Pelitapakeskustelu

[Fordél]

Laitetaas tännekin ketjuun omat havainnot ja tilastot JYP-KalPa -pelistä, koska osa jengistä tuskin eksyy tonne JYP-keskusteluiden puolelle.

JYP:n pelistä paistoi hyvin läpi se, kuinka JYP on uudistanut peliään kiekkokontrollin suuntaan. Esim. viivelähtöjä kylvettiin tänään oikein kunnolla. Olisin veikannut, että niitä olisi ollut ensimmäisessä erässä enemmän kuin tuo siffan tilastoima kuusi, mutta hyväksytään tottakai se.

Muutenkin JYP ei roiskinut kiekkoa omista mitenkään häiritsevän paljon. Mun tilastoinnin mukaan omista roiskimisia tuli reilu 10kpl, joista puolet vielä ihan luonnollisesti kolmannessa erässä, kun JYP halusi purkaa riskittömästi KalPan painetta eikä sen tarvinut itse enää hyökätä. Hyvin kuvaava oli tilanne, jossa Lahti sai omassa päässä laidassa kiekon vaihdon loppupuolella. Kenties Ahon aikana olisi lähdetty puskemaan väsyneenäkin ylös päin, mutta Lahti palautti kiekon oman maalin taakse. Järkevä ratkaisu siinä kohdin.

Tilastoin pelistä tänään taas keskialueen pelaamista 5vs5 -tilanteissa, mutta koitin samalla katsoa myös mihin se johtaa hyökkäysalueella. Tässä muutama havainto.

1. Omalta alueelta JYP lähti hyökkäämään n. 60 kertaa. Keskialueelta hyökkäys käynnistyi n. 20 kertaa.

2. JYP tuli keskialueelle tasaisesti niin kuljettaen kuin syöttäen.

3. Keskialueelle haettiin syöttöä aina hyökkääjälle. Syötöt meni aika tasaisesti laitoihin (vasen 15 krt. ja oikea 16 krt.) tai keskikaistalle (10 krt.). Enemmän toki luonnollisesti laitoihin, kuten kaikilla jengeillä.

4. Keskialueella JYP:n yleisin "ratkaisu" oli joko syöttö (22kpl), päätykiekko (18kpl) tai kiekonmenetys (18kpl). JYP:n pelin keskeneräisyys näkyi ehkä juuri tossa suuressa määrässä kiekonmenetyksiä. Sen sijaan ihmetytti kuljetusten vähäinen määrä. Keskialueen läpi kuljetettiin kiekko vain 6 kertaa.

5. Noin puolet keskialueelta heitetyistä päätykiekoista johti kulmapeliin ja noin puolet kiekonmenetykseen.

6. Hyökkäysalueelle päästyään JYP sai ihan mukavasti suoria hyökkäyksiä verrattuna siihen, että olisi heitetty vielä tässäkin vaiheessa kiekkoa vielä päätyyn. Tosin vielä on tekemistä, jotta suoristakin hyökkäyksistä päästään kunnon maalipaikkoihin. JYP:lle tuli myös hyökkäyspäässä kiekonmenetyksiä, mikä sekin kertoo varmaan pelin keskeneräisyydestä.

Summa summarum, JYP:n uusi kontrolloivampi pelitapa on vielä hakusessa ja varmaan muutamalla yksilöllä, kuten Perrinillä, on ollut vähän totuttelemista tähän uuteen pelitapaan. Aika kuitenkin näyttää mihin JYP:n peli tulee kehittymään. Voihan se olla, että jossain vaiheessa JYP vielä palaa vanhaan nopeampaan pystysuunnan kiekkoon. Materiaalin suhteen varmasti sekin olisi ihan hyvä vaihtoehto

 

[Skeletor]

Tilastoin 1/2NHVP:t aina vain 5vs5 pelistä. Viivelähtö (V) on hyvin yksinkertainen. Siinä yleensä puolustuja seisahtuu maalin taakse, viisikko kootaan yhteen omalle puolustusalueelle ja pakki aloittaa hyökkäyksen nousemalla maalin takaa esiin ja syöttää joko sentterille tai laiturille, mutta myös joskus pakki-pakin toiselle pakille.

Kuinka kauan se pakki saa odotella siellä maalin takana? Koska jotkut puhuvat nopeista viivelähdöistä ja hitaista viivelähdöistä. Onko tämä 1 kpl siis hidas viivelähtö?

Tiedän kyllä nämä termit jo pitkältä aikaa, mutta viime aikoina keskustelu on lähtenyt sen verran yleisesti (ei minkään kyseisen nimimerkin) käsistä, että esimerkiksi viivelähtö terminä on saanut erilaisia käsityksiä...

 

[siffa]

Kuinka kauan se pakki saa odotella siellä maalin takana? Koska jotkut puhuvat nopeista viivelähdöistä ja hitaista viivelähdöistä. Onko tämä 1 kpl siis hidas viivelähtö?

Tiedän kyllä nämä termit jo pitkältä aikaa, mutta viime aikoina keskustelu on lähtenyt sen verran yleisesti (ei minkään kyseisen nimimerkin) käsistä, että esimerkiksi viivelähtö terminä on saanut erilaisia käsityksiä...

Minusta viivelähtö on yksinkertaisesti havaittavissa. Pakki seisahtuu maalin taakse eli ei jatka luisteluaan maalin takaa, vaan seisahtuu maalin taakse. Usein pakki on jo valmiina maalin takana ja saa palautussyötön sinne ja jatkaa viivelähdöllä avauspelaamista. En ole erottanut nopeita viivelähtöjä hitaista. Joskus puolustaja (tai hyökkääjä) seisahtuu maalin taakse pariksi-kolmeksi sekunniksi, joskus yli kymmeneksikin sekunniksi (esim. molempien joukkueiden vaihtaessa miehistönsä). Joskus pakki ajetaan maalin takaa esiin vastustajan kärkikarvaajan toimesta, mutta silloinkin on kyse viivelähdöstä.

Tappara-Pelicans ottelussa tilastoin Tapparan viivelähdöt erittäin 0+0+1=1 ja Pelicansin 6+4+6=16. Nyt on sinun vuorosi kertoa, että montako viivelähtöä erittäin rekisteröit Tapparalta. Katson ottelut vain kerran, joten en muista, kuinka kauan Tapparan pelaaja seisoi 3. erän viivelähdössä maalin takana.

 

[Skeletor]

Livenähän minäkin ottelun kerran olen katsonut. Kaikki Tapparan kauden pelit. Mutta enemmän niitä viiveitä oli kuin yksi. Yleensäkin Tapparan pelitapa on monipuolistunut sitten alkukauden. Alkuun peli oli pelkkää totaalista ylöspäin puskemista. Nyt peli on monipuolistunut ja on sekoitus hitaita lähtöjä sekä nopeaa pystysuunta. Sekä jonkinlaista hybridiä näistä. Rautakorpihan sanoi jo ennen tämän projektin alkua, että pitää olla mahdollisuus muokata pelitapaa jopa ottelun sisällä. Ei voi olla vain yhtä kaavamaista tapaa toimia. Vaikka tässä tuli itse kunkin alkukaudesta arvosteltua totaalipystysuuntaa, niin nyt ehkä ymmärrys pelin monipuolisuudesta alkaa tulla esille...

 

[J.Grönvall]

Nyt peli on monipuolistunut ja on sekoitus hitaita lähtöjä sekä nopeaa pystysuunta. Sekä jonkinlaista hybridiä näistä. Rautakorpihan sanoi jo ennen tämän projektin alkua, että pitää olla mahdollisuus muokata pelitapaa jopa ottelun sisällä. Ei voi olla vain yhtä kaavamaista tapaa toimia. Vaikka tässä tuli itse kunkin alkukaudesta arvosteltua totaalipystysuuntaa, niin nyt ehkä ymmärrys pelin monipuolisuudesta alkaa tulla esille...

Samoja huomioita olen minäkin tehnyt, eli koko ajan monipuolistetaan peliä PAHP:n osalta. Ehkä silmiinpistävin piirre, tai "yhdistävä" tekijä, on ollut pyrkimys ylläpitää korkeaa pelinopeutta ("tempoa") koko ajan. Tämäkin sopisi edelleen hyvin siihen tavoitteeseen, että pelaamisen halutaan tietyllä tavalla tuottavan tunnetta.

Verrattuna viime kauteen ero tulee siinä, että silloinhan Tappara pelasi taktisesti viisaasti ja nimenomaan tuo rytmittäminen oli tärkeää mutta silloin ei oikein voi samaan aikaan olla kamppailuvalmis, koska tuo vaatii taas rauhallisempaa otetta pelistä. Eli otetaan paljon viiveellä ja hitaasti omista, tietyssä mielessä vältellään kamppailupeliä (koska se usein taas vaikeuttaa tuota virtauksen hallintaa -> pelistä tulee kliinistä).

Tapparan kannalta sen sijaan hyökkäysalueen pelaaminen on vielä pahasti vaiheessa ja peli on melkoista coast-to-coast-lätkää ajoittain. Joka ketju pelaa vähän eri peliä siinä mielessä, että Järvisen tirriäisketju pelaa aika paljon kulmien kautta ja koittaa hakea sieltä haastojen kautta tilaa, Ville Niemisen ketjut pääsääntöisesti (ja etenkin nyt Josh Greenin kanssa) pelaavat suoraan kohti maalia ja loput vähän miten milloinkin. Pitkiä hyökkäyksiä ei juurikaan synny.

Toisaalta keskialueen puolustuspelaaminen on nyt niin hyvässä kuosissa, että tuo hyökkäysten kesto ei ole niin merkittävä ongelma.

Keskialueen ylitys on sekin vähän sitä sun tätä ja oletettavaa on, että kauden edetessä siihen tulee selkeämpiä rakenteita ja myös sillä kohtaa pelinopeus säilyisi, sillä ajoittanhan se kuivuu siihen yksittäisen pelaajan kiekonkuljetteluun.

Nythän varsinkin hyökkäämistä leimaa se alitajuinen pyrkimys pitää peli koko ajan nopeana, mikä taas johtaa siihen, että kaikki ratkaisutkin pyritään tekemään kauhean nopeasti. Tuohan on vähän sitä kansankielellä sanottuna pelituntumaa, eli vie aikaa ennen kuin ajoitukset alkavat loksahdella paikalleen ja maltetaan nostaa pää kiekosta välillä -> opetellaan sitä pelitapaa. Ja toisaalta nyt ei ole Sasha Barkovin kaltaisia yksilöitä jotka osaavat lukea tuota hyökkäämisen "rytmiä", ehkä Niemistä lukuunottamatta.

Automaatio pelaamisessa on juuri siksi mielestäni tärkeää, koska aina alkukaudesta huomaa, että kaikki asiat pyritään tekemään itse -> pakotetaan peliä. Kun automaatio paranee, niin pelaaja alkaa luottamaan siihen, että ai niin tuoltahan se kaveri tulee kohta, eipä hilluta vielä.

No mitä tuo automaatio sitten mahdollistaa ja miksi se "hämää" katsojaa ja vastapuolta? Kun päästään hyvälle tasolle tuossa niin peli alkaa näyttää luovalta ja yllätykselliseltä, voidaan heitellä jättösyöttöjä, pelata tyhjään tilaan neppikiekkoja jne. Voidaan vähän hidastella syöttöä ja kaikkea tällaista.

Hienosti sanottuna tuossa rikotaan pelaamisen luonnollista rytmiä, puolustava pelaaja (sekä viisikko) aina kuitenkin tekee lähtöoletuksen seuraavista tapahtumista riippuen esim. siitä millä vauhdilla hyökkäävä viisikko tulee. Tästä syntyy "luonnollinen rytmi", eli jos tuo pelaaja tulee tuolla vahdilla tuossa kohtaa, niin sen täytyy tehdä joko A tai B. Ja tällöin se helpompi myös puolustaa.

Jos automaatio (ja kollektiivi = joukkuepelaaminen = viisikko) on hyvällä tasolla niin tavallaan noille A:lle ja B:lle muodostuu useita variaatioita, käytetään nyt vaikka tunnusta Ab, Ac jne. Nuo kuvastavat sitä, että hyökkäävä joukkue voikin tehdä jonkun täysin pelin luonnollisesta rytmistä poikkeavan ratkaisun (vaikkapa nyt joku nopea käyttö, hidastettu syöttö jne), joka näkyy huikeana luovuutena ("barcalainen luovuus").

No, anyway, näin minä sen näen :)

 

[siffa]

Livenähän minäkin ottelun kerran olen katsonut. Kaikki Tapparan kauden pelit. Mutta enemmän niitä viiveitä oli kuin yksi. Yleensäkin Tapparan pelitapa on monipuolistunut sitten alkukauden. Alkuun peli oli pelkkää totaalista ylöspäin puskemista. Nyt peli on monipuolistunut ja on sekoitus hitaita lähtöjä sekä nopeaa pystysuunta. Sekä jonkinlaista hybridiä näistä. Rautakorpihan sanoi jo ennen tämän projektin alkua, että pitää olla mahdollisuus muokata pelitapaa jopa ottelun sisällä. Ei voi olla vain yhtä kaavamaista tapaa toimia. Vaikka tässä tuli itse kunkin alkukaudesta arvosteltua totaalipystysuuntaa, niin nyt ehkä ymmärrys pelin monipuolisuudesta alkaa tulla esille...

Tänään saattaa Rautakorpi peluuttaa HIFK:iä vastaan nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa tai HVP-lähdöillä rytmitettyä jääkiekkoa. Uskon, että kauden mittaan Tappara kehityy molemmissa pelitavoissa ja vastustajasta riippuen Rautakorpi vetää pelikirjastaan kulloisenkin pelitavan. Pelin sisällä pelitapa voi muuttua pelitilanteen mukaan. Olen silloin tällöin "haastanut" JA:n nimimerkkejä laskemaan HVP-lähtöjä. Haastan nyt sinut tilastoimaan molempien joukkueiden viivelähdöt, koska olit Tapparan aiemman pelin viivelähtömääristä kanssani eri mieltä. Jos sopii, niin ilmoita sinä ensin viivelähtölukemasi, niin minä pistän tänne sitten molempien joukkueiden 1/2NHVP-luvut sen jälkeen.

Erkka Westerlund mietiskelee jääkiekkoprofessorin aivoillaan vielä sitä, millaista on menestyvä jääkiekko olympiakisojen isossa kaukalossa. Siinä on Erkalla vielä hakemista, että pystyy löytämään sellaisen pelittyylin, jolla kisoissa menestytään. Joukkueen rakentamiseen vaikuttaa sitten valittu pelityyli.

 

[siffa]

Tappara-HIFK 19.10.2013 oli valmentajien pelikirjajääkiekkoa, jossa pelaajien tehtävänä oli toteuttaa sitä pelisuunnitelmaa, mikä oli valmentajien toimesta laadittu. Toisella erätauolla haastateltiin vihaisen oloista Jukka Rautakorpea. Tappara oli rytmittänyt hyökkäyksiään hyvin 1. erässä, jonka Tappara voitti 2-0. Vaikka Tappara lisäsi johtonsa 2. erässä 5-1:een, niin Rautakorpi ei ollut tyytyväinen kaikkien pelaajiensa pelaamiseen:" Meillä on tietty tapa pelata ja vaatimustaso on korkea, jokaisen äijän on pysyttävä pelitavassa, muuten on kavennettava pelaavaa joukkuetta". HIFK rytmitti 1. erän hyökkäyksiään HVP-lähdöillä Tapparan tapaan, mutta siirtyi 2. ja 3. erässä puhtaaseen, nopeaan pelitapaan hyökkäyksiinlähdöissä. Tappara voitti ottelun 6-2.

 

[Fordél]

Tappara-HIFK 19.10.2013 oli valmentajien pelikirjajääkiekkoa, jossa pelaajien tehtävänä oli toteuttaa sitä pelisuunnitelmaa, mikä oli valmentajien toimesta laadittu.

Kun täällä on syytetty aikanaan allekirjoittanuttakin itsestäänselvyyksien latelemisesta niin eikö tässäkin ole kyseessä sellainen? Vai oletko nähnyt siffa tällä kaudella yhtään ottelua Liigassa, jossa joukkueilla ei olisi ollut pelitapaa, jota pelaajien olisi ollut määrä toteuttaa ja joka oli valmentajien toimesta laadittua?

 

[siffa]

Hyvin tunnistettavaa pelikirjajääkiekkoa nähtiin eilen JYP-Tappara ottelussa. Ensimmäinen erä näytti, että molempien joukkueiden pelikirjoista löytyy Meidän Peli monine reagointivaihtoehtoineen. HVP-luvut 1. erässä olivat JYP:llä 4+5+12 ja Tapparalla 3+6+5. Ottelustudiossa ei jostain syystä tunnistettu jälleenkään molempien joukkueiden hyökkäysten rytmittämistä. Kimmo Kuhta totesi 1. erätauolla, että kumpikaan joukkue ei ruvennut lähtemään millään viivelähdöillä. Osku Grönman kertoi tämän johtuneen siitä, että paineistus aiheutti sen, että ei päästy rauhallisesti lähtemään. Totuus oli kuitenkin, että molemmat joukkueet pystyivät rytmittämään hyökkäyksiään ja jokaisen jääkiekon asiantuntijan helposti havaittavia viiveitäkin oli yhteensä 11. Toinen erä, jota studio kehui viihdyttävämmäksi ja paremmaksi kuin 1.erä, oli sekavaa nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa. Kolmanteen erään varsinkin JYP palasi reagointipeliin ja rytmitti hyökkäyksiään HVP-lukemin 3+9+8, eli 9 viivettä yhdessä erässä. Marko Virtanen on muuttanut JYP:n pelitavan selvästi Meidän Peliksi. Petteri Ahomaa studiossa ihmetteli, kun Marko Virtanen kehui JYP:n 1. erän peliä hyväksi ja haukkui JYP:n 2. erän pelin. Studio näki erien hyvyyden päinvastoin kuin valmentaja Virtanen.

 

[J.Grönvall]

Petteri Ahomaa studiossa ihmetteli, kun Marko Virtanen kehui JYP:n 1. erän peliä hyväksi ja haukkui JYP:n 2. erän pelin. Studio näki erien hyvyyden päinvastoin kuin valmentaja Virtanen.

Kyllä studio mainitsi sen useampaan otteeseen, että KATSOJAN silmiin peli näyttää yhdeltä ja VALMENTAJAN silmiin toiselta. Kimmo Kuhta toi tämän esiin juuri keskusteltaessa avauserästä. Tuolla ilmeisesti ollaan ikäänkuin katsojana liikenteessä, halutaan nähdä "hyvää" peliä, sehän on sellaista leppoista lätkäjutustelua koko studio ja se lienee tarkoituskin.

Onko kommentteja siihen Tapparan ohjauspeliin ja PAPPiin? Olen jo useamman ottelun seurannut kuinka Tappara sulkee keskialueen yksinkertaisesti sillä, että sentterin kaista pelataan tukkoon ja vastustajan kiihtyvä hyökkäys pysähtyy kuin seinään. Lääke tuohon kenties alempaa tapahtuva haku ja tässäkin ketjussa mainittu sentterin ja laiturin leikkaus?

PAPPin osalta pysyn edelleen kannassani, että tuo on box+1 ja eilen koin heurekailmiön erään riiston jälkeen kun Tappara muistaakseni kahdella syötöllä rakensi oman alueen kulmasta rintamahyökkäyksen.

 

[siffa]

Kyllä studio mainitsi sen useampaan otteeseen, että KATSOJAN silmiin peli näyttää yhdeltä ja VALMENTAJAN silmiin toiselta. Kimmo Kuhta toi tämän esiin juuri keskusteltaessa avauserästä. Tuolla ilmeisesti ollaan ikäänkuin katsojana liikenteessä, halutaan nähdä "hyvää" peliä, sehän on sellaista leppoista lätkäjutustelua koko studio ja se lienee tarkoituskin.

Petteri Ahomaa kuuluukin määritelmään KATSOJA. Hän ei ole jääkiekon ASIANTUNTIJA. Osku Grönman ja Kimmo Kuhta olivat ASIANTUNTIJOINA studiossa. ASIANTUNTIJAN ei pidä kertoa Kuhdan tapaan, että 1. erässä ei kumpikaan joukkue ruvennut lähtemään mitään viivelähtöjä. Jääkiekosta perillä oleva ASIANTUNTIJA ( esim. Osku Grönman) kertoisi sen, mitä pelissä 1. erässä oli kaikkien nähtävillä eli 11 viivelähtöä. Kolmannen erän loputtua olisi ASIANTUNTIJA voinut huomioida JYP:n suuret viivelähtömäärät 3. erässä. Eli 2. erän sekamelskan jälkeen Marko Virtanen pyrki saamaan kiekkokontrollilla peliä rytmittäen pelin JYP:n hallintaan.

Jukka Rautakorpi otti esille ottelun loputtua JYP:n kärkikarvaajan blokkaamisen, mikä Rautakorven mielestä kuuluu koripalloon, mutta ei jääkiekkoon. Pitääkin seurata JYP:n seuraavasta pelistä tämä vastustajan kärkikarvaajan blokkaus.

Päätykiekkoja lyödään SM-liigassa tällä hetkellä runsaasti. JYP löi niitä eilen koko ottelussa 26 kertaa ja Tappara 22 kertaa. Näissä JYP karvasi päätyyn 16 kertaa ja Tappara 13 kertaa. Keskialueen trap:ssä joukkueet olivat yleensä vastustajan viivelähtöjen aikana.

 

[steepler]

Ei varsinaisesti tähän ketjuun kuulu, mutta mitäköhän Rautakorpi tarkoitti kun sanoi että kärkikarvaajan blokkaaminen kuuluu koripalloon? Eihän koripallossa saa mitään kärkikarvaajaa blokata yhtään sen enempää kuin jääkiekossa, tai tarkoittiko sitten screenin tekemistä, mutta sehän pitää koripallossa tehdä liikkumatta joka kaiketi jääkiekossakin on sallittua, siis tehdä screeni vastustajan puolustajalle jos seisoo liikkumatta paikallaan. Kyllä perinteisesti jääkiekossa on sallittu vastustajan puolustajan blokkailu paljon laajemmin kuin koripallossa.

 

[TosiFani]

Ei varsinaisesti tähän ketjuun kuulu, mutta mitäköhän Rautakorpi tarkoitti kun sanoi että kärkikarvaajan blokkaaminen kuuluu koripalloon? Eihän koripallossa saa mitään kärkikarvaajaa blokata yhtään sen enempää kuin jääkiekossa, tai tarkoittiko sitten screenin tekemistä, mutta sehän pitää koripallossa tehdä liikkumatta joka kaiketi jääkiekossakin on sallittua, siis tehdä screeni vastustajan puolustajalle jos seisoo liikkumatta paikallaan. Kyllä perinteisesti jääkiekossa on sallittu vastustajan puolustajan blokkailu paljon laajemmin kuin koripallossa.

Mielestäni jääkiekossa saa tehdä screeniä luistelemalla, muistaakseni säännöissä puhutaan oman luistelutilan säilyttämisestä. Jos pelaaja luistelee karvaajan ja kiekollisen välissä, tuskin siitä tulee jäähyä.

 

[msg]

Kannattaisi Rautakorvenkin jättää koripallokommentoit niille, jotka lajista jotain ymmärtävät. Jukka ei näihin lajin ymmärtäjiin näemmä kuulu.

 

[steepler]

Jos pelaaja luistelee karvaajan ja kiekollisen välissä, tuskin siitä tulee jäähyä.

Juurikin näin, ainakin sääntöjen puitteissa jääkiekossa on selvästi laajempi mahdollisuus blokkailla kärkikarvaajaa kuin koripallossa, jossa pitää seistä liikkumattomana (ainakin teoriassa, toki käytännössä voi joitain liikkuvia screenejä mennä läpi) screeniä tehdessä.

 

[J.Grönvall]

Petteri Ahomaa kuuluukin määritelmään KATSOJA. Hän ei ole jääkiekon ASIANTUNTIJA. Osku Grönman ja Kimmo Kuhta olivat ASIANTUNTIJOINA studiossa. ASIANTUNTIJAN ei pidä kertoa Kuhdan tapaan, että 1. erässä ei kumpikaan joukkue ruvennut lähtemään mitään viivelähtöjä. Jääkiekosta perillä oleva ASIANTUNTIJA ( esim. Osku Grönman) kertoisi sen, mitä pelissä 1. erässä oli kaikkien nähtävillä eli 11 viivelähtöä. Kolmannen erän loputtua olisi ASIANTUNTIJA voinut huomioida JYP:n suuret viivelähtömäärät 3. erässä. Eli 2. erän sekamelskan jälkeen Marko Virtanen pyrki saamaan kiekkokontrollilla peliä rytmittäen pelin JYP:n hallintaan.

Joo, mutta pointti on edelleen se ettei moista edes yritetä Pron studioissa, jolloin siinä asiassa roikkuminen on turhaa. Se on lätkäjutustelua mukavien naamojen kesken. Se on sitten eri keskustelu mitä mieltä kukin siitä on.

 

[siffa]

Joo, mutta pointti on edelleen se ettei moista edes yritetä Pron studioissa, jolloin siinä asiassa roikkuminen on turhaa. Se on lätkäjutustelua mukavien naamojen kesken. Se on sitten eri keskustelu mitä mieltä kukin siitä on.

Minusta voi mukava lätkäjutustelu perustua kyseessä olevan ottelun todellisiin tapahtumiin eikä virheellisiin väittämiin kuten eilen tapahtui. En pidä viihteenä kuunnella studioasiantuntijoilta vääriä väittämiä pelistä. Minä korjasin nuo hyvin yksinkertaisesti havaittavat viivelähtömäärät ja tulen tekemään sen aina jatkossakin. Odotan edelleen sitä päivää/iltaa, kun Osku Grönman kertoo studiossa erätauolla edellisessä erässä olleen hyökkäyksiä rytmittäviä HVP-kiekkokontrollilähtöjä. Oskuhan on jo oman pelaaja-aikansa ja -profiilinsa puolesta nopean, suoraviivaisen pystysuunnan kamppailujääkiekon kannattaja. Siitä huolimatta odotan häneltä myös Meidän Pelin kiekkokontrollitekojen huomioimista, koska Osku ne (esim. viiveet) sieltä pelistä näkee jokaisen. Persoonana ja hyvänä puhujana pidän Oskun tyylistä ja urheilupsykologin analyysit henkisen puolen merkityksestä on mielenkiintoista kuunneltavaa.

 

[Skeletor]

Tänään saattaa Rautakorpi peluuttaa HIFK:iä vastaan nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa tai HVP-lähdöillä rytmitettyä jääkiekkoa. Uskon, että kauden mittaan Tappara kehityy molemmissa pelitavoissa ja vastustajasta riippuen Rautakorpi vetää pelikirjastaan kulloisenkin pelitavan. Pelin sisällä pelitapa voi muuttua pelitilanteen mukaan. Olen silloin tällöin "haastanut" JA:n nimimerkkejä laskemaan HVP-lähtöjä. Haastan nyt sinut tilastoimaan molempien joukkueiden viivelähdöt, koska olit Tapparan aiemman pelin viivelähtömääristä kanssani eri mieltä. Jos sopii, niin ilmoita sinä ensin viivelähtölukemasi, niin minä pistän tänne sitten molempien joukkueiden 1/2NHVP-luvut sen jälkeen.

Luin tämän vasta pelin jälkeen, joten se jäi. Eilen oli tarkoitus laskea lähtöjä tarkemmin, mutta Ruutu.fi-palvelun kämmäilyn takia en nähnyt koko peliä. Mutta kokonaisuudessaan Tapparan riistopeli oli Jyväskylässä avainasemassa. Paikat luotiin aika paljon Jypin kiekonmenetyksistä, eikä omien rauhallisten lähtöjen ansiosta. Niitäkin toki nähtiin huomattavasti enemmän kuin alkukaudesta. Koko alkukauden antikliimaksi oli HPK-Tappara peli, jossa kiekollisessa pelissä ei ollut mitään rauhaa. En ole vastaavaa pikapystysuuntaa nähnyt miltään joukkueelta vähään aikaan. Mutta tämän epäonnistumisen jälkeen ollaan taas palattu kohti vanhaa, jota on sekoitettu nopeuttavilla ainesosilla. Kuvastaa pelitavan jatkuvaa monipuolistumista...

 

[J.Grönvall]

Minusta voi mukava lätkäjutustelu perustua kyseessä olevan ottelun todellisiin tapahtumiin eikä virheellisiin väittämiin kuten eilen tapahtui. En pidä viihteenä kuunnella studioasiantuntijoilta vääriä väittämiä pelistä.

Niin se on sitä mitä Gert Remmel nimitti joskus höpinäksi pelistä. Pyöritellään latteuksia ja toistellaan itsestäänselvyyksiä. Grönman kyllä ymmärtää nuo viivelähdöt, on sen osoittanutkin toistuvasti, mutta uskon, että tuossa "kulttuurissa" sitä päivää ei tule, että hän niihin tarkemmin puuttuu.

Tai, sitten ne jätetään tarkoituksella huomioimatta, koska valistuneemmat katsojat näkevät sen asian muutenkin.

Vähän ketjun aiheesta ohi jatkaen joskus voisikin miettiä onko ex-pelaaja aina (tai edes usein) paras henkilö kommentoimaan peliä kokonaisuutena, harvoin kai varastomieskään on oikea henkilö kertomaan yrityksen logistiikkaketjusta ja siitä miten se toimii, ja etenkään miten sen on ajateltu toimivan (miksi tehdään niin kuin tehdään). Näkökulma on niin erilainen.

Minä henkilökohtaisesti en odota Pron studioilta pelin analysointia oikeastaan lainkaan, olen havainnut, että siinä saa vain oman päänsä kipeäksi asiaa harmitellessaan.

Sellainen käsite kuin pelin kunnioitus on lattean kuuloinen mutta minusta juuri tuo valitettavasti puuttuu monilta pelaajilta, eli vähätellään jotain osa-alueita ja sanotaan ettei niillä ole merkitystä. Ja kuten varmaan on tullut ilmi, niin itse pidän pohjois-amerikkalaisesta urheilukulttuurista ja siellä tämä asia on aivan eri tolalla pääsääntöisesti.

Olemme varmaan samoilla linjoilla siinä, kun sanon, että asiantuntijan tehtävä ei ole kertoa omia mielipiteitään siitä miten kuuluisi pelata, vaan kertoa yksinkertaisesti se MITEN pelataan.

 

[Fordél]

Olemme varmaan samoilla linjoilla siinä, kun sanon, että asiantuntijan tehtävä ei ole kertoa omia mielipiteitään siitä miten kuuluisi pelata, vaan kertoa yksinkertaisesti se MITEN pelataan.

Täysin samaa mieltä ja siksi en käsitä, miksi Petteri Sihvonen on hirttäytynyt yhteen pelitapaan ja tekee pääosin analyysinsa siihen peilaten.

 

[siffa]

Olemme varmaan samoilla linjoilla siinä, kun sanon, että asiantuntijan tehtävä ei ole kertoa omia mielipiteitään siitä miten kuuluisi pelata, vaan kertoa yksinkertaisesti se MITEN pelataan.

Tästä olen samaa mieltä. Itse en ole asiantuntija, mutta kerron aina sen pelistä, minkä siitä tilastoin. Kerron aina kulloisenkin tilastoinnin annin ottelun valmentajien pelisuunnitelmasta pelin kyseiseltä osalta. Sen takia tilastoinnilla vaikka vain paperinpalalle esim. viivelähdöistä pelastaa studioasiantuntijan puhumasta vääriä tietoja pelin kulusta. Jos ei tilastoi viivelähtöjä mitenkään (päähänsä tai paperille) on parempi olla puhumatta niistä mitään. Tältä osin Kuhta ja Grönman jäivät eilen pelin 1. erätauolla kiinni perättömistä puheista. Eivät he ole ensimmäiset eivätkä viimeiset studioasiantuntijat, joille suorassa tv-lähetyksessä on käynyt/käy näin.

Kyllä se Osku vielä joskus puhuu studiossa HVP-lähdöistä. Yllättihän Kölli Kortelainenkin kertomalla studiossa HIFK:n viivelähdöistä, joissa laiturit hakevat vauhtia laidallaan omasta päädystä saakka ja ovat hyvässä vauhdissa syötettäviksi joko suoraan pakillle tai pakki-sentteri syötön jälkeen. Hyökkäyshän on erittäin nopea sen jälkeen, kun se on käynnistynyt edellyttäen, että syötöt menevät omille.

 

[J.Grönvall]

Kyllä se Osku vielä joskus puhuu studiossa HVP-lähdöistä. Yllättihän Kölli Kortelainenkin kertomalla studiossa HIFK:n viivelähdöistä, joissa laiturit hakevat vauhtia laidallaan omasta päädystä saakka ja ovat hyvässä vauhdissa syötettäviksi joko suoraan pakillle tai pakki-sentteri syötön jälkeen. Hyökkäyshän on erittäin nopea sen jälkeen, kun se on käynnistynyt edellyttäen, että syötöt menevät omille.

Kölli mainitsi eräässä lähetyksessä jopa Meidän pelin, joten ehkä tässä synkkyydessä on vielä valonkajastuskin nähtävillä! ;)

Ei vaan, hyvä juttu, että nämä asiantuntijavieraatkin selvästi avartavat näkemystään pelistä ja pyrkivät kehittymään. Tinke Peltomaakin aikanaan ensin sanoin miten koskaan ei saa syöttää alaspäin ja kohta puhuikin sujuvasti palautuksista ja viivelähdöistä. Ei auta jäädä poteroihin makaamaan.

Kyllähän nuo kaverit ymmärtävät nämä periaatteet ja kunhan pääsevät tuosta liiasta lätkäjätkäilystä irti niin tuotannon laatukin siltä osin paranee.

Pelin kunnioitus, arvon palstatoverit, pelin kunnioitus.

 

[TosiFani]

... Jos ei tilastoi viivelähtöjä mitenkään (päähänsä tai paperille) on parempi olla puhumatta niistä mitään. Tältä osin Kuhta ja Grönman jäivät eilen pelin 1. erätauolla kiinni perättömistä puheista. Eivät he ole ensimmäiset eivätkä viimeiset studioasiantuntijat, joille suorassa tv-lähetyksessä on käynyt/käy näin...

Minusta näin suoraviivaista ajattelua ei kannata harrastaa, joskus kokenut pelaaja vaan näkee pelistä paljon ilman tilastoakin. Toki tuolla on paljon turhan puhujia, mutta en silti allekirjoita näin jyrkkää mielipidettä.

Hitaista lähdöistä ja niiden tilastoinnista sen verran, että tilastotkin voivat vääristää. Eilisessä pelissä Ässillä tuli kolme peräkkäistä palautusta, mutta ne kaikki johtuivat kentällisten vaihdoista. Eli Ässät lähti viivelähdöllä, pyöritti TPS:n päädyssä, TPS purki Ässien päätyyn ja vaihdettiin. Mielestäni näiden lähtöjen ottaminen tällaisenaan tilastoon voi vääristää pelin kuvaa.

 

[J.Grönvall]

Täysin samaa mieltä ja siksi en käsitä, miksi Petteri Sihvonen on hirttäytynyt yhteen pelitapaan ja tekee pääosin analyysinsa siihen peilaten.

Silloin kun Sihvonen piti vastailutunteja Urheilehden sivuilla niin kysyin joskus siviilinimelläni, että miksi hän toistuvasti arvostelee Doug Sheddenin joukkueita. Silloin vastaus oli, että hänen tehtävänsä ei ole arvioida siten miten joukkueet pelaavat vaan miten niiden TULISI pelata. En tiedä onko tämä muuttunut vuosien saatossa.

 

[J.Grönvall]

Hitaista lähdöistä ja niiden tilastoinnista sen verran, että tilastotkin voivat vääristää. Eilisessä pelissä Ässillä tuli kolme peräkkäistä palautusta, mutta ne kaikki johtuivat kentällisten vaihdoista. Eli Ässät lähti viivelähdöllä, pyöritti TPS:n päädyssä, TPS purki Ässien päätyyn ja vaihdettiin. Mielestäni näiden lähtöjen ottaminen tällaisenaan tilastoon voi vääristää pelin kuvaa.

Jep, sama on tullut esille täälläkin jo nimimerkki Nwoken toimesta, eli olisi tosiaan hyvä, jos nuo vaihtotilanteet saisi edes omaan sarakkeeseen. Tietysti nekin näkee jos matsia itse katsoo, ja tavallaan nekin ovat "taktiikkaa" (vrt. päätyynlyönti) mutta näkisin silti, että ne olisi tärkeää erikseen mainita. Ei ole siffa sinulle kohdistettua kritiikkiä, vaan yleisellä tasolla pohdintaa siitä miten tuota analyysia voisi kehittää.