Kauden 2011 - 2012 JYP on kyllä pitkään aikaan mielenkiintoisin JYP, mitä täällä on nähty. Vaikka joukkue ei (taaskaan) paljoa muuttunut, muuttuuko JYP?
Kirjoitti P. Sihvonen mitä tahansa, JYP on pelannut runkosarjassa kaksi kautta jonkin verran myös kiekkokontrollia syöttäen myös alaspäin ja viivytellen lähtöjä oman maalin takana. Toki pyrkimys on ollut nopeaan, mutta mikäli siihen ei ole ollut mahdollisuutta (vaihto kesken, syöttösuunnat tukossa, vastustaja ahdistaa) tai halua (johtoasema, erän loppu tms.), JYP on varsinkin Vatasen tai Välivaaran jäällä ollessa hakenut vauhdin uudestaan oman maalin takaa. Jotenkin tämä on perustunut pakkien kiekolliseen taitoon enemmän kuin pelikirjaan, koska kolmospari tätä harvemmin harrasti. Ja JYP ei vienyt noita viivästettyjä lähtöjä useinkaan ylivoimahyökkäyksiksi, vaan hitaan omalla alueella syöttelyn jälkeen tehtiin nopea rytminvaihdos (Vatanen jalalla jättää 1-2 karvaajaa) tai syöttö laitaan pikakiiturille (Pihlström, Perrin) jätti 1-2 vastustajaa jälkeen. Pakonomaista ei ollut niinkään tämän nopean hyökkäyksen päättäminen laukaukseen, vaan varsin usein kiekko kuitenkin heitettiin hyökkäysalueella päätyyn, jossa oli hetkessä JYP ylivoima. Kun vastustaja reagoi tähän "väärin" (pakki irtosi maalilta kulmaan), JYP sai maalipaikan.
Ikuinen pallopelien logiikkahan menee niin, että kun joku taktinen elementti tulee uutena ja voitollisena käyttöön, kaikki alkavat jollain aikavälillä ottaa tuosta elementistä peliinsä. Pikku hiljaa tuota uutta asiaa opitaan puolustamaan, mutta se joukkue, joka pystyy tekemään uuden asian nopeiten, on vahvimmilla kun puolustava joukkue ei ehdi vielä organisoitua uuden asian torjumiseksi. Ensiksi keksitään siis uusi "juttu", sen jälkeen aletaan toteuttaa uuttta "juttua" nopeammin ja peli kehittyy. Pelin hidastaminen, jättösyötöt tai lyhytsyöttöpeli omalla alueella eivät tuo vielä yksistään yhtään maalipaikkaa, mutta ne mahdollistavat maalipaikkojen syntymisen, kun peli viedään onnistuneesti hyökkäysalueelle. JYPin haaste tulee olemaan tässä. Kahden edelliskevään pleijareissa noita hitaasta syöttelystä nopeaan hyökkäykseen kääntymisistä ei ole tullut mitään. Osittain toki siksi, että pääarkkitehdit ovat olleet rikki ja osittain siksi, että vastustajat ovat pelanneet fiksusti (passiivisesti), eivätkä ole antaneet nopean nousun/avauksen ohittaa karvaajaa.
Mitä JYP nyt sitten peliinsä tuo? Kiekkokontrollia siellä on jo ollut, mutta kontrollin jälkeen ei ole pelattu hyökkäyssuuntaan kovinkaan kontrolloidusti. Tuo taktiikka on kuitenkin tuonut kolme perättäistä runkosarjan voittoa, kun nopeus on luonut sekasortoa vastustajan päässä. Kiekkokontrollin lisääminen niin, että jollakin tapaa nuo nopeat rytminvaihdokset hyökkäyksiin lähdöissä silti joskus ovat käytössä, olisi tietysti ihanne. Mutta P. Sihvonenkin on todennut, että ei valmentaja voi opettaa joukkueelle jotain, mitä ei itse hallitse ja koe omaksi. Kokeeko RD tämän omaksi? Jotenkin on tuntunut, että nuo hidastelut ovat olleet enemmänkin kärkikentällisten omia ratkaisuja ja sitten kun tilanne on kiristynyt (tappioasema), penkiltä on tullut käsky nopeuttaa peliä, viedä sitä aggressiivisemmin hyökkäyspäätyyn. Miten nyt toimitaan tappioasemassa? Miten lähdetään tappamaan playoffs-ottelua kun 4500 jyväskyläläistä haluaa nopeaa maalia ja kiroaa kun puolustaja jää oman maalin taakse "hautomaan"? Kestääkö pää painetilanteessa olla rauhallinen ja syötellä, kun meillä kuitenkin on muutama pari liigan nopeimpiin kuuluvia jalkoja (Pihlström, Perrin, Tuppurainen, Vatanen)?
Oma veikkaukseni on, että kiekkokontrolli lisääntyy jonkin verran nimenomaan kolmos- ja nelosketjun ollessa jäällä. Runkosarjassa maltetaan pelata tätä peliä ja maalimäärät vaihtelevat reilusti enemmän kuin viime vuonna (viime vuonna ennen joulua 2,3,4 - 0,1 olisi tainnut palauttaa aika tavalla rahaa...). Välillä jäädään nollille ja välillä tehdään kuusi. Mutta mielenkiintoisin aika tulee olemaan se, kun nähdään mihin muottiin peli pistetään tiukassa paikassa? Vaaditaanko vanhasta muistista nopeaa ja vielä nopeampaa kun vastustaja ryhmittyy kilpikonnaksi, vai maltetaanko syötellä ja siirrellä niin kauan, että haluttu aukko kilpikonnaan tulee? Myös maalivahtiemme peliin tämä tulee vaikuttamaan (tietysti Heleniukselle kaikki on uutta), mutta kun kiekko on enemmän pelistä hallussa, tilanteita tulee harvemmassa. Harvat tilanteet tulee hoitaa kovalla prosentilla, joka on iso haaste.
Tämän kirjoituksen olisi voinut kirjoittaa JYP-puolellekin, mutta kun tässä nyt edellä keskusteltiin JYPin (ja sitä kautta liigan parin viime vuoden runkosarjan voittajan) pelikirjasta, laitetaan tälle puolelle sotkemaan keskustelua.
