Palkka-ale tulee, oletko valmis?

[Sistis]

Joku maltillinen palkka-ale voisi paperilla toimia, mutta en ole täysin varma siitä, miten kävisi käytännössä. Pitää huomioida, että veroprosenttikin todennäköisesti pienenisi hieman, mikä vähän pehmentäisi tuota nettotulojen putoamista. Paperilla henkilöstökulujen pieneneminen pudottaisi myös Suomessa valmistettujen tuotteiden ja tuotettujen palveluiden hintoja. Mutta eri asia on, käykö näin käytännössä, vai yrittävätkö firmat vain saavuttaa isompia katteita. Veikkaisin jälkimmäistä. Jos hinnat eivät putoa, ei palkka-ale myöskään hyödytä vientiteollisuutta, vaan ainoastaan pienentää kotimaista kysyntää ja tällöin koko prosessista olisi vain ja ainoastaan haittaa.

 

[Dissonanssi]

Onko lukutaidossasi ongelmia? Olen sanonut, että palkkoja ei saa alentaa, verotusta ei saa kiristää.

Sitten sanoin, että taantuman aikana verotusta pitää keventää, nousukauden aikana kiristää. Nyt ei mielestäni ole mikään kova nousukausi???

Miten tämä tarina muuttuu kerrottaessa? Selventäisitkö vähän.

Pahoittelut puuttumisesta asiaan, vaikka minulta ei mitään ole kysyttykkään. Kuitenkin epäilen mjr:n tarkoittaneen sitä, että ensiksi käytit aika samaa argmentaatiota, jota republikaanipuoli käytti aikanaan rapakon takana ( Trickle-down economics - Wikipedia, the free encyclopedia ). Tämän toimivuudelle ei ole kuitenkaan pystytty löytämään empiirisiä todisteita. Joskin olen Myyrän kanssa samaa mieltä siitä, että juuri tämän osalta ei ole syytä tehdä johtopäätöksiä yhden, monella tasolla hyvin erilaisen, verotusta myöten, yhteiskunnan osalta liittyen toisiin yhteiskuntiin. Tältä osin siis perustelusi voisivat indikoida sinun kuuluvan Chicagon tai Itävaltalaisten "koulukuntaan".

Toisaalta taas sitten näkemyksesi verotuksella reagoimisella suhdanteisiin esitetyllä tavalla viittaa Keynesläiseen koulukuntaan.

Se, onko asialla kamalasti merkitystä, onkin toinen asia.

***

Itse aiheeseen voisin todeta itsekin olevani tämän palkkamaltin kannalla. Julkisen sektorin palkkojen alentaminenkin on hieman ongelmallista, koska on hankala sanoa aivan selkeäpiirteisesti ylipalkattua ammattiryhmää, ainakaan sen suuruista, että selviä kansantaloudellisia vaikutuksia se voisi teettää. Tällä en kuitenkaan tarkoita, etteikö julkisen puolen kulurakenteessa olisi ongelmia. Nähdäkseni kuitenkin ne täytyisi hoitaa rakenteita muuttaen, eikä millään kollektiivisella palkkojen alennuksella.

 

[ms.qvist]

Pidätkö kansallista palkka-alea välttämättömänä ja missä laajuudessa, ja paljonko olisit valmis leikkaamaan omasta palkastasi?

Jos palkka-aleen ryhdytään niin se kannattaisi kohdentaa, kuten Niinistökin ymmärtääkseni viittasi, palkkaluokan yläpäähän ja jättää kohdentamatta pienituloisiin ja kenties keskituloisiinkin.

Vaikka joku voisi kuvitella, että minulla on oma lehmä ojassa näin ehdottaessani, koska kuulun selkeästi pienituloisiin (kuukausipalkkani on lähes 1500 euroa pienempi kuin keskituloisten keskiansio), mutta perustelen tätä sillä, että mikäli pienituloisten palkkaa leikataan vaikuttaa se olennaisella tapaa tämän ryhmän ostovoimaan - mikä nytkään ei kovinkaan hääppöinen ole. Sama koskettaa osin myös keskituloisia.

Olisin kuitenkin valmis osallistumaan talouden "hyvinvointitalkoisiin" palkkaratkaisulla, jossa palkkaa ei koroteta laisinkaan vuoteen tai kahteen. Tämäkin saattaisi jo hiukan kirpaista pussissa mutta katson, että osallistumalla edes näin talouden hyvinvointitalkoisiin olen tehnyt jotain yhteisen hyvän eteen.

vlad.

 

[-Kantor-]

Euron myötä meni sekin mahdollisuus ja täytyy yrittää sisäistä devalvaatiota. Hyvinhän siinä yrityksessä edelliselläkin kerralla kävi ja tuoreita esimerkkejä sen toimivuudesta nähdään Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa etc.

Hyvä esimerkki sisäisestä devalvaatiosta on nyky-Saksa, jolla pyyhkii aika lujaa verrattaen muihin euromaihin. Eri asia on sitten se, että kuinka pitkään. Tässä mielestäni hyvää pohdintaa aiheesta: Saksan ongelmallinen menestystarina - PerjantaiFinanssit

Mitä tulee palkka-aleen, niin itsekin puhuisin monen muun tapaa palkkamaltista. Moni teollisuuden ala yskii tällä hetkellä kannattamattomassa tilassa korkeiden kustannusten ja alhaisen kysynnän seurauksena. Sekään ei yllätä, että vasurit ovat huutamassa korkeamman tuloverotuksen ja jyrkemmän progression puolesta, joka jo entuudestaan on aivan kohtuuton. Päin vastoin keventämällä verotusta lisätään ostovoimaa ja parannetaan yritysten kannattavuutta sekä sitä kautta lisätään työllisyyttä.

 

[blue line]

Kerro minulle ensin miten yksityisen sektorin palkkataso vaikuttavat siihen, että osa porukasta jonottaa leipää?

Inflaatio, teoriassa. Paras tapa päästä leipäjonoista eroon olisi kuitenkin sosiaalietuuksien nostaminen ja kilpailun lisääminen elintarvikeketjussa. Jos ei muu auta, niin sitten pitäisi peruselintarvikkeisiin ulottaa jonkinlaista hintasäännöstelyä.

Suurin ongelma tässä on se, että julkinen sektori on Suomessa paisunut järkyttävän kokoiseksi ja julkisen sektorin tuottamat palvelut suhteessa niiden tuottamiseen käytettyyn hintaan on todella pahasti vialla. Tähän pitäisi saada se korjaus. Kaikki muu on näpertelyä.

Näissä kommenteissa kannattaa olla aina mahdollisimman täsmällinen. Kenen työ ei ole tuottavaa / tarpeellista ja kenet pitäisi irtisanoa?

 

[Tarinankertoja]

Kattava palkka-ale johtaa deflaatioon ja se yhdistettynä nollakasvun tilanteeseen olisi aika tuhoisaa... ei kai kukaan järkevä talousihminen oikeasti tämmöstä ehdota?

Suomihan on pysynyt jonkin näkösellä kasvu-uralla lähinnä kotimaisen kulutuksen voimin, ja jos ostovoimaa leikataan palkkoja alentamalla, alkaa säästäminen ja syntyy deflaatio, jollon investoinnit menee täysin jäihin (kun odotetaan hintojen laskevan).

Isopalkkasten kulutukseen se ei vaikuta ala pressa, ministeri tai kansanedustaja, mutta keskitulosten kohdalla se muuttaisi käyttämistä tod. näk. radikaalisti.

siksi veronkorotuksin alv:ssa on "parempi" kuin tuloverossa, se ei näy konkretiana lompakossa tilipäivänä, vaan vasta kaupassa.

 

[Toejoen Veikko]

Inflaatio, teoriassa. Paras tapa päästä leipäjonoista eroon olisi kuitenkin sosiaalietuuksien nostaminen ja kilpailun lisääminen elintarvikeketjussa.

Leipäjonoja on niin kauan kuin ihmisillä on riittävästi joutilasta aikaa ja ilmaista ruokaa jaetaan.

Se, että maksuttomaan lätkämatsiin menee enemmän katsojia kuin 10 euron biletin vaativaan ei kerro yhteiskunnallisesta köyhyydestä, vaan ihmisten luonteesta.

 

[Nebula]

Paskaa. Toiset vaan ovat koko ikänsä tehneet töitä samala kun toiset ovat katkokävelleet kauppaan hakemaan kelan maksamaa kepukkaa.

Samaa mieltä. Ei se yksistään niin ole, että ne leipää jonottavat ovat tahtomattaan kaikki siellä. Osa (sanoisin, että iso osa) ei halua tehdäkään töitä. Toki on paljon niitäkin, ketkä yrittää päästä pois leipäjonosta.

Ne, ketkä ovat tehneet töitä sen kaupunkimaasturinsa eteen, ajakoot aivan rauhassa niillä ja hyvillä mielin. Sen sijaan suurten yritysten johtajien, jotka vetää kymppitonneja kuukaudessa tulisi luopua vähintään bonuksistaan ja mielellään laskea sitä palkkaansakin.

Joissain firmoissa, missä itsekin töissä olen ollut, on näitä hyväveli -kerhoja, missä on suojatyöpaikkoja pahimmillaan kymmeniä. Näitä, kun lähdetään karsimaan pois, niin monen firman organisaatio kevenee. Tietysti saunan lauteetkin sitten tyhjenee. Suomi on suojatyöpaikkojen luvattu maa.

 

[J.Petke]

Leipäjonoja on niin kauan kuin ihmisillä on riittävästi joutilasta aikaa ja ilmaista ruokaa jaetaan.

Se, että maksuttomaan lätkämatsiin menee enemmän katsojia kuin 10 euron biletin vaativaan ei kerro yhteiskunnallisesta köyhyydestä, vaan ihmisten luonteesta.

Tämä on kyllä taivaan tosi. Tämän saman ilmiön huomaa jo kauppojen kahvitarjoilusta. Sieltä matkataan toiselta puolelta kaupunkia katsomaan, josko vaikka olisi kakkua tarjolla sen kahvin kanssa. Leipäjonoista ei tulla ikinä pääsemään eroon. Mielestäni leipäjono pitäisi erottaa sossun alaisuuteen, josta sitten saisi tiketin, jolla voisi noutaa ne leivät. Silloin karsittaisiin iso osa pois näistä, jotka ei sitä apua oikeasti välttämättä edes tarvitse.

En ylipäätään ymmärrä tätä pakka-alea. Hyötyykö siitä muut kuin yritykset, joiden palkkakustannukset putoavat?

 

[blue line]

Leipäjonoja on niin kauan kuin ihmisillä on riittävästi joutilasta aikaa ja ilmaista ruokaa jaetaan.

Leipäjonot tulivat katukuvaan 90-luvun laman seuruksena. Niistä ei ole sen koommin päästy pois, koska yhteistä tahtoa ei ole ollut. Pelkästään viimeisen 5vuoden aikana elintarvikkeiden hinnat ovat keskimäärin nousseet kymmenillä prosenteilla puhumattakaan muista elinkustannuksista. Arvaa, ovatko etuudet nousseet samassa tahdissa?

Se, että maksuttomaan lätkämatsiin menee enemmän katsojia kuin 10 euron biletin vaativaan ei kerro yhteiskunnallisesta köyhyydestä, vaan ihmisten luonteesta.

Mitäköhän sinä mahdat todellisuudessa tietää yhteiskunnallisesta köyhyydestä? Monella köyhällä 10 euroa on riitettävä parin päivän ruokiin. Eikä se köyhä saa edes sitä opiskelija-alennusta unicafeesta.

 

[Toejoen Veikko]

Leipäjonot tulivat katukuvaan 90-luvun laman seuruksena.

Kenties siksi, että ilmaisen ruoan massiivisempi jakaminen aloitettiin. Ruokaa Suomessa on jonotettu jo vuosikymmeniä sitten. Aikana, jolloin ruoka oli kortilla.

Mitäköhän sinä mahdat todellisuudessa tietää yhteiskunnallisesta köyhyydestä?

Tuoreimpana kokemuksena sen verran, että olen kolme vuotta elänyt noin 7 800 euron vuotuisilla nettotuloilla, eli noin 650 eurolla/kk, josta vuokra ja sähkölasku veivät jotakuinkin puolet pois. Vuosina 2006-08 käteen jäävä osuus oli siis yli 100 euroa vähemmän kuin toimeentulotuella elävillä tänä päivänä.

 

[ultrar]

Pelkästään viimeisen 5vuoden aikana elintarvikkeiden hinnat ovat keskimäärin nousseet kymmenillä prosenteilla puhumattakaan muista elinkustannuksista.

Pakko kommentoida, koska tuossa ei ole mitään totuutta. Kannattaa ensin tutkia faktat.

Tuossa oli hiukan aiemmin hyvä kommentti eli hyötyvätkö palkka-alesta ketkään muut, kuin yritykset ja suurelle osalle näistä se vain lisäisi mahdollisuutta kasvattaa ennestään hyvää tulostasoa palkansaajan kustannuksella. Palkkamaltti siis on se järkeväpi liike. Tässä keskustelussa pitäisi vielä erottaa toisistaan vientiyritykset, joissa palkka-ale voisi olla jopa hyvä lääke, kunnat ja valtiot, joissa palkka-alea ei voi toteuttaa mielestäni, mutta palkkamaltti on tärkeää, lisäksi kolmantena ja liian suurena kokonaisuutena muut yritykset.

 

[Gentleman]

Luultavasti viisaat arkadianmäellä on tämänkin ajatellut mutta,

jos kaikkia palkkoja leikataan esim. 5% ( kuvitteellinen tilanne), negatiivisia asioita olisivat ainakin:
- eläkeyhtiöt saavat 5% vähemmän eläkemaksuja
- verokertymä pienenee 5%
- ostovoima pienenee (olettaen asumisen ja siihen liittyvien kustannusten pysyvän samalla tasolla)

ja puolestaan positiivisia:
+ III- oluen ja muiden kulutustuotteiden hinnat tippuisivat väh.5% (olettaen palkkojen vähennyksen siirto kuluttajahintoihin)
+ yritysten henkilöstökulut tippuisivat väh.5% (20 henkilön yrityksessä mahdollisuus palkata 1 lisää, tarvittaessa)

Se tuleeko palkkoja leikata, niin mielestäni ei. Ketjussa onkin jo ollut hyviä mietintöjä palkkamaltista.

Avaatko hieman tuota matematiikkaasi?

Miten ihmeessä jos palkoista leikataan 5% niin hinnoista poistuisi jopa enemmän kuin 5%? Eihän tuotteiden hinnoista henkilöstökuluja ole kuin (tuotteesta riippuen tosin) ~1-10%.

Sama juttu henkilöstökuluissa, niitä kuluja tulee monesta muustakin asiasta kuin palkasta.

Noh, se viisastelusta. Palkka-ale keskustelu on minunkin mielestäni pelkkää työmarkkinapeliä. Kovilla puheilla ja "vaatimuksilla" haetaan neuvotteluasemia joissa on sitten jotain josta "antaa periksi". Vähän sama kuin ne raamisopimuksen koulutuspäivät.

Itse en ole valmis mihinkään palkka-aleen, päätän itse miten hyväntekeväisyyttä harjoitan.

 

[blue line]

Pakko kommentoida, koska tuossa ei ole mitään totuutta. Kannattaa ensin tutkia faktat.

Miksi kirjoittaa tälläistä?

Elintarvikkeiden hintakehitystä parilta edelliseltä vuodelta:

http://www.cdfin.info/inf.html

Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet pelkästään vuodesta 2011 vuoteen 2012 yli 5 %. Tilastokeskuskaan ei silti huomioi sitä, miten ihmiset tulevat ravituiksi ja mitä ihmiset syövät nälkäänsä. Kuluttajille ravitsemuksellisesti tärkeiden, kuten liha- ja maitotuotteiden hinnat ovat kauttaaltaan nousseet tuntuvasti viime vuosina, kun taas joidenkin yksittäisten artikkelien hinnat, kuten kurkun hintaan, on voinut tulla suuriakin pudotuksia.

Tästä huolimatta tilastokekuksen hintaindeksikin antaa aika karua kuvaa elintarvikkeiden hintakehityksestä:

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html#kuluttajahintaindeksi

 

[jussi_j]

..... Sen sijaan suurten yritysten johtajien, jotka vetää kymppitonneja kuukaudessa tulisi luopua vähintään bonuksistaan ja mielellään laskea sitä palkkaansakin.
....

Miksi? Mitä hyötyä ja kenelle?

Valtio ainakin menettäisi verotuloja ja kyseessähän olisi tulonsiirto johtajilta omistajille. Ainakin ulkomaalaisomisuksessa olevissa yrityksissä se tarkoittaisi suoraan rahan valumista ulkomaille ja olisi kansantalouden kannalta typerää.

Koko palkka-alekeskustelu on täysin absurdi ja typerää pisteiden keräilyä urpoilta. Palkkojen laskeminen olisi tuhoisaa touhua, minkä nyt tietenkin kaikki ajattelevat ihmiset tajuavat, jos osaavat riisua ideologian punaiset silmälaput silmiltään.


Uskon ja toivon Saulin tarkoituksena olleen herättää keskustelua tapauksista joissa yksityisten yritysten johto nostaa bonareita ja toisaalta tarjoaa monoa duunariportaaseen. Ehkä Saulin avaus sopii tuohon tilanteeseen moraaliseksi malliksi, mutta edelleen yksityiset ihmiset ja niiden omistamat yritykset saavat mielestäni tehdä rahoillaan mitä lystäävät, kunhan noudattavat lakia. Toki on hyvä myös herättää keskustelua asioista kuten iäkkäämpien ihmisten työntäminen eläkeputkeen tai yliherkkä YT intoilu, mutta silloin on kyse enempi johdon ja hallitusten lobbaamisesta.

 

[blue line]

Kenties siksi, että ilmaisen ruoan massiivisempi jakaminen aloitettiin. Ruokaa Suomessa on jonotettu jo vuosikymmeniä sitten. Aikana, jolloin ruoka oli kortilla.

Ovatko mielestäsi siis leipäjonot aina yhtä pitkiä yhteiskunnallisesta tilanteesta riippumatta ja kysyntä ilmaiselle ruoalle on vakio?

Tuoreimpana kokemuksena sen verran, että olen kolme vuotta elänyt noin 7 800 euron vuotuisilla nettotuloilla, eli noin 650 eurolla/kk, josta vuokra ja sähkölasku veivät jotakuinkin puolet pois. Vuosina 2006-08 käteen jäävä osuus oli siis yli 100 euroa vähemmän kuin toimeentulotuella elävillä tänä päivänä.

Miten sitten voit kirjoittaa, ettei köyhäkään voi kokea 10 euron hintaa liian kalliina? Toiseksi itse tunnen työmarkkinatuella eläviä, eivätkä he ymmärtääkseni tienaa noin paljoa kuin mitä sinä olet tienannut.

 

[Steegil]

Näissä kommenteissa kannattaa olla aina mahdollisimman täsmällinen. Kenen työ ei ole tuottavaa / tarpeellista ja kenet pitäisi irtisanoa?

Onko sinun mielestäsi palveluiden kehityksessä näkynyt merkittävää kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana? Ihmisiäkin on liikaa duunissa julkisella puolella, mutta ongelmana on myös todella huono veronmaksajien rahojen käyttö. Otetaan, vaikka esimerkiksi tämä potilastietojärjestelmä. 1,8 miljardia tähän fiaskoon, kun Viro tekee oman systeeminsä 10 miljoonalla.

 

[jussi_j]

....

Miten sitten voit kirjoittaa, ettei köyhäkään voi kokea 10 euron hintaa liian kalliina? Toiseksi itse tunnen työmarkkinatuella eläviä, eivätkä he ymmärtääkseni tienaa noin paljoa kuin mitä sinä olet tienannut.

Niille voi jäädä käteen enemmän, koska saavat asumistukea, mikä tulee työmarkkinatuen päälle. Jos ei riitä niin toimeentulotukikin tulee automaatista.

 

[Toejoen Veikko]

Ovatko mielestäsi siis leipäjonot aina yhtä pitkiä yhteiskunnallisesta tilanteesta riippumatta ja kysyntä ilmaiselle ruoalle on vakio?

Leipäjonojen pituus on jotakuinkin suoraan verrannollinen ns. joutilaan väestön määrän kanssa. Vaikka toimeentulotuki kolminkertaistettaisiin, niin silti sama porukka kävisi hakemassa ilmaiset sapuskat, koska ilmaisen ruoan luoma säästö voitaisiin käyttää muuhun kulutukseen.

Miten sitten voit kirjoittaa, ettei köyhäkään voi kokea 10 euron hintaa liian kalliina? Toiseksi itse tunnen työmarkkinatuella eläviä, eivätkä he ymmärtääkseni tienaa noin paljoa kuin mitä sinä olet tienannut.

En minä noin kirjoittanutkaan. Ilmaislippujen houkutuksen luoma "yleisöryntäys" ei synny pelkästään kaikista pienituloisimpien saapumisella hallille.
Tämänhetkinen toimeentulotuki 477euroa/kk eli 130-140euroa/kk enemmän kuin minun tulotasoni vuosina 2006-08.

 

[Dissonanssi]

Toiseksi itse tunnen työmarkkinatuella eläviä, eivätkä he ymmärtääkseni tienaa noin paljoa kuin mitä sinä olet tienannut.

Työmarkkinatuki pelkästään ei ole aivan tuota 650 euroa. Kuitenkin lähes aina työmarkkinatukea saavat myös asumistukea, jolloin yhteistuet saattavat nousta lähemmäs tuhatta euroa kuukautta kohti.

 

[mjr]

Mistä tällainen eri sykliin joutuminen seuraa? Ovatko talouden syklit sisäsyntyisiä, ovatko ne seurausta valtioiden/kekskuspankkien politiiksta vai joku muu mikä?

Eiköhän se seuraa lähinnä talouden erilaisesta rakenteesta - taloutemme ei rakenteeltaan ole lähelläkään identtinen Saksan talouden kanssa, joten on täysi syy olettaa, että ennemmin tai myöhemmin joudumme eri sykliin, jolloin valuuttapolitiikkamme (koska se ei ole oma valuuttapolitiikkaamme) ei mukaudu oman taloutemme tilanteeseen vaan johtaa ylikuumentamaan sitä tai vaihtoehtoisesti entisestään syventämään laskusuhdannettamme. Ymmärtäisin ettei oikein ole olemassa merkittävää erimielisyyttä tästä tulkinnasta: tämä on euro-alueen perustilanne, siis valuuttaunionin.

 

[El Lude]

On tullut jo aikaa sitten eräille aloille. Opettajat osallistuvat joka vuosi näihin palkka-aleisiin yhä pienemmillä tuntikehyksillä ja muiden resurssien vähennyksillä. Lisäksi useamman vuoden ajan palkkojen reaaliostovoima on ollut suhteellisen miinusmerkkinen.

 

[Eikka86]

Avaatko hieman tuota matematiikkaasi?

Miten ihmeessä jos palkoista leikataan 5% niin hinnoista poistuisi jopa enemmän kuin 5%? Eihän tuotteiden hinnoista henkilöstökuluja ole kuin (tuotteesta riippuen tosin) ~1-10%.

Sama juttu henkilöstökuluissa, niitä kuluja tulee monesta muustakin asiasta kuin palkasta.

Laskelma oli hyvinkin karrikoitu ja jopa typerä mutta vastaus kysymykseesi, olettaen esimerkkinä tietyn tuotteen toimitusketjun jokaisen jäsenen tiputtavan palkkaansa 5% ja tämä suoraan siirrettynä hintoihin.

Esimerkkinä Hartwall tekee lonkeron joka kuljetetaan ravintolaan ja jossa tarjoilija sen tarjoilee. Tämmöisessä tilanteessa voitaisiin päästä lähemmäksi 10% hinnanalennusta. Toki tämmöistä ei tule tapahtumaan.

Henkilöstökulujen osalta matematiikka on vähän suorempaa, 5% vähemmän palkkaa - 5% vähemmän maksettavia eläkemaksuja, sosiaalimaksuja, vakuutusmaksuja jne.

Mutta joo, toivoisin Presidenttimme teon olevan pyyteetön sekä arvojohtajan esimerkki muille isotuloisille ns. hengen nostatuksena vaikeina taloudellisina aikoina. Kauhuskenaario on tietenkin valtiojohtoinen operaatio jossa otetaan -10% kaikkien palkoista pois, työläisistä johtajiin.

 

[Havumetsien GM]

Koko tämä "palkka-ale" on pelkkää EK:n neuvottelutaktiikkaa. Neuvotteluhan toimii menee niin, että alussa vaaditaan vähän enemmän kuin mitä lopussa saadaan. EK:n lopullinen (ja realistinen) tavoite lienee nollaratkaisu. Kun vähän heilutellaan palkka-ale -korttia, saadaan kansalaiset hyväksymään nollaratkaisu kun kerran "pahempaakin oli tarjolla".

EK on pelkkä etujärjestö, jonka tehtävänä ei ole miettiä yhteiskunnan tai kansantalouden kokonaisetua. Jostain syystä EK:n mielipiteet kiinnostavat mediaa todella paljon, varmaankin siksi, että EK:n pomoja haastattelemalla saadaan myyviä otsikoita.

 

[Gentleman]

Laskelma oli hyvinkin karrikoitu ja jopa typerä mutta vastaus kysymykseesi, olettaen esimerkkinä tietyn tuotteen toimitusketjun jokaisen jäsenen tiputtavan palkkaansa 5% ja tämä suoraan siirrettynä hintoihin.

Esimerkkinä Hartwall tekee lonkeron joka kuljetetaan ravintolaan ja jossa tarjoilija sen tarjoilee. Tämmöisessä tilanteessa voitaisiin päästä lähemmäksi 10% hinnanalennusta. Toki tämmöistä ei tule tapahtumaan..

Ei päästä. Yksinkertaistetaan, oletetaan että tuote koostuu pelkästään henkilöstökuluista. Siinä on kolme ketjun jäsentä eli tuotteen hinta on 300e, jokaisen osuus on siis 100e. Jos kaikki leikkaavat 5% omasta osuudestaan niin tuote maksaa sen jälkeen 285e. Eli sen 5% vähemmän. Jos joku ei leikkaa, niin tuote maksaa 290e eli ~3% vähemmän. Eikös?

Henkilöstökulujen osalta matematiikka on vähän suorempaa, 5% vähemmän palkkaa - 5% vähemmän maksettavia eläkemaksuja, sosiaalimaksuja, vakuutusmaksuja jne...

No sinnepäin siis nuo suoraan palkkaan sidonnaiset sivukulut.Mutta sitten on ne muut henkilöstöön liittyvät kustannukset.

Mutta joo, toivoisin Presidenttimme teon olevan pyyteetön sekä arvojohtajan esimerkki muille isotuloisille ns. hengen nostatuksena vaikeina taloudellisina aikoina. Kauhuskenaario on tietenkin valtiojohtoinen operaatio jossa otetaan -10% kaikkien palkoista pois, työläisistä johtajiin. .

Noh, valtiohan ei suinkaan ole työmarkkinaosapuoli joten tuo kauhuskenaario on varsin utopistinen.

Mitä taas tulee Presidentin motiiveihin niin kyseessä lienee arvojohtajan esimerkki jonka pyytettömyydestä voi olla montaa mieltä. Tuskin ihan pyyteetön ele, mutta ei myöskään mikään salajuoni tai painostusyritys.