tkks kirjoitti:
Porukka jauhaa aina samaa, että ei koskaan voida päästä samoihin rahavirtoihin. Hyviä perusteluja kuulee harvemmin. Suomessa ei ole mitään estettä sille, että lätkässä päästäisiin samoihin rahamääriin kuin Ruotisissa, jossa lätkä on jopa vasta kakkoslaji jalkapallon jälkeen. Verotusasiat ovat yksi tekijä, mutta vain pieni osa isompaa kokonaisuutta. Jos lätkän puolelta ei osata asioita hoitaa niin että firmat haluavat rahoja sinne sijoittaa, ja pitävät oopperaa ja nykytaidetta parempina koheteina, niin on turha itkeä veroista.
En ole talouden ammattilainen, eli en välttämättä osaa pukea tätä ajatusta kaikkein kirkkaimmaksi lauseeksi, mutta yritetään...
Yksi asia, joka osaltaan vaikuttaa Ruotsin parempaan tilanteeseen, on suurten yritysten omistuspohja. Suuri osa ruotsalaisista yrityksistä on kotimaisessa omistuksessa. Nämä yritykset myös haluavat olla selkeästi osa toimivaa urheiluseuraa. En tarkkaan tunne ruotsalaisten sarjaseurojen historiaa, mutta sellainen kuva minulle on jäänyt, että hyvin monella ruotsalaisseuralla on juuret jonkin yrityksen joukkueena, kuten Valkeakosken Hakalla.
Suomessa yritysten (eli potentiaalisten sponsoreiden) omistajat ovat yhä useammin ulkomaisia henkilöitä, joita esimerkiksi Tapparan tai SaiPan menestys ei voisi vähempää kiinnostaa. Toki firman mainos saattaa löytyä pelipaidasta tai kausijulkaisusta, mutta yhteistyö ei mene tätä syvemmälle.
Mutta tilanteeseen vaikuttaa toki se, miten alueella ylipäätään menee taloudellisesti. Ruotsissa ei kuitenkaan mene niin paljon paremmin (jos ollenkaan), että erot selittyisivät tällä huomautuksella.
tkks kirjoitti:
Kiekkoviihde on Ruotsissa parempaa. Mutta kiekkoviihde tarkoittaa muutakin, kuin sitä mitä kaukalossa tapahtuu. Kiekkoviihde on sitä, että halutaan ja kehdataan kannattaa omaa seuraa. Kiekkoviihde on sitä, että kannattajille tarjotaan laadukkaita, monipuolisia ja kohtuu hintaisia fanituotteita. Pari seuraa Ruotsissa keräsi fanituotemyynnillä Ruotsissa 2004 noin miljoona euroa, muidenkin yltäessä satojen tuhansien myyntiin. Kiekkoviihde on sitä, että jokaista fania kohdellaan oikein ja heitä kuunnellaan. Kiekkoviihde ei ole sitä, että kabinetissa päätetään poistaa viimeisetkin seisomakatsomot ja sitten ihmetellään, kun kukaan ei käy peleissä, kun rahat ei riitä ja/tai tunnelma on perseestä.
Ajatukseni jatkuu oikeastaan tässä tkks:n viestissä. Urheiluseura, ja sitä sponsoroiva paikallinen yritys, ovat osa paikallista yhteisöä, jonka tapoihin kuuluu oman joukkueen peleissä käyminen.
Suomessa urheilua ei useinkaan pidetä salonkikelpoisena. Jokaisessa kaupungissa pitäisi olla kulttuuritaloja ja kansainvälisiä tapahtumia. Tätä en sano siksi, että kulttuuri ei mielestäni olisi tärkeää.
Urheilun tukemista vastustetaan usein sen kalleudella. Puhutaan huippu-urheilusta ja miljoonien kustannuksista. Tämä peruste on huono ja lähtökohtana väärä. Julkisen vallan käyttäjien pitäisi lähtökohtaisesti tukea asukkaiden omaehtoista urheiluharrastusta, josta huiput sitten poikivat, jos niikseen tulee. Yksityiset rahoittakoot huippu-urheilun.
Tämä nyt tosin kuulosti jonkun paikallispoliitikon juhlapuheelta vappupäivän juhlassa...
Keskeisin ero ruotsalaisessa ja suomalaisessa peruskatsojassa on se, että ruotsalainen käy katsomassa oman joukkueen suorituksia ja suomalainen käy katsomassa, jos hänen oma joukkueensa menestyy.
Eli asennekysymyksissä on lähinnä eroja. Toinen asia on sitten, miten seuroja on johdettu, ja miten liigassa on lähdetty bisnestä tekemään.
PS. Miksi kukaan ei ole vielä ehdottanut, että SM-liiga siirrettäisiin Kiinaan? Kovaa vauhtia kasvavassa maassa riittäisi varmasti potentiaalia tämän eksoottisen lajin uudelle nousulle. Etuna on myös se, että kiinalaiset pelaajat tekevät työn monin verroin suomalaisia kollegojaan halvemmalla, eikä Kiinassa ole ahnetta pelaajayhdistystä pönkittämässä epätervettä kulurakennetta. Ja mitäpä Nokian suomalainen työntekijä ei maksaisi tuulahduksesta kotimaisesta SM-liigasta kaukana vieraalla maalla. ShaiPan, eli Shanghain Pallon, ja Beijingin Jokereiden kohtaamisen pääsylipuista maksettaisiin maltaita.
Tässäpä Nokialle (ja miksei muillekin Kiinassa toimiville yrityksille) parempi investointikohde kuin kotimaisen potkupallon tv-oikeudet. Ostakaa nyt ihmeessä SM-liiga ja viekää se Kiinaan! Olisi oivallinen kilpailuvaltti, kun suomalaiset isännät voisivat näyttää liikekumppaneilleen suomalaista jääurheilua. B-to-B-toiminta on Suomessa hyvin kangertelevaa. Miksi siis raahata bisnestä kiekon luo, miksei kiekkokin mene bisneksen luo?
Kyllä aikaansa seuraavat fanitkin osaavat varmasti arvostaa taloudellisesti menestyviä kiekkoseuroja, jotka tuovat hyvinvointia koko yhteisölle. Tämä on reaalitaloutta, jonka kanssa jääkiekkoseurojenkin on elettävä, jos ne aikovat operoida globaaleilla jääkiekkomarkkinoilla. Näin on faktat. SM-liiga ei millään pysty kilpailemaan Kiinan vetovoiman kanssa. Tämä tullaan vielä tulevina vuosina katkerasti huomaamaan, jollei asiaan sopeuduta välittömästi ja toimita tilanteen mukaan.
