Palkka-ale tulee, oletko valmis?

[ipaz]

Irtisanominen on Suomessa halpaa. Jos saa jonkin vähänkin tuotannollis-taloudelliselta syyltä näyttävän perusteen keksittyä, työntekijästä pääsee eroon parin kuukauden palkkaa vastaavalla summalla.

En tosin tiedä irtisanomiskustannuksista muissa maissa juurikaan. Saksassa korvaukset perusteettomasta irtisanomisesta liikkuvat kuitenkin käsittääkseni aivan muissa summissa kuin nämä meidän kipurahat.

Ja Tanskassa se on vieläkin halvempaa. Tanskassa on ollut jo vuosia joustoturvamalli, jossa irtisanomisaikaa ei ole ollut, tai se on ollut erittäin lyhyt. Samalla työttömyysturva on riittävän hyvällä tasolla, jolloin työttömäksi jääminen ei ole katastrofi. Sinne tämän tavan toi aikanaan vasemmistohallitus. Tanskassa on ollut pitkään periaatteessa täystyöllisyys, koska yritykset ovat uskaltaneet palkata työntekijöitä sillä periaatteella, että huonojen aikojen tullessa tai sopimattoman työntekijän ollessa kyseessä heistä pääsee nopeasti eroon. Ja sama työntekijälle, jos työ tai pomon naama ei miellytä, niin voi lähteä nopeasti muualle töihin ilman pelkoa karensseista. Työvoiman liikkuuvuus on aivan eri luokkaa kun Suomessa ja uuden työn on saanut helposti.

Tälläisessa järjestelmässä työntekijän vastuu omasta työstään ja motivaatiostaan työhön kasvaa ja samalla työn tehokkuus paranee. Tanskassa työn verotus on tosin vieläkin kovempaa, koska nuo kovat työttömyyskorvaukset pitää maksaa. Muistan joskus jutelleeni koulutuksessa tanskalaisen kollegan kanssa, joka kertoi tienaavansa bruttona n. 4000 euroa kun itse tienasin samasta työstä 2500. Tätä ihmetellessäni hän mainitsi veroprosenttinsa olevan 49. Tanskan malli on tuonut suuren vaihtuvuuden työelämään ja jossain on arvioitu peräti 30% tekijöistä vaihtavan työpaikkaa vuosittain. Juuttien maassa tuohon malliin ollaan yleisesti tyytyväisiä, koska se luo vapautta sekä työntekijälle että työnantajalle.

 

[Satunnainen]

Irtisanominen on Suomessa halpaa. Jos saa jonkin vähänkin tuotannollis-taloudelliselta syyltä näyttävän perusteen keksittyä, työntekijästä pääsee eroon parin kuukauden palkkaa vastaavalla summalla.

Tuo parin kuukauden palkkakaan ei tietenkään ole vastikkeetonta, joten sikäli irtisanominen on periaatteessa lähes ilmaista. YT-neuvottelut pitää mahdollisesti järjestää, ja oliko nyt niin, että työntekijä voi joitain päiviä irtisanomisaikana käyttää työnhakuun.

En tosin tiedä irtisanomiskustannuksista muissa maissa juurikaan. Saksassa korvaukset perusteettomasta irtisanomisesta liikkuvat kuitenkin käsittääkseni aivan muissa summissa kuin nämä meidän kipurahat.

Saksassa tosiaan maksetaan irtisanotuille korvaukset, joiden suuruus riippuu ainakin työsuhteen kestoista, ja taso voi käsittääkseni nousta aina vuosipalkaa suuremmaksi. Ja näin siis, vaikka irtisanominen olisi täysin laillinen.

 

[Śmierć]

Näin se on tietoalallakin. En ollut aikaisemmin kuullutkaan että jossain maksetaan palkkaa syömisestäkin.

Ainakin meillä se on yleensä ollut palkallisena, ellei ole ehtinyt koko tunniksi pitämään taukoa. Tuossa, kun yöllä ajelet rekalla paikasta toiseen, niin ruokatauko on aina päivästä riippuen siinä välissä, kun sen ehdit pitämään. Joskus olen miettinyt, että kuinka helppoa se olisi, kun ruokatauko olisi aina määrätty tiettyyn kellonaikaan ja hommat voisi jättää siihen odottamaan siksi aikaa. Täällä, kun on lähtö- ja saapumisajat, niin ei siinä kauheasti voi soveltaa.

Tosin nyt on tulossa mielenkiintoista vääntöä yhden asian kanssa, kun eräässä paikassa ollaan se reilu tunti terminaalialueella, niin johtoporras on sitä mieltä, että tuosta voi helposti sen tunnin palkattoman ottaa pois. Ongelma on vain siinä, kun purun jälkeen pitäisi laitteet siirtää toisiin laitureihin, niin ei se mielestäni ole mitään palkatonta taukoa. Ja toisaalta, kyseenalaistan myös senkin, että kun olet jossain alueella jumissa, koska laitteet ovat laiturissa, niin missä helvetissä siinä sitten syödään?

 

[Edustaja]

Jos näin on, niin silloinhan suomalainen työn hinta voisi olla vieläkin edullisempaa työnantajalle ilman pekkasvapaita. Ja silti työntekijälle jäisi sama raha käteen - mutta menettäisi nämä lahjavapaansa.

Ei pekkaset edelleenkään ole mikään lahjavapaa. Pekkaset oli aikoinaan lähes kaikilla duunareilla. Esim. Kaupan ala ja Paperi vaihtoi pekkasensa rahaan. Olisi väärin niitä aloja kohtaan, jotka ovat halunneet tähän saakka säilyttää pekkaset, jos ne nyt otettaisiin heiltä pois ilman korvausta.

 

[Sisäliitin]

Ei pekkaset edelleenkään ole mikään lahjavapaa. Pekkaset oli aikoinaan lähes kaikilla duunareilla. Esim. Kaupan ala ja Paperi vaihtoi pekkasensa rahaan. Olisi väärin niitä aloja kohtaan, jotka ovat halunneet tähän saakka säilyttää pekkaset, jos ne nyt otettaisiin heiltä pois ilman korvausta.

Eihän nykypäivänä pekkasia ole kuin jossain telakoilla ja satunnaisissa tehtaissa. Näistä kommunismin jäänteistä pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti.

 

[Śmierć]

Eihän nykypäipänä pekkasia ole kuin jossain telakoilla ja satunnaisissa tehtaissa. Näistä kommunismin jäänteistä pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti.

Kyllä meillä ainakin näissä ajohommissa on.

Ja mielestäni se on ihan hyvä järjestelmä, varsinkin kun meillä on se kuusi arkipäivää viikossa.

 

[Edustaja]

Eihän nykypäipänä pekkasia ole kuin jossain telakoilla ja satunnaisissa tehtaissa. Näistä kommunismin jäänteistä pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti.

Niin ja sen eroon pääsemisen tulee tapahtua samalla kaavalla kuin kaikilla muillakin aloilla on jo tehty, eli korottamalla vastaavalla määrällä taulukkopalkkoja. Esim meidän alalla se tarkoittaisi 8,75% korotuksia kuukausipalkkoihin.

Ja kun seuraavaksi aletaan vaatia vuosilomien poistamista, vetoamalla komminismin jäänteisiin, tulee kuukausipalkkoja korottaa kaikilla aloilla vähintään 26,25%. Vai oletko sitä mieltä, että jos meidän ala myy ensin vuosilomansa 892 euron korotuksella kuukausipalkkaan, niin sen jälkeen on oikein että vuosilomat otetaan koko Suomessa kaikilta aloilta kerralla pois ilman korvausta?

 

[Kisapuisto]

Tulee mieleen, että kuinka paljon Saksassa maksetaan vapaista. Vuosilomat, sairaspäivät jne. varmasti, mutta mahtaako olla "pekkasia" tai siihen verrattavia vapaita. Tarkoitan tällä siis sitä, että kun Suomessa työnantaja maksaa 31,10 euroa tunnilta, josta työntekijä saa esim. 17 euroa, niin paljonko saksalainen duunari saa itselleen tuosta 31 eurosta. Eli maksaako saksalainen yrittäjä konkreettisesti enemmän tehdystä työstä kuin suomalainen? Jos näin on, niin silloinhan suomalainen työn hinta voisi olla vieläkin edullisempaa työnantajalle ilman pekkasvapaita. Ja silti työntekijälle jäisi sama raha käteen - mutta menettäisi nämä lahjavapaansa. Tulipas selitettyä sekavasti...

Eli sä et todellakaan ymmärrä, miksi pekkaset on joillakin aloilla olemassa? Näillä aloilla, missä pekkaset on käytössä, viikoittainen työtuntimäärä on 40 h. Niillä, missä ne ei ole käytössä, työtuntimäärä on 37,5 h. Joten poistamalla pekkaset myös työntekijän työtuntimäärä laskisi ja näin ollen työnantaja joutuisi palkkaamaan lisää työntekijöitä tekemään ne puuttuvat tunnit sillä eihän se työ mihinkään häviä tai sitten maksamaan lisää liksaa ylitöistä. Joten missä se säästö sille työnantajalle tulee, jos pekkaset poistettaisiin?

Eihän nykypäivänä pekkasia ole kuin jossain telakoilla ja satunnaisissa tehtaissa. Näistä kommunismin jäänteistä pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti.

Miksi pitäisi? Mitä se on sinulta pois, että jollakin työpaikalla on pekkaset käytössä? Ihan yhtä paljon he tekevät tuntimäärällisesti töitä vuodessa kuin tehdään niillä aloilla, joissa pekkasia ei ole käytössä.

Niin ja sen eroon pääsemisen tulee tapahtua samalla kaavalla kuin kaikilla muillakin aloilla on jo tehty, eli korottamalla vastaavalla määrällä taulukkopalkkoja. Esim meidän alalla se tarkoittaisi 8,75% korotuksia kuukausipalkkoihin.

Tai sitten vähentämällä sitä viikkotyömäärää sillä 2,5 tunnilla. Jotka jonkun muun pitäisi tulla tekemään, eli työnantaja ei säästäisi yhtään mitään, ehkä jopa päinvastoin.

 

[Freddie Freeloader]

Tai sitten vähentämällä sitä viikkotyömäärää sillä 2,5 tunnilla. Jotka jonkun muun pitäisi tulla tekemään, eli työnantaja ei säästäisi yhtään mitään, ehkä jopa päinvastoin.

Väärin. Työajan lyhentäminen on työnantajan kannalta olennaisesti parempi vaihtoehto kuin pekkasvapaat. Töiden suunnittelu ja järjestely on paljon helpompaa ja taloudellisempaa, kun kaikki ovat yhtä aikaa töissä, eikä tietyt hommat seiso sen takia, että niiden tekijät luuhaavat jossain pekkasilla silloin, kun muut ovat töissä.

 

[DAF]

Ja Tanskassa se on vieläkin halvempaa. Tanskassa on ollut jo vuosia joustoturvamalli, jossa irtisanomisaikaa ei ole ollut, tai se on ollut erittäin lyhyt. Samalla työttömyysturva on riittävän hyvällä tasolla, jolloin työttömäksi jääminen ei ole katastrofi. Sinne tämän tavan toi aikanaan vasemmistohallitus. Tanskassa on ollut pitkään periaatteessa täystyöllisyys, koska yritykset ovat uskaltaneet palkata työntekijöitä sillä periaatteella, että huonojen aikojen tullessa tai sopimattoman työntekijän ollessa kyseessä heistä pääsee nopeasti eroon.

Ei ole muuten enää täystyöllisyys, maassahan oli käytännössä työvoimapula pitkään. Nyt työttömyysluku on jossain vajaassa viidessä prosentissa ja Tanskassa on ISO ongelma vastavalmistuneiden ja ylipäätään nuorison työttömyydestä (yli 30 %). Juuri eilen tanskalaisen kollegan kanssa tästä pitkään keskustelin.

Sinänsä flexicurity toimii siellä hyvin ja sehän oli Suomessakin esimerkkinä - ongelma vain, että järjestelmä on julkistalouden osalta helvetin kallis. Voi säästää jossain toisaalla, mutta jos ajatellaan kuten esimerkiksi tällä palstalla aika moni, eli kaavamaista julkisen sektorin kokoa, sitä se malli paisuttaa.

 

[Kisapuisto]

Väärin. Työajan lyhentäminen on työnantajan kannalta olennaisesti parempi vaihtoehto kuin pekkasvapaat. Töiden suunnittelu ja järjestely on paljon helpompaa ja taloudellisempaa, kun kaikki ovat yhtä aikaa töissä, eikä tietyt hommat seiso sen takia, että niiden tekijät luuhaavat jossain pekkasilla silloin, kun muut ovat töissä.

Ei ainakaan meidän alalla yksikään bussi seiso pihassa eli työt ole keskeytyksissä sen takia, että joku on pekkasvapailla tai muuten lomalla. Enkä kyllä tiedä, että millähän alalla työt pannaan seis, jos joku on pekkasilla? Kerrotko jonkun esimerkin?

 

[Freddie Freeloader]

Ei ainakaan meidän alalla yksikään bussi seiso pihassa eli työt ole keskeytyksissä sen takia, että joku on pekkasvapailla tai muuten lomalla. Enkä kyllä tiedä, että millähän alalla työt pannaan seis, jos joku on pekkasilla? Kerrotko jonkun esimerkin?

Et ilmeisesti ole ollut töissä valmistavassa teollisuudessa? Ei töitä tietenkään panna kokonaan seis, mutta esimerkiksi kokoonpanolinja ruuhkautuu ja pysähtyy, jos joku vaihetyöntekijä on sieltä välistä pois, ellei kukaan paikkaa häntä.

Käytännössä tietenkin on niin, että työnantaja joutuu näiden pekkasvapaiden paikkaamisen takia pitämään palkkalistoillaan ylimääräistä väkeä, josta aiheutuu tarpeettomia kustannuksia.

 

[Kisapuisto]

Et ilmeisesti ole ollut töissä valmistavassa teollisuudessa? Ei töitä tietenkään panna kokonaan seis, mutta esimerkiksi kokoonpanolinja ruuhkautuu ja pysähtyy, jos joku vaihetyöntekijä on sieltä välistä pois, ellei kukaan paikkaa häntä.

Käytännössä tietenkin on niin, että työnantaja joutuu näiden pekkasvapaiden paikkaamisen takia pitämään palkkalistoillaan ylimääräistä väkeä, josta aiheutuu tarpeettomia kustannuksia.

En ole ollut töissä valmistavassa teollisuudessa, mutta olen ollut monissa työpaikoissa, joissa pekkaset ovat olleet käytössä, eikä niissä yhdessäkään ole pekkasten pitämisellä ollut mitään vaikutusta työn sujuvuuteen.

Meinaatko, että jos pekkaset poistettaisiin, niin työnantajan kulut laskisivat? Se tarkoittaisi sitä, että jokaisen työntekijän viikkotuntien määrä laskisi 2,5 h. Ja ihmisiä pitäisi palkata tekemään ne. Tai sitten tehtäisiin ylitöitä. Miten tämä vähentäisi työnantajan kuluja?

 

[Aces High]

Meinaatko, että jos pekkaset poistettaisiin, niin työnantajan kulut laskisivat? Se tarkoittaisi sitä, että jokaisen työntekijän viikkotuntien määrä laskisi 2,5 h. Ja ihmisiä pitäisi palkata tekemään ne. Tai sitten tehtäisiin ylitöitä. Miten tämä vähentäisi työnantajan kuluja?

Vaikken Freddie olekaan, niin tarkistapa matematiikka. Tarvitaanko ylitöitä tai lisäväkeä, eikö pekkasilla oleva työntekijä vaikuta vähentävästi tehtyihin tunteihin?

 

[Edustaja]

Et ilmeisesti ole ollut töissä valmistavassa teollisuudessa? Ei töitä tietenkään panna kokonaan seis, mutta esimerkiksi kokoonpanolinja ruuhkautuu ja pysähtyy, jos joku vaihetyöntekijä on sieltä välistä pois, ellei kukaan paikkaa häntä.

Käytännössä tietenkin on niin, että työnantaja joutuu näiden pekkasvapaiden paikkaamisen takia pitämään palkkalistoillaan ylimääräistä väkeä, josta aiheutuu tarpeettomia kustannuksia.

Joo siellä sillain ja täällä tälläin. Meidän puljussa ei luultavasti tulisi työnantajalle kuuloonkaan pekkasten poistaminen. Työmäärä näet vaihtelee jokaisena viikonpäivänä rajustikin.

Esimerkki, jossa keskiarvovolyymi on 100 viikonpäivittäin:

Ma 80
Ti 150
Ke 100
To 140
Pe 70
La 50
Su 110

Tähän kun yhdistetään osittainen vuorotyö, niin melkoinen sekamelska tulee, vaikka työntekijöitä on alle 20. Pekkasvapaat on helppo pyytää/sijoittaa tasoittamaan työmäärien eroja eri viikonpäivinä. Toki muutama osa-aikainen helpottaa myös tuota. Tiedän 100% varmuudella, että työnantajallemme ei kovin hyvin sopisi pekkasten poistaminen. Joutuisivat vielä palkkaamaan lisää porukkaa hommiin, joita ei monesta ole tekemään, vaikka palkkaus on hyvä. Se on nähty tässä viimeisten vuosien aikana moneen kertaan.

 

[Toejoen Veikko]

Eihän nykypäivänä pekkasia ole kuin jossain telakoilla ja satunnaisissa tehtaissa. Näistä kommunismin jäänteistä pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti.

En näkisi asiaa noin mustavalkoisena. Joillain aloilla pekkaset ovat ihan toimiva juttu pelkästään palkansaajan hyvinvoinnin näkökulmasta ja ilman, että tuottavuus kärsii.

Olennaisempaa olisi leikata isosti julkisia menoja ja siten keventää yritysten ja palkansaajien rasitusta.

 

[Freddie Freeloader]

Tiedän 100% varmuudella, että työnantajallemme ei kovin hyvin sopisi pekkasten poistaminen. Joutuisivat vielä palkkaamaan lisää porukkaa hommiin, joita ei monesta ole tekemään, vaikka palkkaus on hyvä. Se on nähty tässä viimeisten vuosien aikana moneen kertaan.

Tällaisessa tapauksessa tulisikin ottaa käyttöön työajan jousto, jota työnantaja voisi kompensoida paikallisella palkallisella vapaalla.

Koko homman ydin onkin, että pitäisi pystyä nykyistä enemmän sopimaan paikallisesti siitä, että töissä ollaan silloin, kun niitä on enemmän ja vapaalla silloin, kun niitä vähemmän.

 

[hemppo]

Omalla alallani on onneksi edelleen pekkaset ja palkallinen ruokatauko, mutta mikäli työnantajapuoli vaatii niistä luopumista, ne voidaan myydä 0,7% hinnalla/pekkanen. Kuukausipalkkaan tulisi siis 12,5pp x 0,7% = 8,75% suuruinen korotus.

Avaisitko hieman tätä laskukaavaa?

Ja kun seuraavaksi aletaan vaatia vuosilomien poistamista, vetoamalla komminismin jäänteisiin, tulee kuukausipalkkoja korottaa kaikilla aloilla vähintään 26,25%.

Miten pääset tähän lukemaan?

 

[Pavlovin Koira]

En ole valmis.

Vastauksena otsikkoon. Korkeat verot ja kova hintataso, vieläkö kuoppaa pitäisi pienemmillä palkoillakin syventää. Suomalaisten ostovoima on jo nykyiselläänkin varsin kehnoa tasoa.

 

[Freddie Freeloader]

Meinaatko, että jos pekkaset poistettaisiin, niin työnantajan kulut laskisivat? Se tarkoittaisi sitä, että jokaisen työntekijän viikkotuntien määrä laskisi 2,5 h. Ja ihmisiä pitäisi palkata tekemään ne. Tai sitten tehtäisiin ylitöitä. Miten tämä vähentäisi työnantajan kuluja?

Kysymys on sellaisista asioista kuin tuotannon suunnittelu, kuormituslaskenta, käyttöaste ja ylikapasiteetti. Vaikka teoriassa pekkasista ei aiheudu työnantajalle laskennallisia kuluja, käytännössä ne kuitenkin aina aiheuttavat häiriöitä tuotantoon, jotka hidastavat tuotantoa, alentavat käyttöastetta ja aiheuttavat sitä kautta kustannuksia.

 

[Tarinankertoja]

Suomalaisten ostovoima on jo nykyiselläänkin varsin kehnoa tasoa.

Ostovoiman mukaan tarkasteltuna suomalainen palkansaaja oli vuonna 2006 eurooppalaisessa palkkavertailussa 13. sijallaan Euroopan maiden keskitasoa.
Sitten iski lama, mikä muuttui ja miten?
Ansioiden ostovoimassa vuonna 2010 kärkisijoilla olivat edelleen Norja ja Tanska, mutta mm. Saksan ja Ranskan palkansaajien ostovoima heikkeni eurooppalaisessa vertailussa. Suomalainen palkansaaja oli ansioiden ostovoimaltaan eurooppalaisittain yhdeksänneksi parhaiten palkattu. Kriisin aikana suomalaisten ostovoima ohitti Ranskan, Ruotsin ja Alankomaat. Vuonna 2010 suomalaisen palkansaajan ostovoimakorjattu ansio oli 17 % EU-maiden keskiarvoa suurempi, kun vuonna 2006 ero oli vain viisi prosenttia.
Palkkatason vertailussa kärkipään maat olivat vuonna 2010 suurelta osin samoja kuin vuonna 2006, mutta sijoitus oli osittain vaihtunut.
Teollisuuden ja rakentamisen toimialalla EU-maiden palkansaajat ansaitsivat vuonna 2010 keskimäärin 13,21 euroa tunnilta. Tuolloin palkansaajien keskimääräinen tuntiansio oli Suomessa 19,37, Ruotsissa 17,71, Tanskassa 28,09 ja Norjassa 29,69 euroa.

Teollisuudessa työskennellyt suomalainen palkansaaja oli vuonna 2010 viidenneksi parhaiten palkattu Euroopassa. Kun hintataso otetaan huomioon, sijoitus putosi yhdeksänneksi. Ohi menivät Belgia, Alankomaat ja Saksa.

Huomionarvoista on, että teollisuudessa suomalaiset palkansaajat ovat nousseet saksalaisia kollegoitaan paremmin palkatuiksi. Suomen korkeampi hintataso vaikutti kuitenkin niin, että vuonna 2010 ansioiden ostovoima huomioon otettuna suomalaiset ansaitsivat 8 prosenttia saksalaisia vähemmän. Vuonna 2006 ero oli vielä 20 prosenttia saksalaisten hyväksi.

Lähde: Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus

 

[Edustaja]

Avaisitko hieman tätä laskukaavaa?


Miten pääset tähän lukemaan?

Kaarlo Julkunen, silloinen Palvelualojen Ammattiliiton vpj kertoi minulle henkilökohtaisesti yhden ylimääräisen vapaapäivän/vuosi hinnaksi 0,7% kuukausipalkasta, kun kysyin häneltä miksi kaupan ala oli aiemmin luopunut pekkasista. Sama pätee tietysti arkipyhiin, lomiin, jne...

Lomia kertyy vuodessa 25 työpäivän verran ja lomarahoja siitä puolet, eli 12,5.
Näin tulee kertoimeksi 37,5 työ/vapaapäivää. 37,5 x 0,7% = 26,25%. Tämä on toki karkea arvio, mutta jokatapauksessa suuntaa-antava.

 

[Edustaja]

Vaikka teoriassa pekkasista ei aiheudu työnantajalle laskennallisia kuluja, käytännössä ne kuitenkin aina aiheuttavat häiriöitä tuotantoon, jotka hidastavat tuotantoa, alentavat käyttöastetta ja aiheuttavat sitä kautta kustannuksia.

Paskapuhetta. Olen puhunut aiheesta meidän yksikön päällikön kanssa, sekä konsernin tuotantojohtajan, toimitusjohtajan ja pääomistajan kanssa. Meidän puljun liikevaihto pyörii 50 miljoonan paikkeilla ja työntekijöitä on yhteensä lähes 150. Ei siis mikään nakkikioski, jos ei nyt Suomen suurimpiakaan firmoja.

 

[Freddie Freeloader]

Paskapuhetta. Olen puhunut aiheesta meidän yksikön päällikön kanssa, sekä konsernin tuotantojohtajan, toimitusjohtajan ja pääomistajan kanssa. Meidän puljun liikevaihto pyörii 50 miljoonan paikkeilla ja työntekijöitä on yhteensä lähes 150. Ei siis mikään nakkikioski, jos ei nyt Suomen suurimpiakaan firmoja.

Paskapuhetta itsellesi. Annoit esimerkin vain omasta alastasi, jossa pekkaset toimivat teidän tuotantorytminne eduksi. Luuletko tosiaan, että kaikkialla on samalla tavalla, koska olet oikein päässyt puhumaan asiasta johtajien kanssa?

Tällaisia tapauksia varten on työaikajoustot ja paikallinen sopiminen. Kuten aiemmin kirjoitin. Ei se ole mikään syy roikottaa pekkasia yleisesti yhä työnantajien riesana.

 

[Edustaja]

Tuolloin palkansaajien keskimääräinen tuntiansio oli Suomessa 19,37, Ruotsissa 17,71, Tanskassa 28,09 ja Norjassa 29,69 euroa.

Teollisuudessa työskennellyt suomalainen palkansaaja oli vuonna 2010 viidenneksi parhaiten palkattu Euroopassa. Kun hintataso otetaan huomioon, sijoitus putosi yhdeksänneksi. Ohi menivät Belgia, Alankomaat ja Saksa.

Kyllä sinunkin pitäisi ymmärtää se tosiasia, että keskimääräisellä tuntiansiolla voi pyyhkiä perseen. Mediaaniansio on se mikä ratkaisee kansan syvien rivien ostovoiman ja jos oikein pilkkua nussitaan niin mediaanitulo, jossa on myös työttömät, sairaat, vammaiset, eläkeläiset, yms huomioitu. En kylläkään osaa sanoa miten mediaaniansio muuttaa marssijärjestystä vertailtaessa suomalaisten ostovoimaa eurooppalaisten kanssa. Muuten tekstisi oli asiaa.

Näistä on väännetty jo vuosia kauppalehden palstoilla, jossa itsekin olen mukana. Aikoinaan viime vuosituhannen puolella, kun aloitin asuntosijoittamisen, kiinnostuin ylipäätään talouteen vaikuttavista tekijöistä. Nykyään on mukana osake- ja kultasijoittamista. Parissa yrityksessä olen ollut omistajana mukana, joista toisessa oli parhaimmillaan 50 työntekijää. Jotain kompetenssia pitäisi löytyä, vaikkei ekonomin papruja olekaan.