Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

  • 216 781
  • 2 039

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Tämäkin päätös olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Noh, parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Aivan. Mikäli tämä päätös olisi tehty jo vuosia sitten, olisi ehkä sinunkin suomen kielen osaaminen paremmalla tasolla.

Mikä siinä muuten mahtaa olla, että persut puhuvat enemmän pakkoruotsista kuin suomalaiskoululaisten heikentyvästä suomen kielen osaamisesta. En esimerkiksi ole koskaan kuullut Sampo Terhon ottaneen tähän kantaa.
 

Runtulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Mikä siinä muuten mahtaa olla, että persut puhuvat enemmän pakkoruotsista kuin suomalaiskoululaisten heikentyvästä suomen kielen osaamisesta. En esimerkiksi ole koskaan kuullut Sampo Terhon ottaneen tähän kantaa.

Näkisin jälkimmäisen enemmänkin opetusalan ihmisten asiana ratkaista kuin poliitikkojen. Pakkoruotsi on puhtaasti poliittinen kysymys, joka vaatii tietysti korjaamista. Parempi vain että Terhokin jättää opetustekniset seikat ammattilaisten ratkaistavaksi.
 

Undrafted

Jäsen
Suomen kaksikielisyys on jännä juttu, kun todellisuudessa sitä ei ole. Paperilla virkamiehet ovat päteviä tekemään työnsä kummallakin kielellä, mutta käytännössä harva on aidosti kaksikielinen, jos hänen kotikielensä on ollut suomi. Vieläköhän kaupungeissa maksetaan kielilisää ihmisille ketkä oikeasti osaavatkin toistakin kieltä? Monessa paikassa taidetaan ohjata ruotsiksi palvelua haluavat sen yhden suomenruotsalaisen puheille.

Erilliset oppilaitokset minusta tukevat tätä mallia, mutta jos haluaisimme aidosti olla kaksikielisiä, niin miksei koulukin olisi sekakielinen? Osa kursseista ja opiskelusta olisi suomeksi ja osa ruotsiksi. Esikoulussa jo alkaisi kielikylpytouhu ja se jatkuisi läpi kaikkien oppilaitosten. Ei kieltä opi ellei sitä käytä ja ne muutama ruotsinkurssi kun rimpuilee, niin on pätevä virkamieheksi. Itsekin olen suorittanut virkamiesruotsin ja siten pätevä valtion hommiin. Kolmea lausetta pidempää keskustelua en ruotsiksi kykene käymään.

Asiaa voi tietysti lähestyä taloudellisuuden kannalta. Paljonko yhteiskunnalle maksaa, että asiat pitää tehdä kahdesti ja ylläpidetään pienelle vähemmistölle erillistä palvelua? Jossain vaiheessa kustannukset nostetaan pöydälle ja sitten on arvovalinnan paikka.
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Asiaa voi tietysti lähestyä taloudellisuuden kannalta. Paljonko yhteiskunnalle maksaa, että asiat pitää tehdä kahdesti ja ylläpidetään pienelle vähemmistölle erillistä palvelua? Jossain vaiheessa kustannukset nostetaan pöydälle ja sitten on arvovalinnan paikka.
Ei ole mielestäni liikaa vaadittu, että suomenruotsalaiset saavat palvelua omalla äidinkielellään. Mielenkiintoisempi kysymys onkin, että onko pakkoruotsi mitenkään järkevä tapa taata tuo palvelu? Nähdäkseni se on hyvin tehoton systeemi. Jos koulussa olisi nykyjärjestelmän sijaan kaksi pakollista itse valittavaa vierasta kieltä, niin uskoisin ruotsintaitajia (siis oikeasti osaavia) olevan saman verran kuin nykyään ja lopuista taas osa oppisi jotain muuta kieltä, jota olisi motivoituneempi oppimaan. Sitten on tietenkin se jokin prosenttiosuus, jolle englanninkin oppiminen on ylivoimaista, mutta sitä ei pakkoruotsius muuta suuntaan tai toiseen.
 

Undrafted

Jäsen
Ei ole mielestäni liikaa vaadittu, että suomenruotsalaiset saavat palvelua omalla äidinkielellään.
Käytäntö vain lienee, ettei siihen pystytä ilman kikkailua. Jonotat vaikka Kelassa ja kun tulee sinun numerosi niin osaako se satunnaisesti valikoitunut virkailija palvella sinua vai pyytääkö hän suomenruotsalaisen kollegansa hoitamaan sinun asiasi? Epäilen suurimman osan suomenkielisistä virkamiehistä ohjaavan sinut toiselle henkilölle, jolloin tulee turhaa säätöä. Mikä on kustannus vuodessa, että kaikki julkiset paperit käännetään myös ruotsiksi? Voisiko tähän kuluvan rahan käyttää johonkin tärkeämpään kohteeseen?

Kustannusmielessä pitäisi järkevimpänä, että suomi olisi ainoa käyttökieli julkisissa palveluissa. Kaikki paperit, esitteet ja lomakkeet olisivat vain suomeksi. Ellei ihminen suomea osaa hän hankkii itse tarvitsemansa avun tai opettelee maan pääkielen. Julkiset erilliset oppilaitokset sulautetaan isommiksi yksiköiksi ja opetus tapahtuu suomeksi. Suomenruotsalaisten osuus väestöstä on nykyään reilu 5%, jossain menee se raja että kustannus todetaan liian isoksi hyötyyn nähden.
 
Ei varmaan monissa maissa olla "kaksikielisiä" 5 prosentin vähemmistön takia, paitsi entisissä siirtomaissa, joissa kielestä on varmaan enemmän hyötyä kuin haittaa esim. kaupankäynnissä. Kustannukset olisivat tosiaan paljon vähäisemmät, jos 5 % pakotettaisiin opiskelemaan 95 prosentin kieli niin hyvin, että pystyvät asioimaan ja työskentelemään, eikä siten, että enemmistökielen puhujat eivät välttämättä saa joitain työpaikkoja, jos eivät osaa ruotsia. No toivottavasti tämäkin vanha ruotsalaisten sortovallan aikainen höpötys lopetetaan pian. Katsokaa vaikka, miten suomalaisia kohdellaan Ruotsissa, jos he haluavat palvelua suomeksi.
 
Viimeksi muokattu:

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Mikä seuraus tuo on? RKP:hän on käytännössä aina mukana hallituksessa. Sipilällä riitti pokeria jättää heidät ulos omasta hallituksestaan, mutta seuraavaan hallitukseen he tunkevat taas itsensä.
Totta. Mutta varmasti ovat entistä motivoituneempia tunkemaan itsensä tuleviin hallituksiin hinnalla millä hyvänsä. RKP on unelma hallituskumppani. Sanovat kyllä kaikelle, kunhan vastapainoksi tuo heidän edustamansa 5% saa pitää lelunsa.

En vain ymmärrä miten pakkoruotsi auttaa millään tavoin suomenruotsalaisia. Ruotsi voi olla alueellisesti erittäin hyödyllinen kieli osata, mutta pakottamalla valtaväestö sen opiskelemiseen sillä verrukkeella, että pieni vähemmistö saa palvelua omalla kielellään virastoissa yms., tuntuu hullunkuriselta. Varsinkin kun tämä systeemi ei toimi. Pakkoruotsi ei synnytä kansassa kielitaitoa, jonka seurauksena ruotsinkieltä ymmärrettäisiin. Konkreettisin seuraus tästä on negatiiviset asenteet suomenruotsalaisia kohtaan - ainakin alueilla, joissa kieli on selkeässä vähemmistössä. "Bättre folk" lienee tuttu käsite.

Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa puhuuko suomalainen suomea vai ruotsia. Tässä suhteessa en edes ajattele suomenruotsalaisia vähemmistönä. Mutta jos tämä suomalainen yrittää pakottaa minutkin opettelemaan ruotsia, vain siksi, että ymmärtäisin hänen ruotsinsa (jota hän loppujen lopuksi tuskin tulee edes minulle puhumaan ja vaikka molemmat osaisimme englantia), niin näen hänet aika hemmoteltuna ja itsekkäänä, ja sitä kautta vähemmistönä.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Ei ole mielestäni liikaa vaadittu, että suomenruotsalaiset saavat palvelua omalla äidinkielellään. Mielenkiintoisempi kysymys onkin, että onko pakkoruotsi mitenkään järkevä tapa taata tuo palvelu? Nähdäkseni se on hyvin tehoton systeemi. Jos koulussa olisi nykyjärjestelmän sijaan kaksi pakollista itse valittavaa vierasta kieltä, niin uskoisin ruotsintaitajia (siis oikeasti osaavia) olevan saman verran kuin nykyään ja lopuista taas osa oppisi jotain muuta kieltä, jota olisi motivoituneempi oppimaan. Sitten on tietenkin se jokin prosenttiosuus, jolle englanninkin oppiminen on ylivoimaista, mutta sitä ei pakkoruotsius muuta suuntaan tai toiseen.

Myös suomenruotsalaisia itseään voi tässä hyödyntää, eli vapaaehtoisten ruotsin opiskelijoiden ja suomenruotsalaisten kaksikielisten turvin saataisiin aivan varmasti taattua palvelut niille legendaarisimmille saaristoseudun ummikkomummoillekin. Ja jos tämmöinen tapaus eksyy joskus jonnekin hevonvittulanniemeen Karjalan korpeen vaatimaan ruotsinkielisiä palveluita ainoana ruotsinkielisenä koko läänin alueella, niin koko läänin asukkaiden pakkoruotsittamisen sijasta järkevämpää olisi hyödyntää esim. tulkkipalveluita ja/tai vaikka avata lähi-Kelassa netti/Skype-yhteys jollekin ruotsia osaavalle päivystäjälle.

Virossa viron- ja venäjänkieliset kansalaiset elävät pitkälti eri maailmoissa, ja vaikka he opiskelisivat toistensa kieltä niin keskinäinen kommunikointi tapahtuu joko englanniksi tai sitten venäläisten (jotka ovat kielivähemmistönä ja entisiä valloittajia) ehdoilla. Seurauksena kahdesta kielestä ja isohkosta kielivähemmistöstä ei suinkaan ole se, että kaikki osaisivat sujuvasti kahta kieltä vaan se, että maassa on kaksi eri väestöryhmää jotka lähinnä eriytyvät entisestään. Aiheesta oli tänään hyvä Hesarin artikkeli.

"Venäjänkielisillä on Virossa omat asuinalueensa, päiväkotinsa, koulunsa, harrastuksensa, nettiyhteisönsä ja jopa työpaikkansa. Kuplat kohtaavat harvoin, vaikka nuoret opiskelevatkin toistensa äidinkieltä."

Jotenkin tutun kuuloista. Suomessa ei tilanne ole toki näin paha koska ruotsinkielisiä on vain 5%, mutta kyse ei ole RKP:n ja sen tukiryhmien yrityksen puutteesta. Kova on aina vastustus jos jossain ehdotetaan esim. päiväkoteihin tai kouluihin edes yhteistä välituntia ja piha-aluetta suomen- ja ruotsinkielisille.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Ei varmaan monissa maissa olla "kaksikielisiä" 5 prosentin vähemmistön takia, paitsi entisissä siirtomaissa, joissa kielestä on varmaan enemmän hyötyä kuin haittaa esim. kaupankäynnissä. Kustannukset olisivat tosiaan paljon vähäisemmät, jos 5 % pakotettaisiin opiskelemaan 95 prosentin kieli niin hyvin, että pystyvät asioimaan ja työskentelemään, eikä siten, että enemmistökielen puhujat eivät välttämättä saa joitain työpaikkoja, jos eivät osaa ruotsia. No toivottavasti tämäkin vanha ruotsalaisten sortovallan aikainen höpötys lopetetaan pian. Katsokaa vaikka, miten suomalaisia kohdellaan Ruotsissa, jos he haluavat palvelua suomeksi.

Tämä on kyllä niin typerää tekstiä taas, että historiattomuus hirvittää. Ajattelin minäkin noin kolmekymmentä vuotta sitten, mutta kun on parikymmentä vuotta nähnyt maailmaa, niin pikkasen on perspektiivi muuttunut. Spedeä lainaten tämä kärpäsen tahran alla oleva läntti maapallolla on kyllä saanut lähes kaiken "suomalaisuuden" Ruotsista tai osana ruotsalaista kuningaskuntaa. Ilman länsinaapuria ei täällä olisi olemassa edes Viron kaltaista suomalais-ugrilaisuutta. Viron ja Latvian maiden identitteettien takuumiehinä olivat pitkään saksalaiset, välillä ruotsalaiset. Joka haluaa tietää miltä Suomi näyttäisi ilman Ruotsia, ajelkoon Äänisen ympäri. En jaksa käydä läpi kaikkea mitä Ruotsi on tehnyt itsenäisenkin Suomen hyväksi, osin tietysti itsekkäistäkin syistä, osin (kuten Naton ulkopuolelle jääminen) Suomen oman aseman takia.

Nyt tarvitsemme Ruotsia enemmän kuin koskaan (1939-1945 lukuun ottamatta) vuoden 1809 jälkeen. Kaikkia siteitä pitäisi vahvistaa, ei heikentää. Olisi kiva olla sitä karttapalloa tahraavana kärpäsenä perussuomalaisten puoluetoimiston katossa, kun puolustusministeri Jussi Niinistö lausuu mielipiteitään pakkoruotsista. Voi olla, että on Jussilla mieli pikkaisen muuttunut. Tai sitten olen vain totaalisen väärässä. Silloin voin alkaa taas kannattamaan pakkoruotsin poistamista ja saan yhtyä ajatukseen, että on parempi olla itsepäisesti pohjoisin Baltian maa kuin itäisin Pohjoismaa.
 

Laitela

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa ja sen vaarallinen YV, Bratislavan taika
Mieluummin pakkoruotsi kuin pakkovenäjä. Täällä kaakonkulmalla odotan kauhulla milloin ruotsi todellakin korvataan venäjällä. Taas uusi syy Putelle tulla vetämään raja vaikka Kymijokeen. Tämän päivän lehdessä taas jorinaa pakkoruotsin korvauskokeilusta alueilla, joilla sitä ei välttämättä tarvita. Pari viikkoa takaperin puhuttiin YO-kokeiden uudistamisesta (jälleen kerran), jossa tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielen asemaa kokeissa ja saada kirjoittajien vähenevä käyrä nousemaan ylöspäin. Ota tästä sitten selvää.

Osaan venäjää pienen kirosanaluettelon verran ja siinä on kaikki mitä minulla on tarvittaessa vastaantulevalle venäläiselle sanottavana. Jotenka siis, pakkoruotsille ehdoton kyllä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä on kyllä niin typerää tekstiä taas, että historiattomuus hirvittää. Ajattelin minäkin noin kolmekymmentä vuotta sitten, mutta kun on parikymmentä vuotta nähnyt maailmaa, niin pikkasen on perspektiivi muuttunut. Spedeä lainaten tämä kärpäsen tahran alla oleva läntti maapallolla on kyllä saanut lähes kaiken "suomalaisuuden" Ruotsista tai osana ruotsalaista kuningaskuntaa. Ilman länsinaapuria ei täällä olisi olemassa edes Viron kaltaista suomalais-ugrilaisuutta. Viron ja Latvian maiden identitteettien takuumiehinä olivat pitkään saksalaiset, välillä ruotsalaiset. Joka haluaa tietää miltä Suomi näyttäisi ilman Ruotsia, ajelkoon Äänisen ympäri. En jaksa käydä läpi kaikkea mitä Ruotsi on tehnyt itsenäisenkin Suomen hyväksi, osin tietysti itsekkäistäkin syistä, osin (kuten Naton ulkopuolelle jääminen) Suomen oman aseman takia.

Nyt tarvitsemme Ruotsia enemmän kuin koskaan (1939-1945 lukuun ottamatta) vuoden 1809 jälkeen. Kaikkia siteitä pitäisi vahvistaa, ei heikentää. Olisi kiva olla sitä karttapalloa tahraavana kärpäsenä perussuomalaisten puoluetoimiston katossa, kun puolustusministeri Jussi Niinistö lausuu mielipiteitään pakkoruotsista. Voi olla, että on Jussilla mieli pikkaisen muuttunut. Tai sitten olen vain totaalisen väärässä. Silloin voin alkaa taas kannattamaan pakkoruotsin poistamista ja saan yhtyä ajatukseen, että on parempi olla itsepäisesti pohjoisin Baltian maa kuin itäisin Pohjoismaa.
Tämäkö sitten ei ollut tyhmöä tekstiä? Suomen ja Ruotsin väliset suhteetko muka huononisi jos ruotsinkielen asemaa heikennetään? Sitten seuraava kirjoittaa pakkoruotsin olevan parempi kuin pakkovenäjä. Huippuargumentteja!
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mieluummin pakkoruotsi kuin pakkovenäjä. Täällä kaakonkulmalla odotan kauhulla milloin ruotsi todellakin korvataan venäjällä.
Tuo on asia, jota en ymmärrä sitten vähääkään. Miksi yksi pakko pitäisi korvata toisella. Eihän tuollaista kukaan järkevä ole ajamassa. Tuntuu lähinnä ruotsin pakollisuutta puolustavien kikalta tehdä moinen rinnastus. Myös itärajan alueen erottelu omakseen on jotenkin hassua, sillä eihän ruotsia puhuta juuri lankaan monessa muussakaan osassa maata. Toki tuolla voidaan tuoda esiin tuota keinotekoista ruotsi-venäjä-rinnastusta. Esimerkiksi täällä ei ihan raja pinnassa Pirkanmaalla ruotsi on äidinkielistä osuudella 0,38 % vasta viidentenä heti siinä arabian kannassa, edellään myös viro ja venäjä, jonka osuus on itse asiassa hiukan yli kaksinkertainen ruotsiin verrattuna. Tosin olennaisinta on se, että aivan omassa luokassaan on suomi: 95,11 %. On aika ilmeistä, minkä kielen osaamisesta täällä on suurin hyöty, ja muiden kielten valinnassa muut alueen kielet eivät ansaitse juuri painoarvoa, kun ovat kaikki alle 1 % osuuksilla.

Spedeä lainaten tämä kärpäsen tahran alla oleva läntti maapallolla on kyllä saanut lähes kaiken "suomalaisuuden" Ruotsista tai osana ruotsalaista kuningaskuntaa. Ilman länsinaapuria ei täällä olisi olemassa edes Viron kaltaista suomalais-ugrilaisuutta.

Ehkä noin onkin. Tosin en nyt ihan suoraan näe, miten tuo liittyy siihen, että vaikkapa minut on pakotettu opiskelemaan ruotsia vuosikaudet. Olisiko ilman tuota jollain mystisellä tavalla menetetty nuo ruotsin osana omaksutut asiat. Ja mitäpä luulet, jos Suomen sodan lopputulos olisi ollut toinen, mikä mahtaisi olla suomen asema Ruotsin kuningaskunnassa? Ehkäpä jotain samanlaista kuin iiri Irlannissa.

Nyt tarvitsemme Ruotsia enemmän kuin koskaan (1939-1945 lukuun ottamatta) vuoden 1809 jälkeen.
Mihin me Ruotsia oikein tarkalleen juuri nyt tarvitsemme, ja toisaalta onko syytä olettaa, että Ruotsi kääntää meille selkänsä, jos ruotsi ei ole täällä pakollinen oppiaine? Oman kokemukseni mukaan läheskään kaikki ruotsalaiset eivät ole nykytilanteesta mitenkään tietoisia saati että se heitä edes sen kummemmin kiinnostaisi.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Tämäkö sitten ei ollut tyhmöä tekstiä? Suomen ja Ruotsin väliset suhteetko muka huononisi jos ruotsinkielen asemaa heikennetään? Sitten seuraava kirjoittaa pakkoruotsin olevan parempi kuin pakkovenäjä. Huippuargumentteja!
Tässä tuli nyt sitten kaksi pakkoruotsin kannattajan näkökulmaa.

Toinen tarvitsee identiteettiongelmiinsa kansakunnan laajuista pakkoruotsijärjestelmää, että tuntisi itsensä enemmän pohjoismaalaiseksi. Eikö se auta, että itse opiskelee ruotsia? En ymmärrä miksei jokainen voi päättää kielivalinnoistaan oman tarpeen mukaan.

Toinen näkee, että jotain kieltä on pakko opetella, ja vaihtoehtoja on vain kaksi. Ja jos ihmiset osaavat venäjää, niin Putin hyökkää kimppuun. Eikö saksa kelpaisi vaihtoehtona tuolla itärajallakin? Saksa nyt kuitenkin on Suomen tärkein talouskumppani, ja Merkel ei ole tähän mennessä hyökännyt maihin, jotka osaa puhua saksaa.
 

sinikettu

Jäsen
Toinen näkee, että jotain kieltä on pakko opetella, ja vaihtoehtoja on vain kaksi. Ja jos ihmiset osaavat venäjää, niin Putin hyökkää kimppuun. Eikö saksa kelpaisi vaihtoehtona tuolla itärajallakin? Saksa nyt kuitenkin on Suomen tärkein talouskumppani, ja Merkel ei ole tähän mennessä hyökännyt maihin, jotka osaa puhua saksaa.
Mielestäni kolmannen kielen pakollinen opiskelu perusasteilla on todellista resurssien tuhlausta. Karu fakta on, että päivän päätteeksi suurin osa ihmisistä osaa kommunikoida edes tyydyttävästi vain ja ainoastaan suomeksi ja englanniksi, olipa kyseinen henkilö opiskellut mitä kieliä tahansa peruskoulussa ja/tai lukiossa. Tiedän esimerkiksi monia ihmisiä, kuten varmaan jokainen muukin tietää, jotka ovat opiskelleet monia vuosia esimerkiksi saksaa, latinaa, ranskaa tai espanjaa, mutta juuri kukaan ei oikeasti osaa kommunikoida kyseisillä kielillä. Sitten on ihmisiä, jotka ovat opiskelleet tyyliin kaksi-kolme espanjan alkeiskurssia, mutta ovat käyneet vuoden vaihdossa Espanjassa ja siellä oppineet todella hyvin perusespanjaa.

Koulu ei nykyisillä opetusmetodeilla kykene opettamaan tehokasta kielenosaamista oikeastaan minkään vieraan kielen suhteen. Ihmisen aivot eivät ole kehittyneet oppimaan kieliä tehokkaasti pelkästään oppikirjoista pänttäämällä, vaan sosialisoimalla toisten kanssa ja navigoimalla maailmaa ja jokapäiväisiä asioita uuden kielen avulla aktiivisesti.
 
Viimeksi muokattu:

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Koulu ei nykyisillä opetusmetodeilla kykene opettamaan tehokasta kielenosaamista oikeastaan minkään vieraan kielen suhteen. Ihmisen aivot eivät ole kehittyneet oppimaan kieliä tehokkaasti pelkästään oppikirjoista pänttäämällä, vaan sosialisoimalla toisten kanssa ja navigoimalla maailmaa ja jokapäiväisiä asioita uuden kielen avulla aktiivisesti.
Olen tässä ihan samaa mieltä. Varsinkin kun RKP yrittää parhaansa mukaan estää suomenruotsalaista vähemmistöä sekoittumasta suomalaiseen kantaväestöön - päiväkoteihin ja kouluihin (peläten ilmeisesti, että suomenruotsalaiset alkavat puhua enemmän suomea), on suomenkielisten erittäin vaikea saada käytännön kosketuspintaa ruotsinkieleen ja pitää oppimaansa kieltä yllä. Kielen opiskelun tarkoitus tulisi olla opettaa ihmiselle taito, josta hänelle on hyötyä. On puhdasta resurssien hukkaa opettaa lapsille monta tuntia viikossa jotain, jonka useimmat tulevat täysin unohtamaan, ainoastaan sen takia, että jotkut kokevat meidän olevan enemmän pohjoismaa, kun sitä ruotsia yritetään pakkosyöttää valtion toimesta. Suomi on yksi viidestä pohjoismaasta ja suomi on yksi viidestä pohjoismaisesta kielestä. On turhaa alemmuuskompleksissa kylpemistä jos koemme, että se on vähäpätöisempi pohjoismainen kieli, vain siksi, että kolme näistä pohjoismaisista kielistä muistuttavat niin paljon, että pystyvät jossain määrin ymmärtämään toisiaan.

JOS on opeteltava kahta pakollista vierasta kieltä, niin englannin lisäksi se toinen pitäisi olla perheen ja opiskelijan oma valinta. Useimmat tulevat varmaan tässäkin tapauksessa unohtamaan sen, mutta jotkut voivat saada siitä oikeaa hyötyä. Saksa on jo nyt se meidän paras kauppakumppani, enkä näe asian muuttuvan ainakaan lähitulevaisuudessa.

Jotkut sanovat, että ruotsinkielen kautta saksan oppiminen on helpompaa. Totta. Mutta sama toimii päinvastoin. Saksankielen kautta ruotsin oppiminen on helpompaa. Ja jos tälle linjalle lähdetään, niin saksa toimii kyllä parempana avaimena useampaan eurooppalaiseen kieleen kuin ruotsi, joten tällä logiikalla pakkosaksa olisi hyödyllisempää. Totuus kuitenkin on se, että Euroopassa englannilla pärjää. Maailmalla ei välttämättä. Espanjankielen taidosta olisi allekirjoittaneelle ollut jo nyt useissa tapauksissa hyötyä. Mielestäni pitäisi olla jokaisen opiskelijan oma päätös, haluaako keskittyä olemaan suomalainen, pohjoismaalainen, eurooppalainen vai maailmankansalainen.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Ylös!
Näin rakkaassa länsinaapurissa kohdellaan suomen kieltä puhuvia. Yllättävän vähän huomiota on saanut tämä uutinen. Jos täällä vastaavalla tavalla tehtäisiin ruotsin kieltä puhuville, niin voi että mikä huuto siitä syntyisi. Vähemmistöjen oikeudet kunniaan - vai miten se nyt olikaan.

Linkki vie Ylen uutiseen asian tiimoilta... https://yle.fi/uutiset/3-9688620
 

Undrafted

Jäsen
Suomi ei Ruotsissa ole virallinen kieli, joten siltä osin vertailu Suomeen ei onnistu minusta. Toisaalta on hullua, jos välitunnilla ei voi käyttää vapaavalintaista kieltä. Ymmärtäisin jos kyse olisi opetustilanteesta, että silloin opetuskieli on ruotsi.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
En tiedä mihin ketjuun tämä artikkeli olisi joutanut. Laitoin tänne, kun muissa Ahvenanmaa-ketjuissa mentiin pyssyt edellä. Ahvenanmaa lienee kuitenkin myös näitä kielipoliittisia taisteluhautoja. En muutoin ymmärrä miksi Suomi lypsää niin paljon rahaa alueelle, joka ei edes halua identifioitua Suomeen tai suomalaisiin. Mutta varsinkin se haastaa ymmärrystä, kun jotkut näiden päätöksien takana seisovat henkilöt käyttävät tätä erityisaluetta vertailukohtana muun Suomen alueisiin ja työllisyyteen.

Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat
 

sinikettu

Jäsen
Nyt kun Suomi on saanut pakolaisten mukana kosolti kulttuuririkkautta maahamme, olisihan se järkevää haudata nämä vanhakantaiset kulttuuririkkaudet, kuten ruotsin kieli ja affevanmaa. Jäisi vielä enemmän rahoitusta uusille kulttuuririkkauksillemme.
 
Finlandia-voittaja Juha Hurme kertoi kiitospuheessaan tuulipukukansalle miten maailma makaa:
Finlandia-voittaja Hurme: "Opetelkaa ruotsia, juntit" – Nyt kulttuuriministeri Terho toivoo anteeksipyyntöä | Yle Uutiset | yle.fi

Juha Hurme voitti tänään kaunokirjallisuuden Finladia-palkinnon, ja otti puheessaan kantaa ruotsin kielen puolesta. Hän piti osan puheestaan ruotsiksi ja sanoi lopuksi:

– För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti.


En ole elämäni aikana kovin monessa maassa reissannut mutta täytyy todeta, että missään muualla ulkomailla eivät paikalliset ole olleet minulle yhtä töykeitä kuin Ruotsissa. Auttaisikohan tähän se, jos olisin opetellut puhumaan ruotsin kieltä? Tuskin, sillä suomalaisuuttani en silti olisi pystynyt piilottamaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Juha Hurme voisi opetella esimerkiksi japania, juntti.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jännää, että tämä Juha edustaa juuri sitä jengiä, mikä vetää palkoa nokkaan ihan jokaisesta asiasta, mistä vaan voi, mutta itse heittää läpällä suoranaisen vittuilun, mikä ei ollut mitenkään automaattisesti läpäksi tulkittava, niin siitä ei saa sanoa. Itse ainakin otsikoista tulkitsin, että hän oli noin sanonut ihan tosissaan. Ja jos ei ollut tosissaan, niin missä oli läppä?

No, viherkommarrijunttifemakko toi on kuitenkin, että ihan sama.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Huvittava tapaus. Jengi loukkaantuu jostain huonosta läpästä ja sitten itse syyllistyy heti perään vastaavaan. Ilman Sampo Terhon kitinää kukaan ei olisi enää muistanut tätä tänään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös