Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[stairox]

Ummikkokunnissa rannikolla ei montaa tuhatta ihmistä asu ja nuoriso puhuu paremmin suomea kuin esim. nykyiset vanhukset. Suomelle aiheutuu heidän suomenkielen opiskelupakosta vähemmän kustannuksia kuin nykyisestä tehottomasta järjestelmästä jossa kaikille tuputetaan ruotsin kieltä koulussa.

Ruotsin kielen osaamista tulee vahvistaa ja mielestäni parhaiten se tapahtuu sillä että pakkoruotsi poistetaan ja sen sijaan panostetaan valistukseen kielten osaamisen hyödystä, sen jälkeen kaikki voivat sitten tehdä yhdessä vanhempiensa kanssa päätöksen mitä kieliä opiskelevat.

Muuten olen täysin samaa mieltä, mutta tuo "Ummikkokunnissa rannikolla ei montaa tuhatta ihmistä asu ja nuoriso puhuu paremmin suomea kuin esim. nykyiset vanhukset." ei ole totta. Pari vuotta sitten kirjoitin tämän viestin josta näet Pohjanmaan rannikkoseudun todelliset luvut. Täällä asuu todella paljon enemmän kun "ei montaa tuhatta" täysin umpihurria. Ja he eivät yksinkertaisesti tarvitse suomenkieltä elämässään, siksi he ovat umpihurreja. Aivan samalla tavalla kun muualla Suomea ei tarvita ruotsinkieltä.

 

[Peeveli]

Sori, Pohjanmaan rannikoseudun maalaiskunnissa tarkoitin tietysti, oletettavasti sinäkin sen ymmärsit, vaikka oli pakko vähän näpäyttää.En ymmärrä miksi moni sanoo ruotsinkielen opiskelun haitanneen saksan kielen opiskelua. Mielestäni saksa oli yhtä helppoa kun englanti, sillä molemmat muistuttavat todella paljon ruotsia.
Ehdottomasti samaa mieltä.

Älä pistä toisen ihmisen piikkiin omaa, vaikka sinällään on ymmärrettävää virhettä. Sekään väite ei tosin pidä paikkaansa.

Suomessa on mannermaalla (siis poisluetaan Ahvenanmaa) yksi kunta, joissa ruotsinkielisten osuus on yli 90,3% (Suomenkielisten osuus suomalaisista, alaspäin pyöristettynä). Tämä on Larsmo (Luoto), 92,0% ruotsinkielisiä, 3,6% suomenkielisiä. Seuraavana tulee Korsnäs, noin 88% ruotsinkielisiä vs noin 6,4% suomenkielisiä. Vertailun vuoksi Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,0%. Noissa kahdessa kunnassa asuu yhteensä 7076 ihmistä. Esimerkiksi Tampereella ruotsinkielisten osuus on 0,5% ja täälläkin sitä joskus kuulee (siis suomenruotsia, ei turistien kieltä).

Summa summarum, edes kaikkein ruotsinkielisimmät alueet eivät vedä vertoja ihan tavalliselle kielijakaumalle toiseen suuntaan. Joko nyt valkenisi, kuinka järjetön tilanne on suurimassa osassa Suomea.

EDIT: Typo Luodon jakaumassa.

 

[Shardik]

Laskeskelin vähän tuon Stairoxin listan ja wikipedian perusteella, että Rannikko-Pohjanmaalla asuu n. 48 000 ruotsinkielistä kunnassa, jossa yli 80% väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään. Näissä kunnissahan on varmaan mahdollista joidenkin elää täysin ummikkona, mutta aika paljon se käytännössä rajoittaa elämää. Opiskelemaan täytyy mennä ruotsinkielisiin yliopistoihin, työpaikka hakea jostain näistä ruotsinkielisistä kunnista, vaimo/mies löytää suht pienestä piiristä ja onpa jopa matkustaminenkin suurimmassa osassa Suomea paljon hankalampaa. Kyllähän sitä varmaan suurimmassa osassa Helsinkiä ruotsilla pärjää, mutta Oulussa ja monissa muissa kaupungeissa asiointi pitäisikin hoitaa käytänössä kokonaan englanniksi. Saattaapi jopa Vaasassa tulla joku sellainen asiakaspalvelutilanne, ettei ruotsilla pärjääkään.

Kyllä sitä Suomessa suomea osaamatta pystyy elämään, mutta hankalaa se monin tavoin on. Sen sijaan ruotsia osaamatta täällä pystyy n. 85% väestöstä elämään varsin mainiosti, kuten käytännössä nytkin varmasti yli puolet tekee. Hukkaan vaan meni ne tunnit kun kaikille yritettiin ruotsia päähän lyödä.

 

[stairox]

Laskeskelin vähän tuon Stairoxin listan ja wikipedian perusteella, että Rannikko-Pohjanmaalla asuu n. 48 000 ruotsinkielistä kunnassa, jossa yli 80% väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään. Näissä kunnissahan on varmaan mahdollista joidenkin elää täysin ummikkona, mutta aika paljon se käytännössä rajoittaa elämää.
---------
Kyllä sitä Suomessa suomea osaamatta pystyy elämään, mutta hankalaa se monin tavoin on. Sen sijaan ruotsia osaamatta täällä pystyy n. 85% väestöstä elämään varsin mainiosti, kuten käytännössä nytkin varmasti yli puolet tekee. Hukkaan vaan meni ne tunnit kun kaikille yritettiin ruotsia päähän lyödä.

Olen monta kertaa painottanut omaa mielipidettäni: En halua säilyttää pakkoruotsia. Minä vain korjaan virheeelistä tietoa (pidetään edelleen faktat faktoina). N. 48 000 asuu siis kunnassa jossa ruotsi on pääkieli, mutta muistetaan myös että vielä enemmän ruotsinkielisiä asuu Vaasassa ja muilla paikkakunnilla missä se ruotsinkielisten osuus on alle 50%. Jos n 100 000 ruotsinkielistä asuu tällä alueella, niin en tedä miksi sitä pitäisi kutsua "rajoitetuksi elämäksi". Saman verran ihmisiä kun isommissa kaupungissa muaallakin päin Suomea.Täytyy sanoa että Kristiinankaupunki-Kokkola -akselilla ei ole hädän päivääkään pärjätä jos osaa pelkästään ruotsia. Ei edes Vaasassa.

Itse olen todellakin tyytyväinen että hallitsen ruotsinkielen lisäksi myös suomenkielen suhteellisen hyvin. Minä lasken rikkautena sen, että pystyn kommunikoimaan suhteellisen vapautuneesti sekä suomen- että ruotsinkielisten kanssa.

Kiitokset tästä kuuluu vanhemmilleni, jotka veivät minut suomenkieliseen päivähoitoon kolmivuotiaana. Minulla on todella paljon ystäviä jotka hädin tuskin ymmärtävät edes suomea.

 

[SeitsemäsPakki]

Tämä kartta antaa suhteellisen hyvän käsityksen siitä, mikä tilanne suomessa on ruotsinkielellä.

Ei minullakaan ole mitään ruotsin kieltä vastaan. Itselläni on monta suomenruotsalaista* kaveria ja osaan sitä melko hyvin. Hyvä että näistä asioista puhutaan, ettei tätä asiaa lakaista maton alle.

*Miksi muuten tällainen nimitys pitää olla? Eivätkö he kuitenkin ole täysin suomalaisia?

Wallin ärähti muutama viikko sitten, että ruotsin kielen vastustus on joillekkin pakkomielle. No jos ruotsi ei ole pakkomielle RKP:lle, niin he voisivat suostua vapaisiin kielivalintoihin?

 

[jussi_j]

Laskeskelin vähän tuon Stairoxin listan ja wikipedian perusteella, että Rannikko-Pohjanmaalla asuu n. 48 000 ruotsinkielistä kunnassa, jossa yli 80% väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään....

Samojen lähtötietojen perusteella voi todeta, että noissa kunnissa asuu 160 tuhatta ihmistä joista 92 tuhatta on ruotsinkielisiä, eli 57%. Vaasan kun ottaa pois niin luvut on 100 ja 77 tuhatta.

 

[ernestipotsi]

Saattaapi jopa Vaasassa tulla joku sellainen asiakaspalvelutilanne, ettei ruotsilla pärjääkään.
.

Näitä tulee jonkun verran, mutta aika harvakseltaan kuitenkin. Useimmiten tällaista näkee isoissa marketeissa ym missä joku ruotsinkielinen tulee kysymään jotain helmiäisenväristä ja orvokki-kanelintuoksuista kissanhiekkaa. Osa asiakkaista suuttuu siitä jos asiakaspalvelija (yleensä joku suomenkieliset taustat omaava opiskelija ym) ei osaa juuri tuota sanoa på svenska.

Mutta ihan peruskäytössä ruotsin kielellä pärjää täällä Vaasassa. Tunnen jopa pari ulkomaalaista, jotka ovat sijoittuneet tänne osittain siksi että ruotsi on ulkomaalaiselle helpompi kieli oppia kuin suomi. Suurin osa vaasalaisista kuitenkin puhuu suomea, toisinkuin Närpiö, Malax ym suunnilla asuvat ihmiset.

 

[Shardik]

Jos n 100 000 ruotsinkielistä asuu tällä alueella, niin en tedä miksi sitä pitäisi kutsua "rajoitetuksi elämäksi". Saman verran ihmisiä kun isommissa kaupungissa muaallakin päin Suomea.Täytyy sanoa että Kristiinankaupunki-Kokkola -akselilla ei ole hädän päivääkään pärjätä jos osaa pelkästään ruotsia. Ei edes Vaasassa.

Jos en ymmärtäisi ollenkaan muuta kuin Oulun murretta eikä muualla Suomessa Oulun murretta juuri ymmärrettäisi, ja joutuisin tämän takia käytännössä elämään koko elämäni Oulussa ja aina ulkopuolella käydessäni puhumaan englantia, niin kuvailisin elämääni rajoittuneemmaksi kuin jos pystyisin kommunikoimaan (liki) kaikkien suomalaisten kanssa heidän omalla äidinkielellään (eli puhumalla suomea).

Näitä tulee jonkun verran, mutta aika harvakseltaan kuitenkin.

Toki ymmärrän, että Vaasassa käytännössä aina pärjää ruotsilla. Kuitenkin sieltä ruotsia osaamatonta palvelua saanee esim. kaupan kassalla useammin, kuin esim. Pohjois- ja Itä-Suomen kaupunkien kaupoissa suomea osaamatonta.

 

[stairox]

Jos en ymmärtäisi ollenkaan muuta kuin Oulun murretta eikä muualla Suomessa Oulun murretta juuri ymmärrettäisi, ja joutuisin tämän takia käytännössä elämään koko elämäni Oulussa ja aina ulkopuolella käydessäni puhumaan englantia, niin kuvailisin elämääni rajoittuneemmaksi kuin jos pystyisin kommunikoimaan (liki) kaikkien suomalaisten kanssa heidän omalla äidinkielellään (eli puhumalla suomea).

Suurin osa näistä umpihurreista matkustaa lomareissullaan Skandinaviassa (tai etelään niinkuin suomalaisetkin). Syykin on suht yksinkertainen: He matkustavat mieluummin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, kun siellä pärjää omalla äidinkielellään. Siis ei elämä heilläkään ole mitenkään poikkeuksellisen rajoitettua.

Ps. On muuten poisitiivista että tällä keskustelupalstalla voi näistä asioista keskustella asiallisesti, en edes viitsisi kirjoittaa vastaavista asioista muualle (esim. Suomi24). Siellä tulisi haista vi*tu hurri ainoana vastauksena kymmenen viestiä peräkkäin...

 

[Shardik]

Lomamatkojen osalta varmaan löytyy helposti paikkoja mihin mennä, mutta kyllähän tuo silti vaikuttaa (rajoittaa siis) elämänvalintoihin. Ei Suomessa kuitenkaan kovinkaan montaa kuntaa ole, missä viitsisi umpiruotsinkielisenä asua. Etenkin, jos haluaa vähänkin isompaan kaupunkiin asumaan, niin on se vähän hankalaa. Myös jos töitä on hakemassa, niin hyvin paljon vähemmän on paikkoja umpiruotsinkielisille kuin umpisuomenkielisille täällä Suomessa. Kyllähän sellaista väkeä on, jotka asuvat koko ikänsä samassa kunnassa, mutta nykyaikana väki kuitenkin tuppaa liikkumaan aika paljon kaupungista toiseen.

 

[Sphinx]

Lomamatkojen osalta varmaan löytyy helposti paikkoja mihin mennä, mutta kyllähän tuo silti vaikuttaa (rajoittaa siis) elämänvalintoihin. Ei Suomessa kuitenkaan kovinkaan montaa kuntaa ole, missä viitsisi umpiruotsinkielisenä asua. Etenkin, jos haluaa vähänkin isompaan kaupunkiin asumaan, niin on se vähän hankalaa. Myös jos töitä on hakemassa, niin hyvin paljon vähemmän on paikkoja umpiruotsinkielisille kuin umpisuomenkielisille täällä Suomessa. Kyllähän sellaista väkeä on, jotka asuvat koko ikänsä samassa kunnassa, mutta nykyaikana väki kuitenkin tuppaa liikkumaan aika paljon kaupungista toiseen.

Toisaalta kerrallaan voi asua vain yhdellä paikkakunnalla ja yhdellä työlläkin yleensä pärjää. Lisäksi niitä umpisuomenkielisiä on varmaan lähes samassa suhteessa enemmän kuin umpisuomenkielisille sopivia työpaikkojakin umpiruotsinkielisiin verrattuna, eli ei se työnsaantikaan välttämättä sen vaikeampaa ole. Joten mikäs siinä on ollessa sitten, kun sen työn on löytänyt. Ja jos haluaa Vaasaa isompaan kaupunkiin asumaan niin voihan sitä muuttaa vaikka Tukholmaan. Kuitenkin maailmassa on enemmän isohkoja ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä kaupunkeja, joten eihän tuo nyt asuinpaikan valinnassakaan mikään suuren suuri rajoite ole.

 

[Fernando]

Pakkoruotsi on pelkkä farssi.

Opiskelu alkaa yläasteella ja jatkuu amiksessa ja lukiossa vain muutamalla peruskurssilla. Kukaan ei kysy että osaako oikeasti puhua ruotsia. Jos hurri tulis vastaan niin vastaisin jag talar inte svenska.

Enkkuu tai ainakin tankeros-enkkuu osaa kaikki. Siihen kun kohtaa netissä, radiossa, telkussa yms...

Mutta ruotsi, PAKOLLINEN kouluaine, jota monikaan ei halua opiskella ja näin tarvitse, koska englantia osaa ruotsalainenkin, ja loput "viittomakielellä."

 

[seeyou@jäähalli]

Pakkoruotsi on pelkkä farssi.

Opiskelu alkaa yläasteella ja jatkuu amiksessa ja lukiossa vain muutamalla peruskurssilla. Kukaan ei kysy että osaako oikeasti puhua ruotsia. Jos hurri tulis vastaan niin vastaisin jag talar inte svenska.

Mulle hurrit ovat sanoneet: "Vi talar i alla fall bättre finska, än du talar svenska." Ja sveduilta olen kuullut: "Vi talar ju engelska, du behöver inte försöka tala svenska."

Tämä siis minulle, joka oikeasti olisin halunnut oppia ruotsia jo koulussa. Mitä hyötyä on "hej jag är seeyou@jäähalli, jag är en IFK-, (en nyt osaa kirjoittaa sanaa anhängare)." -tasoisesta kielentaidosta?

 

[Samsonov]

Eilen Akateemisessa kirjakaupassa allekirjoittaneen suomenruotsalainen naisystävä vastasi puhelimeen ja puhui ruotsia kun isosisko oli langan toisessa päässä. Joku tuntematon keski-ikäinen naishenkilö sitten hakeutui lähemmäs naisystävääni ja tokaisi "voitko puhua muualla sitä svenskaas?". Me molemmat oltiin vähän hämillämme siinä ja sitten ja siirryimme hieman etäämmälle tästä naisesta. Sitten se sama nainen hakeutui taas siihen lähemmäs ja sanoi "tuo on provosoivaa puhua tota sun svenskaa julkisella paikalla". Mikä muija toi nyt oli?

Eräs mun asiakas tokaisi muuten tässä vastikään näin; "Suomalaiset puhuu Suomee, suomenruotsalaiset puhuu mitä haluaa"... ehkä kieliylpein henkilö kenet tunnen.

Tämä ei ole kannanotto pakkoruotsin puolesta tai vastaan. Itse en ole kumpaakaan mieltä, pikemminkin päinvastoin.

 

[Rocco]

Suomi ja ruotsi ovat maailmassa marginaalikieliä, ja on aivan turha kellekään tässä maassa pakolla molempia opettaa. Suomessa tulisi silti jatkaa laadukasta kieltenopetusta, sillä kieliä tarvitaan enemmän ja enemmän joka päivä.

Siispä, vain äidinkielen opetus pakollisena, sen jälkeen kaksi kieltä valinnaisena. Suomenkieliset saavat jättää ruotsin pois jos haluavat, samoin ruotsinkieliset suomen. Jos joku näkee että toista kotimaista ei tule tarvitsemaan, olkoon heillä se vapaus olla sitä opiskelematta.

Englanti, saksa, ranska, ja myös venäjä osittain ovat tärkeämpiä kieliä kuin ruotsi osata. Ruotsissa kuitenkin puhutaan lähes kaikkialla englantia, sillähän ne yrityksetkin keskenään keskustelevat.

 

[Hanhi]

En kannata pakkoruotsia. Ero Suomessa asuvien, ruotsia äidinkielenään puhuvien ero muiden Suomessa asuvien vieraiden äidinkielten puhujiin, on verrattaen melko pieni. Ruotsinkielisiä 289951 ja muita 190538. Saamelaiset jätetty laskuista pois.

En tiedä sitten tuleeko uutena juttuna, tuskin, mutta ehdottaisin pakkoruotsin lopettamista, mutta pitäisin silti pakollisena kaksi vierasta kieltä. Peruskoulun kolmannelta starttaisi englanti ja kuudennelta/seitsemänneltä vapaavalintainen, kuitenkin pakollinen kieli. Asettaa haastetta kouluille ja koululaisille kyllä, mutta se onkin sitten toinen juttu. Englantia en lähtisi sivuuttamaan pakollisena ekana vieraana kielenä, kun tuo nyt on melko universaali ja tärkeä kieli kaikenkaikkiaan.

Yleissivistävää ja kannattavaa tämäkin. Ei ruotsinkieli itsessään autuaaksi tee, ellei sille itse koe oikeaa tarvetta.

PS. Lukemat kaivettu täältä:
Tilastokeskuksen kaavio väestön kielijakaumasta (31.12.2008)

 

[Freddie Freeloader]

...

Aamen. Ei mitään lisättävää tähän.

 

[finnjewel]

Eilen Akateemisessa kirjakaupassa allekirjoittaneen suomenruotsalainen naisystävä vastasi puhelimeen ja puhui ruotsia kun isosisko oli langan toisessa päässä. Joku tuntematon keski-ikäinen naishenkilö sitten hakeutui lähemmäs naisystävääni ja tokaisi "voitko puhua muualla sitä svenskaas?". Me molemmat oltiin vähän hämillämme siinä ja sitten ja siirryimme hieman etäämmälle tästä naisesta. Sitten se sama nainen hakeutui taas siihen lähemmäs ja sanoi "tuo on provosoivaa puhua tota sun svenskaa julkisella paikalla". Mikä muija toi nyt oli?

Itse olisin varmaan sylkäissyt moista huomauttelija-moukkaa naamaan (olen itsekin moukka ja äidinkeili suomi). Tuskinpa uskaltaa matami puuttua vaikkapa somalien tai kosovolaisten keskinäiseen jutusteluun.

Ceterum censeo, ruotsin pitäisi äidinkieleltään suomalaisten kieliopetuksessa olla samalla viivalla muiden kielten kanssa.

 

[mjr]

Laitetaan nyt tämä vastakkainen mielipide tähänkin ketjuun:

Pakkoruotsi ei sinänsä ole mikään itseisarvo, ymmärrän myös vastakkaista kantaa, mutta minusta se kuitenkin on ihan maan kansallisen edun mukaista: meillä on valtavasti siteitä Skandinaviaan, Ruotsi on aina ollut yksi suurimpia kauppakumppaneitamme (tähän voi lisätä vielä muut skandinaaviset markkinat, joiden kieliin ruotsi myös avaa ovet), olemme tietoisesti pyrkineet leimautumaan pohjoismaiseksi yhteiskunnaksi, historiassamme ja kulttuurissamme ruotsin kielellä ja Ruotsin valtiolla on ollut valtaisa merkitys jne. jne. Minusta on ihan loogista, että ruotsilla on meille suurempi merkitys kuin mitä kielen koko muuten antaisi ymmärtää. Mutta ehkä voisi vaikka korvata pakkoruotsi "pakkolähikielellä" eli opiskelijat saisivat valita ruotsin ja venäjän väliltä. Jos jotain kieltä meillä ei osata ja josta meille olisi suurta kansallista hyötyä niin se on venäjä.

 

[peruspata]

Toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja on surullisen vähän. Ajattelen niin, että 7. luokalla yläkoulussa tuskin on vielä kypsä päättämään, opiskeleeko ruotsia vai ei. Silloin kävisi niin, että pojista 96 % jättäisi ruotsin väliin vain siksi, että kaveritkin jättävät. Ihan tosissani uskon tähän. Minä tosin uskon, että olisin kuulunut vähemmistöön ja valinnut ruotsin myös vapaaehtoisena.

Taas sitten esim. lukiossa ja ammattikoulussa voisi olla valinnaisuutta. Tosin on aloja, joilla on pakko osata edes jollakin tasolla toista kotimaista. Tästä vaiheesta eteenpäin voisi hyvinkin olla vapaaehtoista opiskella ruotsia, tosin edelleen on aloja, joissa on osattava myös ruotsia. Mutta asia voisi olla enemmän ammatinvalintakysymys.

Tässä on vaan käytännön ongelmia enemmän kuin periaatteellisista syistä ruotsia vastustavat tulevat ikinä uskomaankaan. Nyt on kuitenkin joku perustaso kaikilla. Se ei perustaso ei ole korkea, mutta on olemassa.

 

[Ramchester]

Toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja on surullisen vähän. Ajattelen niin, että 7. luokalla yläkoulussa tuskin on vielä kypsä päättämään, opiskeleeko ruotsia vai ei. Silloin kävisi niin, että pojista 96 % jättäisi ruotsin väliin vain siksi, että kaveritkin jättävät. Ihan tosissani uskon tähän.

Ja kun ne 96 prosenttia pojista olisivat joutuneet lukemaan ruotsin sijasta saksan, ranskan tai venäjän, niin ne pojat ja Suomi olisi ihan tärviöllä?

 

[peruspata]

Ja kun ne 96 prosenttia pojista olisivat joutuneet lukemaan ruotsin sijasta saksan, ranskan tai venäjän, niin ne pojat ja Suomi olisi ihan tärviöllä?

En väittänyt niin. Oma kieltenopiskelu meni niin, että englanti ja ruotsi alkoivat kuten kaikilla, lisäksi kuudennella aloitin saksan. Sitä on sitten luettu läpi lukion ja pari kurssia AMK:ssa. Eikä mennyt Suomi tärviölle.

Väitän kuitenkin, että tietyissä palveluammateissa pitää olla joku ruotsin taso. Nykyään se hoidetaan niin, että se joku ruotsin taso on kaikille. Kuten sanoin, jos löytää järkevän keinon, asiaa voisi muuttaa niin, että opiskelun kohdasta x eteenpäin asia on ammatinvalintakysymys.

Mikä on piste x? Siinä pulma, en suosi ollenkaan RKP:n politiikkaa vetää herne palkoineen nenään heti, kun joku edes haluaa keskustella ruotsin asemasta. Lisäksi vielä turhempaa on Ruotsin poliitikkojen aukominen aiheesta, se ei kiinnosta naapurin kissaakaan.

EDIT

Yritin vain sanoa sitä, että 7. luokalla tuskin tietää elämänsä niin pilkuntarkasti vuosiksi eteenpäin, että kannattaa jättää joku asia tekemättä vain siksi, että kaveritkin jättävät. En näe hyvänä vaihtoehtona, että sen saisi valita 7. luokalla.

 

[Kampeaja]

En väittänyt niin. Oma kieltenopiskelu meni niin, että englanti ja ruotsi alkoivat kuten kaikilla, lisäksi kuudennella aloitin saksan. Sitä on sitten luettu läpi lukion ja pari kurssia AMK:ssa. Eikä mennyt Suomi tärviölle.

Väitän kuitenkin, että tietyissä palveluammateissa pitää olla joku ruotsin taso. Nykyään se hoidetaan niin, että se joku ruotsin taso on kaikille. Kuten sanoin, jos löytää järkevän keinon, asiaa voisi muuttaa niin, että opiskelun kohdasta x eteenpäin asia on ammatinvalintakysymys.

Mikä on piste x? Siinä pulma, en suosi ollenkaan RKP:n politiikkaa vetää herne palkoineen nenään heti, kun joku edes haluaa keskustella ruotsin asemasta. Lisäksi vielä turhempaa on Ruotsin poliitikkojen aukominen aiheesta, se ei kiinnosta naapurin kissaakaan.

EDIT

Yritin vain sanoa sitä, että 7. luokalla tuskin tietää elämänsä niin pilkuntarkasti vuosiksi eteenpäin, että kannattaa jättää joku asia tekemättä vain siksi, että kaveritkin jättävät. En näe hyvänä vaihtoehtona, että sen saisi valita 7. luokalla.

Mistä ihmeestä sitä tietää jo 7. luokalla, että tarvitseeko kymmenen vuoden päästä vaikkapa saksaa, ranskaa tai venäjääkään? Ainoa asia, joka on täysin varmaa on että suurin osa ei tarvitse sitä ruotsia yhtään mihinkään. Alkaisi olla jo aika ajatella asiaa koko kansantalouden kannalta, ihan oikeasti tarpeellisten vieraiden kielten osaaminen olisi päivänselvästi hyväksi. Ei sitä ruotsia kenenkään tarvitse osata kauppoja tehdäkseen, vai luuleeko joku että ruotsalaiset eivät tee mitään bisnestä esimerkiksi virolaisten kanssa?

Sitten kun tullaan palveluammatteihin, niin kyllä se riittää jos alueilla, joissa on merkittävää ruotsinkielistä asutusta riittävän moni osaisi ruotsia. Kai joku ruotsinkielinenkin voisi alkaa hampurilaisia myymään tai hiuksia leikkaamaan, vai onko se jotenkin alentavaa?

 

[ernestipotsi]

Englanti, saksa, ranska, ja myös venäjä osittain ovat tärkeämpiä kieliä kuin ruotsi osata. Ruotsissa kuitenkin puhutaan lähes kaikkialla englantia, sillähän ne yrityksetkin keskenään keskustelevat.

Tuo perustelu ei kelpaa, koska ruotsi on ensisijainen käyttökieli keskenäistä kauppaa harjoittavissa Ruotsissa toimivissa suomalaisyrityksissä sekä Suomessa toimivissa ruotsalaisyrityksissä.
Suomalaisyritysten kansainvälistymisessä ensimmäinen kohdemaa on useimmiten Ruotsi.

 

[varjo]

Tuo perustelu ei kelpaa, koska ruotsi on ensisijainen käyttökieli keskenäistä kauppaa harjoittavissa Ruotsissa toimivissa suomalaisyrityksissä sekä Suomessa toimivissa ruotsalaisyrityksissä.
Suomalaisyritysten kansainvälistymisessä ensimmäinen kohdemaa on useimmiten Ruotsi.

Tuota, onko sinulla antaa tuosta jotain todisteitakin, ainakin suuremmissa yrityksissä konsernikieli on englanti. Ja toisaalta, oman työpaikkani omistaa ruotsalainen yritys, kaikki kommunikaatio "emoyhtiön kanssa" käydään englanniksi ja kaikki dokumentit ovat ensisijaisesti englanniksi. Tosin ainakin ulkomaalaiset työkaverini riemastuisivat kovasti siitä että ruotsista tehtäisiin ensisijainen käyttökieli.