. Vaan kuten toteat noiden lukemien perusteella arvotat Suomen pelanneen kohtalaisen hyvää Meidän peliä hyökkäysten rytmittämisen suhteen. Ei vaikka tiedettäisiin teoriassa kuinka hyvä puolustusvalmius olisi niiden jälkeen.

Tällaista arvottamista ei voida mielestäni noista luvuista kuitenkaan tehdä, koska kyse on oikeanlaisesta reagoinnista. Siitähän meidän pelissä on kyse: viisikon yhdenmukaisesta ja oikeasta reagoinnista pelitilanteeseen. Ei reagoinnista teoriaan, olettamukseen tai johonkin optimilukuun vaan käytäntöön.

Sinun ja muutaman muun nimimerkin mielestä kuitenkin pystytään arvottamaan ja tässä on se meidän näkemysero.

Niin sinä olet edelleen keskustelemassa asian vierestä. Jos puhutaan kiekkokontrollista tai Meidän pelistä, ja pystysuunnan jääkiekosta niin oletko todella sitä mieltä, että 0+0+0 luvut käyvät perusteena hyvästä kiekkokontrollipelistä? Eli, että näillä pelitapaan oleellisesti kuuluvilla HVP-lähdoillä ja niiden määrällä ei olisi merkitystä.

Jos niillä on merkitystä, ja kirjoittaja ajattelee, että ok, seitsemän on nähdäkseni optimiluku, koska Jukka Jalonen sen näin määrittelee OMASSA pelikirjassaan, niin silloin voidaan todeta, että Suomi pelasi hyökkäysten rytmittämisen suhteen hyvin.

Sinä sen sijaan koko ajan tuot sen laatukriteerin tähän mukaan, vaikka jatkuvasti väität ettet ole niin tekemässä: "...viisikon yhdenmukaisesta ja oikeasta reagoinnista pelitilanteeseen. Ei reagoinnista teoriaan, olettamukseen tai johonkin optimilukuun vaan käytäntöön".

Näin ollen yrität kritisoida tilastoa siitä, että se ei näytä sinulle sisältöä ja yrität kritisoida siffaa jostain mitä tämä ei ole ensinkään edes väittänyt. Anteeksi nyt vain mutta minusta tuo on absurdia eikä johda yhtään mihinkään.

Eihän pelkkiä lukuja tarkastellessa nyt voikaan vertailla kuin numeerisiin vertailuaineistoihin. Nyt sitten huudatte jonkun optimiluvun perään, joka siis osoittaisi milloin on pelattu Meidän peliä ja milloin ei. Epäilen vahvasti, että tällaista yleispätevää lukua on mahdoton antaa, mutta sen sijaan voidaan ottaa lähtökohdaksi vaikka tämä Jukka Jalosen esittämä luku, ainakin kun puhutaan Leijonien pelikirjasta ja sen toteuttamisesta. Nyt kun sekään ei kelpaa niin en keksi mitä tässä yritetään kritisoida.

Antakaa sitten itse optimiluku niin vertaillaan siihen.

 

[Fordél]

Niin sinä olet edelleen keskustelemassa asian vierestä. Jos puhutaan kiekkokontrollista tai Meidän pelistä, ja pystysuunnan jääkiekosta niin oletko todella sitä mieltä, että 0+0+0 luvut käyvät perusteena hyvästä kiekkokontrollipelistä? Eli, että näillä pelitapaan oleellisesti kuuluvilla HVP-lähdoillä ja niiden määrällä ei olisi merkitystä.

Kysymyksesi on teoreettinen. Tuskin on siffakaan saanut yhdellekään pystysuunnan kiekolle koskaan tollasia lukemia. Kysymykseen voi vastata esim. St. Patrikin teoreettisella mallilla, jossa vastustaja on päättänyt olla liikkumatta. Tarvitaanko tällöin välttämättä esim. yhtään viivelähtöä? Tuskin.

Enkä ole missään kiistänyt etteikö HVP-lähdöillä olisi merkitystä kiekkokontrollikiekkoon. Tottakai on, mutta tästä on vielä pitkä matka siihen, että pelkän saadun tilaston mukaan voitaisiin arvottaa lähtöjen hyvyys.

Jos niillä on merkitystä, ja kirjoittaja ajattelee, että ok, seitsemän on nähdäkseni optimiluku, koska Jukka Jalonen sen näin määrittelee OMASSA pelikirjassaan, niin silloin voidaan todeta, että Suomi pelasi hyökkäysten rytmittämisen suhteen hyvin.

1. Määritteleekö omassa pelikirjassaan vai oliko vain haastattelussa annettu arvio? Lukeeko Jalosen pelikirjassa, että joukkueen tulisi pelata jokaisessa erässä seitsemän viivelähtöä? Epäilen.

2. Viivelähdöt on vain yksi lähtömuoto, joten pelkästään sen perusteella ei voida sanoa onko Suomi hyökännyt lähtöjen suhteen hyvin.

3. Puhuimme myös asiasta yleisellä tasolla eli ei koske vain Suomea vaan olen käsittänyt, että siffa harrasta tätä arvottamista myös muiden kohdalla vaikka tuskin tietää näiden joukkueiden mahdollisia optimilukuja (joita tuskin on siis edes olemassa)

Sinä sen sijaan koko ajan tuot sen laatukriteerin tähän mukaan, vaikka jatkuvasti väität ettet ole niin tekemässä: "...viisikon yhdenmukaisesta ja oikeasta reagoinnista pelitilanteeseen. Ei reagoinnista teoriaan, olettamukseen tai johonkin optimilukuun vaan käytäntöön".

Näin ollen yrität kritisoida tilastoa siitä, että se ei näytä sinulle sisältöä ja yrität kritisoida siffaa jostain mitä tämä ei ole ensinkään edes väittänyt. Anteeksi nyt vain mutta minusta tuo on absurdia eikä johda yhtään mihinkään.

Oletko nyt ihan tosissasi? Moneskohan kerta kun joudun käymään tämän saman asian läpi. Lue nyt tarkkaan, kiitos. En minä kritisoi tilastoa siitä, ettei se itsessään anna vastausta siihen onko reagoitu oikein eli ovatko lähtöjen määrät olleet hyviä. Minulle HVP-lähdöt kertovat tärkeää tietoa siitä, miten kukin jengi on lähtenyt ja se kertoo paljon siitä pelitavasta, jota jengi yrittää pelata. Tämä on jo tärkeä tieto, mutta siitä on vielä matkaa siihen, että voisimme tehdä laadullista analyysiä. Sitä varten tarvitaan myös muuta tietoa ja havaintoja.

Siffa on väittänyt määrällisiin tilastoihinsa vedoten, että Suomi on rytmittänyt peliään hyvin. Tätä tuskin voit kiistää kun se tuolla lainatussa tekstissä lukee. Mielestäni edelleen tällaista ei voida sanoa pelkkien lukemien perusteella.

Eihän pelkkiä lukuja tarkastellessa nyt voikaan vertailla kuin numeerisiin vertailuaineistoihin. Nyt sitten huudatte jonkun optimiluvun perään, joka siis osoittaisi milloin on pelattu Meidän peliä ja milloin ei. Epäilen vahvasti, että tällaista yleispätevää lukua on mahdoton antaa, mutta sen sijaan voidaan ottaa lähtökohdaksi vaikka tämä Jukka Jalosen esittämä luku, ainakin kun puhutaan Leijonien pelikirjasta ja sen toteuttamisesta. Nyt kun sekään ei kelpaa niin en keksi mitä tässä yritetään kritisoida.

Antakaa sitten itse optimiluku niin vertaillaan siihen.

No täytyy ottaa tämäkin kohta sillä, että kertaus on opintojen äiti...

Miten ihmeessä voin huutaa optimin perään kun en usko, että sellaista voi olla olemassa ja nyt tärkeä kohta: ENNALTA ARVIOITUNA. Siis että voitaisiin ennalta miettiä, että Suomi - Tanska pelissä optimi HVP-luvut tulevat olemanaan nämä. Tarkoittaisi, että ennalta tiedämme pelitilanteet ja miten niihin on lähtöjen suhteen optimitapa reagoida.

Jälkikäteen voidaan toki antaa ehkä jonkinlainen optimiluku kun on nähty ne pelitilanteet. Voidaan sanoa, että tossa olisi kannattanut palauttaa, tossa ottaa viivelähtö, tossa iskea nopeasti ylös jne. Tosin tässäkin täytyy huomata, että jos olisi menetelty tilanteessa toisin, olisi pelin loput tapahtumat menneet ehkä toisin.

Kysyn nyt kuitenkin sulta, että eikö mielestäsi Meidän pelissä ole kyse siitä, että pelaajat reagoivat viisikkona pelitilanteeseen ennalta sovitulla tavalla ja yhtenäisesti? Tunnistetaan pelitilanne ja sen vaatiiko se esim. palautuksen vai voidaanko vaikka kääntää nopeasti vastaan?

 

[TosiFani]

Lihavointi on omani. Tuskin kukaan voi kiistää, etteikö Meidän peliä olisi kritisoitu tällä palstalla ja tässä ketjussa usein. Usein se myös esitetään siinä valossa, että yksinomaan hitaammat lähdöt olisivat juurisyy pelillisiin ongelmiin. Lainauksessasi nimenomaan todetaan, että muutoskaan ei auttanut, joten syy ei tällöin voi olla HVP-lähdöissä ja/tai Meidän pelin kiekkokontrollipuolella.

Faktat kuntoon kiitos ja auttaisi jos luetaan mitä kirjoitetaan. Cobol sen jo ehti myös huomaamaan...

Asioita voidaan näköjään nähdä monella tavalla.

Siffa nosti kisoista esiin juuri sen ottelun, jossa pelitapa muutettiin enemmän pystysuunnan kiekoksi. Lisäksi hän korosti, että kyse oli elintärkeästä ottelusta. Eli hän loi kuvan, että elintärkeä ottelu hävittiin pystysuunnankiekolla.

Todellisuudessahan ne elintärkeät ottelut olivat Tsekkiä ja Sveitsiä vastaan, ennakkoon Ruotsia heikompia maita vastaan. Miksi siffa ei nostanut näiden pelien tilastointeja esiin?? Luultavasti molemmissa peleissä oli hyvä määrä hvp-lähtöjä, mutta tästä huolimatta Suomi pelasi huonosti noissa peleissä.

Tässä keskustelussa oli kysymys siitä miten suoraviivaisia johtopäätöksiä siffan avaustilastoinnista voidaan vetää. Nuorten MM-kisat oli vain yksi esimerkki siitä, miten hvp-tilasto ja hyvä peli eivät korreloi toistensa kanssa.

 

[J.Grönvall]

Kysymyksesi on teoreettinen. Tuskin on siffakaan saanut yhdellekään pystysuunnan kiekolle koskaan tollasia lukemia. Kysymykseen voi vastata esim. St. Patrikin teoreettisella mallilla, jossa vastustaja on päättänyt olla liikkumatta. Tarvitaanko tällöin välttämättä esim. yhtään viivelähtöä? Tuskin.

Enkä ole missään kiistänyt etteikö HVP-lähdöillä olisi merkitystä kiekkokontrollikiekkoon. Tottakai on, mutta tästä on vielä pitkä matka siihen, että pelkän saadun tilaston mukaan voitaisiin arvottaa lähtöjen hyvyys.

Niin lähtöjen hyvyyttä ei ole ikinä arvotettu tilaston perusteella. Edelleen aivan käsittämätön tulkinta.

Ja tottakai se on teoreettinen, koska tuollaista tilannetta ei voi olla. Jotta voidaan pelata kiekkokontrollia, niin silloin on oltava toisteisesti niitä kontrollitekoja.

1. Määritteleekö omassa pelikirjassaan vai oliko vain haastattelussa annettu arvio? Lukeeko Jalosen pelikirjassa, että joukkueen tulisi pelata jokaisessa erässä seitsemän viivelähtöä? Epäilen.

2. Viivelähdöt on vain yksi lähtömuoto, joten pelkästään sen perusteella ei voida sanoa onko Suomi hyökännyt lähtöjen suhteen hyvin.

3. Puhuimme myös asiasta yleisellä tasolla eli ei koske vain Suomea vaan olen käsittänyt, että siffa harrasta tätä arvottamista myös muiden kohdalla vaikka tuskin tietää näiden joukkueiden mahdollisia optimilukuja (joita tuskin on siis edes olemassa)?

Turhaa saivartelua.

Oletko nyt ihan tosissasi? Moneskohan kerta kun joudun käymään tämän saman asian läpi. Lue nyt tarkkaan, kiitos. En minä kritisoi tilastoa siitä, ettei se itsessään anna vastausta siihen onko reagoitu oikein eli ovatko lähtöjen määrät olleet hyviä. Minulle HVP-lähdöt kertovat tärkeää tietoa siitä, miten kukin jengi on lähtenyt ja se kertoo paljon siitä pelitavasta, jota jengi yrittää pelata. Tämä on jo tärkeä tieto, mutta siitä on vielä matkaa siihen, että voisimme tehdä laadullista analyysiä. Sitä varten tarvitaan myös muuta tietoa ja havaintoja.

Siffa on väittänyt määrällisiin tilastoihinsa vedoten, että Suomi on rytmittänyt peliään hyvin. Tätä tuskin voit kiistää kun se tuolla lainatussa tekstissä lukee. Mielestäni edelleen tällaista ei voida sanoa pelkkien lukemien perusteella.?

Niin, edelleen ei ole edes yritetty laadullista analyysia. Sinä roikut tuossa yhdessä sanassa kiinni ymmärtämättä mitä siffa sillä tarkoitti. Sitten keksitään joku väite johon voidaan taas keksiä vastaväite ja kohta ovatkin kaikki umpisolmussa itsensä kanssa.

No täytyy ottaa tämäkin kohta sillä, että kertaus on opintojen äiti...

Miten ihmeessä voin huutaa optimin perään kun en usko, että sellaista voi olla olemassa ja nyt tärkeä kohta: ENNALTA ARVIOITUNA. Siis että voitaisiin ennalta miettiä, että Suomi - Tanska pelissä optimi HVP-luvut tulevat olemanaan nämä. Tarkoittaisi, että ennalta tiedämme pelitilanteet ja miten niihin on lähtöjen suhteen optimitapa reagoida.

Jälkikäteen voidaan toki antaa ehkä jonkinlainen optimiluku kun on nähty ne pelitilanteet. Voidaan sanoa, että tossa olisi kannattanut palauttaa, tossa ottaa viivelähtö, tossa iskea nopeasti ylös jne. Tosin tässäkin täytyy huomata, että jos olisi menetelty tilanteessa toisin, olisi pelin loput tapahtumat menneet ehkä toisin.

Kysyn nyt kuitenkin sulta, että eikö mielestäsi Meidän pelissä ole kyse siitä, että pelaajat reagoivat viisikkona pelitilanteeseen ennalta sovitulla tavalla ja yhtenäisesti? Tunnistetaan pelitilanne ja sen vaatiiko se esim. palautuksen vai voidaanko vaikka kääntää nopeasti vastaan?

Meidän pelin käytännön toteutus ja sen onnistumisen arviointi ei tapahdu HVP-tilaston kautta. Eli lähtöjen laatua emme voi arvioida, se vaatii aina kuvan mukaan.

Siffan toteama oli, että Suomi pelasi hyvää Meidän peliä hyökkäysten rytmittämisen suhteen ja perusti tämän saamiinsa lukuihin. Jos sinä tuosta saat väännettyä jonkun vastakkainasetelman niin ole hyvä vaan, suosittelen sinulle kypärää ja siffalle stoalaisia hermoja.

Ja mistä olet saanut päähäsi, että optimiluku annettaisiin ennalta... jotain rajaa nyt näihinkin kritiikin poikasiin :D

 

[J.Grönvall]

Todellisuudessahan ne elintärkeät ottelut olivat Tsekkiä ja Sveitsiä vastaan, ennakkoon Ruotsia heikompia maita vastaan. Miksi siffa ei nostanut näiden pelien tilastointeja esiin?? Luultavasti molemmissa peleissä oli hyvä määrä hvp-lähtöjä, mutta tästä huolimatta Suomi pelasi huonosti noissa peleissä.

Tässä keskustelussa oli kysymys siitä miten suoraviivaisia johtopäätöksiä siffan avaustilastoinnista voidaan vetää. Nuorten MM-kisat oli vain yksi esimerkki siitä, miten hvp-tilasto ja hyvä peli eivät korreloi toistensa kanssa.

Eihän siitä vedetä mitään muita johtopäätöksiä muuta kuin se miten ne joukkueet jäällä pelasivat! Määrällisesti. HVP-lähtöjä.

Ja ainoa mihin voidaan vertailla on vertailuaineisto, eli käytännössä vanhat HVP-tilastot. Jos on pidemmältä aikaväliltä dataa joka osoittaa, että tietynlaista jääkiekkoa pelaavat joukkueet tekevät yleensä tietyn määrän kiekkokontrollitekoja toisteisesti, niin siitä saadaan jo suuntaa antavaa tietoa johon voidaan vertailla.

Hyökkäyksiinlähtö on hyökkäyksiinlähtö. Minä en kertakaikkiaan tajua miten tähän asiaan nyt voi hirttäytyä tällä tavalla (ja samalla kritisoida sitä kun ei puhuta muusta).

KUKA ON KOSKAAN VÄITTÄNYT, ETTÄ HVP-LÄHDÖT RATKAISEVAT JÄÄKIEKKO-OTTELUITA? Eiväthän ne edes korreloi suoraan maalipaikkojen kanssa, heh.

 

[TosiFani]

Niin lähtöjen hyvyyttä ei ole ikinä arvotettu tilaston perusteella. Edelleen aivan käsittämätön tulkinta.

Ja tottakai se on teoreettinen, koska tuollaista tilannetta ei voi olla. Jotta voidaan pelata kiekkokontrollia, niin silloin on oltava toisteisesti niitä kontrollitekoja...

Tämä keskustelu menee minusta turhaan äärilaitoihin, kyse on harmaan erisävyistä.

Totta kai kiekkokontrolli vaatii kontrollitekoja, mutta niiden siffamainen ylitulkinta on vaarallista. Olen kertonut useampaan kertaan muutaman Ässäpakin tilanteentunnistamisen ongelmista, mikä aiheuttaa hitaita lähtöjä toistuvasti. Jos pelin hitaista lähdöistä selkeästi yli puolet on saman pakkiparin aiheuttamia. Onko peli tuolloin hyvää meidän peliä?

 

[TosiFani]

...Ja ainoa mihin voidaan vertailla on vertailuaineisto, eli käytännössä vanhat HVP-tilastot. Jos on pidemmältä aikaväliltä dataa joka osoittaa, että tietynlaista jääkiekkoa pelaavat joukkueet tekevät yleensä tietyn määrän kiekkokontrollitekoja toisteisesti, niin siitä saadaan jo suuntaa antavaa tietoa johon voidaan vertailla...

...KUKA ON KOSKAAN VÄITTÄNYT, ETTÄ HVP-LÄHDÖT RATKAISEVAT JÄÄKIEKKO-OTTELUITA? Eiväthän ne edes korreloi suoraan maalipaikkojen kanssa, heh.

Siffa on useaan kertaan tehnyt tämän ja tästähän tässä keskustellaan. Mikä on siffan hvp-lähtöjen todellinen merkitys otteluiden rakenteen tutkimisessa.

Mitä ovat kiekkokontrolliteot? Johtava analyytikko sanoi, että hän on ainoa joka pystyy tulkitsemaan hyökkäysten tilanteita, joten onko meille faneille ainoat kiekkokontrolliteot siffan lähdöt?

Nuorten MM-kisoissa noita kiekkokontrollitekoja ei näkynyt keskialueella, jonka perusteella voimme sanoa, että joukkue epäonnistui meidän pelissä vaikka hvp-luvut olivat hyviä.

 

[Fordél]

Niin lähtöjen hyvyyttä ei ole ikinä arvotettu tilaston perusteella. Edelleen aivan käsittämätön tulkinta.

Jos joku laskee ensin määrät ja toteaa niihin vedeton jengin pelanneen lähtöjen suhteen hyvää meidän, on se mielestäni juuri tätä.

Ja tottakai se on teoreettinen, koska tuollaista tilannetta ei voi olla. Jotta voidaan pelata kiekkokontrollia, niin silloin on oltava toisteisesti niitä kontrollitekoja.

Tottakai. Kuinka paljon ja millaisia, riippuu ottelusta.

Turhaa saivartelua.

Ei ole. Ikävä, että sivuutit noinkin olennaisen kohdan kahdella sanalla.

Niin, edelleen ei ole edes yritetty laadullista analyysia. Sinä roikut tuossa yhdessä sanassa kiinni ymmärtämättä mitä siffa sillä tarkoitti. Sitten keksitään joku väite johon voidaan taas keksiä vastaväite ja kohta ovatkin kaikki umpisolmussa itsensä kanssa.

Jos siffa ei ole tarkoittanut, että määrän perusteella voitaisiin sanoa onko lähtöjen suhteen pelattu hyvin, niin sitten tässä ei ole mitään ongelmaa.

Siffan toteama oli, että Suomi pelasi hyvää Meidän peliä hyökkäysten rytmittämisen suhteen ja perusti tämän saamiinsa lukuihin. Jos sinä tuosta saat väännettyä jonkun vastakkainasetelman niin ole hyvä vaan, suosittelen sinulle kypärää ja siffalle stoalaisia hermoja.

Edelleen, tota hyvyyttä ei voida perustella vain luvuilla. Ne antavat osviittaa. Lisäksi tarvitaan sitä kuvaa ja siitä tehtyjä havaintoja sekä tietoa.

Ja mistä olet saanut päähäsi, että optimiluku annettaisiin ennalta... jotain rajaa nyt näihinkin kritiikin poikasiin :D

Eli se siis annetaankin jäkikäteen. Mikä se on ollut tuossa kyseissä pelissä, josta tämä keskustelu lähti?

 

[J.Grönvall]

Eli se siis annetaankin jäkikäteen. Mikä se on ollut tuossa kyseissä pelissä, josta tämä keskustelu lähti?

No jos sinun logiikkasi lähtee siitä, että keksitään optimiluku ja vertaillaan siihen niin se on sinun asiasi. Nokitusyritys ihan hyvä mutta ei osu taaskaan maaliin.

Jospa siffa on päätellyt/laskenut oman optiminsa johon vertaa? Toki se on väärä, koska on siffan itsensä määrittelemä hänen omiin tarkoituksiinsa, mutta kuitenkin. Olisi pitänyt tajua kysyä ensin muilta.

Siffa on useaan kertaan tehnyt tämän ja tästähän tässä keskustellaan. Mikä on siffan hvp-lähtöjen todellinen merkitys otteluiden rakenteen tutkimisessa.

Mitä ovat kiekkokontrolliteot? Johtava analyytikko sanoi, että hän on ainoa joka pystyy tulkitsemaan hyökkäysten tilanteita, joten onko meille faneille ainoat kiekkokontrolliteot siffan lähdöt?

Nuorten MM-kisoissa noita kiekkokontrollitekoja ei näkynyt keskialueella, jonka perusteella voimme sanoa, että joukkue epäonnistui meidän pelissä vaikka hvp-luvut olivat hyviä.

Oman alueen hyökkäyspelissä HVP-lähdöt ovat kiekkokontrollitekoja. Nehän ne ovat mitkä erottavat sen pystysuunnan jääkiekosta, vai oletko kenties eri mieltä?

Ja joukkuehan voi todellakin epäonnistua pelissään, vaikka kiekkokontrollitekojen määrä olisikin hyvällä tasolla. Tämähän selviää siitä varsinaisesta analyysista sen videon kanssa, eikä suinkaan mistään excelistä.

Mutta jos sanotaan, että määrällisesti rytmitetään hyvin, niin tämä johtopäätös voidaan tehdä perustuen vertailuaineistoon, vai oletko tästä eri mieltä?

No jos määrä on ollut hyvällä tai halutulla tasolla, niin ongelmien juurisyy lienee muualla, vai oletko tästä eri mieltä?

Yksi syy voi olla esim. pelitavan toteuttamisessa, eli laadussa. Millä tavalla HVP-tilaston teidän mukaanne pitäisi ottaa kantaa tähän asiaan, excelissä?

Vai olisiko kyse kuitenkin siitä, että on olemassa HVP-luvut ja on olemassa video. Sitten on olemassa valmentajan omat tavoitteet pelitavalle. Ja näitä kun yhdistellään, niin, tadaa, päästäänkin analysoimaan sitä mistä ongelmat johtuivat ja pureutumaan oikeisiin syihin.

Koutsi voi katsoa, että okei, HVP-luvut näyttävät ihan hyvältä, heittää paperin roskiin ja siirtyy tutkimaan videolta varsinaista sisältöä ja mahdollisia virheitä toteutuksessa. Sitten jonain toisena päivänä hän katsoo, että ok, yritettiin pelata Meidän peliä, lähtöjen määrä huono, mistä johtuu? Tai, että tiettyä tyyppiä onkin huomattavasti enemmän kuin muita, pelattiinko tilanteita väärin, miksi pelattiin, taktinen kysymys vai toteutus jne jne jne.

Jos vielä kerran palauttaa sen hyökkäyksiinlähdön merkityksen hyökkäyspelissä mieliin, niin se on kuten aiemmin olen joskus sanonut, talon perustus. Sieltä lähtee kaikki ja siellä vaikutetaan pelin virtaukseen, siellä vaikutetaan siihen ollaanko aloitteellisia vai reagoidaanko.

Yksi mutta hyvin oleellinen osa peliä. Ilman hyvää pelinrakentamista ei voi päästä organisoidusti keskialueen yli eikä voi päästä organisoidusti hyökkäysalueelle. Etenkään toisteisesti näitä asioita ei voi tehdä. Ja mitä heikompi henkilökohtainen taitotaso joukkueella on, sitä tärkeämmäksi nousee viisikon yhtenäinen ja organisoitu pelaaminen.

Jos ei ole toisteisuutta, niin mitään ei myöskään pysty kehittämään tai tekemään taktisia muutoksia. Tokihan voidaan valita, että antaa vain pelin varioitua koko ajan ja ikään kuin mennä virtauksen mukana. Siinä on kuitenkin isot riskit.

Lukekaapa muuten Knowerin kirjoitus sivu tai kaksi takaperin. Siinä onkin aika tyhjentävästi sanottu oleelliset asiat.

 

[Fordél]

No jos sinun logiikkasi lähtee siitä, että keksitään optimiluku ja vertaillaan siihen niin se on sinun asiasi. Nokitusyritys ihan hyvä mutta ei osu taaskaan maaliin.

Logiikkani ei lähde tolla tavalla. Ei mitään voi keksiä vaan kaiken pitää lähteä pelistä.

 

[J.Grönvall]

Logiikkani ei lähde tolla tavalla. Ei mitään voi keksiä vaan kaiken pitää lähteä pelistä.

No niin hienoa, eli vertailuaineisto on tässä sitten hyvä lähtökohta sinunkin mielestäsi?

 

[P.Sihvonen]

Näin se menee

Vai olisiko kyse kuitenkin siitä, että on olemassa HVP-luvut ja on olemassa video. Sitten on olemassa valmentajan omat tavoitteet pelitavalle. Ja näitä kun yhdistellään, niin, tadaa, päästäänkin analysoimaan sitä mistä ongelmat johtuivat ja pureutumaan oikeisiin syihin.

Koutsi voi katsoa, että okei, HVP-luvut näyttävät ihan hyvältä, heittää paperin roskiin ja siirtyy tutkimaan videolta varsinaista sisältöä ja mahdollisia virheitä toteutuksessa. Sitten jonain toisena päivänä hän katsoo, että ok, yritettiin pelata Meidän peliä, lähtöjen määrä huono, mistä johtuu? Tai, että tiettyä tyyppiä onkin huomattavasti enemmän kuin muita, pelattiinko tilanteita väärin, miksi pelattiin, taktinen kysymys vai toteutus jne jne jne.

Tässä puhutaan asiaa. Tämän viestin lainaamani kohdat ovat yhtä kuin realismia SM-liigajoukkueissa, oli käytössä oleva tilasto sitten H+V+P+A tai jokin muu tai jopa Westerlundin Pelianalyysi tai Kerttulan Totalscouting.

Johtava

 

[Wäinö#16]

Hyvä tiivistys Grönvallilta ja juuri noin HVP:tä tulisikin käyttää. Analyysin tukena.

Siffa on kuitenkin väitteistä huolimatta tehnyt pelkästään HVP:stä aikamoisia johtopäätöksiä, esim. alla olevassa viestissä, joka on yksi esimerkki lukuisista vastaavista. Jo se, että HVP:n perusteella sanotaan, että valmentaja on erätauolla käskenyt lisäämään HVP-tekoja, on aika rohkea johtopäätös pelkistä luvuista. Viestistä voi ilmeisesti myös päätellä, että siffan mielestä noin yleensä sitä parempaa meidän peliä ollaan pelattu, mitä suuremmat luvut ovat. Mutta hyvä vaan, että tehdään johtopäätöksiä ja yritetään myös tulkita tehtyjä tilastoja. Siffa saisi tehdä sitä puolestani enemmänkin ja kunnon perusteluilla. Nyt tapahtuu paljon sitä, että tehdään jotain, mutta sitten ei oikein haluta enää koko asiaan mitään kantaa. Keltaiselle jaffalle täältä iso peukku Suomi-Venäjä-otteluiden analysoinnista, erinomaista työtä.

Entä missä vaiheessa HVP-luvut alkavat olla jo liiankin suuret? Omasta mielestäni siinä kuuluisassa Suomi-Tanska -ottelussa HVP-luvut olivat liian suuret, koska mielestäni Suomi teki siinä liikaa varmistelevia kiekollisia ratkaisuja mikä lopulta maksoi ottelun voiton. Tämän takia olen tätä ottelua nostanut esille, koska sitä on myös pidetty Suomelta erinomaisena pelinä.

Olet aivan oikein valinnut kaksi tärkeää ottelua, joiden tulosten seurauksena Suomi sai puolivälierään vastustajaksi Norjan, jonka se voitti selvin lukemin 4-1. Suomi-Norja ottelussa Suomi pelasi HVP:n suhteen Meidän Peliä parhaimmillaan. Suomen HVP-luvut erittäin olivat 6+6+8=20, 4+5+7=16 ja 2+10+14=26. Pelissä oli paljon yv/av-pelaamista, mikä vähensi 5vs5 pelin HVP-lukuja.

Alkulohkon ottelun, jonka tulos siirtyi jatkolohkoon, Suomi hävisi 4.5.2011 Tshekille 1-2. Suomen HVP:t erittäin olivat 0+5+6=11, 2+3+3=8 ja 3+8+6=17. Jäähyjä ottelussa oli suuri määrä, joten se taas vähensi HVP-määriä. Suomi oli kahden erän jälkeen tappiolla 0-1. Kolmanteen erään Suomi lisäsi hitaita lähtöjä omista, mutta hävisi ottelun 1-2.

Jatkolohkon ottelu Saksa-Suomi 6.5.2011 oli erittäin tärkeä sen kannalta, että Suomen voitettua tuon ottelun, se sai puolivälierään vastustajaksi Norjan. Suomen HVP-luvut olivat erittäin 3+8+5=16, 0+3+3=6 ja 3+5+9=17. Suomi oli kahden erän jälkeen tappiolla 3-4 ja Jalosen ohje 2. erätauolla oli lisätä HVP-hyökkäyksiä, mikä selviää 3. erä luvuista. Suomi tasoitti ottelun 3. erässä. Ottelu eteni RL-kisaan, jossa kapteeni Mikko Koivun onnistuminen sinetöi Suomelle kaksi tärkeää pistettä lisää.

 

[P.Sihvonen]

Hyökkää - puolusta - hyökkää

Jos yhden asian olen Petteri Sihvosen kirjoitusten myötä oivaltanut tai ottanut omaan urheilutekemiseeni mukaan, se on tämän seuraavan järjestyksen muuttaminen...

puolustaminen -> hyökkääminen -> puolustaminen

...tähän omassa ajatuksissani.

hyökkääminen -> puolustaminen -> hyökkääminen.

Tämä ajatusmalli ylittää lajirajat, ei ole väliä puhutaanko lätkästä, salibandystä tms. Eli jos ennen minäkin ajattelin, että puolustamme tietyllä tavalla, jotta pääsemme vastahyökkäämään tietyllä tavalla jne., nykyään ajattelen että lähdemme hyökkäyksiin tietyllä tavalla -> tämä tuottaa tietynlaisia kiekottomia/pallottomia asetelmia kiekon/pallonmenetyksen jälkeen (hyvällä lyhytsyöttöpelillä toteutettuna, koko viisikon voimin saadan laadukas prässi päälle) -> tämä tuottaa taas tietynlaisia maalintekotilanteita riiston jälkeen. Näin siis pelin virtaamisen ajattelumaailmassa.

Niin, jos analyytikon työstäni ei jälkikäteen muuta muisteta, niin ehkä tuo, että käänsin yhtälön puolusta - hyökkää - puolusta muotoon hyökkää - puolusta - hyökkää.

Siinä se on kauniisti tiivistetty uusi suomalaisen jääkiekkoilun filosofia ja kuten sanoit, muihinkin pallopeleihin pätevä prinsiippi.

Aivan kaikki muu, mitä olen julkisuudessa tehnyt ja teutaroinut, on sitten pelkkää rekvisiittaa ja retoriikkaa. Kaikki on tähdännyt ja sittemmin tiehentynyt tuohon formulointiin.

Pikkuisen olen epäilevällä kannalla sen suhteen, kykenenkö enää tuota koskaan analyytikkona itse ylittämään, on mahdollisesti nuorempien vuoro.

Ja sitten kun, Knower, palstan haaskalinnut hyökkäävät tähän, että mitäs ihmettä tuossa itsestään selvässä muotoilussa "hyökkää - puolusta - hyökkää" muka on, niin pyydän, että sinä hieman selvität asiaa näille "asiantuntijoille", omat voimani eivät siihen riitä.

Johtava

 

[TosiFani]

...

Olet täysin samaa mieltä kanssasi, juuri noin asia on. Ainoa asia mihin olen puuttunut, on siffan tapa tehdä liian yleistäviä johtopäätöksiä pelkkien hvp-lähtöjen perusteella.

 

[benicio]

Ja sitten kun, Knower, palstan haaskalinnut hyökkäävät tähän, että mitäs ihmettä tuossa itsestään selvässä muotoilussa "hyökkää - puolusta - hyökkää" muka on, niin pyydän, että sinä hieman selvität asiaa näille "asiantuntijoille", omat voimani eivät siihen riitä.
Johtava

Petteri, sivusta seuranneena:
Ei varmaankaan tähän itse muotoiluun ole kellään vastaan panemista, vaan siihen että jälleen itse itsesi ylensit tämän yhtälön/formuloinnin/muutoksen luojaksi/kääntäjäksi. Puhemies Maohan tässä tapauksessa on se todellinen Johtava.

 

[Askaisten Visa]

Olen täällä ollut lähinnä lukuoppilaana, koska aikani ei riitä kaikkeen.

Joka suunnalta tulee mielenkiintoisia ajatuksia, valitettavaa on kuitenkin, että kovasti henkilökohtaisuuksiin mennään aika ajoin. En tiedä ketä se palvelee, jos joku toinen on toisen mielestä tietämätön tai ei ymmärrä pelistä mitään
ja että siitä pitää vielä oikein mainita erikseen, vähätellen.

HVP-asiaa kuitenkin sen verran, että kysyin ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 tuolloiselta SM-liigavalmentajalta (joka oli pyytänyt minua seuraamaan kriittisesti ja analysoiden joukkueensa peliä), että:

"Minkä p....leen takia se kiekko pitää lyödä oman vaihdon vuoksi sinne vastustajan päätyyn, vaikka sinne ei kuitenkaan ole kukaan menossa tai ajoitus on ihan hanurista?"

...jatkoin:"Miksei sitä voi kääntyä ja rauhoittaa kiekko tuoreelle, kentälle hyppäävälle omalle puolustajalle, joka odottaa (esim. maalin takana), että vaihto on valmis ja sitten lähdetään yhdessä kaatamaan vastustajaa?"

Siitä lähtien olen analysoinut pelin eri osa-alueita, toki viimeiset vuodet lähinnä sitä, mihin kaikki päätyy, miten ja miksi.
Eli miten erityyppiset, eri lähdöillä suoritetut keskialueen ylitykset, toiminta hyökkäysalueella luovat ensimmäisen maalintekopaikan ja/tai missä ja/tai miten aiheuttavat ensimmäisen itseaiheutetun kiekonmenetyksen, mutta kuitenkin niin, että ollaan puolustusvalmiudessa...jne.

Omien tilastojeni perusteella (ja ei, en aio alkaa suoltaa niitä tänne),
että maalintekovaikeudet (+ YV-peli) useallakin tasolla, johtuvat siitä, että harjoituksissa keskitytään (prosentuaalisesti) liikaa eri lähtöihin ja tällöin toiminta ja variaatiot hyökkäysalueella jäävät vähemmälle.
Lisäksi annnetaan anteeksi maalin ohi liukumista, ohilaukauksia, löperöjä suorituksia, mutta jos lähtö epäonnistuu treeneissä jostain syystä, se otetaan aina uudelleen. Tasolla kuin tasolla, hieman karrikoiden.
Ja kyllä, olen tilastoinut harjoituksiakin.

En siis ole kiistämässä (enkä aio kiistää tai väittää vastaan) kenenkään opetuksia tai tilastoja lähtöpelistä, mutta ajatuksissani oman jääkiekkoni tärkeimmät ratkaisut tapahtuvat kiekollisena ja kiekottomana vastustajan kenttäpuoliskolla.
Tämä on siis mielipiteeni (omiin havaintoihini perustuva), eikä missään nimeessä totuus. Ja hyvä niin, koska mielipiteenhän voi tarvittaessa muuttaa mieleisekseen ;)

 

[Powerplay]

Omien tilastojeni perusteella (ja ei, en aio alkaa suoltaa niitä tänne),
että maalintekovaikeudet (+ YV-peli) useallakin tasolla, johtuvat siitä, että harjoituksissa keskitytään (prosentuaalisesti) liikaa eri lähtöihin ja tällöin toiminta ja variaatiot hyökkäysalueella jäävät vähemmälle.
Lisäksi annnetaan anteeksi maalin ohi liukumista, ohilaukauksia, löperöjä suorituksia, mutta jos lähtö epäonnistuu treeneissä jostain syystä, se otetaan aina uudelleen. Tasolla kuin tasolla, hieman karrikoiden.
Ja kyllä, olen tilastoinut harjoituksiakin.

Tuota mnäkin olen ihmetellyt. Ennenkuin joku kerkeää kommentoimaan, että lähdöt mahdollistavat kaiken, niin kyllähän aivan liian vähän kiinnitetään huomiota siihen mitä tapahtuu vastustajan sinisen jälkeen. Onhan se kiva jos lähdetään omista suvereenisti, mutta jonkun olis laitettava vielä se kiekko maaliin.

 

[Fordél]

Omien tilastojeni perusteella (ja ei, en aio alkaa suoltaa niitä tänne), että maalintekovaikeudet (+ YV-peli) useallakin tasolla, johtuvat siitä, että harjoituksissa keskitytään (prosentuaalisesti) liikaa eri lähtöihin ja tällöin toiminta ja variaatiot hyökkäysalueella jäävät vähemmälle.
Lisäksi annnetaan anteeksi maalin ohi liukumista, ohilaukauksia, löperöjä suorituksia, mutta jos lähtö epäonnistuu treeneissä jostain syystä, se otetaan aina uudelleen. Tasolla kuin tasolla, hieman karrikoiden.
Ja kyllä, olen tilastoinut harjoituksiakin.

Erittäin hyvää asiaa. Lähdöt ovat tottakai tärkeitä, koska ne luovat pohjan sille missä asetelmissa tullaan hyökkäysalueelle ja mitkä on siinä mahdollisuudet. Musta totta tosiaan, siitä se pelaaminen tavallaan vasta alkaa ja ratkaisujen teko. Ehkä tosiaan tähän kohtaan ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota. Tämä on itselläni vain mutu, koska ei mulla ole kattavaa tietoa siitä miten eri jengit treenaa. Hyökkäysalueella vaatimustaso ei ole ehkä kuitenkaan riittävän korkea. Ollaan tyytyväisiä heikompaankin suoritukseen, esim. kunhan alueelle on tultu hyvin. Monesti kuitenkin hyökkäyspäässä ne pienet jutut nousevat arvoon arvaamattomaan, kuten uskallatko haastaa vai vietkö pelin helposti kulmaan, syötätkö vai lauotko ja jos lauot niin millaisen laukauksen vedät, mihin ketjukaverit suuntaa pelin, ollaanko oikeasti halukkaita menemään irtikiekoille eikä vain olla menevinään jne. Näissä jutuissa olisi varmasti paljon vielä kehitettävää.

 

[J.Grönvall]

En siis ole kiistämässä (enkä aio kiistää tai väittää vastaan) kenenkään opetuksia tai tilastoja lähtöpelistä, mutta ajatuksissani oman jääkiekkoni tärkeimmät ratkaisut tapahtuvat kiekollisena ja kiekottomana vastustajan kenttäpuoliskolla.
Tämä on siis mielipiteeni (omiin havaintoihini perustuva), eikä missään nimeessä totuus. Ja hyvä niin, koska mielipiteenhän voi tarvittaessa muuttaa mieleisekseen ;)

Amatööritasolla lähtökohtani ja tämän hetkinen kiinnostuksen aiheeni juuri sama. Miksi suomalaiset ovat suorastaan keskinkertaisia hyökkäysalueen pelaamisessa ja pelitilanteiden tunnistamisessa siellä? Johtuuko sekin 90-lukulaisesta menestysdoktriinista vai taasen liiasta joukkuepelaamisen korostamisesta? Ja yksi mahdollisuus on, että meillä ei kerrassaan osata opettaa hyökkäämistä, vaikka kiistatta olemme pystyneet kasvattamaan myös loistavia senttereitä ja Teemu Selänteen ja Jere Lehtisen tasoiset maailman eliittilaitahyökkääjät.

Esimerkiksi Tapparan pelaamista katsellessa saa kerta toisensa jälkeen repiä hiuksia päästä, kun "kiekolliset" pakit tekevät vääriä pelitilannevalintoja tai pelaavat solkenaan väärässä rytmissä. Siksi innostuin esim. Sasha Barkovista aivan hulluna, koska tämä kaveri päinvastoin osaa myös hyökkäyspelin rytmityksen kuin luonnostaan -> tämä on suuri osa sitä "pelaamisen taitoa" mistä itse höpisen taajaan. Tapparan joukkueessa on tällä hetkellä kaksi, varauksin kolme pelaajaa jotka osaavat tämän rytmittämisen: Sasha Barkov Jr, Ville Nieminen ja se varauksin on Antti Erkinjuntti.

 

[siffa]

Tänään näen Urholta ja tilastoin kahden mielenkiintoisen joukkueen, Jokereiden ja TPS:n, omalta puolustusalueelta lähteneiden hyökkäysten rytmittämisen (HVPA). Jokerit on ollut tällä kaudella Meidän Peliä pelaava joukkue HVP-lähtöjen suhteen. Kevätkausi on alkanut ja joukkueet ovat valmistaneet pelitapojaan iskuun kevättä ajatellen. TPS on syksystä alkaen varioinut omalta puolustusalueelta lähteneitä hyökkäyksiä. Tänään nähtäneen jo viitteitä siitä, mihin Juha Pajuoja on päätynyt HVP-lähtöjen suhteen. Kun Pajuoja valittiin TPS:n päävalmentajaksi Pekka Virran tilalle, vaadittiin Turussa esim. Petteri Nummelinin toimesta nopeampaa pystysuunnan jääkiekkoa. Tämän illan Jokerit-TPS pelin HVP-luvut kertovat sen, mihin suuntaan joukkueiden valmentajat ovat pelikirjojaan rukanneet HVP-lähtöjen suhteen. Palaan pelin jälkeen asiaan.

 

[JJLehto]

Heittäisin tänne kiihkeän keskustelun sekaan kysymyksiä P.Sihvoselle koskien JYP:n nykyistä pelisysteemiä.

On jo ollut pitkään nähtävissä että Jyrki Aho (tarkoituksella tai ei) on muuttanut JYP:n pelaamista kiekollisemmaksi ja tulokset ovat kaikkea muuta kuin kehuttavia. Välillä yritetään kiekotella ja lähteä hitaasti omista viisikkona mutta lopputulema on likipitäen aina päätykiekko johonka eivät siniviivalla seisoskelevat hyökkääjät juurikaan koskaan kerkiä ensimmäisina ja kun samaan aikaan kun prässätään syvältä niin useimmiten heidät kaupan päälle pelataan ulos parilla syötöllä ja keskialue ylitetään JYP:n kannalta liian usein vain luistelemalla.

Se johdannosta. Kysymykseni siis kuuluvat:

Mikä on analyysisi JYP:n nykyisestä pelitavallisesta tilanteesta?
Riittääkö JYP:n materiaali tähän pelitapaan ja jos riittää mitä pitäisi tehdä? Vai kannattaisiko jo palata siihen wanhaan tuttuun pystysuunnan kiekkoon jos tavoitteena on menestys pudotuspeleissä?

 

[ufon_kaakao]

Tuota mnäkin olen ihmetellyt. Ennenkuin joku kerkeää kommentoimaan, että lähdöt mahdollistavat kaiken, niin kyllähän aivan liian vähän kiinnitetään huomiota siihen mitä tapahtuu vastustajan sinisen jälkeen. Onhan se kiva jos lähdetään omista suvereenisti, mutta jonkun olis laitettava vielä se kiekko maaliin.

+1. Minuakin kiinnostaa minkälaisia kuvioita vastustajan sinisen jälkeen harjoitutetaan valmentajien toimesta. Toivottavasti ei sentään eletä enää "hyökkäysalueella on sitten vapaat kädet" -mentaliteetilla ja jätetä hyökkäysalueen kuvioita kentällisten keskenään sovittaviksi.

Poikkeuksellisen viisaat ja taitavat pelaajat pystyvät luomaan tilaa ja tilanteita tyhjästäkin, mutta varsinkin vähän puukätisempiä ja -päisempiä pelaajia auttaa luonnollisesti huomattavasti jos olisi hyvin harjoiteltuja toimintamalleja, joilla maalintekopaikkoja luodaan. Siis ainahan treeneissä jotain 3vs2 ylivoimahyökkäyksiä harjoitellaan - yksi maalille jne... Ja sitten saatetaan harjoitella jollain blokilla tilaa tekemistä, mutta kuinka pitkälti loppujen lopuksi hyökkäysalueen hyökkäyspeli on organisoitua? Mielestäni varsinkin pakkeja käyttämällä aktiivisesti hyökkäysroolissa vastustajan alueella - muutenkin kuin perinteisten paskat housuissa tehtyjen pistojen osalta - olisi hyökkäysalueen hyökkäyspelissä vielä paljon kehitettävää. Ideaali olisi - ja tähän suuntaan kaiken järjen mukaan pallopelit ovat kehittymässäkin - että ei ole enää perinteisiä jakoja puolustajien ja hyökkääjien välillä vaan kaikki pystyisivät tekemään kaikkea. Dynaamista, paikkoja vaihtavaa viisikkoa vastaan on todella vaikeaa puolustaa. Proaktiivinen dynaaminen viisikko ympäri kenttää - sellainen olisi meikäläisen jääkiekkojoukkue!

 

[J.Grönvall]

+1. Minuakin kiinnostaa minkälaisia kuvioita vastustajan sinisen jälkeen harjoitutetaan valmentajien toimesta. Toivottavasti ei sentään eletä enää "hyökkäysalueella on sitten vapaat kädet" -mentaliteetilla ja jätetä hyökkäysalueen kuvioita kentällisten keskenään sovittaviksi.

Ideaali olisi - ja tähän suuntaan kaiken järjen mukaan pallopelit ovat kehittymässäkin - että ei ole enää perinteisiä jakoja puolustajien ja hyökkääjien välillä vaan kaikki pystyisivät tekemään kaikkea. Dynaamista, paikkoja vaihtavaa viisikkoa vastaan on todella vaikeaa puolustaa. Proaktiivinen dynaaminen viisikko ympäri kenttää - sellainen olisi meikäläisen jääkiekkojoukkue!

Ehdottomasti samaa mieltä. Välillä SM-Liigaa katsoessa tuntuu siltä, että varsinkin tuo ensimmäinen kappale on edelleen voimissaan, koetaan jotenkin ettei hyökkäämistä voi organisoida. Ja ainakin omasta mielestäni, siitä asti kun junnuna pelasin hyökkäämisen syvin olemus oli joku mystinen luovuus, jolla niitä paikkoja rakenneltiin.

Minäpä väitän, ja saa jälleen sanoa vastaan, että ne 90-luvun parhaat pelaajatkin olivat järjestelmällisiä, mutta eivät pelikirjan pakottamina vaan koska ovat huomanneet mitä kannattaa tehdä missäkin tilanteessa. Toivottavasti joku sai nyt kiinni tästä minun ajatuksestani.

Jälkimmäinen kappale taasen olisi minunkin mielestäni ainakin kiekkokontrollilätkän tulevaisuutta, ehkä ensi alkuun niin, että ainoastaan yksi puolustaja olisi selkeästi puolustaja, mutta neljä muuta pelaajaa viisikossa pystyisivät vaihtelemaan paikkoja hyökkäysalueella. Ja jollain aikavälillä sitten koko viisikko, jotta päästäisiin pelin virtauksen kannalta ideaaliin.

Nythän jääkiekossa virtaus on monesti "puolittaista", jos ainoastaan ketju osallistuu esim. kulmapelin kautta tilan tekemiseen. Puolustajia toki käytetään jo nyt melko paljon mutta mahdollisuuksia olis paljon muuhunkin.

Myös 1-4- ja 0-5-trapeja vastaan näkisin, että hyvin luistelevilla ja hyökkäyspeliä ymmärtävillä puolustajilla pitäisi olla entistäkin suurempi rooli keskialueella.

PS. Täytyy kuitenkin sen verran nostaa omaa häntää, että Jukka Rautakorpi on saanut myös hyökkäyspeliä organisoitua. Tapparalla toki tulee hetkiä, että sormi menee suuhun jos se rytmin kannalta oikea hetki hukataan, eli peli muuttuu staattiseksi.

 

[siffa]

Eilinen Jokerit-TPS peli oli pelitapamielessä mielenkiintoinen, niinkuin odotinkin. Omalta puolustusalueelta lähteneitä hyökkäyksiä rytmitettiin kaikilla HVP-hyökkäyksillä nopeiden ja puolinopeiden hyökkäysten lisäksi. Ensimmäinen erä näytti sen, millä pelitavoilla joukkueet olivat valmistautuneet otteluun. Siinä pelattiin vain noin 10 minuuttia 5vs5 peliä, josta ajasta tilastoin HVPA:t. Jokereiden HVPA-luvut olivat 1. erässä 3+5+4+3. TPS:n vastaavat olivat 3+1+5+0. Jokereiden HVPA-luvut ovat Meidän Pelin hyökkäysten rytmittämisen suhteet hyvät lukemat, jopa hieman yläkanttiin korkeat. Jokereiden hyökkäykset hyytyivät kuitenkin viimeistään TPS:n 0-5 pussinpohjaan Jokereiden hyökkäyssiniviivalle. Viidestä viivelähdöstä kolmessa TPS:n kärkikarvaaja ajoi TPS:n maalin taakse seisahtuneen Jokeri-pakin liikkeelle. TPS otti Jokereiden viivelähdöt vastaan ensin 1-2-2 trap:lla, mikä muuttui usein ensin 4-1 trap:ksi ja lopulta 0-5 pussinpohjaksi. Kun NHL:n paras pakki Erik Karlsson ei ollut enää joukkueessa organisoimassa hyökkäyksiä, ei Jokerit pystynyt päättämään syyskauden malliin hyökkäyksiään hyökkäysalueelle. TPS teki yhden hidastus-palautus-viivelähdön 1. erässä ja sen seurauksena 4-kentällisen hyökkääjä Tuomainen teki maalin ja 0-1 johtolukemat TPS:lle. TPS johti 1. erän jälkeen 1-2. Toinen erä jatkui määriltään pienemmin HVPA-lähdöin, Jokereiden HVPA-luvut 2+5+4+1, TPS:n 2+2+3+0, kun 5vs5 peliä pelattiin noin14 minuuttia Yleensä 2. erässä joukkueet siirtyvät pitkien vaihtomatkojen vuoksi lähes nopeaan, pystysuunnan jääkiekkoon. Jokerit tasoitti toisella yv-maalillaan pelin 2-2:een. Kolmas erä pelattiin kohtalaisen hyvää hyökkäysten rytmittämispeliä HVP-lukujen suhteen, Jokerit 2+5+4+0 ja TPS 4+4+4+1. Molempien joukkueiden puolustuspelisuunnitelmat löivät kuitenkin hyökkäyspelaamisen eivätkä hyökkäykset edenneet kolmannessakaan erässä mallikkaasti keskialueen yli hyökkäysalueelle. Maaleja ei syntynyt ja varsinainen peliaika päättyi 2-2.

Sen eilinen ottelu osoitti, miten paljon on tehtävä töitä harjoituksissa hyökkäyspelin onnistumisen eteen, koska puolustuspelin hyvällä organisoinnilla voidaan tyrehdyttää hyökkäykset jo keskialueelle tai kovalla hyökkäysalueen karvauksella tyrehdyttää vastustajan hyökkäyksiinlähdöt jo sen omalle puolustusalueelle.

Jukka Jalonen on sanonut, että hyökkäyspelin onnistumiseksi on harjoiteltava 3 kertaa enemmän kuin hyvän puolustuspelin harjoituttamiseen. Todennäköisesti kauden tässä vaiheessa tullaan näkemään hyvin organisoituja puolustuspelitapoja ja otteluiden tulokset saattavat olla yllättäviäkin. Suomessa viisikkopuolustussysteemit ovat olleet perinteisesti hyvin organisoituja, joten hyökkäyspelisuunnitelmia on kehiteltävä koko ajan (esim. Jokerit), mikäli menestystä halutaan syyskauden tapaan.