Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Pelitapakeskustelu

  • 622 475
  • 4 198

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Jaahas, aika kummaa. Onko sulla tilastossa kaikkien hyökkäysten päätykiekot? Mullahan on vain ne, joissa hyökkäykseen on lähdetty omalta alueelta.

Minulla on myös keskialueelta kiekon riiston jälkeen lähteneet hyökkäykset päätykiekkoineen. Tein 1/2NHVP-tilastoinnin ja sen kylkiäisenä tilastoin päätykiekkoja ja hyökkäyksiä suoraan maalia kohti. En mene takuuseen, että päätykiekot on tarkasti tilastoitu, mutta niin sinun kuin minunkin tilastot osoittavat, että varsinkin Jokerit pelasi jopa normaalia enemmän päätykiekkoja. Se oli Jokereilta pelitapapäätös, koska Tapparan tiivis keskialueen puolustuspelaaminen oli varmaankin tiedossa.
 
Viimeksi muokattu:

ultras

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara Tampere
Olihan se erikoista, että Tappara kaivoi tälläisen pelityylin kuin "takin taskusta". Pihaustakaan tästä Tapparan "Meidän Pelistä" ei olla taidettu vielä kaudella liigassa nähdä.

Jokereilla ja Tapparalla on muutenkin hyvin paljon samaa joukkeissaan. Puolustus ainakin pitäisi olla vahva ja sentteriosasto kiekollisilta taidoiltaan vajavainen. Molemmilla näytti olevan aikalailla samanlainen taktinen puolikin. Mielestäni Jokereiden hyökkäyspeli vaarallisuuden osalta oli aika onnetonta koko pelin ajan.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Corsi tilastomalli ja Leijonat

Uudessa Urheilusanomien NHL-kausioppaassa oli juttua kiekkotilastoinnista ja eräänlaisesta plusmiinustilaston johdannaisesta, corsitilastosta.

"Tehtyjen ja päästettyjen maalien sijaan corsissa lasketaan laukauksia. Plusmerkinnän saa, kun oma joukkue laukoo kohti maalia pelaajan ollessa jäällä riippumatta siitä meneekö se maaliin vai ei. Negatiivisen merkinnän saa vastapuolen laukauksista... [...] ...Tilaston perusajatus on selvittää joukkueen kiekonhallintaa. Se perustuu olettamukseen siitä, että joukkue todennäköisesti ampuu enemmän, jos sillä on kiekko hallussa. Mitä korkeampi corsi-luku, sen enemmän kiekkoa pidetään hallussa... [...] ...Joukkueen kokonaiscorsilla on myös todettu olevan vaikutusta seurojen lopulliseen pistemäärään sarjataulukossa."

Corsi-luku ei ole mikään messiastilasto, mutta esim. "...(NHL-)kaudella 2008-2009 joukkueiden corsi-lukema heijastui niiden runkosarjassa saavuttamaan lopulliseen pistemäärään liki 63 prosentin tarkkuudella."

Corsista innostuneena laskin omin kätösin wanhoja Jukka Jalosen aikaisia Leijonien corsilukuja voidakseni verrata niitä tähän uuteen, Westerlundin pelitapaan ja aikakauteen. Päivittelen tätä tilastoa vuoden mittaan.

Koodi:
Erkan Leijonat 2013-2014 Euro Hockey Tour corsiluvut.

Venäjää vastaan: eka peli +6 (voitto)
Tshekkiä vastaan: eka peli -3 (voitto)
Ruotsia vastaan: eka peli -3 (voitto)

Jalosen Leijonat 2011-2012 Euro Hockey Tour

Venäjä: +3 (häviö), -12 (häviö), +7 (häviö), -13 (voitto) = -5
Tshekki: +9 (voitto), 0 (häviö), +16 (voitto), -1 (voitto) = +24
Ruotsi: +14 (häviö), +12 (voitto), - 8 (häviö), -9 (voitto) = +9

2012-2013 EHT

Venäjä: 0 (häviö), -8 (häviö), -1 (häviö), -1 (häviö) = -10
Tshekki: +10 (häviö), +9 (voitto), -2 (voitto), -2 (häviö) = +15
Ruotsi: -18 (voitto), 0 (häviö), -21 (voitto), -17 (häviö) = -66

Vancouverin Olympialaiset 2010

Valkovenäjä: +33 (voitto)
Saksa: +11 (voitto)
Ruotsi: -12 (häviö)
Tshekki: 0 (voitto)
USA: 0 (häviö)
Slovakia: +11 (voitto)

Aiemmista Euro Hockey Tour -otteluista ei ole enää saatavissa laukaustilastoja - tai minä en ainakaan löytänyt.

Sellainen erikoinen huomio, että viime vuonna, kun Ruotsin peli oli ihan sekaisin EHT:lla ja Sedineistä huolimatta myös MM-kisoissa, Suomen corsiluvut ovat karmeaa katsottavaa. Edellisvuoden corsiluvut ovat paljon paremmat, vaikka Ruotsin pelitapa oli paremmin hallussa ja selkeämpi. Myös se on kummallista, että olympialaisten Suomi-USA pelin corsiluvut näyttävät nollaa, vaikka Suomi jyrättiin täysin.

Tämä on uusi asia minulle, enkä oikein vielä tiedä, mitä näistä luvuista pitäisi päätellä, mutta ajattelin taas kerran kokeilla jotain uutta. Tod. näk. näitä lukuja ei kannattaisi käyttää vähälukuisten maajoukkuepelien analysoimiseen, mutta mitä hiton väliä sillä oikeasti on amatööripiireissä?
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
En ihan täysin ymmärrä että jos halutaan tilastoida kiekonhallintaa niin miksi ei tilastoida kiekonhallintaa eikä laukauksia. Jos halutaan tilastoida laukauksia niin toki niitäkin voi tilastoita (ja tietenkin tilastoidaankin) mutta kiekonhallinnankin voisi myös tilastoida. En vain oikein käsitä mikä juttu tässä on, toki vähemmän työtähän siinä on tilastoida vain laukaukset ja niistä yrittää tulkita kiekonhallintaa mutta on tähän parempikin tapa olemassa.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
En minäkään täysin osta ajatusta, että laukausten määrä = kiekonhallinta, eikä useat ammattilaisetkaan. Netistä en löydä mitään tieteellisen tarkkaa selitystä, lähinnä perustelut ovat, että enemmän kiekossa oleva laukoo myös enemmän, ja "niin se vain on". Mutta sinällään ihan mielenkiintoista, jos antaa mennä vain eikä epäile suurta määrää ammattilaisia, NHL-seuroja ja faneja, jotka uskovat tähän juttuun.

Suuri määrä tilastoja viime NHL-kaudelta paljastaa, että parhaan NHL-joukkueen corsi luku per 60 minuuttia on keskimäärin +12,9 ja huonoimman NHL-joukkueen -13,7. (Lasketaan FF60-FA60). Näitä lukuja onkin mielenkiintoista verrata maajoukkuepelien lukemiin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
HAVAINTO 5: Jokereiden keskialueen pelaamisessa korostui päävaihtoehdoista yllättäen päätykiekko. Tappara oli keskialueella niin tiiviinä vastassa, että Jokerit joutuivat heittämään paljon päätykiekkoa. Tapparan tiiviin viisikon takia Jokerit joutui myös palauttamaan kiekkoa takaisin puolustusalueelle.

Väittäisin että Jokerien mieltyminen päätykiekkoihin ei johdu pääosin tiiviistä Tapparasta keskialueella, vaan joukkueen hieman uudistetusta pelitavasta. Näin siksi että samanlaista päätykiekkopelaamista ja laitahyökkääjäpelaamista on nähty Jokereilta kauden jokaisessa ottelussa. Niiden määrä vaihtelee jonkin verran mutta yhteistä on se, että Jokerien keskialueen ylittäminen on ollut koko alkukauden hyvin samankaltaista riippumatta vastustajan puolustuspelaamisen tiiviydestä. Osa tästä voidaan laittaa ilman muuta sen piikkiin, että puolustaminen on helpommin suunniteltavissa kuin hyökkääminen. Liigassa joukkueiden puolustuspelitavat ovat yleensä kauden alkupuolella paremmassa kunnossa kuin hyökkäyspelitavat. Maalimäärät ovat olleet poikkeuksellisen alhaisia ja alle 5.5 maalin on jääty noin 76 prosentissa otteluita kun pitkän ajan keskiarvo on noin 62 prosenttia.

Käytännössä tämä on merkinnyt sitä että Jokerien hyökkäyspelaaminen on erittäin helppo lukea. Joukkue on tehnyt pelaamissaan kahdeksassa ottelussa vähiten maaleja per ottelu (yhtä huonoja on pari muutakin joukkuetta) ja vähiten jos lasketaan vastustajan omat maalit pois. Ymmärrän hyvin sen että puolustuspelaamisen pitää olla kunnossa mutta samalla näen koko Liigassa ongelmana sen, että edes tyydyttävästi organisoituja hyökkäyspelaamisen pelikirjoja on vain parilla valmentajalla. Joidenkin mielestä voi olla yllättävää että nämä organisoidut hyökkäyspelaamisen pelitavat löytyvät joukkueilta joiden hyökkäyspään materiaali oli ennakkoon varsin rajallinen. Kyllä, puhutaan Pelicanseista, SaiPasta, HPK:sta ja ehkä myös Ilveksestä ja Ässistä joilta molemmilta tosin olen nähnyt vain yhden ottelun.

Jos verrataan Pelicansien ja Jokerien hyökkäyspelitapaa niin vastustajasta riippumatta Pelicans pelaa hyökkäyspelin sentteri- ja keskustavetoisesti huomattavasti enemmän kuin Jokerit. Näin joukkue pystyy rakentamaan kenttätasapainoltaan terveempiä (ts. paremmin menestyviä) ja ainakin kolmea kaistaa hyödyntäviä hyökkäyksiä kun Jokerit tyytyy joko kahteen laitakaistaan tai päätykiekkoon. Isoin ero on ollut näkemieni otteluiden perusteella vieraspelaamisessa joissa Pelicansien hyökkäyspelaaminen ei ainakaan isommin eroa kotipelaamisesta, mutta Jokerit pyrkii pelaamaan keskialueelta vieraissa lähes pelkästään laitahyökkääjien ja päätykiekkojen avulla.

Keskeneräistä työtä ei kannatta edelleenkään arvioida mutta sanotaan nyt seuraavien 10 ottelun aikana Liigan ennakkoon johtavien joukkueiden (Kärpät, Jokerit, Tappara) pitäisi pystyä tuomaan esille nykyisestä päivitetty hyökkäyspelaamisen pelitapa jotta ne pääsisivät samalla tasolle kuin Pelicans. Jokainen näistä joukkueista on jo ehtinyt niukasti mutta ansaitusti hävitä Pelicanseille. Kyse ei ole siitä että Pelicansien materiaali olisi parempaa hyökkäyspelaamiseen kuin Jokerien, Kärppien ja Tapparan vaan kyse on ennen kaikkea pelitavasta. Yksi keskeinen kysymys on Kärppien ja Jokerien osalta heikko sentteripelaaminen. Jokerien osalta se on ollut jopa odotettua Teräväisen oltua Ämerikoissa ja Eavesin lopetettua juuri kauden kynnyksellä. Silti en menisi materiaaliongelman taakse. Pelicans on pelannut ilman 1-sentteriään (Redenbach) ja vaikka Aravirta on pyrkinyt kasaamaan ketjut pareittain ja sijoitan ykköspariksi Saarenheimo-Smolenakin vrt Redenbach-Pärssiseen/Niinimäkeen, ei Pelicansien sentterikalusto ole esimerkiksi Jokerien senttereitä ainakaan niin paljon parempi että se vaatisi Jokereilta nähdyn kaltaisen erittäin yksinkertaisen hyökkäyspelitavan vrt Pelicansien hyökkäyspelaamiseen.

Yhteenvetona sanoisin että Liigassa paljon mm. Sihvosen kehumat valmentajat ("pelitapamielessä maailman parhaat") eivät ole todellisuudessa kovinkaan hyvin kartalla hyökkäyspelaamisesta. Näkisin jopa niin että viime vuodesta on otettu selvä taka-askel kun keskialueen ylittäminen ja hyökkäyspelitavan rakentaminen/toteuttaminen tuottaa merkittävälle osalle liigavalmentajia erittäin isoja ongelmia vaikka materiaali osalla on liigatasolla aivan huippua.

e: oikoluku
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Yhteenvetona sanoisin että Liigassa paljon mm. Sihvosen kehumat valmentajat ("pelitapamielessä maailman parhaat") eivät ole todellisuudessa kovinkaan hyvin kartalla hyökkäyspelaamisesta. Näkisin jopa niin että viime vuodesta on otettu selvä taka-askel kun keskialueen ylittäminen ja hyökkäyspelitavan rakentaminen/toteuttaminen tuottaa merkittävälle osalle liigavalmentajia erittäin isoja ongelmia vaikka materiaali osalla on liigatasolla aivan huippua.

Mainio kirjoitus kaiken kaikkiaan ja lainaan siitä tämän lopun. Olen nimittäin itsekin ihmetellyt jo pitkään, että miksi niin monen jengin keskialueen pelaaminen näyttää nykyään niin sekavalta? Ei saada organisoituja kolmen rintaman hyökkäyksiä, jossa kiekkoa pystyttäisiin pelaamaan vauhtiin ja saataisiin suoria hyökkäyksiä kohti vastustajan maalia. Hyökkääjät vaeltaa ties missä, kiekkoa roiskitaan ties minne ja peli on hyvin katkonaista ilman kunnollista pelin virtausta. Ennen tuntui lähes jengi kuin jengi saavan noita kolmen rintaman suoria hyökkäyksiä aikaan. Onko sitten puolustuspelaaminenkin kehittynyt, liigan pelaajamateriaali heikentynyt vai onko kyse vain hyökkäyspelaamisen organisointikyvyn heikkenemisestä? Kyllähän kaikki osaavat nykyisin lähteä omista (oli sitten tapa mikä hyvänsä) mutta oman siniviivan jälkeen alkavat monella ongelmat.
 
Viimeksi muokattu:

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Omasta mielestäni kyse on nimenomaan puolustuspelin kehittymisestä ja osin siitä, että liigapelaajien taso ei enää riitä kovin kontrolloituihin hyökkäyksiin ja lyhytsyöttöpeliin mentäessä kohti hyökkäysaluetta tässä tiivistyneessä puolustuspelissä. Saa nähdä onko Jokereiden tapauksessa kyse myös siitä, että asiaan ei olla vielä oikeasti panostuttu kovin paljoa kuten puheista on saattanut ymmärtää. Joka tapauksessa siihen kannattaisi panostaa, sillä mitä kontrolloidumpiin rintamahyökkäyksiin päästään, sen paremmin alkaa luistaa myös kaikki muut pelin osa-alueet.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Pelicans tuli nähtyä eilen ensimmäistä kertaa tv:stä. Seurasin siltä oman puolustusalueen kiekkokontrollilähtöjä sekä hyökkäyspään kiekkokontrollipelaamista. Pelicans pelaa monipuolista hyökkäyspelaamista. Se lähtee kaikilla kiekkontrollilähdöillä omista ylös sen lisäksi, että se lähtee omista useimmin nopeasti hyökkäyksiin. Puolinopeita pakki-pakki lähtöjä, hidastuksia pakki-pakki-pakki.. kiekotteluja, viiveitä ja palautuksia oli Pelicansilla kaikkia tilannereagoinnin mukaisesti. Pelicans siis reagoi oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähdöissä monipuolisesti. Pelicans löi päätykiekkoja ottelun aikana parikymmentä kertaa keskialueelta. Hyökkäysalueen kiekkokontrollipyörityksiä Pelicansilla oli suorien hyökkäysten lisäksi toistakymmentä kertaa. Yhteenvetona Pelicansin pelistä voi sanoa, että se jatkoi viime vuosien Meidän Pelin elementeillä. Mistään pelin nopeuttamisesta tai suoraviivaistamisesta en nähnyt Pelicansin osalta merkkiäkään. Lukko pelasi myös paljon Meidän Pelin reagointijääkiekkoa, varsinkin 3. erän tappiotilanteessa: 1/2NHVP-luvut 5+3+2+8, päätykiekkoja 9 kpl ja hyökkäyspään kiekkokontrollipeliä 7 kertaa.
 

Hermann63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
KHL, siellä ne hyvät pelaajat on!

Yhteenvetona sanoisin että Liigassa paljon mm. Sihvosen kehumat valmentajat ("pelitapamielessä maailman parhaat") eivät ole todellisuudessa kovinkaan hyvin kartalla hyökkäyspelaamisesta. Näkisin jopa niin että viime vuodesta on otettu selvä taka-askel kun keskialueen ylittäminen ja hyökkäyspelitavan rakentaminen/toteuttaminen tuottaa merkittävälle osalle liigavalmentajia erittäin isoja ongelmia vaikka materiaali osalla on liigatasolla aivan huippua.

Minusta tämä näyttää siltä, että Meidän Peli on ottanut pari taka-askelta paristakin syystä. Yksi seikka on pelaajamateriaalin ja erityisesti juuri kädellisen sentteri- ja pakkimateriaalin puute, jolloin taitopeli ja kiekonhallinta kärsii. Puukäsillä on hankala pelata lyhyttä ja nopeaa peliä pienessä tilassa, siitähän laatupelissä on aika pitkälti kysymys. En nyt osaa verrata viime vuotta tähän vuoteen (laatusentterien/pakkien määrässä), mutta kaiketi tuo KHL nielaisee yhä enenevässä määrin hyvät pelaajat ja se tuo omat ongelmansa Meidän Pelin toteutukseen. Mutta jos yksilöitä halutaan kehittää (mikä on "Kasvattaja-Liigan" tulevaisuuden kannalta todella tärkeää), yksisilmäisen pystysuunnan, laiturilähtöjen ja rännikiekkojen tilalla on pelattava "monipuolisempaa älykiekkoa". Nyt huonommalla materiaalilla MP-pelitavan perillemeno ottaa aikansa, mutta palkitsee lopulta sen joukkueen, joka siitä uskaltaa pitää kiinni.

Toinen asia, aika moni valmentaja näyttäisi olevan epävarmassa tilassa kauden alussa ja uuden joukkueen kanssa. Meidän Pelin huonoon toteutukseen vaikuttanee se, että moni valmentaja aloittaa kauden yksinkertaisemmalla pystysuunnalla ja siirtyy myöhemmin kiekollisempaan suuntaan. Tulostarpeet lyhyellä tähtäimellä ajavat tähän suuntaan. Meidän Peli on haastava pelitapa erityisesti kauden alussa. On siis hankala verrata viime kauden loppua ja tämän kauden alkua Liigassa Meidän Pelin toteutuksen suhteen. Jokatapauksessa kiekollinen peli tulee paranemaan loppukautta kohden.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Eilisen Kärpät-Tappara pelin katsottuani tv:stä, totean, että puheet pelin nopeuttamisesta ja suoraviivaistamisesta SM-liigassa voidaan lopettaa. Kärpät ja Tappara lähtivät omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin monipuolisesti kaikilla hyökkäyksiinlähtötavoilla. Reagointia ja luovuutta oli puolustajien avauspelaamisessa yllättävän paljon. Joukkueet lähtivät omista kiekkokontrollilähdöillä hyökkäyksiä rytmittäen enemmän kuin muistan aivan heti nähneeni. HVP-luvut olivat joukkueilla yhteensä 26+32+39=97. Paljon arvostelua suomalaisessa jääkiekon pelitapakeskustelussa saaneita viivelähtöjä oli siis yhteensä 32 kertaa. 4PRO2:n studio (Valavuori, Grönman, Lindfors ja Rantanen) ei puhunut, tietenkään, jokaisen pelin asiantuntijan huomaamista viivelähdöistä mitään. Nuoren kärppälaiturin, Mäenalasen, tekemä 1-0 maali syntyi viivelähdöstä: Vallin seisahtui maalin taakse, viisikko tiivistyi omaan päähän, Vallin tuli maalin takaa esille ja syötti sentteri Kemppaiselle, joka syötti kovassa vauhdissa olleelle Mäenalaselle vasempaan laitaan, Mäenalanen kiersi vauhdilla pakin ja eteni Tappara-maalille pistäen kiekon rystyltä oikeaan yläkulmaan (pelaajasta päin katsottuna). Odotin studiolta analyysia Kärppien hienosta vivelähtöhyökkäyksestä, mutta se vaiettiin. Studio analysoi Tapparan hyvää keskialueen puolustuspelaamista ja unohti Kärppien pelin analysoinnin, vaikka Kärpät voitti 1. erän 2-0. Ottelun selostaja Jani Alkio oli parhaiten perillä 4PRO2:n tv-tiimistä joukkueiden avauspelaamisesta ja mainitsi muutaman kerran viivelähdöistä. Myös kaukalon reunalla Oulussa ollut Janne Niinimaa huomio 2. erätauolla, että molemmat joukkueet lähtevät hitaasti maalin takaa sekä kiekottelevat pakki-pakki-pakki-lähtöjä. Niinimaa piti pakkien avauspelaamista liian kaavamaisena ja toivoi luovuutta siihen lisää. Minusta avauspelaaminen oli eilen monin verroin luovempaa kuin Niinimaan ajan hyökkäyksiinlähdöt, jolloin hyökkäyspelisuunnitelmia ei vielä ollut käytössä. Kärpät (esim. Niinimaan mainitsema Pokka) avasi omista nopeasti, puolinopeasti, hitaasti, viiveellä, palauttaen sekä 3. erän johtotilanteessa sopivan mittaisilla purkukiekoilla keskialueelle. Hyökkäysten rytmittämistä ja reagointia oli avauspelaamisessa eilisessä ottelussa erittäin paljon.

Hyökkäyspään kiekkokontrollipelaamista päädyissä, kulmissa ja laidoilla oli joukkueilla saman verran, yhteensä 32 kertaa ottelun aikana. Päätykiekkoja löi Tappara keskialueelta enemmän, 18 kertaa. Kärpät löi päätykiekkoja 9 kertaa.
 

Fordél

Jäsen
Eilisen Kärpät-Tappara pelin katsottuani tv:stä, totean, että puheet pelin nopeuttamisesta ja suoraviivaistamisesta SM-liigassa voidaan lopettaa. Kärpät ja Tappara lähtivät omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin monipuolisesti kaikilla hyökkäyksiinlähtötavoilla. Reagointia ja luovuutta oli puolustajien avauspelaamisessa yllättävän paljon. Joukkueet lähtivät omista kiekkokontrollilähdöillä hyökkäyksiä rytmittäen enemmän kuin muistan aivan heti nähneeni. HVP-luvut olivat joukkueilla yhteensä 26+32+39=97. Paljon arvostelua suomalaisessa jääkiekon pelitapakeskustelussa saaneita viivelähtöjä oli siis yhteensä 32 kertaa.

Parin ottelun otanta ei vielä riitä sanomaan, että puheet pelin nopeuttamisesta pitäisi lopettaa.

Se on ihan totta, että tässä (ja mm. Tappara - Jokerit ottelussa) oli todella paljon viivelähtöjä. Mielestäni se kuitenkin tyrehdytti kotijoukkueen hyökkäyspelaamista toisessa erässä. Kärpät lähti etenkin toisessa erässä liian hitaasti hyökkäyksiin, minkä johdosta Tappara ehti laittaa viisikkonsa tiiviksi vastaanottamaan hyökkäyksiä. Kärpät ei löytänyt asetta murtaa tiivistä viisikkoa vaan Kärppien hyökkäykset tyrehtyivät toisessa erässä lähes järjestään punaviivalle, josta Tappara sai kiekon haltuun. Ensimmäisessä erässä Kärppien hyökkäyspeli toimi ihan eri tavalla, mutta etenkin tämä toinen erä oli aika kaameaa katsottavaa enkä pidä sitä mitenkään optimaalisena pelaamisena.

4PRO2:n studio (Valavuori, Grönman, Lindfors ja Rantanen) ei puhunut, tietenkään, jokaisen pelin asiantuntijan huomaamista viivelähdöistä mitään. Nuoren kärppälaiturin, Mäenalasen, tekemä 1-0 maali syntyi viivelähdöstä: Vallin seisahtui maalin taakse, viisikko tiivistyi omaan päähän, Vallin tuli maalin takaa esille ja syötti sentteri Kemppaiselle, joka syötti kovassa vauhdissa olleelle Mäenalaselle vasempaan laitaan, Mäenalanen kiersi vauhdilla pakin ja eteni Tappara-maalille pistäen kiekon rystyltä oikeaan yläkulmaan (pelaajasta päin katsottuna). Odotin studiolta analyysia Kärppien hienosta vivelähtöhyökkäyksestä, mutta se vaiettiin. Studio analysoi Tapparan hyvää keskialueen puolustuspelaamista ja unohti Kärppien pelin analysoinnin, vaikka Kärpät voitti 1. erän 2-0.

Grönman kyllä huomioi tuon maalin syntyneen viivelähdöstä ja totesi, että tällaisista tilanteista pitäisi edes syntyä maalipaikkaa. Ja maalipaikkaa ei olisi varmasti syntynytkään ellei Tabacek olisi tehnyt tilanteessa virhettä. Toki virheistähän ne maalipaikat pääsääntöisesti syntyy.

Niinimaa piti pakkien avauspelaamista liian kaavamaisena ja toivoi luovuutta siihen lisää. Minusta avauspelaaminen oli eilen monin verroin luovempaa kuin Niinimaan ajan hyökkäyksiinlähdöt, jolloin hyökkäyspelisuunnitelmia ei vielä ollut käytössä. Kärpät (esim. Niinimaan mainitsema Pokka) avasi omista nopeasti, puolinopeasti, hitaasti, viiveellä, palauttaen sekä 3. erän johtotilanteessa sopivan mittaisilla purkukiekoilla keskialueelle. Hyökkäysten rytmittämistä ja reagointia oli avauspelaamisessa eilisessä ottelussa erittäin paljon.

Mielestäni missasit Niinmäen kommentista pointin. Tottahan toki Kärpät lähti hyökkäyksiin monella eri tapaa, mutta esimerkiksi nämä hitaat lähdöt Kärpät toteutti ne hyvin kaavamaisesti ja ennalta-arvattavissa. Aina se pakki-pakki, jonka jälkeen haetaan vapaata hyökkääjää. Kenties olisi voitu hakea välillä pakilta suoraa syöttöä väleihin, kuten Niinimaa toivoi. Kuten edellä totesin, suuri määrä viivelähtöjä ja vielä toteutettuna hyvin ennalta-arvattavasti, johti toisessa erässä Kärppien hyökkäyspelin hyytymiseen.

Kenties valmentajat tykkäsivät tällaisesta pelaamisesta, mutta maalipaikkoja näiden viivelähtöjen kylväminen ei kuitenkaan juurikaan tuota. Toki se hyvä puoli on, että paikkoja ei synny oikein kumpaakaan suuntaan. Tästä kertoo hyvin veskojen torjunnat ottelusta:

Rynnäs: 3+2+8=13
Metsola: 7+5+7=19

Etenkin juuri tuo toinen erä näyttäytyy heikolta maalipaikkojen syntymisen suhteen. Kolmannessa erässä alkoi sitten jopa vähän tapahtua, kun Tapparan oli pakko avata peliään. Silti ymmärrän miksi moni tuskastuu tällaiseen peliin, jota voisi kutsua jollain tapaa anti-peliksi.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Parin ottelun otanta ei vielä riitä sanomaan, että puheet pelin nopeuttamisesta pitäisi lopettaa.

Pari ottelua ei riitä tyrmäämään sitä väärää puhetta, että SM-liigassa on peliä suoraviivaistettu ja nopeutettu tällä kaudella. Olen tilastoinut paikan päällä pari peliä ja tv:stä 12 peliä tähän mennessä. Erityisen kiinnostava oli 15.9.-13 pelattu Jokerit-HIFK peli. Niinkuin muistetaan, sai Pasi Sormunen kovaa kritiikkiä muutamasta HIFK:n viivelähdöstä/erä. Summasen aikana HIFK on lisännyt HVP-lähtöjä, mutta Sormusen arvostelijat ovat olleet hiljaa. Jokerit pelasi ko. pelissä yhteensä HVP-lähtöjä 8+12+25=45 ja HIFK 11+13+15=39. Vastaavantasoista hyökkäysten rytmittämistä ovat tällä kaudella esittäneet Kärppien, Tapparan, Jokereiden ja HIFK:n lisäksi Pelicans, Ilves, KalPa ja Ässät. HVP-lähdöt ovat olleet peleistä nähtävissä myös Lukolla, JYP:llä, Bluesilla ja HPK:lla. TPS ja SaiPa ovat pelanneet nopeaa, pystysuunnan jääkiekkoa niissä otteluissa, mitkä olen nähnyt. Mikään ei ole siis muuttunut verrattuna viime syksyyn, peli ei ole SM-liigassa nopeutunut eikä suoraviivaistunut. Tänään nähdään 4PRO2:lta Ilves-HIFK ja huomenna HPK-SaiPa.
 

Fordél

Jäsen
Olennainen kysymyshän ei ole vain miten pelataan vaan miten pelaaminen toimii. Joten miten näit siffa esim. Kärppien viivelähtöjen toimivan eilisessä pelissä?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Olennainen kysymyshän ei ole vain miten pelataan vaan miten pelaaminen toimii. Joten miten näit siffa esim. Kärppien viivelähtöjen toimivan eilisessä pelissä?

Vaihdoit nyt puheenaihetta. Minä puutuin siihen väärään puheeseen siitä, että SM-liigassa oltaisiin nopeutettu ja suoraviivaistettu peliä. Kärppien paketti pysyi eilen kasassa hyvin koko ottelun ajan. Kärppien viivelähdöt olivat yhtenä osatekijänä siihen, että viisikot pysyivät tiiviinä. Siitä oli osoituksena se, että Tappara sai 1. ja 2. erässä aikaan vain 5 laukausta kohti Rynnästä. Rynnäs totesi ottelun jälkeen, että hiljaista oli maalilla, kun joukkue puolusti edessä niin hyvin. Kärppien 1-0 maali syntyi viivelähdön tuloksena, mikä on hyvä tulos myös onnistuneen hyökkäyspelin kannalta. Kärppien viivelähtöpeli oli tärkeä palanen sitä kokonaisuutta, mikä toi Kärpille elintärkeät pisteet kotiottelusta, joten viivelähtöpeli toimi hyvin eilen.
 

Fordél

Jäsen
Vaihdoit nyt puheenaihetta. Minä puutuin siihen väärään puheeseen siitä, että SM-liigassa oltaisiin nopeutettu ja suoraviivaistettu peliä.

Näin tein, koska kuten kirjoitin, kiinnostavaa on sen miten pelattiin lisäksi miten peli toimi. Ensimmäistä kohtaa olemme jo käsitelleet ja nyt on hyvä siirtyä jälkimmäiseen.

Kärppien paketti pysyi eilen kasassa hyvin koko ottelun ajan. Kärppien viivelähdöt olivat yhtenä osatekijänä siihen, että viisikot pysyivät tiiviinä. Siitä oli osoituksena se, että Tappara sai 1. ja 2. erässä aikaan vain 5 laukausta kohti Rynnästä. Rynnäs totesi ottelun jälkeen, että hiljaista oli maalilla, kun joukkue puolusti edessä niin hyvin. Kärppien 1-0 maali syntyi viivelähdön tuloksena, mikä on hyvä tulos myös onnistuneen hyökkäyspelin kannalta. Kärppien viivelähtöpeli oli tärkeä palanen sitä kokonaisuutta, mikä toi Kärpille elintärkeät pisteet kotiottelusta, joten viivelähtöpeli toimi hyvin eilen.

Eli mielestäsi siis Kärppien pelaamienen sujui kauttaaltaan hyvin? Esim. toisen erän viivelähdöillä käynnistettyjen hyökkäyksien tyrehtyminen punaviivalle ja kiekon menetykset Tapparalle eivät olleet mielestäsi ongelma?
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Eli mielestäsi siis Kärppien pelaamienen sujui kauttaaltaan hyvin? Esim. toisen erän viivelähdöillä käynnistettyjen hyökkäyksien tyrehtyminen punaviivalle ja kiekon menetykset Tapparalle eivät olleet mielestäsi ongelma?

Jollakin tapaa tuntuu, ettet ymmärrä ihan kokonaan sitä pointtia, miksi viivelähtöjä viljellään. Viivelähtö on loppupeleissä ennen kaikkea teko, jolla pyritään saamaan pelin virtaus itselleen suosiolliseksi. Toiseksi se on teko, jolla pystytään parantamaan oman joukkueen puolustusvalmiutta kiekon menetyshetkellä. Se nyt lienee kaikilla tiedossa, että viivelähdöt suhteellisen harvoin johtavat suorasta hyökkäyksestä maaliin, vaan normaali tilanne on se, että kiekko joudutaan roiskaisemaan päätyyn punaviivan jälkeen.

Jos ajatellaan, että Kärpät oli mukavassa johtoasemassa eilen ekan erän jälkeen, niin ilman muuta tärkein asia ottelun lopputuloksen kannalta oli pitää Tappara toisessa erässä mahdollisimman vähissä maalipaikoissa. Eli vaikka Kärppien hyökkäyspelaaminen ei viivelähtöjen myötä toiminutkaan kaksisesti, niin eipä myöskään Tapparan hyökkäyspeli toiminut. Ihan yleisellä tasolla on niin, että jos on intresseissä suojella johtoasemaa, kannattaa ehdottomasti hidastaa pelaamista, sillä se johtaa yleensä maalipaikkojen vähäisyyteen molemmissa päissä.
 

Fordél

Jäsen
Jollakin tapaa tuntuu, ettet ymmärrä ihan kokonaan sitä pointtia, miksi viivelähtöjä viljellään. Viivelähtö on loppupeleissä ennen kaikkea teko, jolla pyritään saamaan pelin virtaus itselleen suosiolliseksi. Toiseksi se on teko, jolla pystytään parantamaan oman joukkueen puolustusvalmiutta kiekon menetyshetkellä. Se nyt lienee kaikilla tiedossa, että viivelähdöt suhteellisen harvoin johtavat suorasta hyökkäyksestä maaliin, vaan normaali tilanne on se, että kiekko joudutaan roiskaisemaan päätyyn punaviivan jälkeen.

Ymmärrän oikein hyvin miksi joukkueet käyttävät viivelähtöjä. Kyse on mm. tuosta mainitsemasta puolustusvalmiudesta. Viisikko pysyy tiivinä ja on hyvä puolustusvalmius jos kiekko menetetään. Ja omien tilastojenikin perusteella on viimeistään harvinaisen selvää, että viivelähdöt johtavat harvemmin hyviin maalipaikkoihin, saati sitten maaliin.

Jos ajatellaan, että Kärpät oli mukavassa johtoasemassa eilen ekan erän jälkeen, niin ilman muuta tärkein asia ottelun lopputuloksen kannalta oli pitää Tappara toisessa erässä mahdollisimman vähissä maalipaikoissa. Eli vaikka Kärppien hyökkäyspelaaminen ei viivelähtöjen myötä toiminutkaan kaksisesti, niin eipä myöskään Tapparan hyökkäyspeli toiminut. Ihan yleisellä tasolla on niin, että jos on intresseissä suojella johtoasemaa, kannattaa ehdottomasti hidastaa pelaamista, sillä se johtaa yleensä maalipaikkojen vähäisyyteen molemmissa päissä.

Kyllä, ymmärrän tämänkin pointin oikein hyvin. Ollaan kahden maalin johtoasemassa, minkä jälkeen ei ole tarvetta avata peliä ja antaa vastustajalle paikkoja tulla peliin mukaan.

Mun pointti oli kuitenkin se, että ei ne viivelähdötkään lopulta toimineet Kärppien kannalta ihan ideaalilla tavalla, koska sitä kiekkoa ei pystytty edes juuri toiminttamaan toisessa erässä Tapparan päätyyn vaan se menetettiin yleensä jo siinä punaviivan tuntumassa. En näe tätäkään ideaalitilanteena vaikka toki siinä vaiheessa kun menetys tapahtui, Kärpillä oli hyvä puolustusvalmius. Koko homma meni mun mielestä jonkinlaiseksi anti-pelaamiseksi, mistä en tykkää. Myös Marjamäki toivoi toisella erätauolla Kärppien hyökkäyspelaamiseen enemmän aloitteellisuutta, minkä allekirjoitan täysin.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tilastoin eilisestä Kalpa-HIFK pelistä omalta puolustusalueelta lähteneet puolinopeat (1/2N) pakki-pakki-, hitaat (H) pakki-pakki-pakki..-, viive(V)-lähdöt ja palauttelut (P) puolustusalueella ja puolustusalueelle. Tilastoin viivelähtöjen etenemisen: vastustaja pysäytti keskialueelle/hyökkäys eteni hyökkäysalueelle. Näiden lisäksi tilastoin päätykiekot ja hyökkäysalueen kiekkokontrollipelin (kulma-, pääty- ja laitapyöritykset).

Summanen sanoi ennen ottelua, että sitten, kun on mennyt 30-40 peliä, voidaan vasta arvioida sitä, millä mallilla peli on. Tässä kauden vaiheessa on kuitenkin HIFK:kin peliä arvioitava aina kunkin pelin mukaan, jolloin matka pelin kehittymiseen voidaan todeta. HIFK:n 1/2NHVP-lukemat erittäin 5vs5 pelissä olivat 2+4+3+6, 4+0+0+3, 8+0+1+2. HIFK:n 4:stä viivelähdöstä 3 pysähtyi keskialueelle ja vain yksi meni hyökkäysalueelle saakka. KalPa:n 8:sta viivelähdöstä vain 1 katkaistiin keskialueelle ja 7 eteni syötellen hyökkäysalueelle. HIFK löi päätykiekkoja ottelun aikana 17 kertaa. Hyökkäysalueen kulma-, pääty- ja laitapyörityksiä HIFK:llä oli vain kolme kertaa, mikä on harvinaisen pieni määrä. HIFK puolusti omaa maalin edustaansa koko viisikon voimin, jolloin KalPa:n pelaajilla oli vaikeuksia päästä kunnon maalipaikoille. HIFK pelasi Summasen/Westerlundin puolustamiseen ja vastaiskuihin perustuvaa peliä ja vei täydet pisteet Kuopiosta pitkään aikaan. Maalivahtien torjunnat olivat Tuokkola 15 ja Thiessen 27 kertaa.
 

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Päätinpä kokeilla vähän tilastointia Tappara-Pelicans -ottelussa. Tilastoin erilaiset tavat, joilla joukkueet pelasivat kiekkoja hyökkäysalueelle. Tilastoin erikseen päätykiekot, syöttelyt oikealta, keskeltä ja vasemmalta, sekä kuljetukset oikealta, keskeltä ja vasemmalta. Lisäksi erittelin tasakentällisin ja ylivoimalla tehdyt suoritukset.

Päätykiekkoihin laskin kaikki punaisen jälkeen lähteneet päätyyn heitot sekä syötöt, jotka matkalla ohjattiin tai ohjautuivat päätykiekoiksi. Lisäksi laskin päätykiekoiksi ennen hyökkäyssinistä lähteneet maalia kohti suuntautuneet kiekot. Pitkäksi menneitä kiekkoja en laskenut tähän.

Päätykiekot erittäin tasakentällisin: Tappara 7+5+9=21, Pelicans 6+7+13=26
Päätykiekot ylivoimalla: Tappara 1+1+0=2, Pelicans 0+4+0=4

Syöttelemällä hyökkäysalueelle vienneiksi tilastoin sellaiset, joissa kiekon hyökkäysalueelle vienyt pelaaja vastaanotti syötön joukkuekaveriltaan punaviivan jälkeen. Vasen, oikea tai keskeltä -tilastoinnissa määräävä tekijä oli kohta, josta kiekollinen pelaaja ylitti hyökkäyssiniviivan. Paitsioon tai välittömästi sinisen jälkeen vastustajalle päätyneitä tilanteita en ottanut mukaan.

Syöttelemällä hyökkäysalueelle tasakentällisin:
Oikealta laidalta: Tappara 4+1+3=8, Pelicans 1+0+2=3
Keskeltä kenttää: Tappara 1+0+2=3, Pelicans 3+0+1=4
Vasemmalta laidalta: Tappara 2+4+2=8, Pelicans 6+1+4=11
Yhteensä: Tappara 7+5+7=19, Pelicans 10+1+7=18

Syöttelemällä hyökkäysalueelle ylivoimalla:
Oikealta laidalta: Tappara 0+4+(1 SR)=5, Pelicans 0+1+0=1
Keskeltä kenttää: Tappara 0+1+0=1, Pelicans 1+2+0=3
Vasemmalta laidalta: Tappara 0+0+1=1, Pelicans 1+0+0=1
Yhteensä: Tappara 0+5+3=8, Pelicans 2+2+0=4

Kuljetuksiksi laskin sellaiset hyökkäysalueelle viennit, joissa pelaaja aloitti kiekon kuljetuksen ennen punaviivaa ja sai vietyä hyökkäysalueelle asti ilman paitsiota tai välitöntä menetystä sinisen jälkeen.

Kuljetukset hyökkäysalueelle tasakentällisin:
Oikealta: Tappara 3+0+1=4, Pelicans 3+0+0=3
Keskeltä: Tappara 0+0+1=1, Pelicans 1+1+2=4
Vasemmalta: Tappara 3+1+1=5, Pelicans 0+3+1=4
Yhteensä: Tappara 6+1+3=10, Pelicans 4+4+3=11

Kuljetukset hyökkäysalueelle ylivoimalla
Oikealta: Tappara 0, Pelicans 0
Keskeltä: Tappara 1+0+1=2, Pelicans 0+1+0=1
Vasemmalta: Tappara 1+2+1=4, Pelicans 0
Yhteensä: Tappara 2+2+2=6, Pelicans 0+1+0=1

Lisäksi oli muutama hyökkäysalueelle vienti, jotka seurasivat punaviivan ja hyökkäyssinisen välissä tapahtuneesta riistosta tai syötön katkosta, jonka jälkeen kiekolliseksi tullut pelaaja vei kiekon suoraan hyökkäysalueelle (siis ilman, että olisi vastaanottanut syöttöä joukkuekaveriltaan tai aloittanut kuljetusta ennen punaviivaa). Montaa näitä en rekisteröinyt:

Riistosta suoraan hyökkäysalueelle: Tappara 1+1+0=2, Pelicans 0
Tapparalla myös yv:llä yksi tällainen alueelle vienti eka erässä.

Varmaan pari kolme hyökkäysalueelle vientiä per joukkue jäi tilastoimatta. Johtopäätöksiäkin noista varmasti voi tehdä, mutta täytyy palata niihin ehkä myöhemmin.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Eilisen HIFK-TPS ottelun sankari Juuso Puustinen kertoi juuri TV1:n aamutv:n urheiluosuudessa HIFK:n nousun syyksi SaiPa-tappion jälkeiset toimenpiteet joukkueen sisällä. Puustinen kertoi, että selkeytettiin pelitapaa ja tulosta on tullut. On hienoa seurata, kun uusi pelaajapolvi puhuu joukkueen pelitavasta ja sen kehittämisestä.

Tappara oli eilen valinnut voitto-ottelussaan Pelicansia vastaan nopean, pystysuunnan jääkiekon, jossa painopiste oli keskialueen ja oman puolustusalueen puolustuspelaamisen tiiviydessä. Kun sarjajohtaja Pelicans käynnisti hyökkäyksiään mm. 15 viivelähdöllä, niin Tapparalla oli viiveitä vain yksi koko ottelun aikana. Molemmat joukkueet pyrkivät välttämään keskialueen kiekon menetyksiä ja löivät päätykiekkoja, molemmat parikymmentä, ottelun aikana.
 

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Kun sarjajohtaja Pelicans käynnisti hyökkäyksiään mm. 15 viivelähdöllä, niin Tapparalla oli viiveitä vain yksi koko ottelun aikana. Molemmat joukkueet pyrkivät välttämään keskialueen kiekon menetyksiä ja löivät päätykiekkoja, molemmat parikymmentä, ottelun aikana.

Tässä voisit sitten avata käsityksen viivelähtö, koska mielestäni Tapparalla oli niitä enemmän kuin yksi. Mikä on viivelähtö?
 

Fordél

Jäsen
Suuri kiitos Derksenille hyvästä tilastoinnista Tappara - Pelicans -ottelusta!

Eipä noissa tilastoissa ole mitään erityisen poikkeavaa vaan jengit pelasi niiden perusteella aika samantyylisesti. Pelsut pelasi pikkasen Tapparaa enemmän päätykiekkoa ja sen kyllä havaitsin ottelussakin. Molemmat myös syöttelivät paljon keskialueella. Pelsutkin haki ensisijaisesti syöttöä, mutta jos sitä ei pystytty antamaan, vedettiin päätykiekko. Sekään ei yllätä, että päätykiekkoja nähtiin eniten vikassa erässä. Niinhän se tuppaa olemaan, että silloin halutaan riskittömästi ja/tai nopeasti paine vastustajan päätyyn. Pelsujen syötöissä keskialueella näkyy puolestaan hyvin se, että vasen laita on painottunut. Voisinpa väittää, että niillä on haettu pääosin Smolenakia.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tässä voisit sitten avata käsityksen viivelähtö, koska mielestäni Tapparalla oli niitä enemmän kuin yksi. Mikä on viivelähtö?

Tilastoin 1/2NHVP:t aina vain 5vs5 pelistä. Viivelähtö (V) on hyvin yksinkertainen. Siinä yleensä puolustuja seisahtuu maalin taakse, viisikko kootaan yhteen omalle puolustusalueelle ja pakki aloittaa hyökkäyksen nousemalla maalin takaa esiin ja syöttää joko sentterille tai laiturille, mutta myös joskus pakki-pakin toiselle pakille.

On ollut puhetta siitä, onko JYP:n Marko Virtasen pelikirjassa myös viivelähdöt. Tänään se selvisi, kun JYP pelasi 1. erässä 6 viivelähtöä. KalPa oli 2. erän jälkeen tappiolla 0-1. KalPa lisäsi kiekkokontrollia oman pään lähtöihin 3. erään: HVP-luvut 5+6+9, mutta tasoitus jäi saamatta ja ottelu päättyi 0-1 JYP:n voittoon. Marko Virtanen muutti 1. erän 1-2-2 trapin 2. erään 3-2 trapiksi, jolloin KalPan liukkaat laiturit (esim. Kasperi Kapanen) eivät päässeet enää keskialueella laidan kautta läpi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös