Vaikeaa on ollut kauden alku, kuten odotettiin. Moni laskee tämän pelitavan syyksi, omaan silmään rosteri on ylipäätään täysin riittämätön menestymään Liigassa budjetin osoittamalla tasolla. Pari kautta joukkue on ratsastanut pitkälle yksilötaidoilla ja loistavalla maalivahdilla. Nyt edes yksilöt ei pelasta ja veskarikin vasta ottaa ensiaskeliaan "menestyvän" joukkueen tolppien välissä. Mielenkiintoista on, että kauanko aikaa tuohon pelitavan sisäistämiseen pitää antaa? Onko kiekkoilija täysi typerys, joka ei opi, vai mikä maksaa? Maajoukkuekin kasataan keväällä ja kärjistetysti kahdessa viikossa homma on hyvin hanskassa. Mikä tekee siitä vaikeamman liigassa? Nyt on CHL:t ja harkkamatsit mukaan lukien kymmenkunta matsia vyöllä ja touhu polkee paikallaan.
Budjettiin oli ilmeisesti jätetty tilaa. Hyökkäyshän on jo monetta vuotta peräkkäin vajaa klassisesta taitohyökkääjästä, johon voi nojata erikoistilanteet. Ongelma on, ettei niitä kesken kautta oikein saa hommattua, on siis mentävä näillä mitä on. Jotain varmaan jossain kohtaa hommataan, skeptikkona en usko kovin loistokkaaseen hankintaan. Rightin laituria hyökkäys huutaa, Antosen ollessa sivussa oikea käsi alhaalla viilettäviä laitahyökkääjiä on vain Tukonen. Puolustuksessa jokainen tulija menisi paremmin vaikka alppihiihtokisojen pujottelukeppinä. Kauanko näitä katsellaan, ennen kuin tehdään siirtoja?
Ydinongelma on jo viime kevätkaudesta lähtien ollut ylivoimapeli. Vahalahti on leikkinyt onnistuneestikin ylivoiman erikoismiestä hyvän pelisilmänsä avulla, mutta hitaus ratkaisuissa maksaa nykyään liikaa. Kun vielä syöttöketjun kannalta kriittisimmällä paikalla on vääränkätinen mies, on vastustajan nelikolla aikaa reagoida. Itse vaihtaisin Seigon ykkösylivoimaan ja saadaan kolme suoraan syötöstä -uhkaa Vahan pyörittäessä peliä. Virtasen ollessa viivassa vain Gagnonilla käy kätisyys Villen kanssa. Toinen ylivoima sitten vasemmalta pyöritettäväksi ja Virtanen ja Niskala uhkaksi näin alkuun ennen Saarelan pelastavaa (?) paluuta.