Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Gellner]

Olkiukko, derivointia ei ole pakko oppia.

Sen sijaan, jos _valitsee_ menevänsä lukioon ja siellä _valitsee_ pitkän matematiikan siihen törmää. Lyhyenkin matematiikan pääsee läpi tarvitsematta opetella derivointia, vaikka sen peruskäsitteet yhdessä pakollisessa kurssissa (vs. ruotsin 4 vaiko 5 pakollista pelkästään lukiossa) esitellään.
Ihan siis vain kuriositeettina, ei tiedon puute saa olla este väitteitten tarkistamiselle.

Ihan vain kuriositeettina, yleensä oppivelvollisuus suoritetaan peruskoulussa ja peruskoulussa meillä tuota derivointia opiskeltiin ja käytiin tukiopetuksessa ja revittiin hiuksia päästä, kun ei tahtonut oppi mennä perille. No, vaikeahan sitä on jotain derivointia opiskella, kun olin jo kolmannella luokalla tipahtanut matematiikassa kärryiltä prosenttilaskuja opetellessa.

 

[Sistis]

Ihan vain kuriositeettina, yleensä oppivelvollisuus suoritetaan peruskoulussa ja peruskoulussa meillä tuota derivointia opiskeltiin ja käytiin tukiopetuksessa ja revittiin hiuksia päästä, kun ei tahtonut oppi mennä perille. No, vaikeahan sitä on jotain derivointia opiskella, kun olin jo kolmannella luokalla tipahtanut matematiikassa kärryiltä prosenttilaskuja opetellessa.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että milloin näin on ollut? Kyllähän matematiikan opetus muuttuu aikojen kuluessa. Omana peruskouluaikanani (1987-1996) ei tuota kyllä tullut missään vaiheessa. Derivaatan saloihin pääsin vasta lukion pitkän matematiikan kursseilla "Differentiaalilaskenta I" ja "Differentiaalilaskenta II". Ne tulivat lukuvuonna 1997-1998.

 

[varjo]

Ihan vain kuriositeettina, yleensä oppivelvollisuus suoritetaan peruskoulussa ja peruskoulussa meillä tuota derivointia opiskeltiin ja käytiin tukiopetuksessa ja revittiin hiuksia päästä, kun ei tahtonut oppi mennä perille. No, vaikeahan sitä on jotain derivointia opiskella, kun olin jo kolmannella luokalla tipahtanut matematiikassa kärryiltä prosenttilaskuja opetellessa.

Ilmeisesti oppimäärät ovat kyllä muuttuneet rajusti, koska omana peruskoulu-urana en derivaatasta ollut kuullutkaan ja se ei johtunut siitä, että nukuin tunneilla.
Ainakaan Perusopetuksen opetussuunnitelmasta ei löydy edes sanaa derivaatta tai diffrentiaali
http://www.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf

 

[sjuttonde]

Nykyään derivointi tulee esille vasta pitkän matematiikan kuudennessa kurssissa eli lukion toisena vuotena. Palikkamatikkalaiset opettelevat ilmeisesti derivaatan alkeet jo ensimmäisenä vuotena. Sinänsä derivaatan perusidea ei ole mitenkään vaikeasti sisäistettävissä, joten kyllä se voisi tulla nykyäänkin käsittelyyn jo peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Tämän päivän yläastematikassa ei juuri ensimmäisen asteen polynomifunktioita vaikeampia asioita käsitellä. Eli ei pitäisi olla liian vaikeaa kenellekään, mutta niin vain yllättävän moni oli ainakin meidän luokassa ihan pihalla. Vaaditaan kyllä aikamoista lahjattomuutta, jos esimerkiksi yhtälö 4X+12= -X+ 27 tuntuu ylitsepääsemättömältä :)

 

[El Lude]

Näin historian alan ammattilaisena täytyy nostaa hattua kirjoittajalle. Yhteistä taivalta oli 700- vuotta, jolloin jaettiin ilot ja surut. "Suomen" asema oli tasavertainen "Ruotsin" alueiden kanssa.

Jaa-a.
Koskiko tämä "Suomen" tasavertainen asema myös "Ruotsin" kuninkaan valintaa Moran niityllä (v.1362-1457)? Valittiinko yhtään kuningasta Suomesta v.1266-1809 "Ruotsia" hallitsemaan? Otettiinko ns. pakko-ottoina/arvalla Ruotsin armeijaan myös tasavertaisesti sotilaita "Suomesta"? Itse olen ainakin ollut siinä uskossa, että "Suomen" osuus ihan ei tainnut mennä oikein suhteuttettuna valtakunnan välilukuun. Näemmä suurta iloa suomalaisille tuotti osallistua lukemattomiin suurvaltasotiin ja maksaa korotettua veroa. Koskiko tämä tasaveroinen asema myös suomalaista kulttuuria ja suomen kieltä saati koko itäisen maakunnan kehittämistä?

T: Pähkinänsaaren rauhanrajan toisella puolen asusteleva Holocaust

EDIT: Muistanet myös arvon LuKi historian alan ammattilaisena lähdekritiikin. Vai kuinka? Tokkopa ruotsalaisesta lehdestä aivan abosluuttista toutuua löytyy meidän yhteiseen historiaan. Jos löytyy, niin "virallinen" venäläismedia antaa myös totuudenmukaisen kuvan Putinista tai Medvedevista.

 

[Erkenholt]

Otettiinko ns. pakko-ottoina/arvalla Ruotsin armeijaan myös tasavertaisesti sotilaita "Suomesta"? Itse olen ainakin ollut siinä uskossa, että "Suomen" osuus ihan ei tainnut mennä oikein suhteuttettuna valtakunnan välilukuun. Näemmä suurta iloa suomalaisille tuotti osallistua lukemattomiin suurvaltasotiin ja maksaa korotettua veroa.

Sotahistorijoitsijana tunnettu Jussi T. Lappalainen on selittänyt sotilaiden määrän epäsuhtaa rälssimaan määrällä. Ainakin 1600-luvulla rälssimaalta otettiin huomattavasti vähemmän sotilaita kuin talonpoikaistiloilta, kun aateli halusi turvata tilojensa työvoiman saannin. Rälssimaata oli huomattavasti enemmän Ruotsin puolella.

 

[El Lude]

Sotahistorijoitsijana tunnettu Jussi T. Lappalainen on selittänyt sotilaiden määrän epäsuhtaa rälssimaan määrällä. Ainakin 1600-luvulla rälssimaalta otettiin huomattavasti vähemmän sotilaita kuin talonpoikaistiloilta, kun aateli halusi turvata tilojensa työvoiman saannin. Rälssimaata oli huomattavasti enemmän Ruotsin puolella.

Juu-u. Tasan ei käynyt onnen lahjat silloin joskus. Kyllähän minä tämän asian tiesin. Pyysin vain LuKia perustelemaan tasavertainen asema väitteen muutamalla kysymyksellä...

 

[jpet]

Justiinsa. Kyseinen päivä sattuu olemaan suomenruotsalaisten juhlapäivä, jota heillä toki on oikeus liputtaa. Suomalaisia hekin ovat, vaikka äidinkielenä on ruotsi. Mikä helvetti tämä 700 vuotta oli? Sodittiin toki, mutta kyllä svedujen myötä tuli paljon sivistystäkin. Olisiko mielestäsi ollut kivempi olla 700 vuotta venäläisten etuvartiona ja maaorjina?

Ymmärrän toki, että kyseinen liputuspäivä virallisesti muistuttaa suomenruotsalaisuuden ihanuudesta, mutta ymmärrettävä on myöskin se, että Ruotsi valloitti alueen, jota nykyisin Suomeksi kutsutaan. Meidän suomenkieliset esi-isämme eivät olleet tasavertaisessa asemassa ruotsinkielisiin nähden. Suomen kielen asema tunnustettiin vasta Venäjän vallan aikana. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, miten suomalaisia olisi kohdeltu Novgorodin, Tanskan tai saksalaisten vallan alla, mutta se tiedetään, että Suurvalta-Ruotsin luomisessa ja puolustamisessa tarvittiin runsain määrin suomalaisverta. Viimeinen vuosisata osana Ruotsia oli varsin ikävää aikaa, jolloin maakunnan puolustus oli pitkälti suomalaisten omissa käsissä, kuten se oli Suomen sodan aikanakin. Mitä siinä olisi loppujen lopulta hävitty, jos Venäjä olisi liittänyt Suomen alueisiinsa jo Katariina Suuren aikana? Miksi sitä ei voi tunnustaa, että Ruotsinvallan aika oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ikävä ajanjakso Suomen kansan suuressa historiassa?

En kannata pakkoruotsia, mutta etuahan kaikesta kielitaidosta on. Itselleni on ainakin ollut etua myös ruotsinkielen taidosta, kun hain työpaikkaa kv yrityksestä (ja sain sen).

Olen asunut Ruotsissa yhteensä seitsemän vuoden ajan, ja työskennellyt vuoden täällä Suomessakin kaupungissa jonka asukkaista yli puolet ovat ruotsinkielisiä. Ruotsia en ole tarvinnut täällä Suomessa asuessani kertaakaan, lukuun ottamatta parin päivän vierailua Ahvenanmaalla, jossa suomen kieli ei kelvannutkaan. Tukholmassa olen puhunut ruotsiksi kerran tai pari, mutta olisin voinut käyttää englantiakin. Sanoisinkin, että sillä ruotsinkielen taidolla, jonka olen vuosien saatossa oppinut, ei ole minulle minkäänlaista hyötyä täällä Manner-Suomessa, ja uskoisin, että vain murto-osalle suomalaisista on sille edes jonkinlaista käyttöä elämässään. Luulenkin, että esim. venäjän tai saksan kielten taidolle olisi minulle huomattavasti enemmän käytännön hyötyä kuin ruotsin kielelle.

 

[Gellner]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että milloin näin on ollut? Kyllähän matematiikan opetus muuttuu aikojen kuluessa. Omana peruskouluaikanani (1987-1996) ei tuota kyllä tullut missään vaiheessa. Derivaatan saloihin pääsin vasta lukion pitkän matematiikan kursseilla "Differentiaalilaskenta I" ja "Differentiaalilaskenta II". Ne tulivat lukuvuonna 1997-1998.

90-luvulla. Muistaakseni kasilla tuli noita derivointeja, saattoi olla ysilläkin. Joka tapauksessa yläasteella. Olen pitänyt itsestäänselvänä, että kaikille opetettiin derivointia peruskoulussa, näköjään ei. No, meidän koulussa nyt ei muutenkaan noudatettu opetussuunitelmaa.

 

[Alamummo]

Ymmärrän toki, että kyseinen liputuspäivä virallisesti muistuttaa suomenruotsalaisuuden ihanuudesta, mutta ymmärrettävä on myöskin se, että Ruotsi valloitti alueen, jota nykyisin Suomeksi kutsutaan. Meidän suomenkieliset esi-isämme eivät olleet tasavertaisessa asemassa ruotsinkielisiin nähden. Suomen kielen asema tunnustettiin vasta Venäjän vallan aikana. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, miten suomalaisia olisi kohdeltu Novgorodin, Tanskan tai saksalaisten vallan alla, mutta se tiedetään, että Suurvalta-Ruotsin luomisessa ja puolustamisessa tarvittiin runsain määrin suomalaisverta. Viimeinen vuosisata osana Ruotsia oli varsin ikävää aikaa, jolloin maakunnan puolustus oli pitkälti suomalaisten omissa käsissä, kuten se oli Suomen sodan aikanakin. Mitä siinä olisi loppujen lopulta hävitty, jos Venäjä olisi liittänyt Suomen alueisiinsa jo Katariina Suuren aikana? Miksi sitä ei voi tunnustaa, että Ruotsinvallan aika oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ikävä ajanjakso Suomen kansan suuressa historiassa?

Kumpi valtioista mahtaa olla nykyisellään kehittyneempi demokratia Ruotsi vai Venäjä? Tämä demokratia ei ole kehittynyt vuosisadassa. Jos Suomi olisi liitetty Venäjään Katariina Suuren aikana, olisi talonpoikaisväestö alistettu maaorjiksi. Ei kuullosta kovin demokraattiselta. Ja sotimaan olisivat suomalaiset joutuneet silloinkin. Keneltä mielestäsi ruotsalaiset valloittivat alueen, jota nykyään Suomeksi kutsutaan? Niin, eipä juuri keneltäkään.

 

[jpet]

Jos Suomi olisi liitetty Venäjään Katariina Suuren aikana, olisi talonpoikaisväestö alistettu maaorjiksi. Ei kuullosta kovin demokraattiselta.

Eipähän suomalaisia alistettu maaorjiksi Aleksanteri I:n aikanakaan, ja olisiko maaorjuus loppujen lopuksi voinut Suomessa edes toteutua samassa muodossa kuin Venäjällä. Suomen kansa eli ainakin Ruotsinvallan ajalta Pohjois- ja Itä-Suomessa niin kurjissa oloissa, että maaorjuus ei juurikaan olisi heidän elämäänsä hetkauttanut suuntaan tai toiseen. Demokratiasta ei Suomessa ollut mitään tietoa ennen eduskuntauudistusta, joka tehtiin vasta Venäjän vallan loppuvaiheissa.

Ja sotimaan olisivat suomalaiset joutuneet silloinkin. Keneltä mielestäsi ruotsalaiset valloittivat alueen, jota nykyään Suomeksi kutsutaan? Niin, eipä juuri keneltäkään.

Eipähän olisi tarvinnut ainakaan Iivanaa vastaan sotia, enkä usko myöskään siihen, että Venäjän puolustus olisi ollut miltään osin suomalaisten joukkojen varassa 1700-luvullakaan, jos Suomi olisi liitetty Venäjään jo tuolloin.

Keneltä mielestäsi ruotsalaiset valloittivat alueen, jota nykyään Suomeksi kutsutaan? Niin, eipä juuri keneltäkään.

No ei ne 1100-luvun suomalaiset ja karjalaiset mitään kivikautta täällä eläneet. Suomalaisten ja ruotsalaisten erona oli se, että meiltä puuttui yhteinen johtaja, mutta kyllä täällä ihmiset olivat järjestäytyneet paikallisesti. Kristinusko oli jo tänne ehtinyt edellisillä vuosisadoilla tanskalaisten ja saksalaisten kauppiaden mukana, jos se nyt sivistystä millään mittarilla voidaan katsoa lisänneen.

 

[jussi_j]

.... Keneltä mielestäsi ruotsalaiset valloittivat alueen, jota nykyään Suomeksi kutsutaan? Niin, eipä juuri keneltäkään.

Ööö, suomalaisilta ? Se, että meillä ei ollut omaa hallintoa, ei kai oikeuta automaattisesti liittämään alueita omaan valtioonsa?

 

[El Lude]

Jos Suomi olisi liitetty Venäjään Katariina Suuren aikana, olisi talonpoikaisväestö alistettu maaorjiksi. Ei kuullosta kovin demokraattiselta.

Vanhan Suomen aluehan oli jo Katariina Suuren ja Paavali I aikaan venäläisten hallussa. Itse olen ollut siinä uskossa, että maaorjuutta ei juurikaan ollut ko. alueella. Vanha Suomihan liitettiin v. 1812 takaisin "Suomeen" Aleksanteri I toimesta.

Mitä tulee demokratiaväitteeseen, niin pidätkö ruotsalaissuomalaista sääty-yhteiskuntaa kuninkaineen demokraattisena/demokratian perikuvana?
Itse pidän sitä lähinnä irvikuvana.
Itse pidän myös ruotsalaisia imperialisteina/ kolonialaisteina Suomen valloittamisen myötä.
Taustalle.

 

[Alamummo]

Vanhan Suomen aluehan oli jo Katariina Suuren ja Paavali I aikaan venäläisten hallussa. Itse olen ollut siinä uskossa, että maaorjuutta ei juurikaan ollut ko. alueella. Vanha Suomihan liitettiin v. 1812 takaisin "Suomeen" Aleksanteri I toimesta.

Vanhalla Suomella taidat tarkoittaa Karjalan alueita. Alueen ollessa venäläisten vallan alla kaikki maat luovutettiin Venäjän aatelille ja alueen talonpojista tuli käytännössä heidän omaisuuttaan. Heillä ei ollut oikeutta siirtyä alueelta pois vaan oli pakko viljellä maanomistajan alaisuudessa. Tämä loppui vasta kun alue liitettiin takaisin Suomen autonomiaan, jolloin talonpojat saivat samalla maansa takaisin. Maaorjuus taisi loppua Venäjällä vasta joskus vuoden 1800-luvun puolenvälin kieppeellä.

Eipähän olisi tarvinnut ainakaan Iivanaa vastaan sotia, enkä usko myöskään siihen, että Venäjän puolustus olisi ollut miltään osin suomalaisten joukkojen varassa 1700-luvullakaan, jos Suomi olisi liitetty Venäjään jo tuolloin.

Tässä tilanteessa olisimme olleet puskurina Ruotsiin päin. Suomalaiset olisivat luonnollisesti sotineet ruotsalaisia vastaan, koska miksi Venäjä olisi siirtänyt sotajoukkoja muualta Suomeen kun täällä oli miesväkeä tarjolla rivisotilaiksi.

Se, että meillä ei ollut omaa hallintoa, ei kai oikeuta automaattisesti liittämään alueita omaan valtioonsa?

Naivia uskoa, että alue, jolla ei ole omaa hallintoa voisi olla itsenäinen tehokkaasti hallinnoitujen aluiden seassa. Suomessa asui tuohon aikaan vähän ihmisiä ja he asuivat heimoittain omilla alueillaan eivätkä olleet edes kielellisesti kovin yhtenäisiä vaan heimot puhuivat omia murteitaan, jotka erosivat paljon nykyistä enemmän toisistaan.

Menee jo vähän kauas otsikon aiheesta. Edelleenkään en kannata pakkoruotsia, mutta ei ruotsin kielen taidosta haittaakaan ole.

 

[El Lude]

Vanhalla Suomella taidat tarkoittaa Karjalan alueita. Alueen ollessa venäläisten vallan alla kaikki maat luovutettiin Venäjän aatelille ja alueen talonpojista tuli käytännössä heidän omaisuuttaan. Heillä ei ollut oikeutta siirtyä alueelta pois vaan oli pakko viljellä maanomistajan alaisuudessa. Tämä loppui vasta kun alue liitettiin takaisin Suomen autonomiaan, jolloin talonpojat saivat samalla maansa takaisin. Maaorjuus taisi loppua Venäjällä vasta joskus vuoden 1800-luvun puolenvälin kieppeellä.

En tarkoita pelkästään Karjalan Kannaksia. Isoja osia meni myös muualta (jos et tiedä, niin ota selvää). Ruotsi menetti Venäjälle isoja alueita v. 1721 ja nämä aluemetykset vahvistettiin Turun rauhassa v.1743.

Väitän edelleen, että Vanhan Suomen alueella asuneet eivät täyttäneet maaorjan määritelmää. Tietyt tahot mustamaalasivat oloja Venäjällä. Venäjän hallitsijat olivat toki jakaneet Vanhasta Suomesta venäläisille ylimystölle maita, joiden suomalaiset talonpojat joutuivat epäedulliseen vuokraviljelijän asemaan.

Maaorjuus muuten loppui Aleksanteri II toimesta Venäjällä v.1862.

Mielenkiintoisesti muuten tulkitset noita heimojen välisiä kanssakäymisiä tai lähinnä kanssakäymättömyyttä. Veikeä on myös lingvistinen tulkintasi murteista. Saisiko lähteet näille väittämillesi? Kiinnostaisi kovasti, jotta osaan sitten oikein näitä asioita opettaa!
Tämä tästä.

 

[Alamummo]

Mielenkiintoisesti muuten tulkitset noita heimojen välisiä kanssakäymisiä tai lähinnä kanssakäymättömyyttä. Veikeä on myös lingvistinen tulkintasi murteista. Saisiko lähteet näille väittämillesi? Kiinnostaisi kovasti, jotta osaan sitten oikein näitä asioita opettaa!
Tämä tästä.

Koska kommenttisi vihjaa sinun olevan historian opettaja niin luulisi sinun pystyvän vähän rakentavampaan keskusteluun ja kerro vaikka oikeat faktat kuittailun sijaan, kun kerran väität olevasi oikeassa.

Suomessa asuneiden heimojen kanssakäymiseen ei joka tapauksessa kuulunut tuohon aikaa Suomen alueen hallinnon kehittäminen vaan se oli lähinnä kauppaa ja ryöstelyä. Eiköhän tuon ajan murteidenkin suuret erot johtuneet kirjoitetun suomen kielen puuttumisesta (Agricola 1548). Idässä kielessä oli paljon lainasanoja venäjästä, Varsinais-Suomessa taas ruotsista. Korjaa faktan kanssa, jos olen väärässä.

Varsinaissuomalaisilla ja satakuntalaisilla oli jo varhaisia yhteyksiä Ruotsiin mutta varsinaisesti ruotsalaiset tekivät Birger Jaarlin johdolla 1200-luvulla valloitusretken Varsinais-Suomen ja Hämeen alueelle. 1300-luvulla ruotsalaiset tekivät toisen retken Karjalaan, jolloin Venäjän kanssa (tai oikeammin Novgorodin kanssa) solmittiin Pähkinäsaaren rauha, jossa Ruotsin valtakunnan itäraja määriteltiin. Läntiseen ja Etelä-Suomeen tulivat sitten Ruotsista kirkko (kristinuskoa oli alueelle tullut ilmeisesti jo aiemmin munkkien mukana), hallinto, rakennettiin linnoja ja perustettiin kaupunkeja. Oliko tämä sitten paha asia? Ei minusta. Tuohon aikaan oli sääty-yhteiskunta joka puolella Eurooppaa, joten sellainen olisi kehittynyt myös Suomeen, mikäli alue olisi jostain syystä onnistunut itsenäisenä.

Enkä Karjalalla tarkoittanut minäkään pelkkää kannasta. Isovihan jälkeen solmitussa rauhassa Ruotsi menetti alueen, joka oli lähinnä nykyisen Etelä-Karjalan alue ja Viipurin lääni. Pikkuvihan jälkeen siihen lisättiin alue Kymenlaakosta Kymijoki rajajokena. Taidettiin lisätä myös osa Etelä-Savoa sillä Savonlinna kuului venäläisille.

En nyt jaksa kaivaa faktaa, koska tällä ei ole pakkoruotsin kanssa paljoakaan tekemistä. Ja jos olet tosiaan opettaja, niin toivottavasti et kohtele oppilaitasi samalla lanaavalla tyylillä. Tappaa kiinnostuksen asioihin alta sekuntin.

 

[sampio]

Sivuhuutelua

Niin. Onhan se kivaa ja hellyttävää, kun amatöörit kertovat kuinka asiat ovat...

Aivassama.
Ei pitäisi lähteä amatöörien kanssa kilpalaulantaan.

Jumatsuiga. Ei sun asenne paljon keskustelulle anna, ethän sinä ole kuin huudellut norsunluutornistasi. Ammattitaitoasi en kyseenalaista, mutta tässä keskustelussa se ei ole paljon näkynyt. Tietysti parempi, että purat patoutumasi tällä palstalla kuin duunissasi.

 

[seeyou@jäähalli]

Noin 70% yläasteen koululaisista aikanani inhosi aikoinaan pakkoruotsia. Olivat niin varmoja etteivät koskaan tarvitse kyseistä kieltä.

...

Itseäni naurattaa tämä nykyajan "pakkoruotsiviha", kuinka ahdasmielisiä juntteja tästä maasta löytyykään.

En tiedä sinun koulukavereistasi, mutta minä vihasin kouluaikana pakkoruotsia, ja vihaan vieläkin.

Minä olisin halunnut jo peruskoulussa oppia kunnolla ruotsia. Valitettavasti ruotsi oli pakollista kaikille, joten opettajan ajasta meni liian suuri osa "paimentamiseen".

Mitä hyötyä yhteiskunnalle on siitä, että kaikki osaavat sanoa ruotsiksi: "jag heter NN."?

-Ahdasmielinen juntti

 

[El Lude]

Täällä norsunluutori ja ammattitaidottomuus!

Jumatsuiga. Ei sun asenne paljon keskustelulle anna, ethän sinä ole kuin huudellut norsunluutornistasi. Ammattitaitoasi en kyseenalaista, mutta tässä keskustelussa se ei ole paljon näkynyt. Tietysti parempi, että purat patoutumasi tällä palstalla kuin duunissasi.

Asennetta tai ei.
Jutun juju oli se, että eräs nimimerkki ei ole kertaakaan myöntänyt olevansa väärässä ei tässä kejussa eikä petoeläinasioissa. Aivan tahallani kärjistin tiettyjä asioita - teesi -antiteesi -synteesi. Aikuisten kanssa netin välityksellä voi väitellä asioista hieman kiivaammin/suoltaa jonninjoutavaa irrelevanttia paskaa, mutta nuorten kanssa asia on toisin. Toinen asia on se, että enhän minkään ole aina oikeassa juuri missään asiassa, mutta voin myöntää olleeni väärässä/sanoa, että en tiedä. No, vastaisuudessa voitte pitää sitten ketjunne. Väärin tulkittu. Tyhmäähän oli lähteä tähän hyödyttömään juupaseipäs leikkiin mukaan (itkupotkuraivariräkää ja kyyneltä tarpeen mukaan).

Kolmanneksi. Ei minulla ole pokkaa mennä esmes lakikietjuun heittelemään laintulkintoja mutulla vaikka allekirjoittaneella on suoritettuna muutama opintoviikko/piste julkisoikeudesta. Saati sitten lääkäriketjuun heittelemään mutulla asioita vaikka olehan minä niitä sairaala- ja lääkärisarjoja katsellut. Ymmärsitkö pointtini?

Mistäs muuten tiedät, että puran patotumiani? Oletko muuten aivan varma, että minulla on patoumia. Oli muuten hienoa, että tulit kertomaan sen minulle. Kiitos tästä psykoanalyysistä. Säästyipähän nekin rahat kun ei tarvitse lanttumaakarilla käydä. Saanko käyttää asiantunemustasi muulloinkin, jos minulla sattuisi joskus olemaan vaikka kognitiivinen erektio? Hymiöitä tarpeen mukaan.

Asiaan: pakkoruotsi valinnaiseksi aineeksi lukiossa. Yläasteella pari vuosiviikkotuntia ja halukkaille myöhemmin lisää...

Tämä tälläerää...

 

[sampio]

Asennetta tai ei.
Jutun juju oli se, että eräs nimimerkki ei ole kertaakaan myöntänyt olevansa väärässä ei tässä kejussa eikä petoeläinasioissa. Aivan tahallani kärjistin tiettyjä asioita - teesi -antiteesi -synteesi. Aikuisten kanssa netin välityksellä voi väitellä asioista hieman kiivaammin/suoltaa jonninjoutavaa irrelevanttia paskaa, mutta nuorten kanssa asia on toisin.

En tiedä yhteistä historiaanne Alamummon kanssa, edellä nyt oli pari muutakin mukana keskustelussa.

Toinen asia on se, että enhän minkään ole aina oikeassa juuri missään asiassa, mutta voin myöntää olleeni väärässä/sanoa, että en tiedä. No, vastaisuudessa voitte pitää sitten ketjunne. Väärin tulkittu. Tyhmäähän oli lähteä tähän hyödyttömään juupaseipäs leikkiin mukaan (itkupotkuraivariräkää ja kyyneltä tarpeen mukaan).

Näistä kommenteista vain tulee se fiilis, että itkupotkut on vedetty piuhan toisessa päässä.

Kolmanneksi. Ei minulla ole pokkaa mennä esmes lakikietjuun heittelemään laintulkintoja mutulla vaikka allekirjoittaneella on suoritettuna muutama opintoviikko/piste julkisoikeudesta. Saati sitten lääkäriketjuun heittelemään mutulla asioita vaikka olehan minä niitä sairaala- ja lääkärisarjoja katsellut. Ymmärsitkö pointtini?

Ymmärrän tuon hyvin, itsekin pyrin samaan. Tosin mulla on toisinaan tarve päteä, mutta yritän myöntää silti virheeni, jos joku sellaisia osoittaa. Silti olen sitä mieltä, että pelkkä auktoriteettiasema ei suo valtaa teilata jengiä ilman omia perusteluja. En minä sinun ammattitaitoasi edelleenkään epäile, mutta pelkät "olet väärässä, amatööri"-argumentit eivät kovin rakentavia ole. Jos sulla oli aikomus keskustella asiasta, et siinä erityisen hyvin onnistunut.

Mistäs muuten tiedät, että puran patotumiani? Oletko muuten aivan varma, että minulla on patoumia. Oli muuten hienoa, että tulit kertomaan sen minulle. Kiitos tästä psykoanalyysistä. Säästyipähän nekin rahat kun ei tarvitse lanttumaakarilla käydä. Saanko käyttää asiantunemustasi muulloinkin, jos minulla sattuisi joskus olemaan vaikka kognitiivinen erektio? Hymiöitä tarpeen mukaan.

Ole hyvä. Tulee aina hyvä fiilis, jos pystyy omalla vaatimattomalla panoksellaan helpottamaan muiden elämää.

Niin. Lue se vaikka provoksi tai kärjistykseksi, ihan miten vain. Osataan tälläkin puolella.

 

[Alamummo]

Asennetta tai ei.
Jutun juju oli se, että eräs nimimerkki ei ole kertaakaan myöntänyt olevansa väärässä ei tässä kejussa eikä petoeläinasioissa. Aivan tahallani kärjistin tiettyjä asioita - teesi -antiteesi -synteesi. Aikuisten kanssa netin välityksellä voi väitellä asioista hieman kiivaammin/suoltaa jonninjoutavaa irrelevanttia paskaa, mutta nuorten kanssa asia on toisin. Toinen asia on se, että enhän minkään ole aina oikeassa juuri missään asiassa, mutta voin myöntää olleeni väärässä/sanoa, että en tiedä. No, vastaisuudessa voitte pitää sitten ketjunne. Väärin tulkittu. Tyhmäähän oli lähteä tähän hyödyttömään juupaseipäs leikkiin mukaan (itkupotkuraivariräkää ja kyyneltä tarpeen mukaan).

Kuivaa nyt hyvä mies kyyneleesi jo.

En kiistä millään muotoa ammattitaitoasi ja tosiaan, tarkistin erään kartan ruotsalaisen historoitsijan Dick Harrisonin kirjasta Jarlens Sekel. Onko tuttu? Pyysin sinua korjaamaan kirjoituksessani olleita virheitä, mutta tähän hetkeen asti niitä ei ole tullut. Keskustelun kannalta se olisi ollut paljon rakentavampaa ja suonut muillekin oppia asiasta. Myönnän oitis olleeni väärässä, kun korjaat virheeni.

Mutta ylimielinen vittuiluhan on kivempaa, vai mitä.

Olet aika naivi vetäessäsi suutuspäissäsi mukaan jotain vanhoja keskusteluja, joista olen ollut kanssasi eri mieltä. Jätettäisikö petoeläimet, samoin kuin Jalosen punttikalsarit niitä käsitteleviin ketjuihin? Vai oletko kouluttautunut näihinkin?

Anteeksi vaan, mutta riehumisesi lähinnä huvittaa.

 

[El Lude]

Täällä Holocaust ja historiallinen itkumuuri.
Alamummoille ja muille...

En voi kuivata kyyneleitä enkä räkää, koska minulla on erittäinen paha koivun ja lepän siitepölyallergia. Vettä valuu solkenaan silmistä - ei maha mittään.
Historiaan nimenomaan kuluu menneiden kaivelu, kritiikki ja...

Asiaan ja jonninjoutavat vittuilut + muut asiattomuudet sikseen. Se, mikä aiemmin pisti tässä keskustelussa vituttamaan oli se, että heittelit mutulla asioita työminästäni. Se sitten siitä. Otetaanpa nyt sitten uusiksi.

Pyysin aiemmissa viesteissäni kommenttia Ruotsinvallanaikaisesta demokratiaväitteestäsi. Venäjän hallinto versus Ruotsin hallinto. Siihen en saanut vastausta.

Lisäksi et vastannut Vanhan Suomen maaorjuusväitteeseesi millään tavalla. Väitän edelleen, että ko. alueen suomalaiset vuokraviljelijät eivät täyttäneet kaikkia maaorjan/orjuuden kriteereitä.

Myös Vanhan Suomen alue oli aiemmissa viesteissä hakusessa... Nyt asia on näemmä kunnoossa.

Asiasta innostuneille suosittelen seuraavaa sivustoa: http://agricola.utu.fi => uutiset ja keskustelu => Puheenvuoroja historiasta. Löytyy mm. väittelyketju Ruotsinvallan ajan "ihanuudesta". Suosittelen agricolaa kaikille, niin miehille kuin naisille.

 

[Realcowboy]

Tästä ketjun sivuaiheesta löytyy 320 sivua väitöskirjatekstiä, mikä ei ole julkisesti jaossa, mutta englanninkielinen tiivistelmä ja kirja-arvostelu löytyvät.

 

[Kapo]

Nyt vittu kismittää. Aivan pokkana kertoi kassatyttö minulle että "sä oot suomalainen, sun pitää osata ruotsia". Kysyin että no minkäsmaalainen sinä olet? Suomalainenhan se mutta ei vissiin tarvitse osata kunnolla Suomea. Pikkujuttuhan tuo ja olisihan se hyvä osata ruotsia mutta kävi sieppaamaan tuo asenne että Suomalaisen pitää osata ruotsia mutta ei välttämättä Suomea.

 

[Rocco]

Nyt vittu kismittää. Aivan pokkana kertoi kassatyttö minulle että "sä oot suomalainen, sun pitää osata ruotsia". Kysyin että no minkäsmaalainen sinä olet? Suomalainenhan se mutta ei vissiin tarvitse osata kunnolla Suomea. Pikkujuttuhan tuo ja olisihan se hyvä osata ruotsia mutta kävi sieppaamaan tuo asenne että Suomalaisen pitää osata ruotsia mutta ei välttämättä Suomea.

Kotikaupungissani Vaasassa tämä on aivan jokapäiväistä touhua. Täällä huomaa kaupungin kaikkein parhaiten kaksikielikseksi siinä, kun asiakaspalvelutehtävissä ihmiset ovat äidinkieleltään ruotsinkielisiä, mutta osaavat myös tarvittaessa suomea. Ei puhettakaan että suomenkielinen joka osaa jonkinverran ruotsia saisi työpaikan jos toinen hakija on äidinkieleltään ruotsalainen. Muutama myymälä Vaasassa on jopa sellaisia missä ei osata puhua suomea juuri lainkaan. Ja lähes kaikissa muissakin paikoissa henkilökunta puhuu keskenään ruotsia. Sanokaa minua juntiksi tai jotakin, mutta jollen saa palvelua suomeksi, teen valituksen. Niin täällä ne ruotsinkielisetkin tekee jollei saa palvelua ruotsiksi. Ja kas kummaa, valitus tulee aina suomenkielellä :)

Niin, ja Vaasassa kielijakauma on suomi 75% - ruotsi 25%