Pekka Virran voittama mestaruus lienee iso asia kokonaiselle ammattikunnalle. SM-liigassa on monta kertaa nähty debytoivina mestaruusvalmentajina keltanokkia tai "tähdenlentoja", jotka ovat vaipuneet himmeämpiin valoihin mestaruuden voitettuaan. Virta edustaa vanhempaa sukupolvea, joka sai uralleen täyttymyksensä vuosien työn jälkeen. Tämä tarina antanee uskoa pekkatirkkosille, joilla on iän lisäksi kokemusta, mutta ei isompaa menestystä. Menestys ei tietenkään mittaa kaikkea, vaan pitkä ja katkeamaton ura on sitäkin arvostettavampi.
Katsoin läpi entisiä debytoivia mestaruusvalmentajia. Kai Suikkanen on edellinen, joka on voittanut ensimmäisen mestaruutensa päävalmentajana täytettyään 50 vuotta, eikä hänen uraansa voi kummemmin kehua. Sitä edellistä täytyy hakea 90-luvulta, joten Virta on aikamoinen harvinaisuus.
En nyt lähtisi mollaamaan Suikkasen valmennusuraa. Johdatti Pelicansin finaaliin 11-12, mikä oli kova temppu myös tuon TPS:n mestaruuden lisäksi. Lisäksi Bolzanon vieminen mestaruuteen pohjilta oli kova temppu myöskin. Oli sitten ihan mitä mieltä vaan sarjasta, niin kyllä sarjan pohjilta mestariksi nostaminen on aina kova temppu. Jostain kumman syystä jotkut suomalaiset valmentajat eivät enää ole suosiossa Suomessa tai saavat paremman palkan muualta Euroopasta.