Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Daespoo]

No se oli kärjistettu argumentti sille, miksi Suomessa opiskellaan Ruotsin kieltä eikä esim Saksan kieltä.

Pitäisi varmaan avata ketju "pakkopesäpallo": kyllä vai ei, koska pesäpalloa ei pelaa Suomessa edes 5% säännöllisesti, ja silti sitä pakotetaan pelaamaan liikuntatunneilla, vaikka kuinka haluaisi mennä pelaaman golfia.

Nyt ontuu pahan kerran, jos vertaustasi käytettäisiin ruotsin opiskeluun niin se olisi jotain tyyliin että ruotsin tunneilla pakotetaan opiskelemaan ruotsin kielioppia vaikka kuinka haluaisi opetella ruotsin sanastoa.

Eli liikuntatunneilla pakotetaan liikkumaan, ei siinä mitään jos sinun mielestäsi kenenkään ei olisi pakko liikkua mutta tuo vertauksesi on surkea koska pesäpallokin on liikkumista.

 

[Daespoo]

Eipä tuokaan perustelu kovin häävi ole. Kuinka moni tavallinen tallaaja tarvitsee ala-asteen perusmatematiikkaa syvempiä taitoja työ- ja arkielämässään? Itse tarvitsen, mutta kyllä suurimmalla osalla normiduunareista laskutaidon tarve rajoittuu joka päiväiseen päässälaskutaitoon (plus, miinus, jako, kerto).

Matematiikan sijasta porukka voisi opetella vaikka käyttäytymään! Häh!?

Höpöhöpö, matematiikka liittyy suoraan tai välillisesti niin moneen muuhun asiaan ja käytännön elämän tilanteeseen toisin kuin ruotsi että niitä ei voi verrata.

Jos et osaa matematiikkaa niin sinulta sulkeutuu aika moni ovi jatkossa (esim. kaikki tekniset jatko-opiskelut) kun taas ruotsin kielen puute ei todennäköisesti vaikuta kuin hyvin pienen osan elämään jatkossa.

 

[Tombe76]

Nyt ontuu pahan kerran, jos vertaustasi käytettäisiin ruotsin opiskeluun niin se olisi jotain tyyliin että ruotsin tunneilla pakotetaan opiskelemaan ruotsin kielioppia vaikka kuinka haluaisi opetella ruotsin sanastoa.

Eli liikuntatunneilla pakotetaan liikkumaan, ei siinä mitään jos sinun mielestäsi kenenkään ei olisi pakko liikkua mutta tuo vertauksesi on surkea koska pesäpallokin on liikkumista.

Vertaus lähinnä koski sitä, että välillä koulussa joutuu opettelemaan/tekemään asioita joista ei pidä ja jotka tuntuu tyhmiltä/tarpeettomilta. Ihan niinkuin elämässä yleensäkin. Voi kuinka elämä olisi helppoa, jos voisi tehdä vain sitä, mikä itsestään tuntuu hyvältä.

Tuskin kukaan tämänkään palstan pakkoruotsin arvostelijoista tiesi ettei tule ko. ainetta tarvitsemaan (jos näin on), silloin kun oppikirjat ensimmäisen kerran aukaisi. Helppohan se on jälkäteen niin todeta. Enpä minäkään ole paljon tarvinnut toisen asteen yhtälöitä enkä edes biologiaa. Paskanko sillä on väliä mikä tuo puu tuossa talon vieressä on, tai mikä jäkälälaji kasvaa lapissa. Silti biologiaakin on pakko opiskella. Ja ihmisenkin lisääntymisen varmasti olisin oppinut muualta kuin biologian kirjoista.

 

[Gags]

Suurin osa täysummikoista on vanhempia ihmisiä, täysin ummikkojen osuus tippuu koko ajan ymmärtääkseni.

Niin, ensin pitäisi varmaan määritellä mitä tarkoitat vanhemmilla ihmisillä, sillä saattaahan olla tällainen hyvinsäilynyt reilu kolmekymppinenkin mielestäsi kuuluu ko. kategoriaan. Kyllä niitä ummikkoja löytyy armeijaikäisiäkin, tai siis löytyi silloin kun minä kävin armeijan, niiden pohjanmaalaisten peräkammarin poikien keskuudesta, joten edelleenkin enemmän maantieteellisesti ummikot jakautuu, kuin ikänsä puolesta.

 

[Daespoo]

Niin, nykyään vaan ihmiset liikkuu paljon enemmän esim. duunin perässä, on niitä täysin ummikkoja nuoria Närpiössä vieläkin mutta uskoisin että vähemmän kuin esim. 50v sitten. Puhtaasti mutua.

 

[Daespoo]

Tuskin kukaan tämänkään palstan pakkoruotsin arvostelijoista tiesi ettei tule ko. ainetta tarvitsemaan (jos näin on), silloin kun oppikirjat ensimmäisen kerran aukaisi. Helppohan se on jälkäteen niin todeta. Enpä minäkään ole paljon tarvinnut toisen asteen yhtälöitä enkä edes biologiaa. Paskanko sillä on väliä mikä tuo puu tuossa talon vieressä on, tai mikä jäkälälaji kasvaa lapissa. Silti biologiaakin on pakko opiskella. Ja ihmisenkin lisääntymisen varmasti olisin oppinut muualta kuin biologian kirjoista.

Nojoo, biologia, maantieto ja historia kuuluvat ns. yleissivistykseen joka on hyvä olla hallussa kaikilla.

Ruotsin kielen taito ei mielestäni kuulu samaan sarjaan, puhtaasti oma mielipiteeni tosin.

 

[Orava]

Ruotsinkielentaito kuuluu yleissivistykseen Suomessa, niin kauan kuin Suomi on kaksikielinen maa. Miten muuten tavallinen ummikko tietäisi ruotsin kielestä tai sen asemasta yhteiskunnassa yhtään mitään, ellei tätä opetettaisi koulussa. Kielten opiskelussa on hyvä ottaa huomioon se, ettei sitä voi opiskella, oppimatta samalla kyseisen maan tai ryhmän kulttuurista jotain. Pakkoruotsi lisäksi muistuttaa meitä historiastamme ja tavallaan tuo meitä lähemmäs pohjoismaalaisuutta.

Eri asia onkin sitten, tulisiko pakkoruotsia olla enää luokiossa tai sen jälkeen. Korkeakouluissa sillä tavallaan rikotaan akateemisen vapauden periaatetta. Itselleni ainakin olisi tervettullutta jos virkamiesruotsin koetta ei enää olisi :)

 

[varjo]

Eipä tuokaan perustelu kovin häävi ole. Kuinka moni tavallinen tallaaja tarvitsee ala-asteen perusmatematiikkaa syvempiä taitoja työ- ja arkielämässään? Itse tarvitsen, mutta kyllä suurimmalla osalla normiduunareista laskutaidon tarve rajoittuu joka päiväiseen päässälaskutaitoon (plus, miinus, jako, kerto).

Matematiikan sijasta porukka voisi opetella vaikka käyttäytymään! Häh!?

Siis itseasiassa aika moni tarvitsee ala-asteen perusmatematiikkaa syvempiä taitoja. Ja erityisen tärkeää on kyetä ymmärtämään tarvittaessa matematiikkaa, joka menee tuon tason yläpuolelle.
Koska Suomi on tietyssä määrin insinöörivetoinen maa ja muutenkin tulevaisuudessa yhä suurempi osa työpaikoista keskittyy "luovaan työhön" on varsin todennäköistä että entistä suurempi osa ihmisistä joutuu olemaan tekemisissä mm. yhtälöitten kanssa.

Alin mahdollinen _pakollinen_ matematiikan opetuksen oppimäärä kun ei kauhean paljon yhtälönratkonnan yli mene.
Mutta kyse ei ole siitä, tarvitaanko matematiikkaa vai ei, koska matematiikka ei ole sikäli korvattavissa...on täysin eri asia osata matematiikkaa, mutte biologiaa tai päinvastoin.
Sen sijaan kielissä ei voi kovinkaan luotettavasti arvottaa kahden kielen osaamista pl. nyt lingua franca, englanti. Missään kohtaahan kukaan ei ole _lopettamassa_ kielten opiskelua, vain suuntaamassa sitä eri kieliin.

 

[varjo]

Ruotsinkielentaito kuuluu yleissivistykseen Suomessa, niin kauan kuin Suomi on kaksikielinen maa. Miten muuten tavallinen ummikko tietäisi ruotsin kielestä tai sen asemasta yhteiskunnassa yhtään mitään, ellei tätä opetettaisi koulussa. Kielten opiskelussa on hyvä ottaa huomioon se, ettei sitä voi opiskella, oppimatta samalla kyseisen maan tai ryhmän kulttuurista jotain. Pakkoruotsi lisäksi muistuttaa meitä historiastamme ja tavallaan tuo meitä lähemmäs pohjoismaalaisuutta.

Miksei sitten myös pakkovenäjä, tärkeämpi vaikutus Tsaarilla oli Suomen kansan kehitykseen kuin Ruotsilla.

Eiköhän ruotsin kielen aseman valistamiseen voisi käyttää hieman vähemmänkin resursseja, kuin mitä nyt kuluu, tehottomasti.

Eikö näitä helvetin kehäpäätelmiä oikeasti saa loppumaan mitenkään?
Mikä kohta "lait muuttuvat"-kohdasta jää jatkuvasti liian monimutkaiseksi.
Historia on historiaa, nykypäivä nykypäivää. Yhtähyvin kouluissa voisi opettaa, miten oravista tehdään oravannahkoja kaupankäynnin välineksi, kun kerta niin on tehty joskus ennen ja se toisi meitä lähemmäs muinaissuomalaisuutta.

 

[Daespoo]

Ruotsinkielentaito kuuluu yleissivistykseen Suomessa, niin kauan kuin Suomi on kaksikielinen maa. Miten muuten tavallinen ummikko tietäisi ruotsin kielestä tai sen asemasta yhteiskunnassa yhtään mitään, ellei tätä opetettaisi koulussa. Kielten opiskelussa on hyvä ottaa huomioon se, ettei sitä voi opiskella, oppimatta samalla kyseisen maan tai ryhmän kulttuurista jotain. Pakkoruotsi lisäksi muistuttaa meitä historiastamme ja tavallaan tuo meitä lähemmäs pohjoismaalaisuutta.

Ruotsin kielen asemaa, historiaa ja pohjoismaalaisuutta voi taustoittaa historian tunneilla, ei sillä että pakkosyötetään ruotsin kielen taitoa ihmisille joilla ei ole mitään tarvetta sille jatkossa.

Ne jotka kokevat kielen oppimisen tärkeäksi saavat toki sitä opiskella vaikka huru mycket.

 

[Orava]

Miksei sitten myös pakkovenäjä, tärkeämpi vaikutus Tsaarilla oli Suomen kansan kehitykseen kuin Ruotsilla.

Mainitsin tuossa kohdassa ryhmän, jolla viittasin suomenruotsalaiseen vähemmistöön. Ja mitä tuohon lait muuttuu kohtaan tulee, niin tarkotin, että ensin Suomen pitäisi muuttua kaksi kielisestä yksikieliseksi maaksi, jonka jälkeen voi vasta poistaa pakkoruotsin. Ei toisin päin. Toinen asia kokonaan onkin sitten tulisiko Suomen yleensäkään olla kaksikielinen maa. Ehkäpä tästä olisikin parempi keskustella? Tulisi varmaan kohtalaiset säästöt jos saataisiin koko kaksikielisyys poistumaan.

 

[pettter]

Mä en tunnu oppivan ruotsia sitten millään. Eri kouluissakin moni opettaja on uskonut että kohta se kuitenkin lähtee sujumaan, kun olen kertonut että ihan penskana olin ruotsinkielisessä päiväkodissa, ja silloin taisin osata jonkin verran ruotsia. Nytkin olen eri ammattikorkeissa ollut viidelläkin eri ruotsin kurssilla, joista kolme olen päässyt läpi.

Ruotsissa olen joitakin kertoja joutunut tilanteeseen, että pitää jutella jotain. Esimerkiksi kun tarvitsisi kysyä "missä on Silja Linen terminaali" tai että "ostaisin yhden kertalipun" en pysty noita tai mitään vastaavaakaan kysymään ruotsiksi, vaan on pakko ottaa englanti käyttöön. Edes kiitosta en viitsi sanoa ruotsiksi peläten että vastaukseksi tulisi jotain sillä kielellä.

Tossa aiemmin joku kirjoitti että "jag heter X och jag bor x". Tota bor sanaa en olisi itse keksinyt, mutta nyt sen luettua tiedän sen tarkoittavan joko syntymäpaikkaa tai asuinkuntaa.

Suurin syy ruotsinkielen oppimattomuuteeni uskoisin olevan suuri ruotsinviha. En pysty katsomaan lähestulkoon yhtään ruotsinkielistä ohjelmaa telkkarista kun se kieli kuulostaa niin äärimmäisen ärsyttävältä. Ja ruotsalaiset ihmiset ovat äärimmäisen inhottavia, ja ruotsalaisen kaverina olisi vaikea olla. Nytkin tätä viestiä kirjoittaessa pulssi on väkisinkin noussut hieman vihan myötä, joka osaksi on varmastikin tullut koulussa opetellun pakkoruotsin myötä.

Itse olen suuresti pakkoruotsia vastaan. Itse uskoisin että olen joutunut kärsimään sen opettelusta sata kertaa enemmän kuin mitä hyötyä siitä olen saanut. Tai ei noinkaan oikein voi sanoa kun mitään hyötyä en ole siitä saanut.

Koulussa niiden tuntien ajan olisi voinut opetalla jotain oikeasti hyödyllistä ja tarpeellista, tai edes sellaista että riittävä osa oppilaista joutuisi mahdollisesti tarvitsemaan sitä, sen sijaan että "voisi olla mieliksi jollekkin vaikka tietenkin muutenkin pärjäisi". Ihmettelen suuresti kun joku vertasi ruotsinkielen opettelua matematiikan tunteihin.

 

[MikeM]

Vähän huvituttaa HIFK-fanien ruotsin ja suomenruotsalaisuuden halveksiminen, omien perinteiden täydellinen ymmärtämättömyys. Onhan heidän seuransa suomenruotsalaisuuden lippulaiva jääkiekon SM-liigassa. HIFK on mielestäni vähän samanlainen ideologinen urheilupuolue, kuten esim. FC Barcelona, Athletic de Bilbao, Canadiens de Montreal, jonka toiminnassa vähemmistökielellä on todellinen identiteetin määrittävä merkitys ollut koko historiansa ajan.

Seuran kulttuurin ja toiminnan pönkittäjänä ruotsilla on ollut todella suuri osa l. suomenruotsalaiset ovat IFK:ssa ympäri maata toimineet, koska kys. urheiluseuroissa on pystynyt käyttämään omaa kieltään. Näin ollen, on epäkunnioittavaa joukkueen perinteitä ja identiteettiä kohtaan lausua suomenruotsalais- ja ruotsivastaisia mielipiteitä, käsittäisin sen vähän kuten oman pesän likaamisena. Luulisi ruotsivastaista HIFK-fania harmittavan myös kuulutukset ruotsiksi hallissa.

Tässä Töölössä kun asustelen, olen kauppamatkoillani huomannut, että HIFK:n futisjunnujen treenit käydään ruotsiksi ja arvostetusta don Frank Mobergista todellakin huomaa, ettei suomi ole hänen äidinkielensä.

Itselle IFK merkitsee suomenruotsalaista urheiluseuraa, ennemminkin kuin hkiläistä ("stadilaista"), koti- ja synnyinkaupunkiani edustavaa seuraa. En ole suomenruotsalainen, joten en kannata HIFK:ta, en miellä sitä omaksi seurakseni.

Mielestäni kielten osaaminen on rikkaus, eikä ruotsin kielen osaaminen ole ainakaan haitannut omia kieliopintojani lukion jälkeen (hollanti ja saksa).

Aikaisemmin ruotsi oli Suomessa sivistyneistön kieli ja maamme merkkihenkilöt poikkeuksetta olivat suomenruotsalaisia, joten historiallisista syistä näen Ruotsin kielen opetuksen tarpeellisena. Vähemmistön pienuudesta johtuen ruotsin kielen osaaminen ei ole "pakollista" (ellei aio muuttaa Ahvenanmaalle tai tomaattiviljelijäksi Närpiöön).

Mutta. Yrityksille ainakin on tärkeää palvelujen tuottamiset ruotsiksi, joten työelämässä siitä on hyötyä + mainittakoon, että monet globaalit yritykset ovat järjestäneet pohjoismaiden toiminnot Tukholmasta organisoitaviksi, joten pomot ovat usein ruotsalaisia. Näin mm. viimeisessä työpaikassani, jossa ruotsalaiset pomot mielellään palkkasivat ruotsia osaavia/suomenruotsalaisia ja ceevee piti lähettää ruotsiksi, vaikka kyseessä oli yhdysvaltalainen yritys.

 

[seeyou@jäähalli]

Minusta tämä pakkoruotsista höpöttäminen on laiskojen ihmisten valitusta, kun eivät viitsi opiskella. Kaikesta mikä ei just nyt tunnu vain itselle (minäminäminä) tarpeelliselta pitää valittaa, jotta voisi käyttää enemmän aikaa kattoon syleskelyyn.

Varmasti osa pakkoruotsin vastustajista on kuvaamasi kaltaisia. Eivät kuitenkaan kaikki.

Minä olen satavarma, että olisin osannut ruotsia paremmin lukion jälkeen, jos ruotsin opetukseen osallistuminen olisi ollut vapaaehtoista. Tänä päivänä eroa tuskin olisi.

En missään nimessä ole ruotsin opiskelua vastaan. Olen sitä vastaan, että nekin, joilla ei ole aikomustakaan oppia ruotsia, pakotetaan osallistumaan ruotsin opetukseen. Jostain syystä ruotsin oppimista ei vaadita.

 

[jussi_j]

...
Mutta. Yrityksille ainakin on tärkeää palvelujen tuottamiset ruotsiksi, joten työelämässä siitä on hyötyä + mainittakoon, että monet globaalit yritykset ovat järjestäneet pohjoismaiden toiminnot Tukholmasta organisoitaviksi, joten pomot ovat usein ruotsalaisia. Näin mm. viimeisessä työpaikassani, jossa ruotsalaiset pomot mielellään palkkasivat ruotsia osaavia/suomenruotsalaisia ja ceevee piti lähettää ruotsiksi, vaikka kyseessä oli yhdysvaltalainen yritys.

Tämä on niin naurettavan väärään osuva vertaus, että oli CV:si minkä lainen tahansa tai millä tahansa kielellä kirjoitettu, en palkkaisi sinua.

Mitä luulet, kumpi on kansainvälisille markkinoille suuntaaville yritykselle tärkeämpää, palvelujen tuottaminen ruotsiksi vai saksaksi?

Omat kokemukseni amerikkalaisista yrityksistä ruotsissa, ei kyllä tue tuota väitettäsi lainkaan. Edellisessä elämässä minulla on ollut jopa pomona ruotsalainen, jonka en ole ikinä kuullut puhuvan ruotsia, vain englantia eikä muuta. Toki tällöin yritys oli suomalainen. Suomalainen nokia puhuu englantia, pohjoismaalainen nordea puhuu englantia ....

Vanha faktahan on myös se, että vaikka osaisit hyvin ruotsia, ei liikeneuvotteluissa kannata ruotsalaisten kanssa puhua ruotsia, koska he osaavat sitä kuitenkin paremmin. Small talk on sitten eri asia, mutta senkin voi hyvin hoitaa englanniksi.

 

[Sonny Burnett]

Ruotsin opiskelusta..

Kuusi vuotta kouluaikoina pakkoruotsia opiskellut. Viisi vuotta kansalaisopistossa lisää ruotsin aikuisopiskelua. Silti en voi väittää osaavani ruotsinkieltä mitenkään erityisen hyvin. Ehkä se siitä vielä lähtee..

 

[Shardik]

Kuusi vuotta kouluaikoina pakkoruotsia opiskellut. Viisi vuotta kansalaisopistossa lisää ruotsin aikuisopiskelua. Silti en voi väittää osaavani ruotsinkieltä mitenkään erityisen hyvin. Ehkä se siitä vielä lähtee..

Vähän samoilla linjoilla. Tuntuu, että saksaa osaan paremmin, vaikka se tuli ohjelmaan vasta kasilla ja lukiossa aloitin alusta, eli periaatteessa lukion lyhyellä saksalla olen liikenteessä. YO-kokeissa kuitenkin sain ruotsista paremman arvosanan kuin saksasta. Silti varsinkin ruotsin tuottaminen ei onnistu millään, kirjoitetusta tekstistä saa kyllä jotenkuten selvää. Ehkä tässä huomaa sen, että kun on motivaatiota ja opiskelee jotain omasta tahdostaan, niin asiat jäävät päähän paremmin, eikä niitä vain pänttää kokeeseen ja unohda sitten.

Nimim. L:n ruotsista kirjoittanut

 

[varjo]

Aikaisemmin ruotsi oli Suomessa sivistyneistön kieli ja maamme merkkihenkilöt poikkeuksetta olivat suomenruotsalaisia, joten historiallisista syistä näen Ruotsin kielen opetuksen tarpeellisena. Vähemmistön pienuudesta johtuen ruotsin kielen osaaminen ei ole "pakollista" (ellei aio muuttaa Ahvenanmaalle tai tomaattiviljelijäksi Närpiöön).

Siis mitä ihmettä? Koska ennen sivistyneistö oli, ruotsinkielisiä niin tätä pitää jatkaa?
Jos historiaan mennään, mitä kieltä luulet Nuijasodan verisesti lopettaneen aateliston puhuneen.
Ruotsinkielisillä on kyllä kädet veriset muutenkin suomenkielisen kansan alistamisessa ja suomen kielen polkemisessa, en ymmärrä, miksi tätä pitäisi jotenkin pitää "hyvänä asiana". Kyse nyt kuitenkin on vain historiasta, eikä sen pitäisi retoriikkaa enempää vaikuttaa päätöksiin nykyaikana.

Jos Yliopistoja ei velvoitteitaisi pitämään ruotsinkielisiä virkoja, yliopistolaitos (lue ainakin näennäisesti sivistyneistö) ei _nykyään_ olisi mitenkään merkittävästi ruotsinkielinen.

 

[Black Adder]

Tämä on niin naurettavan väärään osuva vertaus, että oli CV:si minkä lainen tahansa tai millä tahansa kielellä kirjoitettu, en palkkaisi sinua.

Mitä luulet, kumpi on kansainvälisille markkinoille suuntaaville yritykselle tärkeämpää, palvelujen tuottaminen ruotsiksi vai saksaksi?

Omat kokemukseni amerikkalaisista yrityksistä ruotsissa, ei kyllä tue tuota väitettäsi lainkaan. Edellisessä elämässä minulla on ollut jopa pomona ruotsalainen, jonka en ole ikinä kuullut puhuvan ruotsia, vain englantia eikä muuta. Toki tällöin yritys oli suomalainen. Suomalainen nokia puhuu englantia, pohjoismaalainen nordea puhuu englantia ....

Vanha faktahan on myös se, että vaikka osaisit hyvin ruotsia, ei liikeneuvotteluissa kannata ruotsalaisten kanssa puhua ruotsia, koska he osaavat sitä kuitenkin paremmin. Small talk on sitten eri asia, mutta senkin voi hyvin hoitaa englanniksi.

Ruotsalaiset puhuvat suomalaisiakin paremmin englantia keskimäärin, mutta silti suomalais-ruotsalaisissa yrityksissä haetaan johtaville paikoille ruotsin kieltä osaavia henkilöitä. Tästä löytyy kokemusta mm. perhepiiristä. En kyllä ymmärrä perusteluasi miksi suomalainen ei kommunikoisi yhtä hyvin ruotsiksi kuin englanniksi? Onko ruotsi jotenkin vaikeampi kieli kuin englanti? Omituinen mielipide. Itse koen ainakin arvostusta ulkomaalaisia kollegoita kohtaan, jotka osaavat suomea. Henkilösuhteiden luonnissa on tärkeää luoda luottamuksellinen ja avoin suhde ja tässä auttaa mm. alaisten ja kollegoiden kanssa kommunikointi heidän äidinkiellään.

Toki samalla tavalla Venäjällä ja Saksassa operoivat (edellä mainitut kaksi kielialuetta englanninkielisten maiden lisäksi, kun ovat Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita - Kiina toki tulee takaa lujaa) yritykset hakevat ko. alueiden kieltä osaavia henkilöitä tehtäviin.

Kuitenkin peruslähtökohta velvoitteelle opiskella ruotsia Suomessa on oma suuri ruotsinkielinen vähemmistömme. Varmasti tulee vielä aika, jolloin ruotsin kieli lähes katoaa Suomesta - Ahvenanmaata lukuunottamatta - mutta niin ei ole vielä tapahtunut. Esim. Oulussa on ollut vielä 1900 luvun alussa merkittävä ruotsinkielinen vähemmistö, mutta nykyään esim. ruotsinkielisen koulun oppilaista suurin osa puhuu muuta kuin ruotsia äidinkielenään. Toivottavasti sitten joskus koulut pystyvät tarjoamaan ainakin kolmea-neljää kieltä opiskeltavaksi ja myös velvoittaa opiskelemaan muutakin kuin englantia.

 

[MikeM]

Tämä on niin naurettavan väärään osuva vertaus, että oli CV:si minkä lainen tahansa tai millä tahansa kielellä kirjoitettu, en palkkaisi sinua.

---

Mitä luulet, kumpi on kansainvälisille markkinoille suuntaaville yritykselle tärkeämpää, palvelujen tuottaminen ruotsiksi vai saksaksi?

Valitettavasti en ollut tarpeeksi tarkka edellisessä postauksessani l. tarkoitin työelämässä olevan hyötyä henkilölle ruotsin taitamisessa sellaisessa yrityksessä pääkaupunkiseudulla, jolla on maksukykyisiä ruotsinkielisiä asiakkaita. Esimerkkinä nyt vaikkapa pankkiiriliikkeet ja rahoitusala, kun niissä piireissä tuppaa sitä vanhaa rahaa olevan + monasti yhtiön johto on suomenruotsalaista alkuperää.

Toisekseen, nimenomaan hakiessani kys. yhdysvaltalaiseen yritykseen töihin vuonna 2005, työpaikanhakuilmoituksessa HS:a pyydettiin ansioluettelo ruotsiksi, koska päätökset työllistämisestä tehtiin Ruotsissa.

 

[Solomon]

Aikaisemmin ruotsi oli Suomessa sivistyneistön kieli ja maamme merkkihenkilöt poikkeuksetta olivat suomenruotsalaisia, joten historiallisista syistä näen Ruotsin kielen opetuksen tarpeellisena.

Voisit jopa perustella tätä eräänlaisella kunniavelalla. Jotkut näistä "suomenruotsalaisista" sivistyneistön kärkihahmoista Turun akatemiassa 1700-luvulla ja kai aiemminkin pitivät tai paremminkin yrittivät pitää suomen kielen taitoa eräänlaisena kynnyskysymyksenä professorin virkaan. Professorit nimittäin saivat pääelantonsa yleensä toimimalla jonkun lähiseurakunnan kirkkoherrana - ja kun professoreista kuitenkin lopulta suuri osa tuli rapakon länsipuolelta, niin alueen suomenkielisiin seurakuntiin ei meinannut löytyä kielitaitoisia hoitajia.

Käytännössä toki kuviot olivat niin pienet, että motiivina lienee yleensä ollut ennen kaikkea oman lähi- ja tuttavapiirin etujen ajaminen, mutta silti käytännössä tulivat toimineeksi suomen kielen puolesta ruotsinkielistymistä vastaan.

 

[varjo]

OT:

Voisit jopa perustella tätä eräänlaisella kunniavelalla. Jotkut näistä "suomenruotsalaisista" sivistyneistön kärkihahmoista Turun akatemiassa 1700-luvulla ja kai aiemminkin pitivät tai paremminkin yrittivät pitää suomen kielen taitoa eräänlaisena kynnyskysymyksenä professorin virkaan. Professorit nimittäin saivat pääelantonsa yleensä toimimalla jonkun lähiseurakunnan kirkkoherrana - ja kun professoreista kuitenkin lopulta suuri osa tuli rapakon länsipuolelta, niin alueen suomenkielisiin seurakuntiin ei meinannut löytyä kielitaitoisia hoitajia.

Käytännössä toki kuviot olivat niin pienet, että motiivina lienee yleensä ollut ennen kaikkea oman lähi- ja tuttavapiirin etujen ajaminen, mutta silti käytännössä tulivat toimineeksi suomen kielen puolesta ruotsinkielistymistä vastaan.

Kiitos kiintoisasta yksityiskohdasta, itselläni on ollut sellainen kuva, että kuitenkin sivistyneistön (ei siis liene sama kuin yliopistoväki...no, vaikka se tosiaan oli hieman kyseenalainen termi tuon ajan Suomessa) keskuudessa suomen kieli ei ollut erityisen suuressa huudossa.

Toki kieltämättä oma lehmä tuossa hieman haisee ja toisaalta "rahvaasta" huolehtiminen. Et satu tarkemmin tietämään, oliko suomen kielen osaaminen nimellistä, vaiko aitoa?

 

[Solomon]

Kiitos kiintoisasta yksityiskohdasta, itselläni on ollut sellainen kuva, että kuitenkin sivistyneistön (ei siis liene sama kuin yliopistoväki...no, vaikka se tosiaan oli hieman kyseenalainen termi tuon ajan Suomessa) keskuudessa suomen kieli ei ollut erityisen suuressa huudossa.

Kyllä yliopistossa opiskelleet papit ja sivistyneistö taisivat melko lailla sama asia olla ainakin Turun akatemian aikoihin 1700-luvulla. Toki papeista tietenkin vain murto-osa oli yliopistoväkeä l. henkilökuntaa, mutta olivat siellä jossakin vaiheessa pyörähtäneet. Ruotsalaistamispyrkimyksiä ajaneet olivat yleensä ruotsalaissyntyisiä, suomen kielen oikeuksia puolustaneet taas suomalaisia.

Toki kieltämättä oma lehmä tuossa hieman haisee ja toisaalta "rahvaasta" huolehtiminen.

"Rahvaasta" huolehtiminen toki oli hiippakuntien intressien mukaista - kaipa asiaan liittyy ainakin pintapuolisesti se, että jumalan todentaminen kansankielillä katsottiin jotenkin reformaation idean mukaiseksi.

Et satu tarkemmin tietämään, oliko suomen kielen osaaminen nimellistä, vaiko aitoa?

Itsellänikin kävi tuo kysymys mielessä lähinnä siksi, että oletan automaattisesti suomen kielestä höpisseiden oikeasti osanneen suomeksi muutakin kuin raamattuliturgiaa. Hmm.. kai moni opiskelijoista ja tulevista papeista oli kyllä ihan äidinkieleltään suomalaisia ja valtaosa ainakin jossakin rajassa kaksikielistä porukkaa ikään kuin elinympäristönsä puolesta, eivät siis ole pappeutta varten siihen joutuneet opiskelemaan, ja toki ei kieltä missään varsinaisesti ole opetettu - näin ainakin olen antanut itseni em. asioista ymmärtää. Toisista ruotsalaisista uussuomalaisista sanotaan, että oppivat kielen, jolloin kielitaito on saattanut olla ollut enemmän sitä saarnanlukua. Epäilen kuitenkin, että suomenkielisissä seurakunnissa suomeksi saarnanneet yleensä kykenivät myös muuhun kommunikaatioon.

Juuri tässä asiassa minun pitäisi olla hyvinkin ekspertti, mutta toisaalta oon kyllä vähän pöljä hutipää - itseni puolesta toivon, etten syötä mitään lööperiä nyt.

 

[jussi_j]

Valitettavasti en ollut tarpeeksi tarkka edellisessä postauksessani l. tarkoitin työelämässä olevan hyötyä henkilölle ruotsin taitamisessa ....

Epäilemättä minkä tahansa kielen osaamisesta voi olla hyötyä, voi olla ettei ole. Itselleni ei ainakaan tule tapausta mieleen, missä olisin ruotsia tarvinnut. Tietenkin lauttalipun ostaminen skanssenille olisi ollut helpompaa, mikäli ei olisi tarvinnut pyytää apua jonossa seuraavana olleelta ruotsalaiselta joka osasi englantia. Tuon, sinänsä ihan hauskan tapahtuman, välttämiseksikö minun piti opiskella pakolla ruotsia ja vielä epäonnistuen siinä.

Se, että jostain taidosta on tai voi olla hyötyä, ei liity pakkoruotsikeskusteluun muuten kuin, että kannattajat nostavat sen esiin yleensä omiin kokemuksiinsa perustaen.

Minä en, eikä kukaan muukaan tässä ketjussa käsittääkseni ole kiistänyt sitä, että ruotsinkin kielestä voi olla ja todennäköisesti onkin hyötyä jos sitä osaa riittävän hyvin. Se, että valtio päättää kansalaisten puolesta mitä heidän on opiskeltava on mielestäni hyväksyttävää vain yleissivistävien aineiden kohdalla. Matikkaahan pidetään usein tässä esimerkkinä, että se on pakollista, mutta voin kertoa vaikka YO kirjoitusten lyhyen ja pitkän matikan tasojen olevan eri planeetalta. Lyhyt matematiikka on vain yleissivistävää.

 

[Taito-Ojanen]

Olisi mukavaa, jos näitä keskusteluja voitaisiin käydä ilman älyttömiä vertauksia. Mikä helkkarin logiikka on ensin selittää, että on opiskellut esim. biologiassa paljon sellaista, mitä ei ole koskaan tarvinnut, ja sitten TÄLLÄ argumentilla puoltaa pakkoruotsia? Eli koska biologiassa on paljon mahdollisesti turhaa, pakkoruotsin oppimisesta on hyötyä?

Toisekseen noita yleissivistäviä aineita on aivan turha vetää näihin vertailuihin mukaan. On aivan sama, minne päin maailmaa te menette, kouluissa opiskellaan valtaosin juuri näitä samoja yleissivistäviä aineita. Luuletteko, että siihen ei ole mitään syytä? Kielet ovat myös yleissivistäviä, ei vain ruotsi.

Kaikkein älyttömin on tosiaan tämä ”mutta kun joidenkin ummikkojen kanssa ei voi jutella kuin ruotsiksi” –argumentti. Sitten samaan syssyyn huudetaan, että suomenkielinen on juntti tai laiska, kun ei halua väkisin oppia ruotsia. Kumpi se suurempi juntti on: se, joka asuu maassa, jossa 95% väestöstä puhuu toista kieltä kuin itse, mutta ei opettele sitä, vai se, joka ei opettele sen 5%:n kieltä? Kumpi rajoittaa enemmän mahdollisuuksiaan maassa? Ja miten usein luulette tosiaan joutuvanne sellaisten ummikkojen kanssa tekemisiin? Varmaan ovatkin todellisia maailmankansalaisia ja jatkuvasti reissussa, kun eivät osaa muuta kuin ruotsia! Vieläpä sitten suomenruotsia, joka eroaa merkittävästi riikinvastaavasta. (Minäkin hädin tuskin edes ymmärrän riikinruotsia, kun koulussa opiskeltiin lähinnä suomenruotsia, mikä vain korostaa koko järjestelmän älyttömyyttä).

Syy siihen, miksi suomenkieliset eivät osaa vuosienkaan opiskelun jälkeen ruotsia on juuri siinä, että sitä ei tarvitse puhua. Kieli, jota ei tarvitse käyttää, rapistuu. Piste. Joten on aivan turha argumentoida valtaosan ihmisistä tarvitsevan ruotsia, koska he eivät sitä todistettavasti tarvitse, sillä muutenhan he osaisivat sitä. Ei tämä ole tämän vaikeampaa.

Täytyy myös ottaa huomioon, että kun kielen valitsee vapaaehtoisesti opiskeltavaksi, todennäköisesti suuntaa itsekin tilanteisiin, maihin tai työpaikkoihin, jossa sitä tarvitsee. Saksaa olen tarvinnut enemmän kuin ruotsia ja se sujuu paremmin juuri näistä syistä. Ruotsia kohtaan kiinnostus on ollut vähäistä, joten se ei enää suju, vaikka minulla ei ollut mitään vaikeuksia oppia sitä. Jos olisin valinnut sen itse, varmasti osaisin sitä nytkin paremmin.

Minusta Daespoon ajatus on hyvä. Pakkoruotsin sijaan olisi tärkeämpää opiskella vaikkapa pohjoismaista kulttuurintuntemusta ja suomenruotsalaisuutta, koska ovathan ne tärkeä osa omaakin kulttuuriamme. Tunneilla voitaisiin käydä myös ruotsin kielen alkeet läpi ja verrata sen eroavaisuuksia muihin pohjoismaisiin kieliin ja suomenruotsiin. Eikä kyllä oli pahitteeksi, jos suomalaisille kerrottaisiin enemmän Venäjästäkin ja sen kulttuurista.