Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Mälkiä]

Ihan sama. Vaikka liikuntaa. Lyhemmät koulupäivät. Jotain muuta kuin pakollisia kieliä. Ei oo hankala keksiä jotain.

Mutta eikö siitä pakollisen kielen tilalle tulevasta jutusta tule sitten ns "pakkojotain"?

 

[Undrafted]

Mielenkiinnolla odotan, että kuinka kauan Suomessa jaksetaan kunnioittaa tuota kaksikielisyyden velvollisuudentuntoa. Mielenkiinnolla myös odotan, että muuttuuko joidenkin ruotsinkielisten koulutus siihen suuntaan, että he osaisivat jatkossa puhua myös Suomea. Näitä tapauksia taitaa tosin olla lähinnä pienemmillä paikkakunnilla, jotka ovat hyvinkin ruotsinkielisiä kuntia.

Suomen kaksikielisyys on vähän niin ja näin nytkin. Teoriassa kaikki virkamiehet ovat päteviä tekemään työtään kummallakin kielellä, mutta käytännössä taitaa ruotsinkieliset asiat päätyä suomenruotsalaiselle tai sille poikkeukselle, joka oikeadti osaakin ruotsia. Espoon kaupunki maksoi ainekin aikoinaan erillistä kielilisää ihmisille, ketkä oikeasti osaavat ruotsia, mikä tuntui oudolta kun kaikkihan olisivat päteviä ainekin paperilla kummallakin kielellä.

 

[sinikettu]

Vastaavia tutkimuksia on paljon muitakin. Kielten opiskelu vaikuttaa olevan paljon hedelmällisempää aivoille kuin vaikka yleistiedon hankkiminen. Kielten opiskelussa iällä on myös paljon merkitystä. Lapsi ja varhaisteini oppii paljon nopeammin uutta kieltä, kuin myöhäisteini tai varsinkaan aikuinen. Yläasteen seiskalla siis helpompi oppia kuin vaikka lukion ekalla vuodella. Jonkin verran yksilöllisiä eroja toki näissäkin.

Ja silti juuri kukaan ei opi koulussa ruotsia. Kummallista.

Lisäliikuntakaan ei olisi todellakaan pahasta, mutta edelleen pitäydyn kielten opiskelun hyödyissä. Siinä mm. Euroopan komission teettämää tutkimustulosta kielten opiskelun hyödyistä aivoille:

Hahaa, ihmissuhde- ja kommunikaatiotaidot. Tämän takia Suomessa ollaankin niin ulospäin suuntautuneita ja ekspressiivisiä, kun ollaan kaksikielisiä. Kaksikielisyys lienee hyväksi aivoille, mutta en usko, että tuon jälkeen vaikutusta juurikaan on verrattuna mihin tahansa muuhun kognitiivisesti haastavaan oppimiseen. Nykyajan nuorista suurin osa on muutenkin käytännössä kaksikielisiä, englannin ja suomen suhteen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Suomen tulisi todellakin olla kaksikielinen maa, mutta sen toisen kielen ei missään nimessä pitäisi olla ruotsi, venäjä, arabia tai sanskriitti, vaan englanti.

 

[sinikettu]

Mutta eikö siitä pakollisen kielen tilalle tulevasta jutusta tule sitten ns "pakkojotain"?

Suomessa on koulupakko. Deal with it. Tai muuta jonnekkin vinkuintiaan, jossa kouluja ei tarvitse käydä. Kulttuurisyistä ruotsin kielen pitäminen virallisena kielenä on vaan melkein yhtä typerää kuin orjuuden, kastijärjestelmän tai naisten yhteiskunnallisen sivuuttamisen ylläpitäminen kulttuurisista syistä.

 

[Tadu]

Hyötyruotsin puolestapuhujat vähättelevät muiden kielten hyötyjä eivätkä taida sitä edes itse tajuta.

 

[Mälkiä]

Suomessa on koulupakko. Deal with it. Tai muuta jonnekkin vinkuintiaan, jossa kouluja ei tarvitse käydä. Kulttuurisyistä ruotsin kielen pitäminen virallisena kielenä on vaan melkein yhtä typerää kuin orjuuden, kastijärjestelmän tai naisten yhteiskunnallisen sivuuttamisen ylläpitäminen kulttuurisista syistä.

Kunhan irvailin. Oikeasti olen sitä mieltä, että ruotsin pakollisuus pitäisi ajaa alas, mutta kieltenopetusta tulisi olla vähintään saman verran senkin jälkeen. Ruotsin erityisaseman puolestapuhujat ovat joko itse tästä hyötyviä ruotsinkielisiä, tai onnettomia "Olen Hyvä Ihminen" -pisteiden perässä juoksevia, ajattelemattomia lampaita. Toki Ruotsiin päin nojautuminen on loputtomasti parempi kuin esimerkiksi Venäjään päin, mutta en oikein tiedä kuinka merkittävä asia tämä kielenopetus on sen suhteen. Ruotsissa tuskin edes yleisesti tiedetään, että kaikki suomalaiset pakotetaan opettelemaan ruotsin maalaismurretta.

 

[Warrington]

Ja silti juuri kukaan ei opi koulussa ruotsia. Kummallista.

Ruotsin opettaminen aloitetaan vasta yläasteella, ja oliko tunteja meidän aikaan kaksi viikossa, ja yhdessä jaksossa. Noilla määrillä ei nimenomaan opi jos on oppiakseenkaan kuin ihan perusteita, ja ne perusteetkin hukkuu aivoista aika suurissa määrin, ellei niitä peruseita jalosteta jatkokoulutuksessa. Kuitenkin se ettei oppilas opi edes niitä perusteita, ei kyllä johdu yläasteesta, vaan yleensä oppilaasta itsestään. Jotku eivät viitsi opetella, ja jotku eivät opi vaikka yrittäisivätkin. Jos oppilas saadaan pääosin ymmärtämään kielen rakenne ja osa arkisanastosta, niin voidaan jo melkein todeta että mission completed. Mutta kuten taisin aiemmin todeta, pakkoruotsin puolesta en näe niin järkeviä argumentteja, etteikö sitä pitäisi muuttaa vapaaehtoisen kielen valinnaksi. Edelleenkään ei ole mitään toista ainetta jonka näen niin järkevänä, että kolmannen kielen pitäisi poistua. Ja tuntien vähentämisessäkään en näe järkeä, peruskouluissa ei ole niin tiivistä aikataulua, että olisi pakollista poistaa mitään.

Olkoot, mutta en niiden tuloksiin usko, vaikka osaan enemmän kieliä kuin useimmat muut suomalaiset ja nautin niiden opiskelusta. Tuollaisten tutkimusten tulokset ovat hömppää, koska mittarit ovat niin epämääräisiä ja erilaisten joukkojen vertaaminen keskenään vaikeaa.

Uskoo ken haluaa. Niin monta tutkimusta tuosta on olemassa, että itse kallistun vahvaan epäilyyn siitä, että jotain perää noissa on. Muuttujia on aina, ja kehittyvien aivojen toimintaa kun tutkitaan niin niitä on entistä enemmän. Erilaisten joukkojen vertaamisessa en sinänsä näe ongelmaa, kunhan tutkitaan tarpeeksi isoa joukkoa ihmisiä. Ainahan tutkimuksissa on poikkeuksia, ja jos niitä on tarpeeksi pieni määrä, niin saadaan jonkunlaista yhtenäistä tulosta aikaan. Aika paljon taitaa olla julkaisematta jääneitä tutkimuksia erinäisiltä osa-alueilta, joissa poikkeavat yksilöt ja tulokset ovat hajoittaneet liikaa tulosta, ja niitä ei ole sen takia julkaistu.

Espoon kaupunki maksoi ainekin aikoinaan erillistä kielilisää ihmisille, ketkä oikeasti osaavat ruotsia, mikä tuntui oudolta kun kaikkihan olisivat päteviä ainekin paperilla kummallakin kielellä.

Tämä taitaa olla vieläkin aika yleinen käytäntö myös yksityisellä sektorilla. Meidän vanha työnantaja maksoi kans pienen kielilisän, siitäkin huolimatta että olin ilmoittanut työhaastattelussa että en kyseisellä osa-alueella pärjää muuta kuin Suomeksi. No pärjäsin lopulta englannin kielellä. Ruotsin kieliset asiakkaatkaan eivät panneet pahaksi kun kysyin että voidaanko asioida englanniksi, toisena vaihtoehtona oli hypätä takaisin jonoon ja odottaa vapautuvaa ruotsin kielen osaajaa.

 

[Lystikäs]

Toki Ruotsiin päin nojautuminen on loputtomasti parempi kuin esimerkiksi Venäjään päin, mutta en oikein tiedä kuinka merkittävä asia tämä kielenopetus on sen suhteen.

Jos tarvitaan kieltä identifioimaan meitä kauemmas Venäjästä, niin varmasti mikä vain länsimainen kieli kelpaisi. Ruotsi ei ole enää edes meidän kansainvälisesti läheisin kumppani. Saksa on. Ja Ruotsin pysyminen poissa eurosta varmaan lähentää meitä vuosivuodelta muihin euromaihin.

 

[sinikettu]

Jos tarvitaan kieltä identifioimaan meitä kauemmas Venäjästä, niin varmasti mikä vain länsimainen kieli kelpaisi. Ruotsi ei ole enää edes meidän kansainvälisesti läheisin kumppani. Saksa on. Ja Ruotsin pysyminen poissa eurosta varmaan lähentää meitä vuosivuodelta muihin euromaihin.

Olisko englannin kielen virallistaminen sitten virallista keskisormen ja perseen näyttöä Venäjälle?

 

[Kirjoittelija]

Ruotsissa käydessä muutaman sanan vaihdoin, mutta useammin puhuin englantia, jota ruotsalaiset ymmärtävät paremmin kuin minun sönkkäämääni ruotsia.

Kuuntelin nyt tuon Juha Hurmeen kiitospuheen. Ymmärsin mitä sanottiin, vaikka en ruotsia ole koskaan vaivautunutkaan opettelemaan. Tästä kiitos kuuluu Hurmeen hitaalle tankerolausumiselle. Hurmeen ruotsin ääntäminen kuulosti niin luontevalta, että hänenkin kannattanee Ruotsissa puhua mieluummin englantia kuin ruotsia.

 

[penaz]

Hyötyruotsin puolestapuhujat vähättelevät muiden kielten hyötyjä eivätkä taida sitä edes itse tajuta.

Kaikista kielistä on hyötyä. Itse vuosikymmeniä sitten muinaisessa klassisessa lyseossa luin ja kirjoitin pitkän latinan. Kun aikoinaan asuin portugalinkielisessä maassa latinan osaaminen helpotti portugalin kielen oppimista, minkä jälkeen taas oli helppo oppia kohtalainen espanjan ja italian kielen taito.

Monet klassikon opettajista olivat persoonallisuuksia, jotka katsoivat asiakseen sivistää oppilaita mielipiteillään. Latinan ja kreikan opettajamme mielestä ihmiset, jotka eivät osanneet noita kieliä olivat barbaareja. Jos ihminen osasi latinaa, mutta ei kreikkaa hän oli puolibarbaari. Opettaja inhosi pikkuporvarillisuutta, amerikkalaista kulttuuria, urheilua ja englannin kieltä, mikä hänen mielestään oli alkeellinen ja ruma. Opettaja osasi noin kymmentä kieltä sanskritista alkaen, mutta ei ollut kertomansa mukaan koskaan halunnut opiskella englantia, vaikka tietenkin kielitaustansa takia osasi myös sitä. Klassikkoa kävi samaan aikaan paljon palloilujoita, kuten Hannu Jortikka, jonka klassisen sivistyksen jokainen voi nähdä.


Kun nuorin poikani oli ala-asteelle mökillimme tuli vieraaksi amerikkalaisia sukulaisiamme, jotka eivät puhu yhtään suomea. Yllätyin kun poika jutteli vieraiden kanssa monista erilaisista asioista ja kertoi heille myös vitsejä. Välillä hän katsoi netistä, mikä joku sana on englanniksi. Englanninkielen taidolla minkä hän oli oppinut koulussa ja netistä. Nyt yläasteella poika opiskelee innolla ruotsia ja saksaa. Lukiossa aikoo opiskella myös espanjaa. Mielestäni normaaliälyisen ihmisen, jolla on motivaatio, on aika helppo oppia kieliä, myös ruotsia

 

[Kirjoittelija]

Opettaja inhosi pikkuporvarillisuutta, amerikkalaista kulttuuria, urheilua ja englannin kieltä, mikä hänen mielestään oli alkeellinen ja ruma... Englanninkielen taidolla minkä hän oli oppinut koulussa ja netistä.

Inhosiko teidän suomen kielen opettajanne relatiivipronomineja? Olikohan hän jopa sitä mieltä, että suomen kaltaisen metsäläiskielen opetteleminen on barbaarimaista?

 

[jussi_j]

Näen asiassa huumoria, mitä tiukkapipoiset tosikot eivät näköjään ymmärrä. Kuulin Hurmetta viime keväänä eräässä tilaisuudessa, missä hän puhui erittäin hyvin hulluudesta (myös omakohtaisesta kokemuksestaan siitä). Suosittelen lukemaan Juha Hurmeen kirjan Hullu.

Näen minäkin, mutta kun et ymmärrä mistä on kyse. Hänen vitsejään, jotka oli selkeästi uutisoitu "sellaisenaan" ilman vitsi disclaimeria, ei saa kommentoida vakavasti ja jos kommentoi täysin asiallisesti, saa vastauksena vittuilua. Sitten joku täysin vitsi urheilutoimenjohtaja sanoo "meille ei homoja palkata", mitä kukaan ei voi ottaa tosissaan, niin kalliossa revetään liitoksistaan.

 

[arvee]

Inhosiko teidän suomen kielen opettajanne relatiivipronomineja? Olikohan hän jopa sitä mieltä, että suomen kaltaisen metsäläiskielen opetteleminen on barbaarimaista?

Tämä on keskustelupalsta, ei mikään tiedejulkaisu tai edes ainekirjoituskilpailu. Virheitä sattuu, sinulle @Kirjoittelija ei toki ikuna'vaikka suomenkieli ei taida olla edes relatiivipronominien suhteen helpoimmaista päästä. Voitaisiinko tällaiset nyppiset jättää pois, tärkeintä lienee että kirjoittelijan ajatus, idea välittyy.
Toki jatkuvaan virheilyyn sopii puuttua, nykyään ip-lehtien kommenttipalstojen trollit ansaitsevat pienen näpäytyksen.

Minä nyt myös hylkäsin ruotsin pakollisena kielenä. Latina voisi olla yllättävänkin järkevä pakollisen kielenä sen korvaajaksi. Venäjää en pakolliseksi ikinä toivo, mutta sen vapaaehtoista opiskelua vanhempien jälkikasvulleen toivoisin enemmänkin ehdottavan, perustellen toki. Saksaa olen lukenut, ja papereiden mukaan minun pitäisi kai sitä osatakin, mutta en hevin suostuisi saksaa vaikkapa firmassamme vierailijoille puhumaan. Toisinaan Muistojen bulevardissa kuulee saksalaisia iskelmiä ja saan kiinni, mistä laulu kertoo mutta siinäpä se. Vaikka Saksa onkin meille tärkeä kumppani, niin uskon sielläkin englannin taidon olevan jo sillä tasolla, ja yhä kohoavan että kommunikointiongelmia ei tule. Venäjä, ranska, kiina, espanja, näitä suosittelen tulevaisuuttaan miettiville lapsille eli myös heidän vanhemmilleen.

 

[Kirjoittelija]

Nyt yläasteella poika opiskelee innolla ruotsia ja saksaa. Lukiossa aikoo opiskella myös espanjaa.

Jos haluaa opiskella espanjaa, eikö ensin kannattaisi lukea pohjille pitkä latina? Sen jälkeen espanjan oppiminen on paljon helpompaa. Samasta syystä saksan kielestä kiinnostuneiden kannattaa opiskella muutama vuosi ruotsia ennen saksan opintojen aloittamista. Täytyy myös todeta, että aina Latinassa matkaillessani olen ollut oikein iloinen siitä, että luin latinaa yläasteella kolme vuotta.

 

[finnjewel]

Ruotsin kielen ilmeinen "vaikeus" suomalaisille johtuu minun mielestäni jostain muusta kuin itse ko.kielestä. Kyse on pakko olla ennakkoasenteista, pakollisuudesta, opettajien huonoista metodeista tms. Ruotsin kielen kielioppi on yksi maailman helpoimmista ja lyhimmistä, ja kielen ovat oppineet kohtalaisen helposti miljoonat Ruotsiin muuttaneet ulkomaalaiset.
Pakkoruotsia en kannata, olkoon ruotsi valinnaisena.

Muuan ammatikseen englantia kääntänyt työkaverini totesi eläkkeelle jäädessään, että mitä enemmän englantia oppii, sitä vähemmän sitä huomaa osaavansa. Toki sen alkeetkin riittävät varsin monessa tilanteeessa. Vaikka itsekin osaan sitä kohtalaisen hyvin, en edes kuvittele, että pystyisin kirjoittamaan englanniksi kovinkaan pitkää idiomaattista asiatekstiä, vaikka saisin käyttää mielin määrin sanakirjoja ja Googlea.

 

[arvee]

Jos haluaa opiskella espanjaa, eikö ensin kannattaisi lukea pohjille pitkä latina? Sen jälkeen espanjan oppiminen on paljon helpompaa. Samasta syystä saksan kielestä kiinnostuneiden kannattaa opiskella muutama vuosi ruotsia ennen saksan opintojen aloittamista. Täytyy myös todeta, että aina Latinassa matkaillessani olen ollut oikein iloinen siitä, että luin latinaa yläasteella kolme vuotta.

Yritin kooklettaa hotelleja ja myös lentoja Latinaan, mutta en löytänyt. Onko sen minkälainen mesta, oliko siellä kulttuuria havaittavissa tahi aistitittavissa?
Paljonko viina kustansi? Olivatko naiset hyvän näköisiä, silleen eurooppalaiseen eli virolaiseen eli suomenruotsalaiseen tapaan tai sitten venäläiseen , pietarilaiseen tapaan muuten vain pitkäjalkaisia? Tärkeitä matkustus-intensiivejä näetsen.

 

[arvee]

@finnjewel arvelisin ruotsin kielen vaikeaksi mieltämisen johtuvan sanojen ns. sukupuolista, jotka ovat on vieraita suomenkieliselle ajattelulle. Saksan kieli on siinä mielessä vielä pykälä lisää hankalampi. Ja suomalainenhan ei puhu vierasta kieltä mikäli sanojen oikeat muodot eivät mene täysin oikein.
Englanti on helppoa, sen kanssa ei tarvitse niin paljon miettiä normipuheessa. Se, että englannin kielessä on aivan mälytön määrä sanoja ei tavallista kommunikoijaa kosketa lainkaan.
Latinan alkeet voisi olla järkevä peruskoulun oppimäärään sisällyttää, ehkä porukka saisi helpommin kiinni näistä suvuistakin.

 

[Tadu]

Kaikista kielistä on hyötyä. Itse vuosikymmeniä sitten muinaisessa klassisessa lyseossa luin ja kirjoitin pitkän latinan. Kun aikoinaan asuin portugalinkielisessä maassa latinan osaaminen helpotti portugalin kielen oppimista, minkä jälkeen taas oli helppo oppia kohtalainen espanjan ja italian kielen taito.

Kun nuorin poikani oli ala-asteelle mökillimme tuli vieraaksi amerikkalaisia sukulaisiamme, jotka eivät puhu yhtään suomea. Yllätyin kun poika jutteli vieraiden kanssa monista erilaisista asioista ja kertoi heille myös vitsejä. Välillä hän katsoi netistä, mikä joku sana on englanniksi. Englanninkielen taidolla minkä hän oli oppinut koulussa ja netistä. Nyt yläasteella poika opiskelee innolla ruotsia ja saksaa. Lukiossa aikoo opiskella myös espanjaa. Mielestäni normaaliälyisen ihmisen, jolla on motivaatio, on aika helppo oppia kieliä, myös ruotsia

Tietenkin kaikista kielistä on hyötyä. Tietenkin myös aiheen X opiskelu on pois muiden aiheiden opiskelusta, vaikka kyse onkin kielestä. Jos ei olisi, niin silloinhan maailma olisi täynnä monitaitureita, jotka osaavat kaikki maailman kielet. Aikaa opiskella on yksilöllä kuitenkin vain rajallisesti. Kielten opiskelu tukee toisiaan, mutta missään vaiheessa kieltä ei kuitenkaan opi vain sormia napsauttamalla, vaikka olisi jo opiskellutkin 50 kieltä pohjalle.

 

[TosiFani]

Ruotsin kielen ilmeinen "vaikeus" suomalaisille johtuu minun mielestäni jostain muusta kuin itse ko.kielestä. Kyse on pakko olla ennakkoasenteista, pakollisuudesta, opettajien huonoista metodeista tms. Ruotsin kielen kielioppi on yksi maailman helpoimmista ja lyhimmistä, ja kielen ovat oppineet kohtalaisen helposti miljoonat Ruotsiin muuttaneet ulkomaalaiset.
Pakkoruotsia en kannata, olkoon ruotsi valinnaisena...

Juuri näin. Nykyään englanti opitaan kohtuu helposti somen ja varsinkin pelimaailman kautta. Yläkoululaisten on vaikea ymmärtää, että ruotsia oppii lukemalla sanoja ja syyksi keksitään kielen vaikeus.

 

[TosiFani]

Suomessa on koulupakko. Deal with it. Tai muuta jonnekkin vinkuintiaan, jossa kouluja ei tarvitse käydä. Kulttuurisyistä ruotsin kielen pitäminen virallisena kielenä on vaan melkein yhtä typerää kuin orjuuden, kastijärjestelmän tai naisten yhteiskunnallisen sivuuttamisen ylläpitäminen kulttuurisista syistä.

Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. Koulun pystyy hoitamaan myös kotiopetuksessa, jos vanhemmat niin haluaa. Monille peruskoulu on päiväkoti, parkki, jonne vanhemmat vievät lapsensa ja nuorensa hoitoon.

 

[Tadu]

Odotan edelleenkin perusteluja miksi ruotsin kielen osaaminen on nykyisessä globalistuneessa maailmassa tärkeämpää kuin esimerkiksi saksan, espanjan tai kiinan. Näitä perusteluja saakin sitten odottaa.

 

[Pipolätkä]

Odotan edelleenkin perusteluja miksi ruotsin kielen osaaminen on nykyisessä globalistuneessa maailmassa tärkeämpää kuin esimerkiksi saksan, espanjan tai kiinan. Näitä perusteluja saakin sitten odottaa.

Voin luetella tähän sinulle ne syyt, jotka tulet tähän saamaan:
1.Kaksikielisyys on rikkaus.
2.Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi?
3.Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta.
4.Ruotsin opettelu on hyvä pohja oppia muitakin kieliä.
5.Ruotsin kielen taito edistää kansainvälisyyttä.
6.Ruotsin kieli on sivistävää.
7.Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme.
8.En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä.
9.Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin.
10.Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua.
11.Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin.
12.Suomessa pitäisi opetella enemmän kieliä, ei vähemmän.
13.Pakkoruotsia pitää lukea, koska Suomi on kaksikielinen maa.
14.Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme.
15.Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi.

Samat paskat argumentithan näissä aina pyörii ja aina kun edellinen kumotaan niin siirrytään seuraavaan.

 

[Lystikäs]

Voin luetella tähän sinulle ne syyt, jotka tulet tähän saamaan:
1.Kaksikielisyys on rikkaus.
2.Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi?
3.Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta.
4.Ruotsin opettelu on hyvä pohja oppia muitakin kieliä.
5.Ruotsin kielen taito edistää kansainvälisyyttä.
6.Ruotsin kieli on sivistävää.
7.Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme.
8.En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä.
9.Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin.
10.Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua.
11.Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin.
12.Suomessa pitäisi opetella enemmän kieliä, ei vähemmän.
13.Pakkoruotsia pitää lukea, koska Suomi on kaksikielinen maa.
14.Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme.
15.Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi.

Samat paskat argumentithan näissä aina pyörii ja aina kun edellinen kumotaan niin siirrytään seuraavaan.

Hyvä lista. Näin ne argumentit taitaa mennä. Harmi vaan, ettei yksikään noista ole hyvä peruste.

1. Kaksikielisyys on rikkaus. Suomen valtio on kaksikielinen, suomen kansalaisista useimmat ovat yksikielisiä pakkoruotsista riippumatta. Jos kansalainen haluaa tulla kaksikieliseksi, tulisi hänen itsensä saada päättää, mitkä kaksi kieltä hän haluaa osata. Se on rikkaus. Kahden marginaalikielen osaaminen ei kansainvälisillä mittapuilla ole iso rikkaus.
2. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi? Matematiikkaa ja biologiaa opiskellaan yleensä kaikissa maissa yleissivistävänä aineena. Ruotsia ei.
3.Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta. Mikä tahansa kieli edistää kielellistä monimuotoisuutta.
4.Ruotsin opettelu on hyvä pohja oppia muitakin kieliä. Kaikki kielet ovat yleensä pohjia muihin kieliin. Ruotsi on hyvä pohja saksaan. Saksa on parempi pohja saksaan... joka on myös pohja ruotsiin.
5.Ruotsin kielen taito edistää kansainvälisyyttä. Kaikki kielet edistävät kansainvälisyyttä. Ruotsi itse asiassa marginaalikielenä harmillisen vähän. Skandinaavit puhuvat yleensä englantia.
6.Ruotsin kieli on sivistävää. Kaikki kielet ovat sivistäviä.
7.Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme. Historia on menneisyyttä. Parempi keskittyä tulevaisuuteen, ettei tästä kansasta tule historiaa. Historiamme ruotsin alaisuudessa ei ollut muutenkaan mitään loistokasta. Olimme alistettu "maksumies" Ruotsin suurvalta pyrkimyksille. Tämän kansan luonnollinen historia on ollut enemmän saksalaisten ja hansakauppiaitten kanssa.
8.En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä. Mutta 3/4 suomalaisesta valittaa sitä, että valtio pakottaa kansalaisensa opiskelemaan tätä marginaalikieltä.
9.Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin. Parhaat mahdollisuudet kaksikielisiin virkoihin tulee alueilta, joissa esiintyy kaksikielisyyttä. Tasavertaisuus ei tule toteutumaan.
10.Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua. Jos ruotsi ei olisi pakollista, ehkä harvempi opiskelisi sitä, mutta sitä opiskeltaisiin paremmin ja motivoituneemmin, koska se voisi olla erityistaito CV:ssä, jota välttämättä kaikilla muilla suomalaisilla ei ole. Porkkana motivoi paremmin kuin keppi.
11.Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin. Jos vanhemmiten päättää muuttaa Ruotsiin, niin kielen voi varmasti opetella myöhemminkin. Ruotsi on kuulemma melko helppo oppia. Ja ihmisiä muuttaa vanhemmiten muuallekin kuin Ruotsiin. Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan muuta ulkomaille vanhemmiten.
12.Suomessa pitäisi opetella enemmän kieliä, ei vähemmän. Laaja kielipää on kansainvälisillä markkinoilla rikkaus. Marginaalikielen osaaminen ei ole kuitenkaan iso rikkaus (varsinkin jos tällä kielialueella puhutaan hyvää englantia).
13.Pakkoruotsia pitää lukea, koska Suomi on kaksikielinen maa. Maailmassa on monia valtioita, jossa on useimpia virallisia kieliä. Muut eivät kuitenkaan pakota kansalaisiaan opiskelemaan tätä vähemmistökieltä.
14.Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme. Skandinaaviseen kieliperheeseen kuuluu ruotsi, norja, islanti, tanska ja suomi. Kaikki eri kieliä. Jos emme arvosta suomenkieltä tasavertaisena jäsenenä skandinaavisessa kieliperheessä, vaan vierailemme siellä ruotsinkielen kautta, niin identiteettimme on lahtökohtaisesti aika alistunut, eikä se tee hyvää yhteisissä neuvottelupöydissä.
15.Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi. Pakkoruotsi ei selkeästi toimi. Kielitaito ei pysy yllä, ellei sitä käytetä tai kuule katukuvassa. (Tämä tuskin muuttuu, koska RKP ei halua ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen yhdistyvän.) Pakkoruotsi ei synnytä valtaväestössä juuri muuta kuin ennakkoasenteita ruotsinkielisiä kohtaan.

 

[penaz]

16. Kun terholaiset tosikot hampaat irvessä ja rystyset valkoisina vastustavat hyötyruotsia niin pitää sitä jonkun puolustaakin. Muuten saattaisin kallistua valinnanvapauden kannalle edellyttäen, että ruotsin kieltä olisi mahdollista opiskella kaikissa niissä kouluissa, joissa nyt opiskellaan hyötyruotsia.