Parhaat ja huonoimmat sopimukset

[Secondaryscoring]

Nick Boninon ja Ducksin marraskuun lopulla solmima kolmen vuoden jatkosopimus 1,9 miljoonan caphitillä vaikuttaa tällä hetkellä aikamoiselta ryöstöltä.

Millä perusteella RFA-pelaajalle olisi sopimuksen teko hetkellä pitänyt enemmän maksaa?

Tämä on kyllä yksi idioottimaisimmista ketjuista koko Jatkoajassa.

 

[Bourque#77]

Millä perusteella RFA-pelaajalle olisi sopimuksen teko hetkellä pitänyt enemmän maksaa?

Tämä on kyllä yksi idioottimaisimmista ketjuista koko Jatkoajassa.

Onko sun anti tälle palstalle mitään muuta kuin olla erimieltä yleisen mielipiteen kanssa?En tosiaan tarkoita,että et saisi olla sitä mieltä.On viihdyttävä lukea näitä sun lähettämiäsi viestejä palstalle.Järjestäen olet aina vähemmistön kannalla oli aihe mikä hyvänsä ja tuntuu,että koko kirjoittelusi periaate kumpuaa siitä,että pääset olemaan "yksilöllisesti omaa mieltä",vaikka kuinka helvetin tyhmää se olisikin.Tämä toki vain minun yksilöllinen mielipiteeni.En ymmärrä,mutta anna palaa vaan koska ilmeisesti se tuo hyvää oloa.

Ja ihan mielenkiinnosta kuulisin minkä takia tämä ketju on idioottimainen?Ihmiset eivät saisi keskustella ja pohtia kenelle pelaajalle on joskus tehty hyvä/huono soppari?

 

[Secondaryscoring]

Ja ihan mielenkiinnosta kuulisin minkä takia tämä ketju on idioottimainen?Ihmiset eivät saisi keskustella ja pohtia kenelle pelaajalle on joskus tehty hyvä/huono soppari?

Juuri sen takia että keskustellaan onko Nick Boninon sopimus hyvä vai huono, eipä tuossa paljon vaihtoehtoja ole. Kuten yleensäkin kaikki EL-sopimuksen päättyessä tehtävät sopimukset ovat hyvin lähellä toisiaan, poikkeuksena tietysti ne pari pelaajaa joka vuosikerrasta jotka ovat osoittaneet kuuluvansa liigan eliittiin 3 vuoden aikana.

Tämän takia on mielestäni typerää keskustella siitä onko jollekkin pelaajalle tehty hyvä tai huono RFA-sopimus.

 

[nixon74]

Juuri sen takia että keskustellaan onko Nick Boninon sopimus hyvä vai huono, eipä tuossa paljon vaihtoehtoja ole. Kuten yleensäkin kaikki EL-sopimuksen päättyessä tehtävät sopimukset ovat hyvin lähellä toisiaan, poikkeuksena tietysti ne pari pelaajaa joka vuosikerrasta jotka ovat osoittaneet kuuluvansa liigan eliittiin 3 vuoden aikana.

Tämän takia on mielestäni typerää keskustella siitä onko jollekkin pelaajalle tehty hyvä tai huono RFA-sopimus.

Ketjun tarkoitus kun ei ole analysoida mikä sopimus on ollut hyvä sopimuksen tekohetkellä vaan siitä, kuinka hyväksi kyseinen sopimus osoittauttuu nähtyjen peliotteiden myötä. Bonino on tällä hetkellä noin 60 pisteen vauhdissa ja vetää isoa roolia Ducksissa. Tämän kauden peliotteisiin nähden tuo sopimus on todella hyvä. Jos sinun pienessä maailmassasi tätä on vieläkään vaikea ymmärtää, niin ota huviksesi vaikka muut saman kaliiperin pelaajat tarkasteluun ja huomaa että kyseisillä kavereilla palkka on suunnilleen tuplat Boninon palkasta. Sopimuksia tarkastellessa relevantein keino kun on tarkastella muita pelaajaprofiililtaan samantyylisiä pelaajia ja näihin verrattuna Boninon sopimus on todella halpa. Nykyiseen markkina-arvoon suhteutettuna todella hyvä sopimus.

 

[Courier]

David Clarksonin ja Leafsin välillä kesällä solmitun 7v/36 750 000$ arvoisen sopimuksen enimmäinen vuosi ei ole mennyt ihan niin kuin elokuvissa.

57 pelissä on syntynyt tehot 5+6= 11 pts.

Ja tämän maalimäärän osalta riittää jännitettävää, että saako hän lopulta enemmän osumia kasaan kuin samoissa lukemissa olevat tunnetut snaipperit, kuten Tom Sestito, Patrick Bordeleu ja Shawn Thornton. Myös Brian McGrattan hengittää niskaan neljällä osumallaan ja hänellä on varmasti vielä oma sanansa sanottavana tähän kisaan. Tosin McGrattanin urakkaa vaikeuttaa se, että hän ei jostain syystä saa juuri ollenkaan ylivoima-aikaa (0,03 min/peli) kun vertaa Clarksoniin (0,58min/peli), ja tasakentällisin McGrattanilla on muita askareita mitkä pitää hoitaa ensiksi.

Vähän erilaisia nimiä, kuin mitä oli pari kautta sitten, kun Clarksonin kanssa 30 maaliin ylsivät Daniel Sedin, Patrick Marleau Rick Nash.

 

[Parker27]

Hyviä hakuja Courierilta. Takaa on tulossa vielä Calgaryn toinen maaliruisku Kevin Westgarth joka on iskenyt 45 ottelussa neljä maalia. Joten kovasti saa Clarkson tehdä että pitää nämä herrat takanaan kun kausi loppuu. Clarksonin kanssa samaan veneeseen voisi laittaa Ryan Malonen joka nauttii myös paljon parempaa sopimusta kuin Courierin mainitsemat pelaajat. Ja Malonenkin maalisarake taitaa näyttää lukemaa 5 tällä kaudella.

 

[JTX]

Malonen sopparia on sentään jäljellä enää yksi kokonainen kausi. Clarksonilla 6. Dave Bollandin 7-vuotista odotellessa.

 

[Parker27]

Hyvä huomio JTX. Itsellä oli jotenkin muistikuva että vielä ainakin yksi kausi olisi Malonella tämänkin jälkeen ollut jäljellä. Noh kaikkea ei voi muistaa.

 

[apulais-GM]

No tällä kaudella Clarkson saa vain 4,5 miljoonaa, joten ei ole paljon sen huonompi kuin Ruutu (5 milj.) tai Leino (4 milj.). Mutta kolmen ja neljän kauden päästä kun hänelle on lyötävä 7 miljoonaa tiskiin per kausi, niin voi olla, että siinä pukkaa tuskanhikeä ja muutama krokotiilinkyynelkin poskele vierähtää.

Jopa naurattaa kun miettii viime kesänä kuopattua Grabovskin viisivuotista 5,5 miljoonan sopimusta, ja sitten heti pestasivat Clarksonin tilalle.
Itse asiassa melko yllättävä liike oli Torontolta myös Phaneufin uusi megasopimus.


Onkin tullut tässä viime päivinä mietittyä erästä asiaa. Kun tähtipelaajille tehtiin ja tehdään pitkiä - siis todella pitkiä - sopimuksia, niin hyvänen aika, miksi sellaisia ei koskaan tarjota alempien ketjujen pelaajille?
Samantyylisiä kuin Islandersin sopimus Andrew MacDonaldin kanssa: 4 vuotta 550 000 per kausi. Ajatella, miten hyväksi tuo sopimus osoittautui seuran kannalta, sehän on sama kuin ilmaiseksi pelaisi, siksi että saa olla NHL:ssä.

Tai jollekin puolilupaavalle nuorelle ykkös-kakkoskierroksen varaukselle olisi voinut tarjota 10x2 miljoonaa, tai 7x2 miljoonaa. Tällaisia sopimuksia ei ole nähty, vaan ne on olleet enintään viisivuotisia. Ja sitten katsotaan uudelleen.
Mitähän Filppulakin olisi tuuminut, jos hänelle tarjotun 5x3 miljoonan sijasta olisikin tarjottu 8x3?
Siinä pelaaja joutuisi miettimään, että oho, otanko tällaisen sopimuksen vai saiskohan tästä vieläkin enemmän jos pidän pään kylmänä ja otan lyhyemmän sopimuksen? Noh tietysti agenttitoimistolla on omat ohjeensa ja linjauksensa, vaikka heilläkin se ansainta perustuu sopimuksen suuruuteen.

 

[nixon74]

Tai jollekin puolilupaavalle nuorelle ykkös-kakkoskierroksen varaukselle olisi voinut tarjota 10x2 miljoonaa, tai 7x2 miljoonaa. Tällaisia sopimuksia ei ole nähty, vaan ne on olleet enintään viisivuotisia. Ja sitten katsotaan uudelleen.
Mitähän Filppulakin olisi tuuminut, jos hänelle tarjotun 5x3 miljoonan sijasta olisikin tarjottu 8x3?
Siinä pelaaja joutuisi miettimään, että oho, otanko tällaisen sopimuksen vai saiskohan tästä vieläkin enemmän jos pidän pään kylmänä ja otan lyhyemmän sopimuksen? Noh tietysti agenttitoimistolla on omat ohjeensa ja linjauksensa, vaikka heilläkin se ansainta perustuu sopimuksen suuruuteen.

Uudessa CBA:ssa sopimukset saavat olla enintään 7 vuoden pituisia. Mikäli kyseessä on jatkosopimus samaan seuraan, saa sopimuksella olla pituutta 8 vuotta. Tulokkaiden osalta taasen sopimuksella voi olla pituutta enintään 3 vuotta, riippuen siitä minkä ikäisenä sopimus tehdään.

 

[Dissonanssi]

No tällä kaudella Clarkson saa vain 4,5 miljoonaa, joten ei ole paljon sen huonompi kuin Ruutu (5 milj.) tai Leino (4 milj.). Mutta kolmen ja neljän kauden päästä kun hänelle on lyötävä 7 miljoonaa tiskiin per kausi, niin voi olla, että siinä pukkaa tuskanhikeä ja muutama krokotiilinkyynelkin poskele vierähtää.

Jopa naurattaa kun miettii viime kesänä kuopattua Grabovskin viisivuotista 5,5 miljoonan sopimusta, ja sitten heti pestasivat Clarksonin tilalle.
Itse asiassa melko yllättävä liike oli Torontolta myös Phaneufin uusi megasopimus.


Onkin tullut tässä viime päivinä mietittyä erästä asiaa. Kun tähtipelaajille tehtiin ja tehdään pitkiä - siis todella pitkiä - sopimuksia, niin hyvänen aika, miksi sellaisia ei koskaan tarjota alempien ketjujen pelaajille?
Samantyylisiä kuin Islandersin sopimus Andrew MacDonaldin kanssa: 4 vuotta 550 000 per kausi. Ajatella, miten hyväksi tuo sopimus osoittautui seuran kannalta, sehän on sama kuin ilmaiseksi pelaisi, siksi että saa olla NHL:ssä.

Tai jollekin puolilupaavalle nuorelle ykkös-kakkoskierroksen varaukselle olisi voinut tarjota 10x2 miljoonaa, tai 7x2 miljoonaa. Tällaisia sopimuksia ei ole nähty, vaan ne on olleet enintään viisivuotisia. Ja sitten katsotaan uudelleen.
Mitähän Filppulakin olisi tuuminut, jos hänelle tarjotun 5x3 miljoonan sijasta olisikin tarjottu 8x3?
Siinä pelaaja joutuisi miettimään, että oho, otanko tällaisen sopimuksen vai saiskohan tästä vieläkin enemmän jos pidän pään kylmänä ja otan lyhyemmän sopimuksen? Noh tietysti agenttitoimistolla on omat ohjeensa ja linjauksensa, vaikka heilläkin se ansainta perustuu sopimuksen suuruuteen.

En usko, että valtaosassakaan tapauksia seurat itse haluavat solmia noita pitkiä sopimuksia. Kyse on enemmänkin markkinalogiikasta. Tasonsa osoittaneilla pelaajilla on suurta kysyntää ja tarjonta on jatkuvasti pienenemään päin. Tilanne ei noilla alakenttien miehillä ole sama, koska tarjontaa on paljon enemmän. Riskien hallinnan näkökulmasta pitkät sopimukset ovat valtaosassa tapauksissa negatiivinen tekijä. Buffalon entinen omistaja Golisanohan totesi, että jos vain olisi mahdollista, hän tekisi pelaajille ainoastaan ottelumääriin sidottuja sopimuksia - ja aika hyvinhän tällä tavalla sitten ne parhaimmat UFA-kaverit menetettiin tavalla tai toisella.

 

[apulais-GM]

Uudessa CBA:ssa sopimukset saavat olla enintään 7 vuoden pituisia. Mikäli kyseessä on jatkosopimus samaan seuraan, saa sopimuksella olla pituutta 8 vuotta. Tulokkaiden osalta taasen sopimuksella voi olla pituutta enintään 3 vuotta, riippuen siitä minkä ikäisenä sopimus tehdään.

Niin no en tiedä onko Jatkoajan käyttäjissä sellaisia jotka eivät noita juttuja tienneet, mutta tulipahan nyt kaikille selväksi.

En usko, että valtaosassakaan tapauksia seurat itse haluavat solmia noita pitkiä sopimuksia. Kyse on enemmänkin markkinalogiikasta. Tasonsa osoittaneilla pelaajilla on suurta kysyntää ja tarjonta on jatkuvasti pienenemään päin. Tilanne ei noilla alakenttien miehillä ole sama, koska tarjontaa on paljon enemmän. Riskien hallinnan näkökulmasta pitkät sopimukset ovat valtaosassa tapauksissa negatiivinen tekijä.

Luulisi sentään, että edes muutaman kerran kohtuullisen potentiaaliselle pelaajalle olisi tarjottu pitkää sopimusta joka vuosien päästä olisi halpa. On tehty vain pitkiä ja kalliita sopimuksia, miksi siis ei pitkiä ja vähän halvempia.

 

[Dissonanssi]

Luulisi sentään, että edes muutaman kerran kohtuullisen potentiaaliselle pelaajalle olisi tarjottu pitkää sopimusta joka vuosien päästä olisi halpa. On tehty vain pitkiä ja kalliita sopimuksia, miksi siis ei pitkiä ja vähän halvempia.

No onhan noita solmittu, eikä aina edes vain "kohtuullisen" potentiaaliselle. Esim. nyt Tavares. Samoin Cody Hodgsonin ja Adam Henriquen sopimukset mielestäni ovat malliltaan enemmän tuollaisia, jotka pyrkivät olemaan halpoja pidemmän päälle (toki vain caphittia tarkastellen).

Nuo RFA-vuodet vain hieman sotkevat tuota sopimusten pituuden logiikkaa, koska pääsääntöisesti nämä nuoret pelaajat eivät kilpaile vapailla markkinoilla, kun neuvottelevat jatkosopimuksista.

 

[Wild-Chester]

No tällä kaudella Clarkson saa vain 4,5 miljoonaa, joten ei ole paljon sen huonompi kuin Ruutu (5 milj.) tai Leino (4 milj.). Mutta kolmen ja neljän kauden päästä kun hänelle on lyötävä 7 miljoonaa tiskiin per kausi, niin voi olla, että siinä pukkaa tuskanhikeä ja muutama krokotiilinkyynelkin poskele vierähtää.

En usko että Maple Leafsin kaltaiselle upporikkaalle organisaatiolle on väliä sillä varsinaisella rahamäärällä joka heidän täytyy maksaa vuosittain, kun ymmärtääkseni sopimus kuitenkin rasittaa cappia saman verran joka vuosi?
Mutta siis tosiaan onhan tuo Clarksonin sopimus tällä hetkellä melko katastrofi.

 

[Puoliveltto]

Luulisi sentään, että edes muutaman kerran kohtuullisen potentiaaliselle pelaajalle olisi tarjottu pitkää sopimusta joka vuosien päästä olisi halpa. On tehty vain pitkiä ja kalliita sopimuksia, miksi siis ei pitkiä ja vähän halvempia.

Travis Hamonicin diili Islandersiin on askel tähän suuntaan: 7 vuotta, 27 miljoonaa, caphit 3,85 per kausi. Islesin matseja enemmän katsoneet osaavat kertoa paremmin minkälaista potentiaalia tässä jampassa on.

Linkki capgeek.comiin.

 

[apulais-GM]

No onhan noita solmittu, eikä aina edes vain "kohtuullisen" potentiaaliselle. Esim. nyt Tavares. Samoin Cody Hodgsonin ja Adam Henriquen sopimukset mielestäni ovat malliltaan enemmän tuollaisia, jotka pyrkivät olemaan halpoja pidemmän päälle (toki vain caphittia tarkastellen).

Nuo RFA-vuodet vain hieman sotkevat tuota sopimusten pituuden logiikkaa, koska pääsääntöisesti nämä nuoret pelaajat eivät kilpaile vapailla markkinoilla, kun neuvottelevat jatkosopimuksista.

Noo joo, onhan tuo Tavaresin sopimus tunnetusti halvaksi osoittautunut ja pitkä. Se kun vielä solmittiin jo vuosi ennen tulokassopimuksen päättymistä. Ajatellaas jos hän olisi päässyt neuvottelemaan sitä isoa sopimusta 2012 tai 2013. Nyt olisi maksettava kasilla alkava, ehkä ysilläkin.

Valitettavasti en voi yhtyä näkemykseesi Hodgsonin ja Henriquen kohdalla. Tai no Hodgson voi kyllä tulla 60 pisteen pelaajaksi myöhemmin, ja sitten se sopimus näyttäisi halvalta. Kummankaan näytöt ajalta ennen noita sopimuksia eivät kummoisia olleet.
James van Riemsdykin samantyylinen sopimus tosin voi tehdä hänestä vangin, sillä se on peräti kuusivuotinen. Tosin noissahan monesti on ensimmäiset vuodet halpoja ja viimeiset kalliimpia, jolloin ne voivatkin mennä aika hyvin kohdalleen, cap hitin ollessa mitä on.

Enemmän kaipaisi kuitenkin oveluutta ja onnistumisen iloa sinne NHL-seurojen toimistoille, silleen että jes, kusetettiin sitä, olipas kaveri helposti ohjailtavissa kun vähän vilautti setelitukkoa, tässä tulee vielä miljoonien säästö seuralle vuosien mittaan.
Eikä silleen että haluamme sinua, rakastamme sinua, olet tärkeä meille, välitämme sinusta, annamme kaikkemme sinulle ja tekisimme mitä vain pitääksemme sinut lähellämme. Mitä ikinä pyydät, tuomme sen jalkojesi juureen. Sano että jäät luoksemme, ikuisesti.

 

[apulais-GM]

Travis Hamonicin diili Islandersiin on askel tähän suuntaan: 7 vuotta, 27 miljoonaa, caphit 3,85 per kausi. Islesin matseja enemmän katsoneet osaavat kertoa paremmin minkälaista potentiaalia tässä jampassa on.

No onhan tuossa kieltämättä jotakin kiinnostavia elementtejä. Seitsenvuotinen sopimus loppuu kun hän täyttää 30, ja varsinkin ensimmäiset pari kautta on halpoja. Ja onhan selvää, että Hamonicin arvo tulee ylittämään tuon 3,85 miljoonaa jossakin vaiheessa, tai hc-fanien mielestä se on sitä jo nyt.

Islandersilla on Tavaresin ja Hamonicin ohella tietysti Okposon ja Nielsenin halvat sopimukset voimassa vielä pari kautta, että siinä mielessä erittäinkin hyvää työtä siellä on tehty.

 

[Footless]

En usko että Maple Leafsin kaltaiselle upporikkaalle organisaatiolle on väliä sillä varsinaisella rahamäärällä joka heidän täytyy maksaa vuosittain, kun ymmärtääkseni sopimus kuitenkin rasittaa cappia saman verran joka vuosi?
Mutta siis tosiaan onhan tuo Clarksonin sopimus tällä hetkellä melko katastrofi.

Voittoa se MLSE:kin haluaa tehdä, ei Rogers siitä turhaan maksanut yli miljardia kolme vuotta sitten. Tavoitteena olisi tietysti päästä edes pudotuspeleihin joka kausi, ulos jääminen tarkoittaa heti jotain ~20 miljoonan lovea tuloissa. Jos siihen päälle maksellaan kaikenlaisesta paskasta täysin turhaan, on varmaa että MLSE:n suunnalta alkaa tulla painetta vaihdoksille johdossa.

Yksi vuosi seitsemästä pelattu aivan päin helvettiä, kuusi vuotta aikaa vakuuttaa. Ensi kausi väkisinkin on parempi, ei tuosta oikein voi huonommaksi laittaa. Jos vaikka saisi pelattua vähän ehjemmän kauden ja toivottavasti nyt ei ihan hirveitä paineita kasaa itselleen, ennen tämän kauden alkua hype Torontossa oli melko mittavaa miehen ympärillä.

 

[Wild-Chester]

Voittoa se MLSE:kin haluaa tehdä, ei Rogers siitä turhaan maksanut yli miljardia kolme vuotta sitten. Tavoitteena olisi tietysti päästä edes pudotuspeleihin joka kausi, ulos jääminen tarkoittaa heti jotain ~20 miljoonan lovea tuloissa. Jos siihen päälle maksellaan kaikenlaisesta paskasta täysin turhaan, on varmaa että MLSE:n suunnalta alkaa tulla painetta vaihdoksille johdossa..

Ulosantini saattoi hieman ontua, tarkoitin että Maple Leafsin tapauksessa "ylipalkkauksesta" nauttivan pelaajan kohdalla suurempi paha on varmasti se että pelaaja haukkaa pelilliseen arvoonsa nähden liian suuren palan cap-tilasta kuin se että organisaatio joutuu maksamaan muutaman miljoonan liikaa rahaa ko. pelaajalle.

 

[Lombardi18]

Islandersilla on Tavaresin ja Hamonicin ohella tietysti Okposon ja Nielsenin halvat sopimukset voimassa vielä pari kautta, että siinä mielessä erittäinkin hyvää työtä siellä on tehty.

Totta, etenkin tuo Tavaresin sopimus on mielestäni tällä hetkellä yksi NHL:n parhaista, ellei jopa paras sopimus. Eikä nuo Hamonicin, Okposon ja Nielsenin sopimukset Tavaresille kauheasti kalpene, mutta kyllä tuo Tavaresin sopimus on kerrassaan loistava mielestäni.

Washingtonista omaa silmää miellyttää erityisesti Alzner-Carlson kaksikon sopimukset. Toisaalta löytyy sieltä myös pari vähemmän kehuttavaa sopparia.

 

[larzzon]

Travis Hamonicin diili Islandersiin on askel tähän suuntaan: 7 vuotta, 27 miljoonaa, caphit 3,85 per kausi. Islesin matseja enemmän katsoneet osaavat kertoa paremmin minkälaista potentiaalia tässä jampassa on.

On sopimuksensa arvoinen jo nykyään. Moderni shutdown-pakki: paitsi että on iso ja ilkeä, liikkuu erinomaisesti ja osaa pelata myös kiekkoa. Saisi kesällä vapaana agenttina saman kuin Girardi, mutta eväitä on edelleen kehittyä.

 

[ipaz]

Nuo haluttujen UFA-pelaajien pitkät ja rahakkaat sopimukset ovat enemmänkin markkinoiden aiheuttama "harha", kuin pelaajan todellinen arvo. Leafs maksoi Clarksonille enemmän kuin tarpeeksi, koska joukkue halusi parhaan mahdollisen markkinoilla olevan power forwardin vahvistamaan hyökkäystään. Jos Leafs ei olisi tarjonnut kunnolla, niin Clarkson olisi menny jonnekin muualle - jos ei nyt ihan noin isolla, niin ainakin hyvin rahakkaalla sopimuksella.

Kysyntä määrää pelaajan arvon sillä hetkellä ja Clarksonilla oli useita tarjouksia joihin tarttua. Managerit voivat vain arvuutella että minkä arvoista ja pituista pahvia se kollega tarjoaa. Tässä vaiheessa tulee esiin pelaajan (tai vaimon) mielipide, että mikä on hänelle itselleen parasta: helvetisti rahaa jostain vai meneminen huippujoukkueeseen hieman pienemmällä korvauksella. Clarksonilla oli kesällä mahdollisuus päästä kotikaupunkiinsa, jonka joukkue näytti viime kevään jälkeen vihdoinkin potentiaaliselta menestyjältä ja jota valmensi muutaman vuoden takainen mestarivalmentaja. Toronto siis ei periaatteessa antanut muille joukkueille mahdollisuutta Clarksoniin tarjoamalla tuota huikeaa sopimusta. Näitä on nähty useita vuosien saatossa eri pelaajille.

Pitkän sopimuksen tarjoaminen varsinkin NTC-lausekkeilla on suuri riski joukkeelle. Jotkut pelaajat pelaavat paremmin kun ei tarvitse huolehtia muusta kun kiekosta. Ei tarvitse pelätä että treidataan pois ja taas hankkia asunto ja lapsille koulut jne. Toiset taas mukautuvat liikaakin ja suurin palo pelaamiseen katoaa. Eivät siis pelaa huonosti, mutta sellainen sidneycrosbymainen voitonhimo vähenee. On siis saavutettu yksi pykälä urallaan ja alitajunta kertoo sen riittävän. Uusi tilanne sekoittaa pasmat ja pelin, mutta siitäkin voi päästä yli alá Ryan Getzlaf.

Pitkän sopimuksen onnistumista ei pidä arvioida yhden kauden jälkeen, mutta jos kolmannella kaudella homma ei toimi, niin silloin ollaan menty metsään ja pitää alkaa etsimään vaihtoehtoja. Torontolle ei olisi mahdotonta haudata Clarkson AHL:ään talouden puolesta, mutta en muista onko se enää mahdollista. Joku uusi Redden-pykälä taisi tulla CBA:han, joka estää tuollaisen toiminnan nykyään. Tai siis ainakin palkka lasketaan capiin.

 

[rottamies]

Clarksonia ei tosiaan voi AHL:n puolelle haudata, yhden suunnan sopimukset rasittavat capia minimipalkan (nyt $550 000) + $375 000 yhteissummalla vähennettynä, eli Clarksonin tapauksessa $4,325M nasahtaa caphitina vaikka mies AHL:n puolelle päätyisi.

Clarksonin sopimuksen rakenteesa on sekin hauska puoli, että vaikka mies kahden-kolmen kauden jälkeen ostettaisiin ulos, niin kyhnyä jää rehevästi käteen kun kolmannella kaudella palkka nousee 5,5 miljoonaan ja neljäs sekä viides kausi mennään jo 7 miljoonassa.

Rahaa Leafsilla toki on tuo tarvittaessa hoitaa, mutta kuitenkin.

 

[ipaz]

Kesällä muuten oli juttua että Clarkson otti Torontossa "kotiseutualennusta" eli joku olisi tarjonnut vieläkin isompaa sopimusta. Huhut kertovat että Edmonton...

 

[TAM]

Kesällä muuten oli juttua että Clarkson otti Torontossa "kotiseutualennusta" eli joku olisi tarjonnut vieläkin isompaa sopimusta. Huhut kertovat että Edmonton...

Aika varmanahan sitä pidetään, että Oilers olisi ollut valmis maksamaan vielä paremmin. Tosin toiset huhut tai arviot kertovat, että Clarkson tarkoituksella halusi niin ison osan palkastaan allekirjoitusbonuksina. Ei sitten se ulosostaminen olisi niin houkuttelevaa. No kuulostaa aika kaukaa haetulta, mutta joku syyhän niiden bonusten isoon osuuteen on.