Yhteen kysymykseen haluan vastauksen:
Miksi pitää opettaa kaikille pakollisena jotain sellaista (ruotsi) mitä suuri osa opetettavista ei tule koskaan oppimaan?
Suurin osa ruotsinkieltä opiskelevista ei siis koskaan opi ruotsia? Miksi sitten opiskella muita kieliä? Miksi juuri ruotsia suurin osa opetettavista ei tule koskaan oppimaan? Tämä pätee kaikkiin pakollisiin vieraisiin kieliin. Voin omakohtaisesti sanoa esim. venäjän olevan huomattavasti hankalampi kieli oppia kuin ruotsi tai muut germaaniset kielet tai edes länsi-slaavilaiset kielet.
Vastauksena kysymykseesi, mielestäni Suomen tasavallan toisena virallisena kielenä ruotsinkieli kuuluu itsessään yleissivistykseen. Tähän lisätään historialliset aspektit, huomattava vähemmistö ja vaikka tieto siitä, että yli puolet Pohjanmaan maakunnassa asuvista ovat ruotsinkielisiä.
Kerro minulle miten Suomessa taataan perustuslainmukainen mahdollisuus palveluun omalla kielellään vajaalle 300 000:lle Suomen kansalaiselle paremmin kuin nyt?
Suomea puhuu useampi, mutta silti en ole pakottamassa ketään opiskelemaan sitä.
Ihan faktaa on se, että ruotsalaisten kanssa käydään kauppaa englanniksi. Olisihan se ihan helvetin tyhmää antaa neuvotteluissa toisen puhua äidinkieltään ja puhua itse väkisin opittua kieltä. Nordea ja Sonera mm. käyttävät konsernikielenään englantia ja ruotsin puhuminen on kiellettyä yhteisissä kokouksissa.
Se mitä mieltä sinä olet jonkun kielen tarpeellisuudesta on aika yhdentekevää. Minä olen toista mieltä ja en voi ymmärtää miksi sinun mielipiteesi määrää minun lapsiani. Se ei ole vapaassa maassa oikeudenmukaista ja se on tosiasiallisesti erittäin syrjivää ja rajoittaa lasteni oikeuksia. Toistan noin kymmennen kerran tässä ketjussa. Minä en ole ikinä tarvinnut ruotsin kieltä ja olen sentään ollut töissä ruotsissa.
Mielestäsi Suomessa ei tarvitse peruskoulussa opettaa suomea?
Kun kyse on kansainvälisistä konserneista on ymmärrettävää, että lingua francana toimii englanti. Kaikki Suomen ja Ruotsin välillä kauppaa tekevät yritykset eivät kuitenkaan ole kansainvälisiä konserneja. Monille ruotsi ei kuitenkaan ole väkisin opittu kieli tai kielitaito on riittävä toimiakseen multinationaalisessa kaupankäynnissä.
Mikäli muuta kuin englantia ei käytetä käydessä kauppaa esim. ruotsalaisten yritysten kanssa, miksi muuta kielitaitoa toivotaan ja joissain tehtävissä jopa vaaditaan. Tämä pätee niin Suomen sisäisissä kuin kansainvälisissä piireissä. Hyviä suhteita kauppakumppaneihin on helpompi luoda kun pystytään toimimaan heidän kotikielellään. Miksi ihmeessä suomalaiset haluavat sitten lähteä esim. Venäjälle nöyristelemään Venäjäksi eikä käytetä samaa "englannilla tai suomella on pärjättävä"-ajatusmaailmaa.
Kuten sanoit tämä on mielipidekysymys, josta voi väitellä loputtomiin, mutta muutamaan pointtiisi vielä kommentoisin, että tämä ei ole yksin minun mielipiteeni. Tuo kysymys sopisi paremmin eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Suomi on demokratia jossa kaikki äänioikeutetut voivat vaikuttaa, toivottavasti äänestit mielesi mukaan. Sinä päivänä kun ruotsinkielen opetus on oikeasti enemmistölle Suomen kansasta kynnyskysymys se varmasti käsitellään. Tällä hetkellä nyt ilmeisesti on asioita, jotka kaipaavat enemmän huomiota.
Lisäksi olen tarvinnut ruotsia yllättävissäkin paikoissa, kuten esim. työskennellessäni Eestissä.
Metalheartin viestissä on niin paljon oletuksia ja jopa väärää tietoakin etten edes vaivaudu käymään läpi kymmeniä kertoja läpikäytyjä asioita mutta tähän keskiarvokohtaan kyllä nyt kaipaisin jonkinlaisen viitteen, koska PISA-tulosten valossa ruotsinkieliset taas pärjäävät huonommin kuin valtaväestö.
PISA-tuloksissa olet täysin oikeassa, mutta Suomen 50 parhaasta lukiosta ylioppilaskokeiden puoltoäänien keskiarvon mukaan 10 oli ruotsinkielisiä. Suomesta löytyy kokonaisuudessaan 37 ruotsinkielistä lukioa. Vuonna 2007 (tilanne varmasti muuttunut, mutta suunta-antavana esimerkkinä) Suomessa oli yhteensä 417 lukioa. Puoltoäänien keskiarvo oli vuonna 2010 24 ja tämän tuloksen alle jäi vain 12 ruotsinkielistä koulua. Huonoimpina Helsinge gymansie (19,5), Kristinestads gymnasium (22,0) ja Jakobstads gymnasium (22,2).
Suomenkielisistä kouluista sen sijaan 17 jäi jopa alle 19 puoltoäänen keskiarvon. Huonoimpina Helsingin yhteisyseon lukio (15,4), Masalan lukio (16,2) ja Apollon yhteiskoulu sekä Lumon lukio (17,2). Vastaavasti top-10 lukioista ei löytynyt ruotsinkielisiä lukioita, kuten ei löytynyt myöskään yli 30 PÄ:n keskiarvolla. Kuitenkin 20 parhaan joukosta löytyi 2 ruotsinkielistä lukioa.
Tarkemmat listaukset voit katsoa vaikka täältä:
http://img.mtv3.fi/mn_liitteet/mtv3/uutiset/bulleting/302789.pdf (Linkki vie mtv3:n koulujen vertailuun yo-tulosten perusteella, tiedot .pdf-muodossa.)