Pelitapakeskustelu

[eagle]

Nimimerkki eagle osaa vastata tähän parhaiten, mutta käsittääkseni nykyään on huipputasolla jo ihan vaatimuksena, että maalivahdin on oltava jalalla hyvä ja hänen on osattava rytmittää peliä myös sillä tavoin.

Veskari on siis osa puolustuslinjaa pallollisessa pelissä.

Tähän en ollut aiemmin vastannut, mutta tosiaan nykyisin maalivahti on käytännössä sama kuin aiemmin libero. Junnusta saakka opetetaan pelaamaan sen mukaan.

Aluksihan tuo meni käytännössä niin että jos maalivahti sai pallon, niin se vedettiin silmät kiinni katsomoon.

Nykyisin sitten jo pienestä pitäen että maalivahti kun saa omalta syötön, niin se pelataan jalalla. Itse tykkään että jo 7-8vuotiaina opitaan maalivahtina reagoimaan noihin tilanteisiin. 8-9vuotiaana osataan jo kierrättää, jos tarve vaatii, jne.

Aikuisissa sitten taas maalivahdin jalalla pelaamisesta on 2 merkittävää etua: 1) voit pitää pallon hallussa joukkueellasi, vaikka olisi kova paine koska maalivahdin avulla pystyt luomaan ylivoimatilanteita 2) voit vaihtaa painopistettä äärettömään nopeasti laidalta toiselta tai syvyyssuunnassa jos maalivahti on hyvä avaamaan. Suoraan tähän ei liity, mutta joku Kingson(Ghanan maajoukkueen maalivahti) osaa avata käsistä niin hyvin että tuokin on valtava ase jalkapallossa. Tuollainen asia pitää ottaa pelitavassa huomioon.

Vastaavalla tavalla jääkiekossa pitää huomioida kuinka hyvin maalivahti pystyy avaamaan peliä vai kenties vain pysäyttämään kiekot maalin taakse.

edit:Tosin en usko että jääkiekossa maalivahtia tullaan käyttämään samassa mittakaavassa, kuin jalkapallossa, koskaan koska tila ja aika ovat tiukemmassa. Ylivoimatilanteita ei pysty luomaan niin helposti alhaalla.

 

[Fordél]

Jep, kaiken kaikkiaan ihan loistava idea!

Ehdottomasti, mutta vaatii kyllä edelleen paljon hiomista. Mielellään otan vastaan ajatuksia mitä kannattaisi tilastoida ja miten kategorisoida asioita. Onko esim. tarpeellista tietää tuleeko joukkue keskialueelle kuljettaen vai syöttäen? Monestihan esim. eilen tuotiin jalalla siniviivan yli, mutta ennen punaista annettiin esim. se syöttö. En tiedä onko siinä mitään eroa siihen, että syöttö annetaan jo ennen alueelle tulemista.

Ja jotenkin tota itse keskialueen pelaamista pitäisi pystyä tilastoimaan paremmin. Esim. onko kaikki kaistat käytössä, monta syöttöä annetaan, keneltä syötöt annetaan ja kenelle.

Ehditkö katsoa oliko jotain tiettyjä tilanteita missä esim. päätykiekko oli valintana?

En kerinnyt kiinnittämään tähän mitenkään erityistä huomiota. Jo siihen menee kaikki käytettävissä oleva aika, että pystyy merkkaamaan kaikki nuo jutut ylös ennen kuin toinen joukkkue lähtee hyökkäykseen. Ja muutaman kerran joutui pysäyttämään pelin ja katsomaan tilanteen uudestaan "nauhalta".

Sen verran voi kuitenkin sanoa, että eniten päätykiekkoja heitettiin kolmanessa erässä. Summanen halusi varmasti vain kiekon riskittömästi syvään Ässien alueelle. Tälläisen huudon olin lukevinani hänen huuliltaan kun hän meuhkasi vaihtoaitiossa ja kamera kuvasi läheltä. Ässät puolestaan halusi vain painetta vastustajan päähän, mutta ensisijaisesti kolmannessakin erässä pyrittiin syöttelemään keskialueella.

Ja sekin kiinnostaisi, että kummalle laiturille meni enemmän syöttöjä mutta se varmaan vaatisi jo toisen katselukerran.

Jep vaatisi toisen katselukerran. Mutulla heittäisin, että HIFK:lla tultiin enemmän vasenta laitaa, mikä taitaa olla se luonnollisin suunta leftin pakille.

Niin ja johtopäätös 2:sta vielä, niin onko tuo suoraan pakin syöttö laiturille, eikä esim. pakki-sentteri-laituri?

Kyllä, suoraan pakin syöttö laiturille. Tilasto kertoo sen, kenelle suuntautuu ensimmäinen syöttö, jolla joukkue tulee alueelle.

Keskialueella molemmat jengit antoivat oikeastan lähinnä lyhyitä syöttöjä. Esim. JYP:n pelistä tuttua levitystä laiturilta toiseen laitaan, ei muistini mukaan juurikaan nähty. Tänään kenties taas nähdään.

Nythän olisi siis periaatteessa siffan tilasto oman alueen hyökkäyspelille, Fordélilla keskialueen ylitykselle ja vielä tarvittaisiin se miten murtaudutaan hyökkäysalueelle.

Yritin yhdistää tilastointiini vielä tuon kolmannen kohdan eli miten joukkue tulee kaiken tämän jälkeen hyökkäsalueelle ja tuleeko siellä päätykiekko ja kulmapeli, suorasta hyökkäyksestä laukaus jne. Meni kuitenkin liian monimutkaiseksi ja oli pakko keskittyä vain siihen miten tullaan keskialueelle ja mitä siellä tapahtuu. Eittämättä tuo olisi kyllä tärkeää tietää, kenties tärkeintä.

 

[J.Grönvall]

Yritin yhdistää tilastointiini vielä tuon kolmannen kohdan eli miten joukkue tulee kaiken tämän jälkeen hyökkäsalueelle ja tuleeko siellä päätykiekko ja kulmapeli, suorasta hyökkäyksestä laukaus jne. Meni kuitenkin liian monimutkaiseksi ja oli pakko keskittyä vain siihen miten tullaan keskialueelle ja mitä siellä tapahtuu. Eittämättä tuo olisi kyllä tärkeää tietää, kenties tärkeintä.

Siffalla oli noitakin laskettuna jossaine, siis miten hyökkäys päättyy. Mutta entä sitten itse hyökkäysalueen toiminta, olisiko järkeä tilastoida esim. sitä miten kulmapelit päättyvät (maalille nousu, viivalle syöttö, laukaus, menetys tms)?

Ja se vasta olisi kuuminta hottia, kun katsoisi alkuun vaikka joka joukkueen ykkössentterit ja sen millä prosentilla he voittavat kaksinkamppailut kiekollisena, esim. kulmassa. Heillehän on elitärkeä taito pystyä pitämään peli "elossa" ahtaissakin paikoissa. Ja siihen voisi yhdistellä syöttöprosenttia, syöttöjen määrää jne.

 

[Fordél]

Siffalla oli noitakin laskettuna jossaine, siis miten hyökkäys päättyy. Mutta entä sitten itse hyökkäysalueen toiminta, olisiko järkeä tilastoida esim. sitä miten kulmapelit päättyvät (maalille nousu, viivalle syöttö, laukaus, menetys tms)?

Juu itsekin taisin sillä tilastoinnilla aikanaan aloitella pelitapojen tutkimista eli miten eri joukkueet päättävät hyökkäyksiä. Erittäin hyvä tilastoinnin kohde, samoin kuin tuo ehdottomasti hyökkäysalueen toiminta. Varmasti siinäkin tulisi esille mielenkiintoisia eroja joukkueiden välille.

Ja Tarinankertojallahan oli aikanaan mainiot tilastot siitä miten maalit syntyvät.

 

[tant gredulin]

Tilastointiin vaikuttavana tekijänä HIFK:n osalta voisi ehkä ajatella perinteisen keskushyökkääjätyypin puuttumista kokonaan. Ainoa keskushyökkääjäksi luokiteltava on Kuparinen, ja hänkin on ymmärtääkseni parhaimmillaan playmaker-tyyppisen laiturin kanssa.

Lisäksi lopussa käytettävissä oli ainoastaan kolme liigatason puolustajaa, joka saattoi vaikuttaa avauspeliin.

Mutta mielenkiintoista joka tapauksessa! Kiitos Fordél.

 

[Fordél]

Mutta mielenkiintoista joka tapauksessa! Kiitos Fordél.

Eipä kestä ja lisää pukkaa. Tällä kertaa ottelusta Blues - JYP. Nyt oli ATK mukana tilastoinnissa ja konsepti "valmis", joten tulokset ovat nyt tarkempia.

Eli edelleen tilastoinnin kohteena oli molempien joukkueiden tekeminen keskialueella. Tilastoilla vastataan kysymyksiin:

-Miten joukkueet tulevat omalta puolustusalueelta keskialueelle, kuljettaen vai syöttäen?
-Jos syöttäen, minne avaussyöttö kohdistuu (P, VLH, OLH vai KH)?
-Ja kun kiekko on keskialueella, tuleeko syöttö, kuljetus, päätykiekko, menetys vai mitä?

JOHTOPÄÄTÖS 1: Blues nousi omalta puolustusalueelta keskialueelle pelin aikana useammin kuin JYP.

Blues nousi keskialueelle yhteensä 83 kertaa
JYP nousi keskialueelle yhteensä 62 kertaa

JOHTOPÄÄTÖS 2: Molemmat joukkueet tulivat keskialueelle selvästi enemmän syöttämällä kuin kuljettaen.

Bluesin tulo keskialueelle: kuljettaen 26 krt, syöttäen 57 krt.
JYP:n tulo keskialueelle: kuljettaen 18 krt, syöttäen 44 krt.

JOHTOPÄÄTÖS 3: Molemmat joukkueet antoivat syötön keskialueelle useimmiten laitahyökkääjälle. Blues avasi tasaisesti eri hyökkäääjille. JYP:n avaukset keskushyökkääjälle olivat hyvin vähäiset.

Bluesilla syöttö suuntautui:
puolustajalle: 2 krt.
laitahyökkääjälle 38 krt. (vlh 17 krt./olh 21 krt.)
keskushyökkääjälle 17 krt.

JYP:lla syöttö suuntautui:
puolustajalle: 2 krt.
laitahyökkääjälle 38 krt. (vlh 19 krt./olh 19 krt.)
keskushyökkääjälle 4 krt.

JOHTOPÄÄTÖS 4: Blues pelasi hyvin tasaisesti keskialueella kolmea päävaihtoehtoa eli syöttöä, kuljetusta tai päätykiekkoa. Se myös palautti kiekkoa keskialueelta, mutta myös menetti paljon kiekkoja.

Kuljettaen 18 krt.
Syöttäen 18 krt.
Päätykiekko17 krt.
Kiekon menetys 14 krt.
Palautus 7 krt.

JOHTOPÄÄTÖS 4: JYP:n keskialueen pelaamisessa korostui päävaihtoehdoista syöttäminen (etenkin diagonaalisyöttö laidasta laitaan). JYP myös kuljetti keskialueen läpi ja heitti päätykiekkoja. Menetyksiä ja palautuksia JYP:lla oli vähemmän kuin Bluesilla.

Kuljettaen 15 krt.
Syöttäen 20 krt.
Päätykiekko 14 krt.
Kiekon menetys 9 krt.
Palautus 2 krt.

Summa summarum, mitään mullistavaa tietoa ei käynyt ilmi tilastoista. Joukkueet pelasivat keskualueella tilastollisesti hyvin samalla tavalla. Suurin ero löytyy siinä, että JYP ei juurikaan avaa keskialueelle keskushyökkääjälle. Halutaan pelata tässäkin kohdin riskittömästi? Ja sen kerran kun JYP pelaa avauksen keskushyökkääjälle, tämäkin on hakemassa kiekkoa laidassa (esim. Perrin teki näin muutaman kerran). JYP myös menettää vähemmän kiekkoa keskialueella, mikä ei yllätä, koska kyseessä on tosiaan aika rutinoitunut ja riskittömästi pelaava joukkue.

 

[siffa]

Tappara nähty ensimmäistä kertaa. Tänään Tappara pelasi Hämeenlinnassa nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa, jossa siltä ei nähty yhtään viivelähtöä. HPK sen sijaan rytmitti hyökkäyksiään HVP-lähdöillä, joista 9 viivelähtöä. HPK:n omat juniorit pakistossa (Vainio ja Eerola) sekä hyökkäyksessä (Leino, Rautiainen, Paajanen ja Järveläinen) ovat jo junioreina pelanneet kiekkokontrollipeliä ja se näkyi heidän otteissaan. HPK voitti tänään 6-1 Tapparan ja omat juniorit olivat merkittävässä roolissa Tapparan kaadossa. Mielenkiintoista on nähdä, mihin suuntaan Rautakorpi lähtee Tapparan pelitavan suhteen, jatkaako tänään nähtyä nopeaa pystysunnan jääkiekkoa vai palaako viime kevään Meidän Peliin, jossa hyökkäysten rytmittämisellä oli merkittävä rooli.

 

[ultras]

Tappara nähty ensimmäistä kertaa. Tänään Tappara pelasi Hämeenlinnassa nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa, jossa siltä ei nähty yhtään viivelähtöä.

Olisi mielenkiintoista tietää mikä tähän on syynä? Meinaan, että miksi Rautakorpi menee näin radikaalilla linjauksella. En ymmärrä. Pakkohan tuossa jokin idea on valmennuksellisesti oltava tai sitten Rautakorpi on totaalisen seonnut.

 

[Vaughan]

Olisi mielenkiintoista tietää mikä tähän on syynä? Meinaan, että miksi Rautakorpi menee näin radikaalilla linjauksella.

Ehkäpä Rautakorpi on kyllästynyt kuuntelemaan pystysuunnan kiekon kannattajien vaatimuksia pelin nopeammasta kääntämisestä. Nyt hän on sitten päättänyt todistaa koko jääkiekkokansalle, miksi väkisin ei kannata yrittää nopeita hyökkäyksiä.

Saatuaan pointtinsa perille hän sitten palaa systeemiin, jossa nopeasti pelataan vain kun siihen on erikseen paikka, ja muulloin korostetaan kiekkokontrollia.

Valitettavasti edellä mainittu on vain toivomus - ei tieto...

 

[steepler]

Itse olen vähän miettinyt että kun nyt näyttää siltä että kummatkin Rautakorpi ja Westerlund ovat palaamassa pystysuunnan pelaamiseen (vaikka kummatkin liiton hommissa olleessa puhuivat juurikin meidän pelin puolesta (tai koko meidän peli termikin taisi olla Rautakorven keksimä)) että oliko kyse siitä että tukivat tätä linjausta vain koska Jalonen peluuttii sellaista peliä maajoukkueessa. Tuntuu nimittäin hyvin erikoiselta että jos pari vuotta sitten puhutaan voimakkaasti meidän pelin asiaa niin nyt olisivat olosuhteet tai pelin evoluutio muuttunut niin radikaalisti että se ei enää olekaan hyvä vaan pitää ikään kuin palata pystysuunnan pelaamiseen.

Tarkoitan vain sitä että oliko koko meidän peli Rautakorven ja Westerlundin osalta syrjähyppy ja nyt palataan siihen oikeaan peliindentiteettiin.

 

[DEFENCE]

Sinäänsä hassu juttu tuo pelin evoluutio. Kertokaapa, mikä muu maajoukkue kuin Suomi on hidastanut peliä??
Tai missä määrin peli on hidastunut muissa sarjoissa. Ja hidastumisella tarkoitan nyt viivelähtöjä, trap-pelaamista jne.

 

[Vaughan]

Kertokaapa, mikä muu maajoukkue kuin Suomi on hidastanut peliä?? Tai missä määrin peli on hidastunut muissa sarjoissa. Ja hidastumisella tarkoitan nyt viivelähtöjä, trap-pelaamista jne.

En ihan ymmärrä, miten trap-pelaaminen liittyy pelin hidastumiseen? Eiköhän sitä harrasta kaikki nykykiekossa vähän erilaisin vivahtein. En usko että on joukkuetta, joka ei koskaan (tai hyvin harvoin) asettuisi trap-muodostelmaan.

Viivelähdöt onkin monimutkaisempi juttu. Tästäkin ketjusta löytyy luotettavia silminnäkijähavaintoja korkeimman mahdollisen tason NHL-joukkueista, jotka ovat vetäneet viivelähtöjä jopa ottelun loppuhetkien takaa-ajotilanteissa. Silti lienee diplomaattista todeta, että Jalosen Suomi vei kansaivälisellä tasolla parhaimmillaan/pahimmillaan viivelähdöt aika äärimmäisiin mittasuhteisiin asti.

Ymmärtääkseni myös "viivelähtövalmentajat" pitävät nopeaa vastahyökkäystä ensisijaisena vaihtoehtona. Mutta siinä missä joillekin toisille nopea kääntö on ainoa vaihtoehto, niin J. Jalosen edustama koulukunta preferoi viivelähtöjä silloin, kun vastahyökkäyksen mahdollisuus on jo menetetty vastustajan nopean puolustusryhmittäytymisen takia. Ja tosiasiassa vastustaja useimmiten ehtii organisoida puolustuksensa nopeammin kuin hyökkäävä joukkue pystyy peliä kääntämään, joten lopputulemana viivelähtöjä tapahtuu aika paljon...

Eli yhteenvetona kysymykseesi pelin hidastumisesta minä vastaisin, että kaikkialla hitaiden hyökkäysten käyttö nopeiden rinnalla on lisääntynyt, mutta siitä ei ole tullut "träpin" tapaista dogmia, jota kaikki soveltaisivat pääsääntönä, vaan koulukuntaerot ovat suuret. Ja tietenkin kaikki varmaan ymmärtävät, että hidas hyökkäyksen käynnistyminen ei tarkoita, että pelattaisiin hitaasti enää sen jälkeen, kun liikkeelle on lähdetty (palautukset pois lukien). Viivelähtöjoukkue voi hyvin olla maailman nopein luistimilla, kun vastustajan siniviivaa ylitetään...

 

[siffa]

Viivelähdöt onkin monimutkaisempi juttu. Tästäkin ketjusta löytyy luotettavia silminnäkijähavaintoja korkeimman mahdollisen tason NHL-joukkueista, jotka ovat vetäneet viivelähtöjä jopa ottelun loppuhetkien takaa-ajotilanteissa. Silti lienee diplomaattista todeta, että Jalosen Suomi vei kansaivälisellä tasolla parhaimmillaan/pahimmillaan viivelähdöt aika äärimmäisiin mittasuhteisiin asti.

Viivelähtöjä olen tilastoinut eniten viime kevään KHL:n neljän parhaan joukkueen ratkoessa mitalit keskenään. KHL:ssä pelattiin viivelähtöjä enemmän kuin Jalosen suomalaiset joukkueet. Kaikilta MM-tason maajoukkueilta löytyi viivelähtöjä viime keväänä. Sveitsi pelasi puhtainta nopeaa, pystysuunnan jääkiekkoa.

Olisin ollut kiinnostunut eilisestä Tapparasta. Pelasiko viivelähtöjä, hidasteliko pakki-pakki-pakki..-syötöillä ja palautteliko taaksepäin? Katsoin KalPan ja Ässien pelin eilen. Jari Laukkasen KalPa pelasi paljon kiekkokontrollilähtöjä HVP. Lukemat olivat erittäin: 3+7+7=17, 4+5+4=13 ja 3+4+10=17. Muutama hidastaminen sisälsi useita pakki-pakki-pakki-syöttöjä, KalPa oli palannut pekkavirta-juurilleen. Pekka Virran Ässät pelasi oman alueen avauspelaamistaan nopeammin ja sen HVP:t olivat erittäin: 1+3+4=7, 0+1+1=2 ja 2+1+4=7. KalPa otti eilen ensimmäisen voittonsa tällä kaudella 4-0.

 

[TosiFani]

...Katsoin KalPan ja Ässien pelin eilen. Jari Laukkasen KalPa pelasi paljon kiekkokontrollilähtöjä HVP. Lukemat olivat erittäin: 3+7+7=17, 4+5+4=13 ja 3+4+10=17. Muutama hidastaminen sisälsi useita pakki-pakki-pakki-syöttöjä, KalPa oli palannut pekkavirta-juurilleen. Pekka Virran Ässät pelasi oman alueen avauspelaamistaan nopeammin ja sen HVP:t olivat erittäin: 1+3+4=7, 0+1+1=2 ja 2+1+4=7. KalPa otti eilen ensimmäisen voittonsa tällä kaudella 4-0.

Mielestäni Ässien omista lähteminen epäonnistui Kalpan paremman liikkeen ansiosta. Kalpan karvaajat pääsivät hyvin kiinni Ässien pelaajiin, jotka tekivät paineen alla paljon virheitä.

 

[steepler]

Kertokaapa, mikä muu maajoukkue kuin Suomi on hidastanut peliä??

Käytännössä kaikki. Järkevämpi kysymys olisi että kuka ei hidasta peliä? Joitain tälläisiä joukkueita toki löytyy (tai sellaisia jotka hidastavat peliä hyvin vähän), esim. täällä mainittu Sveitsi viime MM-kisoissa ja jotkut Kanadan junnujoukkueet ovat pelanneet joskus sellaista peliä että jopa puolihidas hyökkäys on ollut todellinen keräilyharvinaisuus. Kanadan joukkueissa on kuitenkin selkeitä eroja, Ruffin valmentama joukkue viime MM-kisoissa(miesten) hidasti peliä melko paljonkin.

Viivelähtö ei tietenkään ole ainoa tapa hidastaa peliä vaan muukin kiekkottelu/syöttely on sitä, jopa puolinopea lähtö pakki-pakki-hyökkääjä hidastaa peliä suhteessa siihen että pelattaisiin heti pystyy. Tietenkin siinä on merkittäviä eroja että kuinka paljon hidastamista viljellään.

 

[MustatKortit]

... Kaikilta MM-tason maajoukkueilta löytyi viivelähtöjä viime keväänä. Sveitsi pelasi puhtainta nopeaa, pystysuunnan jääkiekkoa...

Käytännössä kaikki. Järkevämpi kysymys olisi että kuka ei hidasta peliä? Joitain tälläisiä joukkueita toki löytyy (tai sellaisia jotka hidastavat peliä hyvin vähän), esim. täällä mainittu Sveitsi viime MM-kisoissa ja jotkut Kanadan junnujoukkueet ovat pelanneet joskus sellaista peliä että jopa puolihidas hyökkäys on ollut todellinen keräilyharvinaisuus...

Sveitsi oli viime mm-kisojen ylivoimaisesti paras JOUKKUE, jos katsotaan pelaajamateriaalin taakse. Huomattavasti parempi, kuin mm. Ruotsi, joka toki pyyhki Sedinien avulla finaalissa sveitsiläisillä jäätä.

Tai no, kai paras joukkue on se, joka voittaa mestaruuden, mutta paras ja toimivin pelitapa Sveitsillä oli kyllä selkeästi.

Taisi Sveitsiltä vähän nälkä ja paukut olla loppuneet, mutta vielä finaalin ekassa erässäkin (ennen Ruotsin onnekasta tasoitusta) Sveitsi oli aivan selvästi kuskin pukilla.

edit. selvennyksenä vielä, että en missään nimessä koe itseäni minään pystysuunnan jääkiekon ehdottomana kannattajana. Kunhan halusin muistuttaa, ettei pystysuunnan pelitapa ole yhtään sen huonompi valinta kuin mikään toinenkaan, JOS pelitapaa toteutetaan hyvin.

 

[Cobol]

kaikkialla hitaiden hyökkäysten käyttö nopeiden rinnalla on lisääntynyt, mutta siitä ei ole tullut "träpin" tapaista dogmia, jota kaikki soveltaisivat pääsääntönä, vaan koulukuntaerot ovat suuret. Ja tietenkin kaikki varmaan ymmärtävät, että hidas hyökkäyksen käynnistyminen ei tarkoita, että pelattaisiin hitaasti enää sen jälkeen, kun liikkeelle on lähdetty (palautukset pois lukien). Viivelähtöjoukkue voi hyvin olla maailman nopein luistimilla, kun vastustajan siniviivaa ylitetään...

Tässä on erinomainen tiivistys kehityksestä ja näkyy varsinkin NHL:ssä. Yritän NHL-kauden aikana (mutta en sen alussa) poimia tänne muutamia mielenkiintoisia pelitapaesimerkkejä eri joukkueilta.

 

[MustatKortit]

Parhaillaan menossa olevassa NelonenPron ennakkostudiossa Kari Jalonen otti lyhyesti kantaa Erkka Westerlundin Leijonien pelitapaan edellisen EHT-turnauksen tiimoilta.

Jalonen totesi olevansa innoissaan Leijonien pelitavasta ja kyllä se "lisääntynyt reagointi" taas vilahti kommenteissa.

 

[erku]

Sveitsin huikeasta viime kevään MM-turnauksesta huolimatta voitaneen sanoa, että peliä rytmittävät joukkueet ovat viime vuosina ottaneet isossa kuvassa niskalenkin pystysuunnan joukkueista kansainvälisessä jääkiekossa. Esimerkiksi 2012 MM-kisoissa välierissä pelasivat Suomi, Slovakia, Venäjä ja Tshekki, kaikki joukkueita, jotka käyttivät eri rytmejä hyökkäyksiinlähdöissään. Samoissa kisoissa taas voimakkaammin pystysuuntaa pelanneet Ruotsi, Kanada, USA ja Sveitsi jäivät mitalipelin ulkopuolella, jälkimmäisin jopa kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle.

Kanada, USA ja Sveitsi ovat kai kiistatta jääkiekon huippumaista olleet viime vuosina ne selkeimmin pystysuunnan joukkueet. Kanada ei ole viimeisissä neljissä MM-kisoissa selviytynyt kertaakaan mitalipeleihin, USA on saavuttanut yhden pronssimitalin ja Sveitsi yhden hopean. Ei ole kaksista ollut pystysuunnan joukkueiden menestys isossa kuvassa, vaikka Kanadallakin on joka kisoissa ollut paras tai vähintään toiseksi paras pelaajamateriaali käytössään.

 

[Fordél]

Sveitsin huikeasta viime kevään MM-turnauksesta huolimatta voitaneen sanoa, että peliä rytmittävät joukkueet ovat viime vuosina ottaneet isossa kuvassa niskalenkin pystysuunnan joukkueista kansainvälisessä jääkiekossa. Esimerkiksi 2012 MM-kisoissa välierissä pelasivat Suomi, Slovakia, Venäjä ja Tshekki, kaikki joukkueita, jotka käyttivät eri rytmejä hyökkäyksiinlähdöissään. Samoissa kisoissa taas voimakkaammin pystysuuntaa pelanneet Ruotsi, Kanada, USA ja Sveitsi jäivät mitalipelin ulkopuolella, jälkimmäisin jopa kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle.

Kanada, USA ja Sveitsi ovat kai kiistatta jääkiekon huippumaista olleet viime vuosina ne selkeimmin pystysuunnan joukkueet. Kanada ei ole viimeisissä neljissä MM-kisoissa selviytynyt kertaakaan mitalipeleihin, USA on saavuttanut yhden pronssimitalin ja Sveitsi yhden hopean. Ei ole kaksista ollut pystysuunnan joukkueiden menestys isossa kuvassa, vaikka Kanadallakin on joka kisoissa ollut paras tai vähintään toiseksi paras pelaajamateriaali käytössään.

Mielestäni tässä ei ole vielä riittävän isoa kuvaa, jotta voitaisiin vetää jotain erityisiä johtopäätöksi siitä millä pelitavalla on viime vuosina pärjätty kansainvälisellä tasolla. Ja vaikuttavia tekijöitä on muitakin kuin vain pelitapa. Esim. MM-kisojen kohdalla eri jengien materiaalit vaihtelevät paljon vuosittain. Ja yksittäisessä turnauksessa pätee se Tamin sääntö, että voita oikea ottelu. Muutama nukahdus tärkeimmässä matsissa ja voit olla laulukuorossa vaikka pelitapasi olisi toiminut muuten kuinka hyvin.

 

[steepler]

Jalonen totesi olevansa innoissaan Leijonien pelitavasta ja kyllä se "lisääntynyt reagointi" taas vilahti kommenteissa.

En ottelun ennakkostudiota nähnyt, mutta oletan että ei määritelty sitä mitä reagoinnilla tarkoitetaan. Kummallista kyllä että kukaan haastattelija ei osaa tai halua kysyä että mitä tarkoitetaan tällä kuuluisalla reagoinnilla mitä toistellaan, tai että millä perusteella saadaan tulkittua että suhteessa Jukka Jalosen pelaamiseen se on nyt lisääntynyt.

Erityisen mielenkiintoista olisi tietää mitä Jukka Jalonen siitä ajattelee että nyt tulkitaan että reagoidaan enemmän kuin hänen pelissään, jollain tasolla ainakin siis annetaan ymmärtää että Jaosen joukkueiden reagoimisessa oli jotain onglemaa.

Kari Jalonen puhuu usein myös vaistoilla pelaamisesta, olen ymmärtänyt että tämä on hänelle hyvä asia, vaikka tätäkään ei koskaan varsinaisesti määritellä eikä kukaan kysy koskaan että mitä tarkoitetaan. Varsinaisesti, tai ainakaan automaattisesti, vaistolla pelaaminen ei mielestäni ole vain ja ainoastaan hyvä asia, tai mielestäni on hyvinkin mahdollista että jonkun pelaajan vaisto voi tuottaa epätoivottavaakin pelaamista.

 

[steepler]

Kunhan halusin muistuttaa, ettei pystysuunnan pelitapa ole yhtään sen huonompi valinta kuin mikään toinenkaan, JOS pelitapaa toteutetaan hyvin.

Jos joukkue osaa pelata vain pystyy niin kyllä se on teoriassa huonompi vaihtoehto kuin monipuolisempi peli jossa osataan myös hyvin hyökätä hitaita hyökkäyksiä, kontrolloida kiekkoa ja hyvin tunnistaa tilanteet milloin kannattaa hyökätä nopeasti pystyyn ja milloin hidastaa. Siis jos on vaikka kaksi joukkuetta jotka osaavat pelata hyvin ja toimivasti pystyy mutta toisella on vielä olemassa hyvin toimiva hidas pelaaminen niin kumman veikkaat pärjäävän paremmin pitkässä juoksussa? Tuo on jo ihan yleisesti pallopelien logiikan vastainen väite että vain yhden tavan osaaminen olisi parempi vaihtoehto (tai että ei olisi huonompi) kuin monipuolisempi osaaminen, en usko että tämä väite pitää missään pallopelissä paikkaansa. Kyllähän se antaa esimerkiksi täysin erinlaisen mahdollisuuden esimerkiksi reagoimispelaamiseen suhteessa vastustajaan jos osaa eri tapoja pelata.

Käytännössä tietenkin jollekin joukkueelle x(ja sen valmentajalle) voi olla parempi pelata ja valmentaa vain pystysuunnan peliä ja voi sillä (ainakin vielä) menestyäkin jos se tehdään tarpeeksi hyvin.

 

[Fordél]

Tappara - Jokerit 27.9.2013

Tänään nähtiin melkoisen omintakeinen ottelu Tapparan ja Jokereiden vällillä. Ottelussa pelasi kaksi hyvin kontrolloitua ja hyvin "orjallisesti" valmentajansa pelitapaa toteuttavaa joukkuetta. Tämä näkyi selvimmin kahdessa viimeisessä erässä ja hyökkäyksien vastaanottamisissa. Toisessa ja kolmannessa erässä molemmat ryhmittivät viisikkonsa tiiviiksi ottamaan vastaan vastustajan hyökkäyksiä. Kumpikaan joukkue ei lähtenyt karvaamaan syvältä ja antamaan painetta kuin lähinnä ihan selkeissä paikoissa. Muuten vain odoteltiin, että kaveri tulee sinisen yli keskialueelle. Jokerit sentään oli vastassa sinisen kohdalla, kun Tappara pakitti jopa punaviivalle, jossa oli vastassa kolmen hyökkääjän tasainen rintama.

Tämä valittu pelitapa vaikutti siihen minkälaisia tuloksia tuli tänään keskialueen pelaamisen tilastointiini. Tässä tulokset:

HAVAINTO 1: Molemmat joukkueet tulivat keskialueelle poikkeuksellisen paljon kuljettaen.
"Normaalisti" keskialueelle tullaan enemmän syöttäen kuin kuljettaen, kun esimerkiksi vastustajan karvausta pelataan pois. Tänään joukkueet tulivat keskialueelle jopa useammin kuljettaen kuin syöttöllä. Etenkin Jokereilla korostui pakkien (Eronen ja Kousa etunenässä) kuljetukset keskialueelle.

Tapparan tulo keskialueelle: kuljettaen 29 krt, syöttäen 25 krt.
Jokerien tulo keskialueelle: kuljettaen 35 krt, syöttäen 29 krt.

HAVAINTO 2: Molemmat pelasivat hyvin kontrolloidusti etenkin kaksi viimeistä erää. Peli oli hidasta eikä keskialuetta ylitetty läheskään yhtä usein kuin nopean pystysuunnan joukkueiden peleissä.
Esim. kun verrataan Blues - JYP -pelin keskialueen ylityksiin, Blues ylitti keskialueen omasta päästä lähtien 83 kertaa, kun Tappara ylitti tänään yhteensä 54 kertaa. Toki kun tilastot koskevat vain 5vs5 -pelaamista, ylivoimien määrät vaikuttava lukuihin. Silti ero on merkittävä.

HAVAINTO 3: Molemmat joukkueet antoivat syötön keskialueelle useimmiten laitahyökkääjälle.
Jokerit pystyi antamaan poikkeuksellisen paljon myös pakki-pakkeja vielä siniviivan ylityksenkin jälkeen, koska Tappara oli vetäytynyt niin alas. Molemmat joukkueet pelasivat niin tiiviisti keskustaa ettei keskushyökkääjiä juurikaan löydetty avauksilla.

Tapparalla syöttö suuntautui:
puolustajalle: 4 krt.
laitahyökkääjälle 15 krt. (vlh 9 krt./olh 6 krt.)
keskushyökkääjälle 6 krt.

Jokereilla syöttö suuntautui:
puolustajalle: 8 krt.
laitahyökkääjälle 16 krt. (vlh 7 krt./olh 9 krt.)
keskushyökkääjälle 5 krt.

HAVAINTO 4: Tappara käytti keskialueella kolmesta päävaihtoehdosta (syöttö, kuljetus tai päätykiekko) eniten syöttö-vaihtoehtoa. Tappara myös kuljetti kiekkoa keskialueen yli, mutta käytti ehkä yllättävänkin vähän päätykiekkovaihtoehtoa.
Kenties Tappara ei halunnut viljellä päätykiekkoa, koska Tapparan laiturit eivät ole erityisen isokokoisia ja pärjää välttämättä laitaväännöissä Jokerien pakkeja vastaan. Jokereiden vastassa ollut viisikko ei ollut myöskään niin tiivis etteikö se olisi mahdollistanut keskialueen ylittämisen syöttämällä ja kuljettaen.

Kuljettaen 13 krt.
Syöttäen 22 krt.
Päätykiekko 9 krt.
Kiekon menetys 8 krt.
Palautus 3 krt.

HAVAINTO 5: Jokereiden keskialueen pelaamisessa korostui päävaihtoehdoista yllättäen päätykiekko. Tappara oli keskialueella niin tiiviinä vastassa, että Jokerit joutuivat heittämään paljon päätykiekkoa. Tapparan tiiviin viisikon takia Jokerit joutui myös palauttamaan kiekkoa takaisin puolustusalueelle.

Kuljettaen 6 krt.
Syöttäen 20 krt.
Päätykiekko 25 krt.
Kiekon menetys 3 krt.
Palautus 8 krt.

Summa summarum, tämäniltaisesta ottelusta voidaan olla montaa mieltä. Valmentajat olivat varmaan tyytyväisiä, pelajaat ehkä siinä välimaastossa ja moni katsoja varmasti vähän tylsistyi. Onneksi muuten pelissä oli paljon viihdyttäviä elementtejä, kuten paljon hyviä kaksinkamppailuja, röyhkeitä ajoja maalille ja ylipäänsä fyysistä peliä. Monella heräsi varmasti kuitenkin ihan aiheellinen kysymys, että onko pelitapa ja taktiikka ottanut pelissä jo vähän liian suuren roolin?

 

[siffa]

Tappara on palaamassa Meidän Peliin alkukauden nopean, pystysuunnan jääkiekon sijaan. Jokerit on pelannut Meidän Peliä alusta lähtien. Oli mielenkiintoista todeta, että niin valmentajat, pelaajat kuin 4Pro2:n studio (Valavuori, Tiki ja Osku) pitivät tämän illan ottelua jopa kauden parhaana. Molemmat joukkueet rytmittivät oman pään hyökkäyksiään kaikilla HVP-lähdöillä. Viisikot pyrittiin pitämään tiiviinä ja puolustuksessa oli ottelun aikana kiekon alla pelaajia. Meidän Peli tuotti kamppailupelaamista ja intensiteettiä otteluun. Tilastoin Fordélin tavoin ottelusta 5vs5 pelin päätykiekot ja päädyin Tapparan osalta suurempaan lukuun eli 17:ään ja Jokereiden 24:ään. Suoraan maalille eivät joukkueet pelanneet kovinkaan usein. Ottelu sisälsi taktisuutta ja sen hyvää toteuttamista alusta loppuun saakka ja mikä hienointa jääkiekkoon kuuluva fyysisyys ei kärsinyt taktisesta pelistä mitenkään. Molemmat joukkueet puolustivat hyvin ja av-peli oli tehokasta.

 

[Fordél]

Tilastoin Fordélin tavoin ottelusta 5vs5 pelin päätykiekot ja päädyin Tapparan osalta suurempaan lukuun eli 17:ään ja Jokereiden 24:ään.

Jaahas, aika kummaa. Onko sulla tilastossa kaikkien hyökkäysten päätykiekot? Mullahan on vain ne, joissa hyökkäykseen on lähdetty omalta alueelta.