Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

  • 215 693
  • 2 039

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eräs näkökulma, jota kautta voisin ajatella pakkoruotsin jatkamista on moraalirappiosta kärsivän EU:n hajoaminen. Tuossa tilanteessa olisi mielestäni luontevaa hakeutua jälleen Pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tuota näkökulmaa ajatellen, olisi järkevää huomioida mielipiteet, jotka pakkoruotsista luopuminen aiheuttaisi muissa Pohjoismaissa.

Norjalaisia, Tanskalaisia tai Islantilaisia varmaan sapettaa paljon jos suomessa lakataan ruotsin pakko-opiskelu. Tuskin kovin moni ruotsalainenkaan voi olla ymmärtämättä tätä kuviota, vai pitävätkö ruotsalaiset suomen ruotsalaisia jotenkin kuningaskunnan edustajina täällä?

Mitä pohjoismaiseen yhteistyöhön tulee, niin sillä on ollut paikkansa kanavana länteen, kun taktiikkana oli nuolla itänaapurin persettä, mutta mitään tarvetta sille ei sen erikoisemmin ole kuin muidenkaan maiden kanssa toimimiseen. Jos EU hajoaisi niin eiköhän se yhteistyö esim. Saksan kanssa olisi vielä enemmän suorien yhteyksien varassa, jolloin saksanopiskelijoilla olisi vielä enemmän kysyntää.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Jos en nyt väärin muista, ruotsinkielisistä lukioista valmistuineiden ylioppilastodistusten keskiarvo on korkeampi kuin suomenkielisten. Eikö ole loogista, että korkeakouluihin päätyy tuolloin suhteessa enemmän ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä? Kyllä sinne yliopistoihin pääsee ja sieltä valmistuu vain ne henkilöt, jotka ovat tarpeeksi hyviä.

Metalheartin viestissä on niin paljon oletuksia ja jopa väärää tietoakin etten edes vaivaudu käymään läpi kymmeniä kertoja läpikäytyjä asioita mutta tähän keskiarvokohtaan kyllä nyt kaipaisin jonkinlaisen viitteen, koska PISA-tulosten valossa ruotsinkieliset taas pärjäävät huonommin kuin valtaväestö.
 

Metalheart

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Chris Pronger, HC '05 Banská Bystrica
Yhteen kysymykseen haluan vastauksen:

Miksi pitää opettaa kaikille pakollisena jotain sellaista (ruotsi) mitä suuri osa opetettavista ei tule koskaan oppimaan?

Suurin osa ruotsinkieltä opiskelevista ei siis koskaan opi ruotsia? Miksi sitten opiskella muita kieliä? Miksi juuri ruotsia suurin osa opetettavista ei tule koskaan oppimaan? Tämä pätee kaikkiin pakollisiin vieraisiin kieliin. Voin omakohtaisesti sanoa esim. venäjän olevan huomattavasti hankalampi kieli oppia kuin ruotsi tai muut germaaniset kielet tai edes länsi-slaavilaiset kielet.

Vastauksena kysymykseesi, mielestäni Suomen tasavallan toisena virallisena kielenä ruotsinkieli kuuluu itsessään yleissivistykseen. Tähän lisätään historialliset aspektit, huomattava vähemmistö ja vaikka tieto siitä, että yli puolet Pohjanmaan maakunnassa asuvista ovat ruotsinkielisiä.

Kerro minulle miten Suomessa taataan perustuslainmukainen mahdollisuus palveluun omalla kielellään vajaalle 300 000:lle Suomen kansalaiselle paremmin kuin nyt?


Suomea puhuu useampi, mutta silti en ole pakottamassa ketään opiskelemaan sitä.


Ihan faktaa on se, että ruotsalaisten kanssa käydään kauppaa englanniksi. Olisihan se ihan helvetin tyhmää antaa neuvotteluissa toisen puhua äidinkieltään ja puhua itse väkisin opittua kieltä. Nordea ja Sonera mm. käyttävät konsernikielenään englantia ja ruotsin puhuminen on kiellettyä yhteisissä kokouksissa.

Se mitä mieltä sinä olet jonkun kielen tarpeellisuudesta on aika yhdentekevää. Minä olen toista mieltä ja en voi ymmärtää miksi sinun mielipiteesi määrää minun lapsiani. Se ei ole vapaassa maassa oikeudenmukaista ja se on tosiasiallisesti erittäin syrjivää ja rajoittaa lasteni oikeuksia. Toistan noin kymmennen kerran tässä ketjussa. Minä en ole ikinä tarvinnut ruotsin kieltä ja olen sentään ollut töissä ruotsissa.

Mielestäsi Suomessa ei tarvitse peruskoulussa opettaa suomea?

Kun kyse on kansainvälisistä konserneista on ymmärrettävää, että lingua francana toimii englanti. Kaikki Suomen ja Ruotsin välillä kauppaa tekevät yritykset eivät kuitenkaan ole kansainvälisiä konserneja. Monille ruotsi ei kuitenkaan ole väkisin opittu kieli tai kielitaito on riittävä toimiakseen multinationaalisessa kaupankäynnissä.

Mikäli muuta kuin englantia ei käytetä käydessä kauppaa esim. ruotsalaisten yritysten kanssa, miksi muuta kielitaitoa toivotaan ja joissain tehtävissä jopa vaaditaan. Tämä pätee niin Suomen sisäisissä kuin kansainvälisissä piireissä. Hyviä suhteita kauppakumppaneihin on helpompi luoda kun pystytään toimimaan heidän kotikielellään. Miksi ihmeessä suomalaiset haluavat sitten lähteä esim. Venäjälle nöyristelemään Venäjäksi eikä käytetä samaa "englannilla tai suomella on pärjättävä"-ajatusmaailmaa.

Kuten sanoit tämä on mielipidekysymys, josta voi väitellä loputtomiin, mutta muutamaan pointtiisi vielä kommentoisin, että tämä ei ole yksin minun mielipiteeni. Tuo kysymys sopisi paremmin eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Suomi on demokratia jossa kaikki äänioikeutetut voivat vaikuttaa, toivottavasti äänestit mielesi mukaan. Sinä päivänä kun ruotsinkielen opetus on oikeasti enemmistölle Suomen kansasta kynnyskysymys se varmasti käsitellään. Tällä hetkellä nyt ilmeisesti on asioita, jotka kaipaavat enemmän huomiota.

Lisäksi olen tarvinnut ruotsia yllättävissäkin paikoissa, kuten esim. työskennellessäni Eestissä.

Metalheartin viestissä on niin paljon oletuksia ja jopa väärää tietoakin etten edes vaivaudu käymään läpi kymmeniä kertoja läpikäytyjä asioita mutta tähän keskiarvokohtaan kyllä nyt kaipaisin jonkinlaisen viitteen, koska PISA-tulosten valossa ruotsinkieliset taas pärjäävät huonommin kuin valtaväestö.

PISA-tuloksissa olet täysin oikeassa, mutta Suomen 50 parhaasta lukiosta ylioppilaskokeiden puoltoäänien keskiarvon mukaan 10 oli ruotsinkielisiä. Suomesta löytyy kokonaisuudessaan 37 ruotsinkielistä lukioa. Vuonna 2007 (tilanne varmasti muuttunut, mutta suunta-antavana esimerkkinä) Suomessa oli yhteensä 417 lukioa. Puoltoäänien keskiarvo oli vuonna 2010 24 ja tämän tuloksen alle jäi vain 12 ruotsinkielistä koulua. Huonoimpina Helsinge gymansie (19,5), Kristinestads gymnasium (22,0) ja Jakobstads gymnasium (22,2).

Suomenkielisistä kouluista sen sijaan 17 jäi jopa alle 19 puoltoäänen keskiarvon. Huonoimpina Helsingin yhteisyseon lukio (15,4), Masalan lukio (16,2) ja Apollon yhteiskoulu sekä Lumon lukio (17,2). Vastaavasti top-10 lukioista ei löytynyt ruotsinkielisiä lukioita, kuten ei löytynyt myöskään yli 30 PÄ:n keskiarvolla. Kuitenkin 20 parhaan joukosta löytyi 2 ruotsinkielistä lukioa.

Tarkemmat listaukset voit katsoa vaikka täältä: http://img.mtv3.fi/mn_liitteet/mtv3/uutiset/bulleting/302789.pdf (Linkki vie mtv3:n koulujen vertailuun yo-tulosten perusteella, tiedot .pdf-muodossa.)
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Kerro minulle miten Suomessa taataan perustuslainmukainen mahdollisuus palveluun omalla kielellään vajaalle 300 000:lle Suomen kansalaiselle paremmin kuin nyt?

Ei ainakaan pakkoruotsilla, se nyt on selvää.

Miksi ihmeessä suomalaiset haluavat sitten lähteä esim. Venäjälle nöyristelemään Venäjäksi eikä käytetä samaa "englannilla tai suomella on pärjättävä"-ajatusmaailmaa.

Et kai nyt ole tosissasi? Vastaan kuitenkin. Ruotsalaiset ja suomalaiset puhuvat englantia keskimäärin hyvin joten kaupankäynti sujuu hyvin englanniksi. Venäläiset eivät taasen puhu keskimäärin hyvin englantia joten kielitaitoa tarvitaan.

Sinä päivänä kun ruotsinkielen opetus on oikeasti enemmistölle Suomen kansasta kynnyskysymys se varmasti käsitellään. Tällä hetkellä nyt ilmeisesti on asioita, jotka kaipaavat enemmän huomiota.

Miksi sen pitää olla kynnyskysymys? Mitkä asiat oikeasti ovat enemmistölle kynnyskysymyksiä?

Lisäksi olen tarvinnut ruotsia yllättävissäkin paikoissa, kuten esim. työskennellessäni Eestissä.

Kerro ihmeessä lisää, tämähän on suorastaan jäätävä argumentti. Kuinka usein luulet että Eestissä tarvitaan ruotsin kieltä kaupan käyntiin?
 

ipaz

Jäsen
Moni ulkomaalainen jonka kanssa olen jutellut ja tullut kertoneeksi, että Suomessa on pakko opiskella myös ruotsia, ovat olleet kovin hämmästyneitä kertomastani. Esim. Torontossa käydessäni juttelin noin 30-vuotiaan sällin kanssa sporttibaarin tiskillä ja hän jopa arvosteli sitä avoimesti että miksi ihmeessä on pakko. Kanadakin on kaksikielinen maa, mutta ei ilmeisesti ainakaan Ontariossa kenenkään ole pakko opiskella ranskaa, ja se on Quebecin vieressä. Sitä en tiedä on Quebecissä pakko lukea englantia. Entinen NHL-palaaja ja nykyinen raketti-insinööri Joé Juneau ei ainakaan osannut englantia aloittaessaan opinnot RSI:ssä USA:n puolella. Ja Juneau on erittäin älykäs ihminen.

Itse olen vahvasti sillä kannalla, että ruotsin kielen opiskelu pitäisi olla vapaaehtoista. 7. luokalla voisi aloittaa vaikka saksan, ranskan tai venäjän ruotsin ollessa yksi vaihtoehdoista. Kaikkien tulisi lukea englantia ykköskielenään heti 3. luokalta lähtien.

Olen itse töissä laajasti koko pohjolassa toimivassa yrityksessä ja lähes päivittäin yhteydessä Ruotsiin. Koskaan en ole ruotsin kieltä sinne päin joutunut käyttämään, eikä kukaan sitä ole minulta vaatinut. AMK:ssa virkamiesruotsi on aikanaan suoritettu, mutta ihan turha kieli se ainakin mulle on ollut. Ruotsissa käydessä kaikki kanssakäynti onnistuu englanniksi ja jos joku svenssoni joskus vastaa mailiini ruotsiksi, niin pikku pyynnöstä kieli vaihtuu nopeasti englanniksi.

Eri asia on sitten yrittää selvitä Saksassa, Ranskassa tai Espanjassa saatika sitten Venäjällä jollain muulla kielellä kun heidän omallaan.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vastauksena kysymykseesi, mielestäni Suomen tasavallan toisena virallisena kielenä ruotsinkieli kuuluu itsessään yleissivistykseen. Tähän lisätään historialliset aspektit, huomattava vähemmistö ja vaikka tieto siitä, että yli puolet Pohjanmaan maakunnassa asuvista ovat ruotsinkielisiä.

Nämä eivät liity pakkoruotsiin millään tavalla!

Ruotsin kieli on tärkeimpiä kieliä suomalaisille, mutta pakollisuudelle ei ole perusteita.

Kerro minulle miten Suomessa taataan perustuslainmukainen mahdollisuus palveluun omalla kielellään vajaalle 300 000:lle Suomen kansalaiselle paremmin kuin nyt?

Nykyään suomalainen saa halutessaan kaikki viralliset dokumentit , koulutuksen ym palvelut ruotsiksi. Tämä vaatii osalta suomalaisista kaksikielisyyttä. Ja hyvä niin, mutta edelleenkään se ei peruskoulun pakkoruotsiin liity millään tavalla. Ruotsin kielen osaamista ihan yleisellä tasolla pitäisi nostaa, mutta pakolla se ei onnistu. Se on nähty. Ehkä olisi vihdoinkin aika kokeilla jotain muuta?
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Suurin osa ruotsinkieltä opiskelevista ei siis koskaan opi ruotsia? Miksi sitten opiskella muita kieliä? Miksi juuri ruotsia suurin osa opetettavista ei tule koskaan oppimaan? Tämä pätee kaikkiin pakollisiin vieraisiin kieliin.
Siksi, että pakkoruotsi ei ole opiskelijan valinta. Suuri osa jengistä kokee sen turhaksi, mitä se suurimmalle osalle onkin. Erittäin epämotivoivaa.
Vastauksena kysymykseesi, mielestäni Suomen tasavallan toisena virallisena kielenä ruotsinkieli kuuluu itsessään yleissivistykseen.
Saksan osaaminen on siten epäsivistynyttä? No, saksalaiset onkin vähän moukkia.
Kerro minulle miten Suomessa taataan perustuslainmukainen mahdollisuus palveluun omalla kielellään vajaalle 300 000:lle Suomen kansalaiselle paremmin kuin nyt?
En tiedä pitääkö se edes taata paremmin kun nyt, mutta ainakaan sitä ei taata pakkoruotsilla. Kyllähän se on suomenruotsalaisten asia ylläpitää omaa kulttuuriaan. Ruotsi ei ole osa minun kulttuuriani. En minäkään ole tuputtamassa sinulle pakkoa syödä lipeäkalaa, vaikka mummoni sitä aina minulle tuputtikin jouluisin.
Mielestäsi Suomessa ei tarvitse peruskoulussa opettaa suomea?
Ei pakolla. Äidinkielenä tietenkin, mutta jos joku haluaa suomessa olla osaamatta suomea, niin ihan vapaasti.
Miksi ihmeessä suomalaiset haluavat sitten lähteä esim. Venäjälle nöyristelemään Venäjäksi eikä käytetä samaa "englannilla tai suomella on pärjättävä"-ajatusmaailmaa.
Tässä venäjä keskustelussa on enemmän kyse venäläisten asiakkaiden asiakapalvelusta suomessa. Ei ruotsissakaan juuri saa palvelua suomeksi, eikä varmaan saakaan koska suomalaiset, jotka eivät osaa ruotsia tai englantia ovat melko mitätön asiakaskunta ruotsalaisille kauppiaille.
toivottavasti äänestit mielesi mukaan. Sinä päivänä kun ruotsinkielen opetus on oikeasti enemmistölle Suomen kansasta kynnyskysymys se varmasti käsitellään. Tällä hetkellä nyt ilmeisesti on asioita, jotka kaipaavat enemmän huomiota.
Äänestin ehdokasta, jonka mielestä ruotsinkielisten etuudet ovat ylimitoitettuja ja enemmistön pakottaminen opiskelemaan ruotsia on idioottia. Suomessa on aina päällä tärkeitä asioita, mutta myös vähäpätöisempiä asioita pitää hoitaa.

Nykyinen kielipolitiikka on sairasta, epäoikeudenmukaista ja kallista. Suurin osa suomenkielisistä vastustaa pakkoruotsia ja ainakin kaikki ruotsinkieliset joita minä tunnen sanovat ainakin ääneen niin. Se, että kaikki suuret puolueet, paitsi persut, kannattavat pakkoruotsia on kyllä käsittämätöntä. Se perustuu tietenkin ankkalammikon rahoihin ja ruotsinkielisten ylimitoitettuun vaikutusvaltaan. Miksi ihmeessä esim. kokoomuksen puoluekokouksessa äänestettiin aiheesta riittävän monta kertaa, että saatiin "oikea" tulos. Miksi ihmeessä kokoomuslainen savolainen opetusministeri olisi aikaistamassa pakkoruotsin aloitusta? No, seuraavassa kokoomuksen puoluekokouksessa aiheesta äänestetään taas ja jossain vaiheessa tulos muuttuu. Sen jälkeen meillä on kaksi suurta puoluetta ja tuskin tuo demareillekaan mikään kynnyskysymys voi pitkässä juoksussa olla.
Lisäksi olen tarvinnut ruotsia yllättävissäkin paikoissa, kuten esim. työskennellessäni Eestissä.
Kuulet eestissä kuitenkin enemmän venäjää, saksaa ja englantia. Itse olen kuullut suomessa swahilia, pitäisikö sen olla pakollinen oppiaine?
 

SGD

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei raha kiekkoa
Vastauksena kysymykseesi, mielestäni Suomen tasavallan toisena virallisena kielenä ruotsinkieli kuuluu itsessään yleissivistykseen. Tähän lisätään historialliset aspektit, huomattava vähemmistö ja vaikka tieto siitä, että yli puolet Pohjanmaan maakunnassa asuvista ovat ruotsinkielisiä.

Se on sinun mielipiteesi, mutta todella huono perustelu. Miksi nuo perustelut sitä paitsi pätevät vain Suomeen? Belgiassa on kolme virallista kieltä, mutta koetapa edistää pakkoflaamia Valloniassa, pakkosaksasta puhumattakaan.

Ja jos Pohjanmaalla yli puolet jengistä on ruotsinkielisiä, miten siellä voi olla vaikeaa saada mitä tahansa palvelua ruotsiksi?

Kerro minulle miten Suomessa taataan perustuslainmukainen mahdollisuus palveluun omalla kielellään vajaalle 300 000:lle Suomen kansalaiselle paremmin kuin nyt?

Jos tämä vähemmistö vaikka palvelisi toisiaan? Luulisi että tuollaisesta ihmiskasasta löytyisi työvoimaa? Pakkoruotsi ei sinänsä takaa yhtään mitään, koska noihin ammatteihinkaan ei ketään pakoteta. Ja jos jonnekin Kainuuseen ei saada ruotsia puhuvaa Kelan virkailijaa, kuinka moni siitä kärsii?

Sinä päivänä kun ruotsinkielen opetus on oikeasti enemmistölle Suomen kansasta kynnyskysymys se varmasti käsitellään.

Ruotsin kielen pakko-opetus. Ei sotketa edelleenkään aitaa ja seivästä, vaikka se tuntuu olevan jatkuvasti tapa pakkoruotsin puolustajien päästessä ääneen. Eikä asiasta koskaan tule kynnyskysymystä, mutta miksi edes pitäisi? Kai nyt järkevän lakimuutoksen voi tehdä ilman että kansa on nälkälakossa?

Lisäksi olen tarvinnut ruotsia yllättävissäkin paikoissa, kuten esim. työskennellessäni Eestissä.

Mistä tulikin mieleeni, että eikö sinun logiikallasi Virossa tulisi olla pakkovenäjä? Siellä sitä vähemmistöä ja yhteistä historiaa piisaa.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
PISA-tuloksissa olet täysin oikeassa, mutta Suomen 50 parhaasta lukiosta ylioppilaskokeiden puoltoäänien keskiarvon mukaan 10 oli ruotsinkielisiä. Suomesta löytyy kokonaisuudessaan 37 ruotsinkielistä lukioa. Vuonna 2007 (tilanne varmasti muuttunut, mutta suunta-antavana esimerkkinä) Suomessa oli yhteensä 417 lukioa. Puoltoäänien keskiarvo oli vuonna 2010 24 ja tämän tuloksen alle jäi vain 12 ruotsinkielistä koulua. Huonoimpina Helsinge gymansie (19,5), Kristinestads gymnasium (22,0) ja Jakobstads gymnasium (22,2).

Öh, tehdäänpä nyt vähän vakavammin otettavaa tilastotiedettä.
Koko maan puoltoäänien keskiarvo on ainakin oman excelini valossa 23,53 (eli 24 pyöristettynä).

Kun tästä tiputtaa selvästi ruotsinkielisen nimiset lukiot pois keskiarvoksi tulee tamtadamtamtaa:
23,36.

Jos taas laskee sitten ruotsinkielisten lukioitten Ka:n, tulos on 24,4.

Eli kyllä, ruotsinkieliset lukiot ovat parempia, mutta vain alle 5% parempia. Nyt voitkin sitten kertoa miten tämän tulisi heijastua korkeakoulupaikkojen määrään ja entä ovatko nykyiset määräerot linjassa tuon tuloseron kanssa?
Tosiasia taas lienee että ruotsinkielisestä kiintiöstä pääsee vuosittain sisään ihmisiä heikommilla pisteillä esim. lääkikseen tai oikikseen.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
....
Tosiasia taas lienee että ruotsinkielisestä kiintiöstä pääsee vuosittain sisään ihmisiä heikommilla pisteillä esim. lääkikseen tai oikikseen.

Niinpä, ruotsinkieliset ovat lähtökohtaisesti parempia (luultavasti koska puhuvat pääsääntöisesti sujuvasti toista kotimaista), mutta heille on kuitenkin varattu oikopolku tai pitäiskö sanoa takuupaikka yliopistoon.

Siitä huolimatta vaikka törkeä etuoikeus yliopistopaikkoihin onkin ihan helvetin väärin, niin eniten vituttaa pakkoruotsi. Pitäkööt hankeninsa.

Miksi muuten kauppakorkeasta valmistuu ekonomeja ja sama ruotsiksi on diplomiekonomi?
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Pakollakaan ei juurikaan mitään hyvää saada aikaan. Mutta jotain kait siellä koulussakin pitää opettaa. Toki RKP:n edustajat puhuivat siitä, että onhan meillä pakko sitä ja pakko tätä, mutta tuo ei oikein kelpaa perusteluksi. Itse sanoisin että pakko matikka ja äidinkieli(joko suomi tai ruotsi). Toki nykynuoret tuntien ei tuo pakko kotitalous tai teknisettyöt ole lainkaan pahitteeksi. Pakkoruotsi kyllä niille joiden äidinkieli on ruotsi ei muille.
 

VH87

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Miksi muuten kauppakorkeasta valmistuu ekonomeja ja sama ruotsiksi on diplomiekonomi?

Jossain vaiheessa homma meni kaiketi niin, että kauppakorkeasta valmistuttiin ekonomiksi ja halutessaan sai ostaa ktm-arvonimen. Tuolloin diplomiekonomi oli siis vain hankenin vastine ekonomille (tutkinto).

Nykymuodossaan suomenkielisistä yliopistoista valmistuu kauppatieteiden maistereita, jotka halutessaan voivat ostaa ekonomin arvonimen. Hankenilla vastaava tutkinto on Ekonomie magister (EM), ja voi halutessaan ostaa diplomiekonomin arvonimen. Käytännön eroahan noilla ei ole.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jossain vaiheessa homma meni kaiketi niin, että kauppakorkeasta valmistuttiin ekonomiksi ja halutessaan sai ostaa ktm-arvonimen. Tuolloin diplomiekonomi oli siis vain hankenin vastine ekonomille (tutkinto).

Nykymuodossaan suomenkielisistä yliopistoista valmistuu kauppatieteiden maistereita, jotka halutessaan voivat ostaa ekonomin arvonimen. Hankenilla vastaava tutkinto on Ekonomie magister (EM), ja voi halutessaan ostaa diplomiekonomin arvonimen. Käytännön eroahan noilla ei ole.

Vuoden 1995 jälkeen mitään arvonimiä ei ole tarvinnut ostaa.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Pakkoruotsi pois; siitä vaan jos se nyt on niin tärkeää, ja en minäkään osaa selittää joensuulaiselle miksi sinun on pakko opiskella kieltä jota et koskaan tule puhumaan. Eniten tässä nykyisessäkin keskustelussa häiritsee 1930-luvulta kalskahtavat mielipiteet ja kannanotot, jotka kehoitetaan "hurreja" painumaan lahden toiselle puolelle ja nähdään ruotsinkieliset suomalaiset jonakin muina kuin mitä he ovat, ja suomenkielisten suomalaisten menestyksen esteenä.

Minua ärsyttää myös se, mihin nämä keskustelut aina johtavat... Ja muutenkin olen samoilla linjoilla kanssasi siitä, että ruotsinkielisten tulee saada palvelut kotikielellään, täällä kotimaassaan. En vain näe, että pakkoruotsi edistää mitään muuta kuin negatiivisia asenteita, ja juuri sitä että nämä keskustelut päätyvät kiihkomielisiin suuntiin. Vai vaikuttaako siltä, että pakkoruotsi olisi avartanut ja auttanut suomenkielisen valtaväestön suhtautumista ruotsinkieleen? Vastaus näkyy selkeästi siinä miten paljon sen suosio tippui heti kun se tuli vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksessa.

Nykyään itseäni harmittaa se, että ruotsinkieli tungettiin kurkustani alas väkisin... Ja joka lusikallisella asenteeni ruotsia kohtaan kasvoi. Puhun tänä päivänä esimerkiksi saksaa paremmin kuin ruotsia, vaikka olen opiskellut sitä kaksi kertaa vähemmän. Syy oli puhtaasti siinä, että saksa oli oma valintani. Halusin itse opiskella sitä, ja pitää taitoa yllä. Ruotsikin olisi kyllä minulle ihan hyödyllinen kieli, mutta pitikö se kääriä paskaan :(

Jotkut väittävät, että virheellinen termi "pakkoruotsi" on syyllinen nuorison asenneongelmiin. Mutta tottahan se on. Pitäisikö nuorisolle valehdella? Suomessa harrastetaan kielipolitiikkaa, jota ei harrasteta missään muussa kaksikielisessä maassa. Pakkoruotsia ihmetellään jopa Ruotsissa. Itse asiassa ainoa virheellinen termi on "toinen kotimainen", kun meillä on kolme kotimaista kieltä - Suomi, Ruotsi ja Saame.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Tuli tuossa viikonloppuisella suunnistuslenkillä bongattua lähikoulun suunnistusradan rasti, missä sitten rastipisteellä oli jotain mietelauseita ja tällä kyseisellä rastilla mietelause olikin varsin osuva ja muutenkin aika olennainen pedagodiikassa.

Ts. "Minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa".
 

VH87

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Vuoden 1995 jälkeen mitään arvonimiä ei ole tarvinnut ostaa.

Tämä selvä, en ollut tuosta ihan kartalla, joten oletin tuon ns. käyttöoikeuden kustantavan jonkun nimellisen summan, mutta pelkkä tutkinto tosiaan riittää.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
YLEn uutisen mukaan, kouluilla on eroja sen suhteen, että kuinka moni mistäkin koulusta pääsee suoraan yliopistoon.

Sanomattakin lienee selvää, että kun katsoo tuon uutisen taulukkoa siitä, että kuinka moni "pienestä" lukioista on päässyt suoraan yliopistoon on listan 20 ensimmäisen joukossa 7 ruotsinkielistä koulua. Vaatimattomat 35% top 20 kouluista noin raakana. Tuollahan oli myös oppilasmäärät, että jos jollain olisi aikaa, voisi laskea ruotsinkielisen koulun oppilaan todennäköisyyden päästä suoraan yliopistoon vs. muut koulut.

Muuten kyllä melko nollatutkimus, tehdään tilastoja joissa otos on liian pieni ja ei esim oteta huomioon ulkomaille lähteneitä. Yksittäisten oppilaiden päätökset näkyvät tilastossa kymmeninä sijoina, eivätkä ne kerro lukiosta yhtään mitään. Omien lasteni koulussa yliopistoon menneiden osuus oli pyöreät 0%, eikä kyseessä todellakaan ole mikään rupukoulu, pieni tosin.
 
Tulikin tässä mieleen, että osaa olla ruotsalaiset kyllä röyhkeitäkin välillä. Pari kertaa sivusta seuranneena aina saanut repeilä, kun joku ruotsalainen marssii pokkana kassalle ja rupeaa siellä asioimaan ihan normaalisti ruotsin kielellä. Kassaneidit toki yrittää jotakin vastaila, mutta todella harva sitä ruotsia oikeasti osaa meistä suomalaisista. Ymmärrän toki, että kassalla olisi hyvä osata ruotsia, mutta perhana eihän ne mitään virkamiehiä ole... Englanti käyttöön, niin ei tarvitse olla huolissaan. Siinä se homma tosin onkin, ettei monia ruotsalaisia tämä käytäntö tyydytä, vaan rupeavat vielä huutamaan ja mesoamaan kassalla, koska heitä ei "kaksikielisessä" maassa voitu palvella kunnolla ruotsiksi...

Oikeasti, onneksi näitä tapauksia on todella vähän, koska sellasia tekee mieli vetää turpaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tulikin tässä mieleen, että osaa olla ruotsalaiset kyllä röyhkeitäkin välillä. Pari kertaa sivusta seuranneena aina saanut repeilä, kun joku ruotsalainen marssii pokkana kassalle ja rupeaa siellä asioimaan ihan normaalisti ruotsin kielellä. Kassaneidit toki yrittää jotakin vastaila, mutta todella harva sitä ruotsia oikeasti osaa meistä suomalaisista. Ymmärrän toki, että kassalla olisi hyvä osata ruotsia, mutta perhana eihän ne mitään virkamiehiä ole... Englanti käyttöön, niin ei tarvitse olla huolissaan. Siinä se homma tosin onkin, ettei monia ruotsalaisia tämä käytäntö tyydytä, vaan rupeavat vielä huutamaan ja mesoamaan kassalla, koska heitä ei "kaksikielisessä" maassa voitu palvella kunnolla ruotsiksi...
90 % näistäkin "ruottalaisista" osaa ja ymmärtää kyllä Suomeakin. Mutta koska kaksikielisyys.
 

Txjokeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Men in Blue ja muut oikeudenjakajat
90 % näistäkin "ruottalaisista" osaa ja ymmärtää kyllä Suomeakin. Mutta koska kaksikielisyys.

Minä ymmärsin, että kyseessä oli ihan Ruotsin ruotsalaisia, joista jotkut tulevat tänne niinkuin vanhaan alusmaahan. Vai oliko näin?

Suomenruotsalaisethan ovat suomalaisia, vaikka puolueensa onkin ruotsalainen, ei ruotsinkielinen.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Minä ymmärsin, että kyseessä oli ihan Ruotsin ruotsalaisia, joista jotkut tulevat tänne niinkuin vanhaan alusmaahan. Vai oliko näin?

Suomenruotsalaisethan ovat suomalaisia, vaikka puolueensa onkin ruotsalainen, ei ruotsinkielinen.
Pointti. Laitetaan perjantai-illan piikkiin.

Sanomani pätee kyllä rantaruottalaisiin paremmin kuin hyvin.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
En usko että suomenruotsalaisista ihan voi tuollaista stereotypiaa sanoa, kyllä varmasti tapauksia löytyy, mutta omien kokemusteni (purjehduspiirien puolelta kun aika paljonkin saa olla tekemisissä ruotsinkielisten kanssa) pohjalta puhutaan selvästä vähemmistöstä kuitenkin.

Sitä olen kyllä joskus yrittänyt kovasti tivata (toki hieman humoristisissa yhteyksissä) että jos suomenruotsalaiset ovat ollakseen (kun heille niin sopii) niin kovin suomalaisia niin miksi ihmeessä kaikessa tekemisessä tarve segregoitua juuri ugrisuomalaisuudesta on niin suuri.

Meillä ei ole ruotsinkielisiä suomalaisia, vaan suomenruotsalaisia, ei ole ruotsinkielisten kansallispuoluetta vaanruotsalainenkansanpuolue ja sama tarina på svenska. Eli koko suomenruotsalainen identiteetti tuntuu rakentuvan semanttisesti juuri ruotsalaisuuden korostamiseen, ei niinkään kieleen, vaikka toisaalta tämä sitten taas onkin ainakin virallisessa liturgiassa se "juttu". Muu segregaatio sitten erikseen, jos suomalaiset olisivat mustaihoisia, ei ruotsinkielinen vähemmistö olisi ikinä pystynyt järjestämään tilannettaan sellaiseksi kuin se on, niin räikeää rotuerottelua (tai eristäytymistä kaikki toiminta olisi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös