Koulu ei nykyisillä opetusmetodeilla kykene opettamaan tehokasta kielenosaamista oikeastaan minkään vieraan kielen suhteen. Ihmisen aivot eivät ole kehittyneet oppimaan kieliä tehokkaasti pelkästään oppikirjoista pänttäämällä, vaan sosialisoimalla toisten kanssa ja navigoimalla maailmaa ja jokapäiväisiä asioita uuden kielen avulla aktiivisesti.
Olen tässä ihan samaa mieltä. Varsinkin kun RKP yrittää parhaansa mukaan estää suomenruotsalaista vähemmistöä sekoittumasta suomalaiseen kantaväestöön - päiväkoteihin ja kouluihin (peläten ilmeisesti, että suomenruotsalaiset alkavat puhua enemmän suomea), on suomenkielisten erittäin vaikea saada käytännön kosketuspintaa ruotsinkieleen ja pitää oppimaansa kieltä yllä. Kielen opiskelun tarkoitus tulisi olla opettaa ihmiselle taito, josta hänelle on hyötyä. On puhdasta resurssien hukkaa opettaa lapsille monta tuntia viikossa jotain, jonka useimmat tulevat täysin unohtamaan, ainoastaan sen takia, että jotkut kokevat meidän olevan enemmän pohjoismaa, kun sitä ruotsia yritetään pakkosyöttää valtion toimesta. Suomi on yksi viidestä pohjoismaasta ja suomi on yksi viidestä pohjoismaisesta kielestä. On turhaa alemmuuskompleksissa kylpemistä jos koemme, että se on vähäpätöisempi pohjoismainen kieli, vain siksi, että kolme näistä pohjoismaisista kielistä muistuttavat niin paljon, että pystyvät jossain määrin ymmärtämään toisiaan.
JOS on opeteltava kahta pakollista vierasta kieltä, niin englannin lisäksi se toinen pitäisi olla perheen ja opiskelijan oma valinta. Useimmat tulevat varmaan tässäkin tapauksessa unohtamaan sen, mutta jotkut voivat saada siitä oikeaa hyötyä. Saksa on jo nyt se meidän paras kauppakumppani, enkä näe asian muuttuvan ainakaan lähitulevaisuudessa.
Jotkut sanovat, että ruotsinkielen kautta saksan oppiminen on helpompaa. Totta. Mutta sama toimii päinvastoin. Saksankielen kautta ruotsin oppiminen on helpompaa. Ja jos tälle linjalle lähdetään, niin saksa toimii kyllä parempana avaimena useampaan eurooppalaiseen kieleen kuin ruotsi, joten tällä logiikalla pakkosaksa olisi hyödyllisempää. Totuus kuitenkin on se, että Euroopassa englannilla pärjää. Maailmalla ei välttämättä. Espanjankielen taidosta olisi allekirjoittaneelle ollut jo nyt useissa tapauksissa hyötyä. Mielestäni pitäisi olla jokaisen opiskelijan oma päätös, haluaako keskittyä olemaan suomalainen, pohjoismaalainen, eurooppalainen vai maailmankansalainen.