Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Lystikäs]

Kyllä tuon datan perusteella pakkoruotsin perustelu on erittäin heikolla jäällä, jos kuitenkin pitäisi ajatella kansainvälistä kilpailukykyä ja kommunikointitaitoja muitten kuin anglosaksisten maitten kanssa.

Uskon, ettei pakkoruotsin funktio ole niinkään edistää suomalaisten yleistä kielitaitoa, kuin ylläpitää ruotsinkielen erityisasemaa Suomessa.

Muistan seuranneeni A-talkin pakkoruotsikeskustelua, jossa Ann-Maja Henriksson kiivaasti väitti, ettei ruotsinkielen opiskelu ei ole mistään pois ja on vain rikkaus osata mahdollisimman montaa eri kieltä. Tämä on perustelu jonka olen kuullut useampaan otteeseenkin. Pakkoruotsi on aina jostain muusta opiskelusta pois, ja unohdetaan, että joillekin ihmisille on vaikea osata useampaa kuin kahta vierasta kieltä. On väärin, että valtio sanelee tällaisille ihmisille, mistä heidän kielitaitonsa tulee koostumaan.

Vahva EI pakkoruotsille, mutta kyllä ruotsinkielenopiskelulle. Varsinkin Länsi- ja Etelä-Suomessa.

 

[jussi_j]

Uskon, ettei pakkoruotsin funktio ole niinkään edistää suomalaisten yleistä kielitaitoa, kuin ylläpitää ruotsinkielen erityisasemaa Suomessa....

Korjaisin tätä vielä niin, että kysymys on ruotsinkielisten erityisasemasta, ei vain kielen.

Asiahan täysin käsittämätön ja hieno esimerkki suomalaisen demokratian toimimattomuudesta.

 

[Toejoen Veikko]

Vuonna 1996
Valinnaisia B2-kieliä luki yhteensä 42,7 prosenttia yläasteen 8.-9. luokan oppilaista

Vuonna 2009
Valinnaisia B2-kieliä luki yhteensä 14,3 prosenttia yläasteen 8.-9. luokan oppilaista

Onpas melkoinen muutos. Mistähän johtuu?

Nyt se olennainen kysymys onkin, että entä jos B2-kieli olisi pakollinen mutta vapaavalintainen, kasvattaisiko vai laskisiko se suomalaisten kielitaitoa noin kansallisella tasolla?

Henk.koht. en usko tuollaisella olevan radikaalia vaikutusta. Jos on vaikeuksia panostaa varsin helposti opittavaan ruotsiin, niin tuskinpa löytyisi suunnatonta intoa panostaa saksan tai ranskankaan opiskeluun. Ne, jotka tykkäävät opiskella kieliä, ottavat kyllä sen pakollisen ruotsin lisäksi tarjolla olevan kielen valinnaisena B2:na

Sen sijaan muuttaisin opetusta siten, että lukiossa pakollisia kieliä pitäisi olla kolme. Sen verran pitäisi tulevilta ylioppilailta vaatia.

 

[Buffalo_1988]

varsin helposti opittavaan ruotsiin

Vaadin että kirjoitat kymmenen minuutin sisään ruotsin kieliseen ketjuun 100 sanan tekstin ruotsiksi. Aiheena tämän päivän Kärpät-Ässät

 

[Hemingway]

Jos ajatellaan ihan bisnesmielessä niin Venäjän kielen osaaminen tai muiden yleisien osaaminen olisi paljon hyödyllisempää kun Ruotsin

Laudaturin tai eximian venäjästä kirjoittanut osaa käytännössä venäjää huonosti. Sillä taidolla ei tee työelämässä mitään. Tämä on yksi venäjän kouluopiskeluun liittyvä ongelma. Kieli vaatii sen verran paljon työtä, että sen opiskelu koulussa jää pintaraapaisuksi.

Pitäisi keskittyä kielitaidon kehittämiseen. Pelkkä opiskelu ei riitä. Vähemmän kieliä, enemmän osaamista.

 

[Toejoen Veikko]

Vaadin että kirjoitat kymmenen minuutin sisään ruotsin kieliseen ketjuun 100 sanan tekstin ruotsiksi. Aiheena tämän päivän Kärpät-Ässät

Onhan ruotsi helpoimpia vieraita kieliä. Jos ruotsin kanssa on vaikeaa, niin en usko saksan datiivien ja akkusatiivien uppoavan ihan helposti.

Kaivoin komerosta käsiini isovaarin lyseon päästötodistuksen vuodelta 1917. Pakollisena oli opiskellut äidinkielen lisäksi ruotsia, venäjää, kreikkaa, latinaa, saksaa ja ranskaa sekä vapaaehtoisena englantia. On hivenen muuttunut kielivaatimukset noista ajoista. Tosin todennäköisesti myös tuntimäärät ovat laskeneet.

 

[jussi_j]

.... Pakollisena oli opiskellut äidinkielen lisäksi ruotsia, venäjää, kreikkaa, latinaa, saksaa ja ranskaa sekä vapaaehtoisena englantia....

Oliko noista pakollisuuksista maininta todistuksessa?

 

[Toejoen Veikko]

Oliko noista pakollisuuksista maininta todistuksessa?

Ei.
Todistuksessa lukee ...nyt on suorittanut täydellisen kurssin oppilaitoksesta pääsemiseksi tarpeellisissa oppiaineissa... ja alla on lista aineista arvosanoineen. Vain kahden aineen kohdalla lukee sulkeissa vapaaeht. aine, englannin ja filosofian alkeiden kohdalla. Siitä, oliko tuolloin eri linjoja, esim. kieli-tai matemaattisia linjoja, en tiedä eikä sellaisesta todistuksessa mainita. Silloinen lyseo-opiskelu oli täysimääräisenä kahdeksanluokkainen ja lyseoon pyrittiin kansakoulun jälkeen. Varsinainen pakkoruotsihan tuli opintoihin vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

 

[Buffalo_1988]

Olen jutellut kavereiden kanssa tästä asiasta ja en tunne ketään joka pitää nykyistä systeemiä hyvänä. Niiden kavereiden joukossa on myös yksi suomenruotsalainen joka haluaisi myös eroon juuri tuosta pakollisuudesta ja sanoo sen vaan lietsovan turhaa vihaa suomen -ja ruotsin kielisten välille. Minusta ruotsin pakolla opiskelu on nöyryyttävää ja turhaa, eikä tämä ole mikään auktoriteettäjä vastustavan mopoteinin avautuminen.

Kolmessa eri koulussa ja varmaan viisitoista kurssia käyneenä voin sanoa että en vieläkään osaa ruotsia oikeastaa yhtään koska kaikki kurssit on menty rimaa hipomalla ja sekään ei auta että koulun ulkopuolella en ole sanakaan puhunut ruotsia kenenkään kanssa. (Englanti on ollut aina yli 8ka. joten ei pitäisi olla sinänsä vaikeuksia)

 

[jussi_j]

... Varsinainen pakkoruotsihan tuli opintoihin vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Varmaan venäjän koululaitos on ollut jo tuolloin edistyksellien ja pakotti typerän suomalaiskansan lukemaan ruotsia?

 

[Rautapohkeet]

Kyllähän tuo pakkoruotsi pitäisi jo pikkuhiljaa saada pois. On nimittäin ihan totta, että se rajoittaa hyvin monen ihmisen kielten opiskelua. Esimerkiksi itse aloitin lukiossa saksan kielen lukemisen, mutta oli pakko lopettaa kielen opiskelu kesken, koska en meinannut millään läpäistä ruotsin kursseja.

Pakkoruotsi pois kiitos.

 

[Lystikäs]

Onhan ruotsi helpoimpia vieraita kieliä. Jos ruotsin kanssa on vaikeaa, niin en usko saksan datiivien ja akkusatiivien uppoavan ihan helposti.

Sinulle länsirannikon asukkina ruotsi varmasti on niitä helpoimpia kieliä. Itselleni saksa oli helpompi oppia, vaikka pääkaupunkiseudulla asunkin. Pakko ei ole paras motivoija. Saksan halusin oppia, ruotsia en.

 

[ernestipotsi]

Sinulle länsirannikon asukkina ruotsi varmasti on niitä helpoimpia kieliä. Itselleni saksa oli helpompi oppia, vaikka pääkaupunkiseudulla asunkin. Pakko ei ole paras motivoija. Saksan halusin oppia, ruotsia en.

Ruotsi (ja englanti) ovat rakenteellisesti huomattavasti esim saksaa helpompia, joten neutraaleista lähtökohdista ruotsi on saksaa helpompi oppia. Sinulla ei sellaista tilannetta ollut.

Motivaation merkitystä kielen oppimiselle kuvastaa hyvin se, että lähes kaikki suomalaiset joutuvat ruotsia lukemaan ja vain harva sen oppii vaikka itse kieli on melko yksinkertainen. Ruotsin kieli on ja pysyy osana suomalaista kulttuuria, mutta pakkoruotsin tarve sen suojelemiseksi on hyvin kyseenalainen.

Itse suosisin seuraavanlaista järjestelmää:
Ala-asteella ensimmäinen vieras kieli (valinnainen), yläasteella toinen (valinnainen) ja lukiossa kolmas (valinnainen). Hyvin karkea jako, josta voidaan joustaa.
Koulut saavat päättää mitä kieliä tarjoavat ja oppilaat valita niistä mieleisensä. Kaikilla alueilla aitoa valinnaisuutta ei synny, mutta ei ole tarvekaan. Joka tapauksessa tuo olisi selkeä parannus nykysysteemiin.

 

[Lohipoika]

Suomen asukkaista 90 prosenttia on suomenkielisiä ja 5 prosenttia ruotsinkielisiä. Suomi on virallisesti kaksikielinen.

Ahvenanmaan asukkaista 90 prosenttia on ruotsinkielisiä ja 5 prosenttia suomenkielisiä. Ahvenanmaa on vain ruotsinkielinen.


Tuli tuo jännä nippelitieto taas mieleen, kun luin uutisen, että Ahvenamaa haluaa poistaa kartoista alueensa suomenkieliset nimet.

 

[Toejoen Veikko]

Sinulle länsirannikon asukkina ruotsi varmasti on niitä helpoimpia kieliä. Itselleni saksa oli helpompi oppia, vaikka pääkaupunkiseudulla asunkin. Pakko ei ole paras motivoija. Saksan halusin oppia, ruotsia en.

No ei Porissa asuminen mitenkään helpottanut ruotsin oppimista. Murteesta löytyy kohtalaisesti ruotsalaiperäisiä sanoja, mutta ei muuten. Kaupungin väestöstä puoli prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia.

Sinun tapauksessasi tulee tuo motivaatiotekijä. Minä panostin ruotsiin ja saksaan suurinpiirtein yhtä vahvasti, mutta saksa oli selvästi työläämpi oppia.

 

[Lystikäs]

Suomen asukkaista 90 prosenttia on suomenkielisiä ja 5 prosenttia ruotsinkielisiä. Suomi on virallisesti kaksikielinen. Ahvenanmaan asukkaista 90 prosenttia on ruotsinkielisiä ja 5 prosenttia suomenkielisiä. Ahvenanmaa on vain ruotsinkielinen.

Tuli tuo jännä nippelitieto taas mieleen, kun luin uutisen, että Ahvenamaa haluaa poistaa kartoista alueensa suomenkieliset nimet.

Vähän aiheen vierestä, mutta Ahvenanmaan erityisasema on melkoinen pyllistys maakuntien tasa-arvoa kohtaan.

Ahvenanmaalaisilla on Suomen korkein keskimääräinen elintaso. Bruttokansantuote on 18% korkeampi kuin keskimäärin muualla Suomessa. Maakunnassa on vain 2% työttömyysaste. Silti Ahvenanmaa saa Suomen valtiolta eniten tukea kansalaista kohti... Ja tämän kaiken lisäksi tuntuu siltä, etteivät ahvenanmaalaiset halua assosioitua millään tavalla Suomeen ja suomalaisiin. En halua mollata millään tapaa ahvenanmaalaisia, sillä tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se joka maksaa.

 

[Ramchester]

En halua mollata millään tapaa ahvenanmaalaisia, sillä tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Jep. Joku Ahvenanmaalainen poliitikkohan "uhkaili" Ahvenanmaan irrottautumisella Suomesta. Lähinnä kiinnostaisi tietää, kuinka suuri kertakorvaus Suomen pitäisi maksaa, että Ahvenanmaasta päästäisiin eroon?

 

[jussi_j]

Aika taas nostaa ketjua ylös. Ylivoimainen enemmistö kansasta vastustaa pakkoruotsia, niin hallitus kesän hiljaisuudessa aikaistaa sen opiskelua vuodella. Lehdistö seuraa perässä ja HS uutisoi, että uskonnon opetusta vähennetään ja yhteiskuntaoppia lisätään. Jos jaksaa lukea jutun loppuun löytyy maininta B1 kielen aloittamisesta jo vuotta nykyistä aikaisemmin.

Ei voi kuin ihmetellä miten hallitus kehtaa kusta demokratian muroihin. Pistää oikein vihaksi. Korruptio haisee niin pitkälle, että ei voi törkeämpää olla.

 

[Buffalo_1988]

Aika taas nostaa ketjua ylös. Ylivoimainen enemmistö kansasta vastustaa pakkoruotsia, niin hallitus kesän hiljaisuudessa aikaistaa sen opiskelua

Oppimisen kannalta tuo on hyvä ratkaisu ja sikäli oikea päätös. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä että se on todella väärin että jostain kumman syystä melkein kaikki isot puolueet kannattaa tätä menneisyyden taakkaa, joka vie tilaa tärkeämmiltä oppiaineilta. Olisi tosiaan mukava nähdä miten kävisi jos tästä kieliasetuksesta pidettäisiin kansan-äänestys.

 

[1stApril]

Aika taas nostaa ketjua ylös. Ylivoimainen enemmistö kansasta vastustaa pakkoruotsia, niin hallitus kesän hiljaisuudessa aikaistaa sen opiskelua vuodella. Lehdistö seuraa perässä ja HS uutisoi, että uskonnon opetusta vähennetään ja yhteiskuntaoppia lisätään. Jos jaksaa lukea jutun loppuun löytyy maininta B1 kielen aloittamisesta jo vuotta nykyistä aikaisemmin.

Ei voi kuin ihmetellä miten hallitus kehtaa kusta demokratian muroihin. Pistää oikein vihaksi. Korruptio haisee niin pitkälle, että ei voi törkeämpää olla.

Kuulostaa hyvältä:
"Uudessa tuntijaossa lisätään kuvataiteen, musiikin, liikunnan sekä historian ja yhteiskuntaopin tunteja, mutta uskonnon opetusta vähennetään."

Ja ei tuo toisen kotimaisen aloittaminen vuotta aiemminkaan tunnu kovin vastenmieliseltä uudistukselta.
Toisethan aloittavat käsittääkseni jo aiemmin vapaaehtoisesti kielten opiskeluja (sekä englanti että ruotsi).

 

[kiwipilot]

Olen kuitenkin samaa mieltä siitä että se on todella väärin että jostain kumman syystä melkein kaikki isot puolueet kannattaa tätä menneisyyden taakkaa, joka vie tilaa tärkeämmiltä oppiaineilta.

Niin, suosimalla turhaakin turhempaa pakkoruotsia isot puolueet varmistavat itselleen mahdollisella hallituskaudella noin kymmenen lisäkansanedustajaa, riippuen RKP:n edustajamäärästä. RKP ei ole puolue; RKP on aivan vitun iso lehmänkauppa.

 

[jussi_j]

...
Toisethan aloittavat käsittääkseni jo aiemmin vapaaehtoisesti kielten opiskeluja (sekä englanti että ruotsi).

Toinen omista lapsistani on aloittanut ruotsin A2 kielenä 3. luokalla, mutta se oli ainoa vaihtoehto englannin lisäksi. Nyt hän opiskelee myös espanjaa. Olisi opiskellut jo kolmannella mutta pakkoruotsi. Eipä saanut valita.

Muuten tuo perusteesi on tietenkin ihan perseestä itsestään, mikäli sillä oli tarkoitus perustella tämän muutoksen järkevyyttä, sillä miten se valinnanvapauden rajoittamiseen liittyy mitä muut tekevät?

 

[Steegil]

Itse näen tämän viimeisenä niittinä pakkoruotsille. Ennen lopullista iskuahan kohde eli tässä tapauksessa pakkoruotsi saa vielä yhden pienen iskun sisään. Tästä pikku iskusta lähtee se lopullinen vyöry kohti pakkoruotsin alasajoa, jota olen jo odotellut vuosia.

Käsittämätöntä paskaahan toi on taas on ja ei voi kun ihmetellä. Toi uudistus olisi ollut todella hyvä oikeastaan, jos kuudenella luokalla oppilas olisi saanut valita vaikka muutamista vaihtoehdoista itselleen sen mieluisimman kielen opiskeltavakseen. Saksa, venäjä, ranska, ruotsi ja espania nyt vaikka esimerkkinä.

Edit: Itse muistan kuuleni joskus jonkun tapauksen (en mene nyt ihan 100% faktana tätä uskalla sanoa), että joku olisi välttynyt pakkoruotsin opiskelulta, koska meni vaihtamaan kielisyytensä suomesta ruotsiin.

 

[1stApril]

Toinen omista lapsistani on aloittanut ruotsin A2 kielenä 3. luokalla, mutta se oli ainoa vaihtoehto englannin lisäksi. Nyt hän opiskelee myös espanjaa. Olisi opiskellut jo kolmannella mutta pakkoruotsi. Eipä saanut valita.

Muuten tuo perusteesi on tietenkin ihan perseestä itsestään, mikäli sillä oli tarkoitus perustella tämän muutoksen järkevyyttä, sillä miten se valinnanvapauden rajoittamiseen liittyy mitä muut tekevät?

Minulle kyllä sopisi, että toisena kielenä voisi opiskella vaikka tuota espanjaa sitten. Tai venäjää, saksaa, ruotsia... Toisaalta verenpaineeni ei nouse mitenkään myöskään puhuttaessa "pakkoruotsista".
Hyvä uudistus kuitenkin, että toisen kielen opiskelu aloitetaan aiemmin. Lisää kieltenopiskelua ja vähemmän vaikkapa uskontoa.

Englannin pitäisin pakollisena, jos sattuu jonkun ala-asteikäisen vanhemmat olemaan sen verran idiootteja, että eivät "pakottaisi" lastaan opiskelemaan englantia. Toinen kieli olisi sitten "pakkoruotsi" tai valittavissa, mutta hyvä että aloitetaan aiemmin. Ehkä kallistuisin kuitenkin tuon valinnanvapauden puolelle.

Jos lapseni olisivat jo kouluiässä, niin haluaisin heidän opiskelevan ala-asteella englantia ja ruotsia. Jos olisi mahdollista valita ruotsin tilalle toinen kieli ja lapsi sitä haluaisi, niin en alkaisi hankaamaan vastaankaan.

Onko muuten kovinkin yleistä muissa kaksikielisissä maissa, että on pakko opiskella toistakin kotimaista?

 

[ukkometso]

Pakkoruotsi, pakkotämä, pakkojoku, pakkokäsityö, pakkoliikunta, pakkoihanliikaahistoriaa, jne..

Muistaakseni, kun aineopettajajärjestöiltä kysyttiin mielipiteitä tuntijakoon, niin yhteensä olisi tullut reilut 50 tuntia viikossa esim yläkouluun. Hyvä linjaus oli matikka vs äikkä. Matikanopettajat halusivat yläkouluun 12 kurssia matikkaa ja 6 äikkää, äikänopettajat 6 matikkaa ja 12 äikkää. (Hups. Olisi pitänyt tietenkin käyttää termejä pakkomatikka ja pakkoäikkä.)

Huonoon suuntaan nyt kuitenkin mennään, kun valinnaisuutta vähennetään. Anteeksi, pakkovalinnaisuutta.