Pelitapakeskustelu

[siffa]

Jep, sama on tullut esille täälläkin jo nimimerkki Nwoken toimesta, eli olisi tosiaan hyvä, jos nuo vaihtotilanteet saisi edes omaan sarakkeeseen. Tietysti nekin näkee jos matsia itse katsoo, ja tavallaan nekin ovat "taktiikkaa" (vrt. päätyynlyönti) mutta näkisin silti, että ne olisi tärkeää erikseen mainita. Ei ole siffa sinulle kohdistettua kritiikkiä, vaan yleisellä tasolla pohdintaa siitä miten tuota analyysia voisi kehittää.

Kun pelataan nopeaa, pystysuunnan painejääkiekkoa, ei koskaan lähdetä viiveellä, ei edes vaihtotilanteissa. Tästä minulla on esimerkkinä Tappara, jonka on toteutettava tunnollisesti Jukka Rautakorven valitsemaa pelitapaa. Viivelähtö ja sen tilastointi ei vääristä koskaan pelin kulkua, viivelähtö on viivelähtö pelitilanteesta riippumatta. Samoin palauttelut ovat palautteluja, tehtiinpä niitä vaikka kuinka monta kertaa yhä uudestaan ja uudestaan. Nopeassa, pystysuunnan jääkiekossa ei palautella, koska se on hitainta peliä kohti vastustajan maalia. Fordélille joskus tilastoinkin erikseen vaihtotilanteissa tehdyt viivelähdöt, kun hän kysyi niiden perään. Helppo on laittaa viivelähtösarakkeen kenoviivaan lisäksi v-merkintä kertomaan vaihtotilanteista.

 

[J.Grönvall]

Kun pelataan nopeaa, pystysuunnan painejääkiekkoa, ei koskaan lähdetä viiveellä, ei edes vaihtotilanteissa. Tästä minulla on esimerkkinä Tappara, jonka on toteutettava tunnollisesti Jukka Rautakorven valitsemaa pelitapaa. Viivelähtö ja sen tilastointi ei vääristä koskaan pelin kulkua, viivelähtö on viivelähtö pelitilanteesta riippumatta. Samoin palauttelut ovat palautteluja, tehtiinpä niitä vaikka kuinka monta kertaa yhä uudestaan ja uudestaan. Nopeassa, pystysuunnan jääkiekossa ei palautella, koska se on hitainta peliä kohti vastustajan maalia. Fordélille joskus tilastoinkin erikseen vaihtotilanteissa tehdyt viivelähdöt, kun hän kysyi niiden perään. Helppo on laittaa viivelähtösarakkeen kenoviivaan lisäksi v-merkintä kertomaan vaihtotilanteista.

Kyllä pystysuunnan joukkueetkin "rauhoittavat" usein vaihtotilanteissa, erona enemmänkin se miten maalin takaa tullaan. Ja vaikka lähtö sinänsä pysyy samana näkisin silti hyvänä tietona tuon.

Muistaakseni Keltainen Jaffa teki taannoin Corsi-tilastoinnin Suomen matsista, mitä olette mieltä kyseisestä tilastosta? Tuollahan siis seurataan myös pelin hallintaa, laskemalla laukaukset ottelusta. Pikaisesti tein viime kauden finaaleista analyysin ja Tapparan Corsi% oli 42%, eli Ässät vei laukaukset aika suurella marginaalilla -> hallitsi kenttätapahtumia. Vai onko oikeammin sanoa, että kaikista hyökkäystapahtumista Ässät suoritti 58%?

Sen verran asiasta lukaisin aikani kuluksi, että on kait olemassa jo jotain puolivillaisia tutkimuksia siitä miten tuo Corsi korreloi esim. vanhojen kiekonhallinta-aikojen kanssa (näitä ei esim. NHL kuulemma enää tilastoi).

Sitten olisi käytössä Fenwick joka poistaa blokatut vedot tuosta laskusta mutta Liigan sivuilta niitä ei taida saada muutenkaan. Corsia taidetaan nykyään käyttää enemmän yksittäisten pelaajien arviointiin, eli paljonko tuo Corsi on jonkun pelaajan ollessa kentällä. Ihan mielenkiintoista dataa sekin.

 

[Fordél]

Silloin kun Sihvonen piti vastailutunteja Urheilehden sivuilla niin kysyin joskus siviilinimelläni, että miksi hän toistuvasti arvostelee Doug Sheddenin joukkueita. Silloin vastaus oli, että hänen tehtävänsä ei ole arvioida siten miten joukkueet pelaavat vaan miten niiden TULISI pelata. En tiedä onko tämä muuttunut vuosien saatossa.

Kyllä, ja kuten useasti olen todennut niin tämän vuoksi nimitys johtava analyytikko on väärä. Tai ainakin itse odotan analyytikolta puolueettomampaa näkemystä pelistä.

Ja kuten kirjoitit, peliä pitää kunnioittaa ja se tapahtuu mielestäni parhaiten juuri analysoimalla vain mitä pelissä tapahtuu.

 

[siffa]

Kyllä pystysuunnan joukkueetkin "rauhoittavat" usein vaihtotilanteissa, erona enemmänkin se miten maalin takaa tullaan. Ja vaikka lähtö sinänsä pysyy samana näkisin silti hyvänä tietona tuon.

Mikkelin Jukureiden suhteen olit ainakin osittain oikeassa. Pikkaraisen Jukurit on tunnettu nopeana, pystysuunnan joukkueena. Tänään KooKoo-Jukurit ottelussa Jukurit lähti viiveellä 4 kertaa, joista kolmen aikana vaihdettiin kentälliset. Pääosin Jukurit vaihtoi lennosta ja aloitusten aikana sekä KooKoon viiveiden aikana. KooKoo pelaa Meidän Pelin pelin hyökkäysten rytmittämistä. KooKoolla oli viiveitä yhteensä 12 ja niistä 8 kertaa vaihdettiin kentälliset. Jukurit palautteli ottelun aikana 5 kertaa ja KooKoo 25 kertaa. Hidastuksia oli Jukureilla 1 ja KooKoolla 7. Odotetusti Juujärvi ja Pikkarainen peluuttivat joukkueitaan. Jukurit voitti jatkoajalla 4-3.

 

[Nwoke]

En ole montaa Ässien peliä nähnyt, mutta olipa tuo joukkueen ykkösylivoima tänään kaikkea sitä mitä itse haluan ylivoimapeliltä nähdä. Hyvin paljon samaa kuin Tapparan vastaavassa viime vuonna, tosin sillä erotuksella että peliä pyöritetään toiselta puolelta ja Umicevic on vielä suuremmassa roolissa kiekon kanssa.

On syöttösuuntia ja paljon päädyn kautta pelaamista, joka tekee alivoiman tehtävän todella vaikeaksi. Tänään Ilves jätti tilaa oikeastaan juuri sille syöttölinjalle joka on kaikken vaarallisin ja täytyisi ehdottomati paremmin pystyä peittämään, mutta helpommin sanottu kuin tehty kun Umicevic ja Niemi sattuvat olemaan kohtuu pehmeä kätisiä. Kaunista.

 

[MustatKortit]

On syöttösuuntia ja paljon päädyn kautta pelaamista, joka tekee alivoiman tehtävän todella vaikeaksi...

Niin, vastustajan kannalta tuossa on se vaikeus, että pitäisi koko ajan pystyä peittämään se neliön keskeltä kulkeva syöttösuunta, josta Umi tarjoilee lättyä Hagmanille. Tämä on pakko pelata todella tiiviisti ja hyvin, sillä Umin syötöt ovat todella laadukkaita ja Hagman taas sen tason viimeistelijä, ettei käytännössä ole varaa antaa yhdenkään kiekon tulla tuosta läpi.

No, kun yllä mainittu toteutuu ja neliö ikään kuin "nousee" vähän kohti sinistä, on Umin helppo jakaa pieni syöttö maalin kulmalle vasemmalle puolelle. Siis sille samalle puolelle maalia, jossa Umi itsekin päivystää, siinä kaarella.

Tuon pikkusyötön jälkeen maalin eteen on jäänyt monesti tilaa ja tästä Niemi mm. syötti sen Hagmanin ensimmäisen maalin. Hagman nousi tilanteessa äkillisesti takatolpalle, eikä puolustajalla ollut aikaa pysyä perässä. Niemen mukaan kuvio oli sovittu ennen ylivoiman alkamista.

 

[J.Grönvall]

Onko cobol tai joku muu seurannut tarkemmin tuota Jokereiden puolustusryhmitystä ja etenkin sitä miten se kääntää peliä? Eilen Tapparaa vastaan huikeita vastaiskuja oman alueen riistoista ja hidastuksista oikein pyrin seuraamaan, että pidetäänkö rintamasuunta koko ajan ylöspäin puolustettaessa.

Ja tosiaan, esim. kulmapelistä joukkue "täytti" nopeasti keskelle ja siitä riiston jälkeen vauhdilla ylös, jolloin Tapparalta jäi kolme pelaajaa pelin ulkopuolelle (eli kun kulmapeli "kääntyi" keskelle oli jokaisen viisikon pelaaja naama kohti Tapparan maalia). Onkos taas käyty Sihvonen&Yrjänheikki-videopankilla? ;)

(Oman alueen kulmapelin jälkeen tehtiin käännös keskustaan päin, jolloin rintamasuunta oli ylös ja joukkue automaattisesti puolusti taas keskustan kautta).

Tämähän teki myös sen, että viivasta tulleet laukaukset pysähtyivät kovalla prosentilla jo maalin ja kiekon välissä olleisiin Jokeri-pelaajiin.

No mitä tulee Tapparan hyökkäämiseen tuota vastaan niin eilenhän se pelasi tyhmästi, tai ei reagoinut tuohon riittävän hyvin. Eli kun tilanne oli se, että kiekkoa ei pystytty pitämään hyökkäyspäässä ja kaksinkamppailuissa Jokerit oli kovempi, niin miksi silloin turhaan mennä kahdella hyökkääjällä maalin taakse?

Tässä pitää ymmärtää se, että toki maaleja pyritään tekemään, mutta nyt olisi voinut ottaa realiteetit huomioon ja tavallaan ottaa sen mitä saa, sen sijaan, että härkäpäisesti pyritään pelaamaan niin kuin ennenkin. Eli korkeintaan yksi pelaaja syvään ja muuten pääprioriteettina estää Jokereiden nopeat pelin käännöt.

Nyt myytiin ilmaiseksi kaksi pelaajaa pelin ulkopuolelle ja sentterikin on auttamattomasti jäljessä, kun tuosta lähdetään nopeaan hyökkäykseen.

Tosin Jokerit oli eilen niin paljon parempi kaikessa, että Tapparan ainoat aseet olisivat olleet omalla alueella ihan puhdas aluepeli jolla olisi pyritty pitämään Jokerit laidoilla ja passiivinen hyökkäyspelaaminen, eli koko ajan se klassinen viisi miestä pelin alla.

Rautakorven ajatusmalliin tuo ei taida istua näin lokakuussa, sillä yksittäistä ottelua tärkeämpää on kehittää peliä ja viedä prosessia eteenpäin. Nämähän ovat myös opettavaisia tapahtumia joukkueelle.

PS. Jokerit muuten nousi kertaheitolla parhaaksi tällä kaudella näkemistäni joukkueista. Eroa vaikkapa fyysiseen JYPiin oli valovuosi.

 

[Cobol]

Onko cobol tai joku muu seurannut tarkemmin tuota Jokereiden puolustusryhmitystä ja etenkin sitä miten se kääntää peliä?

Oon seurannut. Lämsä teki muutoksia pelitapaan ja hänen mukaansa ja mun silmieni mukaan ne eivät olleet onnistuneita ennen edellistä HIFK-otteluita. Lämsän mukaan peli kärsi kahden eri pellitavan sekoituksesta joka ilmeni mm. siinä että keskustaa ei osattu hyödyntää avaus- ja kulmapelin jälkeen. Ihan samat huomiot itselläni ja niistä kirjoitinkin vähän tänne ja Jokerien osioon. Nyt Jokerien pelissä näkyy vähitellen kaiketi se mitä on tavoiteltu. Kun seuraan enempi hyökkäysalueen hyökkäyspelaamista niin siinä on valtava muutos. Kun aiemmat 5vs5 pelaamiset hyökkäysalueella johtivat säälittävään 2vs3, 1vs3 jne laidasta, nyt ne päätetään 3vs3 tai ainakin 3vs4 ja usein myös pakin tukemana (tai hyökkäyksen kärkenä) ja myös rintamahyökkäyksiin jossa pyritään pelaamaan maalintekopaikka kohtuullisen monipuolisesti keskustan parhaaseen sektoriin. Puolustusalueen hyökkäyspelaamista on hieman nopeutettu, mutta parhaimmillaan vain hieman. Edellisessä TPS-ottelussa se meni toisessa erässä vielä Coast-to-Coast kiekon puolelle (johtuen pitkälti Suikkaisenkin valinnoista) mutta Tapparaa vastaan homma toimi mm. kenttätasapainon ja painottaman puolenkin osalta hyvin. Omin silmin ehjin Jokerien suoritus eilen.

 

[Fordél]

Heitetääs kysymys Jatkiksen pelitapa-asiantuntijoille: Onko mielestänne av-nelikon pelaaminen muuttunut tai pitäisikö sitä jotenkin muuttaa nyt kun ylivoimassa on siirrytty viime vuosina kahdesta viivamiehestä yhteen ja käännetty viisikko "timanttimuodostelmaan"? Pitäisikö av-neliön asetelmaakin muokata jotenkin?

 

[Cobol]

En ole mikään asiantuntija mutta onhan alivoimaneliö muuttunut jo paljon. Harva joukkue pelaa enää ns. seisovaa neliötä maalin edessä kuin tilanteessa, jossa esimerkiksi rasitus ottelun lopussa painaa. Ainakin NHL:ssä neliön kuvio seuraa ylivoiman pelitilannetta ja jos katsotaan ylivoimaa pelaavan joukkueen maalivahdin silmin niin neliö voi olla esim 1-1-1-1 tai 1-1-2 tai 1-2-1 sen perinteisen 2-2 asemasta.

 

[J.Grönvall]

Heitetääs kysymys Jatkiksen pelitapa-asiantuntijoille: Onko mielestänne av-nelikon pelaaminen muuttunut tai pitäisikö sitä jotenkin muuttaa nyt kun ylivoimassa on siirrytty viime vuosina kahdesta viivamiehestä yhteen ja käännetty viisikko "timanttimuodostelmaan"? Pitäisikö av-neliön asetelmaakin muokata jotenkin?

Minä varmaan peluuttaisin timanttia tuollaista vastaan, koska siinä saadaan jokaiselle oma pelaaja. Jos vaikka ylivoimaa pelataan päädyn kautta yläkolmiona niin taas alivoiman timantin "alaosalla" on oma mies jokaisella, ja neljäs pelaaja huolehtii keskustasta. Perinteisen neliön heikkous tuollaista ylivoimaa vastaan on se, että helposti ajaudutaan alivoimaisiin 2 vs 3- tai 1 vs 2-tilanteisiin. Timantti reagoi mielestäni paremmin ja siinä on mahdollista aina sulkea se "ylimääräinen" ylivoiman pelaaja pelin ulkopuolelle, eli ainakin tehdä sinne syöttäminen mahdollisimman vaikeaksi (käytännössä pitäisi syöttää timantin läpi, jossa paljon mailoja, tai viivaan jolloin on taas kroppia edessä.

Ihan mutuna heittäisin, että alivoimat tuntuvat paineistavan (ja jopa ylimiehittävän) nykyään tosi voimakkaasti ja sillä tavalla pakottavat vuorostaan ylivoimat liikuttamaan tehokkaasti kiekkoa. Jos tuo kiekottelu ei onnistu sisäänviennin jälkeen niin yleensä seurauksena on riisto ja purku.

Eli ylivoimilla kysytään käsistään hyviä pelaajia jotka pystyvät muodostamaan syöttöketjuja ahtaistakin väleistä. Se on ainoa keino saada neliö tavallaan aisoihin.

 

[siffa]

Eilinen Lukko-TPS ottelu antoi vastauksen siihen pohdintaan, että käyttävätkö nopeaa, pystysuunnan jääkiekkoa pelaavat joukkueet viivelähtöä pelaajien vaihtamiseen. Ottelussa nähtiin vain yksi viivelähtö TPS:n toimesta 1. erässä ja sen aikana ei pelaajia vaihdettu. Lukko ei lähtenyt kertaakaan koko ottelun aikana viiveellä. Miehistöjen vaihdot tapahtuivat lennosta ja pelikatkojen aikana.

Seurasin myös joukkueiden puolustusalueen puolustuspeliä siltä osin, että pelasivatko mies- vai aluevartiointia tai näiden yhdistelmää. Ensi vaikutelmaksi sain, että TPS pelasi aluevartiointia ja Lukko pääosin miesvartiointia, mutta jonkin verran Lukko puolusti myös mies- ja aluevartioinnin yhdistelmällä. Miesvartiointi on mielenkiintoista, kun viisikon sijoittuminen saattaa muuttua niin, että pakit ovat siniviivalla ja hyökkääjät vartioitaviensa perässä maalin ympärillä. Aluevartioinnissa viisikon pelaajat pysyvät kentällä rooleissaan ja hyökkäyksiin lähdöt riistojen jälkeen tapahtuvat luontevasti. Tarkastelin PAPP:ia tältä osin Karri Kiven vastattua Petteri Ahomaan hyvään kysymykseen 4PRO2:n Ässät-Ilves ottelun studiossa koskien mies-/aluevartiointia. Studionäytteiden ja Karri Kiven asiantuntemuksen perusteella Ilves pelasi mies- ja Ässät aluevartiointia. PAPP kuuluu niihin pelikirjatekoihin, jotka valmentajat joukkueilleen määrittävät ja harjoituttavat tarkoin noudatettaviksi. Karri Kiven Ässät pelasi aluevartiointia omalla puolustusalueella.

 

[TosiFani]

...Ihan mutuna heittäisin, että alivoimat tuntuvat paineistavan (ja jopa ylimiehittävän) nykyään tosi voimakkaasti ja sillä tavalla pakottavat vuorostaan ylivoimat liikuttamaan tehokkaasti kiekkoa. Jos tuo kiekottelu ei onnistu sisäänviennin jälkeen niin yleensä seurauksena on riisto ja purku.

Eli ylivoimilla kysytään käsistään hyviä pelaajia jotka pystyvät muodostamaan syöttöketjuja ahtaistakin väleistä. Se on ainoa keino saada neliö tavallaan aisoihin.

Alivoimasta on tullut, ainakin SM-liigassa, aktiivista. Tietysti tämä riippuu vastustajasta ja alivoimavaihdon vaiheesta, alussa olla hyvinkin aktiivisia, energian tippuessa tietysti pudotaan neliöön.

Kaukoranta kertoi modernista ylivoimasta, jossa tavoitteena on, että ylivoiman alussa syntyy laadukas suorahyökkäys ja vasta aloituksen jälkeen pyritään pyörittämiseen. Ässät ja Pelicans rakensivat perinteisesti, Ilves taas pyrki suoraanhyökkäykseen, mites muut?

 

[Nwoke]

Alivoimanelikko ei neliössä ole pelannut enää pitkään aikaan, onko edes ikinä? Aina on varmaan enemmän tai vähemmän porrastettu, joka on sitten myöhemmin muotoutunut tuohon timantti-muodostelmaan, joka mahdollistaa ennenkaikkea hyvän laukausten blokkaus-pelaamisen.

Kyllä kovan paineen antaminen, ennen nöyrtymistä alivoimamuodostelmaan, pitäisi olla jokaisen ammattijoukkueen pelikirjapankissa. Sitä se ei tunnu aina kuitenkaan olevan, johon voi toki vaikuttaa pitkä ja raastava runkosarja ja sen tuoma kova rasitustila.

Jos tuo "Umicevicien" kova taitotaso ja runsas päädyn käyttö yleistyy, niin on jännä nähdä mitenkä tuo timantti siihen reagoi. Salibandyssä on ilmeisesti menty todella tiiviin kilpikonnapuolustuksen suuntaan ja miksei se olisi mahdollista myös jääkiekossa, jos syöttölinjojen peittäminen käy liian haastavaksi.

edittiä.

Vastaus vielä Fordelin kysymykseen. Jos ylivoima pyörittää peliä alakolmion kautta, niin timantti on siihen täydellinen vastalääke. Seuraava askel on juuri se päädyn hyödyntäminen paremmin ja aika näyttää kuinka timantti siihen reagoi - ainakin muuttaa ongelmiensa kanssa hiukan muotoaan.

Tulee itse sählättyä alasarjoissa sählyä ja siellä kun se taktinen pelaaminen ei ole aivan huipputasolla, niin tuo timantti-muodostelma on aivan myrkkyä monelle joukkueelle, joka on tottunut alakolmion jauhamisella tuottamaan laukaisupaikkoja. Reagoiminen vastustajan tekemiseen kun on, sanotaanko kauniisti - olematonta:-)

 

[Jyty]

Salibandyssä on ilmeisesti menty todella tiiviin kilpikonnapuolustuksen suuntaan ja miksei se olisi mahdollista myös jääkiekossa, jos syöttölinjojen peittäminen käy liian haastavaksi.

Kilpikonna antaa Erosille ja Nummelineille hurjasti tilaa ja yläkulmat soivat. En usko kilpikonnan saavan paljoakaan kannatusta seuroissa.

Kuten jo mainitsit, timanttikuvio on kova juttu. Aina löytyy joku Umicevic, joka noita puhkoo kovilla syötöillään, mutta muuten kannattaa mennä yhdellä edessä ja takana.

 

[Osmo Rapeli]

Nanna yksityiskohta NHL:n paremmista puolista nyt televisiossa olevasta Flyers-Ducks-pelistä. Pakki lähtee laitaa pitkin nostamaan nopeasti omasta päästä peliä. Kun kaistalle tulee vastustajalta painetta, tämä vetääkin jarrun pohjaan, palauttaa takaviistoon keskelle toiselle pakille, jolla on alaspäin kiihdyttävän sentterin sekä toisen laidan myötä pari suuntaa jatkaa suhteellisen helpolla syötöllä vapaammalle kaistalle. Ja toinenkaan ensimmäisen pakin puolella ollut laituri ei ole hyökkäyssinisellä kauimmaisessa kulmassa. Fiksu kiekkokontrolliteko, jossa tehdään tilaa ja liikutetaan kiekkoa nopeasti, muttei hölmösti eikä vain pystyharppuunana.

Termiä tälle "siniviivapalautukselle" en kyllä tiedä, onko joku kartalla? Toki tuo sentterin haku pakilta on aika usein nähty perusjuttu.

 

[DEFENCE]

Nanna yksityiskohta NHL:n paremmista puolista nyt televisiossa olevasta Flyers-Ducks-pelistä. Pakki lähtee laitaa pitkin nostamaan nopeasti omasta päästä peliä. Kun kaistalle tulee vastustajalta painetta, tämä vetääkin jarrun pohjaan, palauttaa takaviistoon keskelle toiselle pakille, jolla on alaspäin kiihdyttävän sentterin sekä toisen laidan myötä pari suuntaa jatkaa suhteellisen helpolla syötöllä vapaammalle kaistalle. Ja toinenkaan ensimmäisen pakin puolella ollut laituri ei ole hyökkäyssinisellä kauimmaisessa kulmassa. Fiksu kiekkokontrolliteko, jossa tehdään tilaa ja liikutetaan kiekkoa nopeasti, muttei hölmösti eikä vain pystyharppuunana.

Termiä tälle "siniviivapalautukselle" en kyllä tiedä, onko joku kartalla? Toki tuo sentterin haku pakilta on aika usein nähty perusjuttu.

Kyseessä on peri Pohjois-Amerikkalainen "Hinge Play" - täällä käsittääkseni on käytetty termiä "kevennys"?

 

[lihaani]

Joskus tulee mieleen, että jääkiekossa nämä yleiset palloilulajien säännönmukaisuudet pelaavat siinä missä vaikka jalkapallossa.

- Puolustus pitää olla hyvin organisoitua ja jokaisen pelaajan paikka/mies pitää olla ennalta puhuttu ja/tai harjoiteltu.

- Hyökkäyksiin lähdöt myös pitää olla hyvin harjoiteltuja ja kaikkien pelaajien ymmärtämiä.

- Kun päästään hyökkäyssinisen yli, niin luoville taitureille, (Aaltonen, Sopanen. Peltonen jne) annetaan vapauksia säveltää.

Ei tämä mitään raketitiedettä ole!?

 

[obi-wan]

Nanna yksityiskohta NHL:n paremmista puolista nyt televisiossa olevasta Flyers-Ducks-pelistä. Pakki lähtee laitaa pitkin nostamaan nopeasti omasta päästä peliä. Kun kaistalle tulee vastustajalta painetta, tämä vetääkin jarrun pohjaan, palauttaa takaviistoon keskelle toiselle pakille, jolla on alaspäin kiihdyttävän sentterin sekä toisen laidan myötä pari suuntaa jatkaa suhteellisen helpolla syötöllä vapaammalle kaistalle. Ja toinenkaan ensimmäisen pakin puolella ollut laituri ei ole hyökkäyssinisellä kauimmaisessa kulmassa. Fiksu kiekkokontrolliteko, jossa tehdään tilaa ja liikutetaan kiekkoa nopeasti, muttei hölmösti eikä vain pystyharppuunana.

Termiä tälle "siniviivapalautukselle" en kyllä tiedä, onko joku kartalla? Toki tuo sentterin haku pakilta on aika usein nähty perusjuttu.

Tätähän edesauttaa kapea kaukalo ja lyhyt keskialue jolloin noissa kahdessa siirrossa on lyhyet välimatkat ja tempo voidaan pitää nopeana.

Syöttöetäisyys lyhyempänä mahdollistaa myös puukätisemmälle pakille tämän kuvion.

 

[Fordél]

Ihan mutuna heittäisin, että alivoimat tuntuvat paineistavan (ja jopa ylimiehittävän) nykyään tosi voimakkaasti ja sillä tavalla pakottavat vuorostaan ylivoimat liikuttamaan tehokkaasti kiekkoa. Jos tuo kiekottelu ei onnistu sisäänviennin jälkeen niin yleensä seurauksena on riisto ja purku.

No tämän ei tarvitse olla kyllä edes mutua vaan tähän suuntaanhan kehitys näyttää menneen. Esim. tänään nähtiin KalPalta hyvin paineistavaa ja aktiivista alivoimaa. Vaikka kiekko oli TPS-pelaajalla hallussa ja kroppa peliin päin, mutta oltiin lähellä laitaa, KalPan alivoimapelaajat tulivat antamaan painetta. Tosin tänään TPS liikutti ihan hyvin kiekkoa eikä paineistus tuottanut suurta tulosta.

Mitä tulee TosiFanin heittämään hyvään pointtiin koskien pyrkimystä suoraan hyökkäykseen ennen kuin mylly laitetaan pystyyn niin sehän olisi mielestäni hyvin fiksu pyrkimys. Suorat hyökkäykset tuottaa muutenkin ne laadukkaimmat maalipaikat. Vielä kun sellainen päästää käynnistämään alivoimaista vastustajaa vastaan niin kannattaahan se suorahyökkäys ensin testata. Olisiko Jokeritkin yksi tällainen jengi?

 

[Nwoke]

Uskoisin että suora hyökkäys on tietyllä tapaa jonkinlainen vastalääke tuohon alivoimanelikon kovaan paineistamispeliin. Kiekko kun joudutaan usein ylivoimalla tuomaan alueelle päädyn kautta, niin mahdollinen uhka suorasta hyökkäyksestä vaikeuttaa nelikon puolustamista ja päätykiekkoa ei voida niin paljoa ennakoida, joka taas antaa hieman enemmän aikaa ylivoimalle rauhoittaa yv-kuvio mahdollisen kulmapelin päätteeksi. Ylivoima ei siis ole niin ennalta arvattavaa kun löytyy vaihtoehtoja.

Tuohon paineistamiseen, niin uskoisin että sitä nähtiin vielä enemmän siihen aikaan kun sai vielä roikkua ja kahvata vastustajaa ilman pelkoa jäähystä, tai etenkään 5-3 -alivoimatilanteesta. Muistaakseni Rautakorven Tappara oli erityisesti tässä paineistamisessa loistava silloin kymmenen vuotta sitten.

 

[DEFENCE]

Tätähän edesauttaa kapea kaukalo ja lyhyt keskialue jolloin noissa kahdessa siirrossa on lyhyet välimatkat ja tempo voidaan pitää nopeana.

Syöttöetäisyys lyhyempänä mahdollistaa myös puukätisemmälle pakille tämän kuvion.

Toki, kun tämä tehdään oikein, pelkän kärkikarvaajan lisäksi pakki voi heilauttaa koko ohjaavan viisikon kohti painollista puolta. Pakkipari pitää huolen että pysyy kentän keskilinjalla (ei missään nimessä kiekon puolella keskilinjaa) H3 huolehtii pelin leveydestä. Näin Pohjois-Amerikassa on jo vuosia murrettu KA:n trapppia.

 

[DEFENCE]

Uskoisin että suora hyökkäys on tietyllä tapaa jonkinlainen vastalääke tuohon alivoimanelikon kovaan paineistamispeliin. Kiekko kun joudutaan usein ylivoimalla tuomaan alueelle päädyn kautta, niin mahdollinen uhka suorasta hyökkäyksestä vaikeuttaa nelikon puolustamista ja päätykiekkoa ei voida niin paljoa ennakoida, joka taas antaa hieman enemmän aikaa ylivoimalle rauhoittaa yv-kuvio mahdollisen kulmapelin päätteeksi. Ylivoima ei siis ole niin ennalta arvattavaa kun löytyy vaihtoehtoja.

Tuohon paineistamiseen, niin uskoisin että sitä nähtiin vielä enemmän siihen aikaan kun sai vielä roikkua ja kahvata vastustajaa ilman pelkoa jäähystä, tai etenkään 5-3 -alivoimatilanteesta. Muistaakseni Rautakorven Tappara oli erityisesti tässä paineistamisessa loistava silloin kymmenen vuotta sitten.

Alivoima ohjaus/karvaus pyrkii nimenomaan pakottamaan YV:n päätykiekkoon ja estämään suoran hyökkäyksen.
YV on haavoittuvaisin juurin alueelle tullessa, jolloin useat av:t pyrkivät paineistamaan voimakkaasti ensimmäiset 5-10 sekuntia - estääkseen vastustajan set upin. Nykyään voi nähdä myös alivoimalla voimakkaasti ylimiehittäviä nelikoita. Kun pelataan set uppia vastaan - kyse on paljoti siitä mihin av voi antaa 2v1 tilanteen yv:lle

 

[siffa]

Erkka Westerlund on toistanut tv:ssä viime aikoina samoja teesejä Suomen maajoukkueen tämän kauden pelitavasta. Tänäänkin juuri MTV3 Huomenta Suomessa Erkka mainitsi, että peli on murroksessa ja Suomen tarkoitus on pelata nopeaa joukkuepeliä, missä liikutetaan kiekkoa nopeasti. Aiemmin Erkka sanoi tv:ssä, että Suomen tarkoitus on pelata maailman nopeinta jääkiekkoa. Tämän tarkemmin Erkka ei ole raottanut uutta pelitapaansa, jota harjoitellaan Karjala-turnauksessa. Reagointipelistä Erkka ei ole puhunut viime aikoina mitään. Jukka Jalosen Meidän Peli on reagointipeliä monipuolisemmillaan, joten lieneekö Erkka jättänyt reagointipelaamisesta puhumisen. Karjala-turnauksessa Erkan uusi pelitapa on nähtävissä. Itse seuraan omalta puolustusalueelta lähteviä hyökkäyksiä NpNHVP-tilastoinnilla. Suurin pelillinen muutos Jukka Jalosen valmennusaikaan saattaa olla näkyvissä juuri hyökkäyksiin lähdöissä omalta puolustusalueelta. Erkan puheista voisi päätellä, että nopeita (N) ja puolinopeita (pN) pakki-pakki lähtöjä on enemmän kuin Jukka Jalosen Meidän Pelissä, jossa siinäkin N-lähdöt olivat aina enemmistössä.

 

[steepler]

Jukka Jalonenhan vastasi, oliko nyt toissa viikon Urheilulehdessä, tähän reagointihöptykseen että hänen pelitavassaan juurikin reagoidaan voimakkaasta pelitilanteen mukaan (joka toki tässä ketjussa on moneen kertaan kerrottu) ja jos käsketään vain pelaamaan pystyyn niin eihän se mitään reagointia ole.

Kuulostaan kohtuullisen erikoiselta jos Westerlundin tavoite on pelata maailman nopeinta kiekkoa. En oikein ymmärrä että mikä juju nyt on muuttaa pelitapaa näin radikaalisti, ottaen huomioon vielä sen että Westerlund kuitenkin peluutti jossain määrin eri rytmeihin perustuvaa peliä Jokereissa, vaikka ei optimaalisesti ehkä onnistunutkaan. No saa nyt nähdä mitä tulee mutta tuntuu kummalliselta että Westerlund ei haluaisi jatkoa Jalosen pelille vaan nyt peluuttaisi ihan eri peliä.