Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

  • 216 776
  • 2 039

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Oliko niin että viime sotiemme aikana ei esim. pääosin ruotsinkielisten rannikkokuntien tarvinnut ottaa evakkoja vastaan Karjalasta kuten muualla Suomessa? Perusteluina taisi olla se, että kuntien valtakieli ja kulttuuri häiriintyisi. Eikä täten tarvinnut esim. luovuttaa viljelysmaata evakoille kuten muualla Suomessa.

Kyllähän asia oli näin talvisodan jälkeen, välirauhan aikana ja myös jatkosodan aikana/ jälkeenkin. Ruotsinkielisiin/kaksikielisiin kuntiin ei siirtokarjalaislla ollut asiaa. Yksi perustelu oli myös se, että siirtoväen parissa ei juuri ollut ruotsinkielistä väestöä (pl. Viipurin alueella oli ollut reilu prosentti ruotsinkieltä äidinkielenään puhunutta ihmistä). Ponnekkaimmin siirtoväen vastustamista ajoi yllätys yllätys RKP ja ennen kaikkea mm. sisäasianministerinä toiminut Ernst von Born... Kyseinen henkilö erosi jopa ministerin tehtävistä, kun oli olemassa sellainen mahdollisuus, että siirtokarjalaisia voisi sittenkin tulla ruotsinkielisiin kuntiin. Eroamainen näemmä kannatti...


Sananen jos toinenkin vielä nykytilanteesta. Vielä 1950-1960-luvulla entisellä kotipaikkakunnallani paikalliseen tehtaaseen ei päässyt insinööriksi/työnjohtajaksi, jos ei omannut ruotsinkielistä sukumanimeä. Kyseinen yritysrypäs muuten sijaitsi(see) keskellä Savoa...

Erässä yliopistossa vähemmistön edut olivat aika hyvin turvattu: 10 paikkaa oli tarjolla suomenkielisille 5 paikaa ruotsinkielisille. Huomattavasti heikommilla papereilla/pääsykoetuloksella sai halutun oppilaitospaikan, kun kielitausta oli oikea. Tuollaiset kiintiöt ovat mielestäni syvältä ja sieltä minne päivä ei paista.

Vastakysymys ruotsinkieltä äidinkielenään puhuville kaksikielisille. Olisitteko turvanneet suomenkielisten oikeudet samalla tavalla mitä itsekkin olette saaneet tässä maassa, jos prosenttiosuudet olisivat 95/5 ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvien hyväksi?
 
Viimeksi muokattu:

zaluun

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Tanska
Erässä yliopistossa vähemmistön edut olivat aika hyvin turvattu: 10 paikkaa oli tarjolla suomenkielisille 5 paikaa ruotsinkielisille. Huomattavasti heikommilla papereilla/pääsykoetuloksella sai halutun oppilaitospaikan, kun kielitausta oli oikea. Tuollaiset kiintiöt ovat mielestäni syvältä ja sieltä minne päivä ei paista.

Vastakysymys ruotsinkieltä äidinkielenään puhuville kaksikielisille. Olisitteko turvanneet suomenkielisten oikeudet samalla tavalla mitä itsekkin olette saaneet tässä maassa, jos prosenttiosuudet olisivat 95/5 ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvien hyväksi. Olisitteko?

Uskaltaisin väittää, että -piip- olisi!

Melko varma siitä, että mielipiteeni olisi sama kuin nyt. Eli en kannattaisi pakko-opetusta, mutta haluaisin turvata kielen aseman. Ja kyllä kiintiöt ovat väärin. Ei se kielitausta aina kuitenkaan ole opiskelupaikan haussa etu. Huomattavasti helpompaa esim. lukioon pääseminen on Helsingissä suomenkieliselle. Näissäkin pitää aina kuitenkin muistaa, että kyseessä on kielitaito, eikä kielitausta mikä ratkaisee. Ruotsinkielisissä kouluissa opiskelee myös paljon suomenkielisiä. Se miksi ruotsinkielentaidolle on oma kiintiö yliopistotasolla niin on väärin minustakin.

Ei ihme, ettei nuorempana voinut julkisilla paikoilla puhua ruotsia ilman, että joutui tappeluun. Turpaanhan me ansaitaan :)
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
zaluunille iso käsi ja kiitos asiallisesta vastauksesta ehkä hieman provokatiiviseen tekstiini. Minulla ei ole mitään henkilötasolla ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvia vastaan, vain muutamista etuoikeuksista en ole samaa mieltä.

Tämä tällä erää. Perustuslakin sen nykytilanteen sanoo. Suomi on kaksikielinen maa...
 

Setämies

Jäsen
EDIT: Poistin kommenttini Gagsin poistamaan viestiin... Siis kielipoliittista sensuuria! :)

Keskustelu on muutenkin saamassa ehkä turhan jyrkkiä piirteitä parhaiden pakkoruotsivääntöjen perinteiden mukaisesti. Mielestäni nykyiset argumentit puolesta ja vastaan - omani mukaanlukien - eivät varsinaisesti tuo mitään uutta asiaan. On kuitenkin ollut virkistävää huomata, että palstan suomenruotsalaiset näkevät joko korkeakoulukiintiöt taikka pakkoruotsin opetuksen kriittisessä valossa. Syynä näyttäisi olevan esimerkiksi pakkoruotsin kohdalla usko suomenruotsalaisiin kohdistuvan antipatian vähenemisestä, jos kielivalinta vapautettaisiin.

Suomen poliittisessa kentässä on kaikkein hämmentävintä, ettei maastamme tunnu löytyvän ainoatakaan näihin asioihin kantaaottavaa uskottavaa ja arvovaltaista suomenkielistä poliitikkoa. Onko todellakin poliittinen itsemurha edes aloittaa keskustelu, joka sivuaisi kieliryhmien eriarvoista kohtelua vaikkapa korkeakouluhauissa?

Avaimet ovat tällä hetkellä RKP:n käsissä. Ehkä puoluetoimistolla pelätään, että pakkoruotsin poistamisella avattaisiin portit suomenruotsalaisen kulttuurin näivettymiselle. Hankala sanoa, kun asioista ei puhuta julkisuudessa. En toisaalta tiedä voiko RKP realistisesti ajaa kaksikielisyyspolitiikka nykyistä kovin paljoa voimakkaamminkaan ilman suomenkielisten vastareaktiota. Asiaa sivuten - kielipolitiikan tulevaisuutta käsittelevässä KIEPO-raportissa on annettu erilaisia vaihtoehtoja koulujen kieltenopetukselle. Siinä karkeasti ottaen ehdotetaan, että "toinen kotimainen" aloitettaisiin joko jo peruskoulun viidennellä luokalla (raportin vaihtoehdot A ja B), vaihtamalla pakkoruotsi pakkonaapurikieleksi (C) tai siirrettäisiin kielivalinta täysin vapaaksi (D). Huvittavaa on kyseisessä raportissa, että työryhmä aidosti uskoo asennoitumis- ja motivaatio-ongelmien ruotsia kohtaan mahdollisesti vähenevän, mikäli pakkoruotsi aloitettaisiin jo viidennellä luokalla. Maa kutsuu.
 

Kaivanto

Jäsen
Oma oikeustajuni sanoo, että 5,5 prosentin kielivähemmistöllä pitäisi olla 5,5 prosentin kieltään vastaava osuus budjetista julkisessa laitoksessa

Ei näin ole kohtuullista laskea. Minkä tahansa joukkoviestinnän tekeminen pienemmälle yleisölle on kalliimpaa kuin suuremmalle, jos lasketaan kustannukset yhtä loppukäyttäjää kohti. Tämä koskee sekä ohjelmatuotantoa että lähetyskustannuksia. On samanhintaista lähettää YLEn torneista koko maahan FST:n tai suomenkielisen toimituksen ohjelmaa mutta päätä kohti kustannus on FST:n kohdeyleisölle tietenkin suurempi, koska ruotsinkielisiä on vähemmän. Suomalainen kanava voi ostaa Hollywood-draamaa pilkkahintaan kotimaiseen verrattuna, koska ensin mainitun kulut hajautuvat suuremmalle yleisölle.
 

SGD

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei raha kiekkoa
Miten mikä tahansa pakollinen kouluaine sitten edistää kulttuurin rikkautta?

Suomessa on ymmärtääkseni kaksi kouluainetta, jotka ovat täysin pakollisia koko kouluajan: äidinkieli ja ruotsi. Mistä tahansa muusta aineesta pääsee eroon viimeistään yliopistossa. Siten vertaus on hiukan ontuva.

Ruotsin kielen asema tässä maassa ei varmasti ole kiinni siitä, opetetaanko sitä pakolla kouluissa suomenkielisille. Siksi koko touhu tulisi mitä pikimmiten lopettaa.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Mielestäni noin 7-16-vuotiaille — siis suunnilleen läpi peruskoulun — kouluissa tulisi olla yksiselitteisen pakollisina aineina ruotsin kielen lisäksi äidinkieli, historia, englanti, matematiikka, fysiikka, maantiede, biologia, tietotekniikka, uskonto(jen historia)/filosofia, liikunta, musiikki, kuvaamataito sekä käsi- ja tekniset työt.

Vain näin onnistumme takaamaan valtaosalle kansalaisista edes jonkinlaisen yleissivistyksellisen pohjan, jolta yksilön on hyvä suunnata erikoistumiseen kohti oman lahjakkuutensa viitoittamaa tietä.
 

Setämies

Jäsen
Ei näin ole kohtuullista laskea.

Kieltämättä suora 5,5 prosenttia Svenska YLE:n budjettiosuudeksi saattaa olla hieman liian yksioikoinen tapa. Kohtuullista prosenttia on vaikea määrittää, sillä YLE ei vuosikertomuksessaan erittele ohjelmiensa lähetyskustannuksia eikä yksittäisten ohjelmatyyppien tuotanto- ja hankintakuluja. Talon sisältä on kuitenkin tullut palautetta Svenska YLE:n kustannuksista (Atte Jääskeläisen kommentti).

Em. linkin radiotoimintakommentin innoittamana kaivelin hieman yksityiskohtia YLE:n nuorisoradiotoiminnan kustannuksista ja kuuntelijamääristä vuonna 2006. Näistä saa jokainen vetää ihan omat johtopäätöksensä.

YleX
Kulut: 12 Meur
Tavoitettavuus: 9%
Kuuntelijoita: 388 000

Radio Extrem
Kulut: 6,8 Meur
Tavoitettavuus: 15% ruotsinkielisistä eli 8,25 promillea koko väestöstä
Kuuntelijoita: 34 000
 

Setämies

Jäsen
Suomessa on ymmärtääkseni kaksi kouluainetta, jotka ovat täysin pakollisia koko kouluajan: äidinkieli ja ruotsi. Mistä tahansa muusta aineesta pääsee eroon viimeistään yliopistossa. Siten vertaus on hiukan ontuva.

Tämäpä kiintoisaa, sillä oma tutkintoni tuli suoritettua lukematta kurssiakaan äidinkieltäni suomea. Pakollinen virkamiesruotsi tuli sen sijaan käytyä. :)
 

stairox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wanha kunnon divariajan Vaasan Sport, Liverpool FC
Kyllähän asia oli näin talvisodan jälkeen, välirauhan aikana ja myös jatkosodan aikana/ jälkeenkin. Ruotsinkielisiin/kaksikielisiin kuntiin ei siirtokarjalaislla ollut asiaa.
Oli pakko tarkistaa asia isältäni ennenkuin vastasin tähän. Tuo on täysin virheellistä tietoa. Pohjanmaan ruotsinkieliselle maaseudulle tuli paljon siirtokarjalaisia, suurin osa heistä poistuivat sodan jälkeen, mutta osa heistä jopa jäivät pysyvästi. Tästä syystä löytyy suhteellisen paljon ihmisiä joiden sukunimi on suomalainen ruotsinkielisen Pohjanmaan maakunnissa. Heidän äidinkielensä on nykyään ruotsi.
Vastakysymys ruotsinkieltä äidinkielenään puhuville kaksikielisille. Olisitteko turvanneet suomenkielisten oikeudet samalla tavalla mitä itsekkin olette saaneet tässä maassa, jos prosenttiosuudet olisivat 95/5 ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvien hyväksi?
Ei se minulta ole mitenkään pois jos joku puhuu eri kieltä. Jos tilanne olisi niin että suomenkieliset olisi vähemmistö ja asuneet maassa lähemmäs tuhat vuotta, niin tottakai olisin sitä mieltä että heidän kieli ja kulttuuri pitää turvata. Jos taas joutuisin opiskelemaan heidän kieltä "tarpeettomasti" niin alkaisi varmaan vituttaa...

Siis, jälleen kerran: Ruotsi vapaaehtoiseksi kieleksi kouluissa, peruspalvelut kaksikielisenä vain kaksikielisissä ja ruotsinkielissä kunnissa. Ei tämä voi olla näin vaikeaa! :)
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Siis, jälleen kerran: Ruotsi vapaaehtoiseksi kieleksi kouluissa, peruspalvelut kaksikielisenä vain kaksikielisissä ja ruotsinkielissä kunnissa. Ei tämä voi olla näin vaikeaa! :)

Kyllä se on. Ei kukaan halua ehdottaa tuollaista, siinähän loppuu poliittinen ura. RKP:ta ei voi suututtaa, sehän on vaikutusvaltaisin puolue Suomessa. Kukaan muu ei ole istunut kymmeniä vuosia hallituksessa keskeytyksettä. RKP voittaa vaalit aina, ja aina niillä on ministeri tai pari.
 

Viljuri

Jäsen
Tuossa hieman tilastotilastotietoa karjalaisen siirtoväen sijoittumisesta jatkosodan jälkeen.

Mainittu "ruotsalaispykälä" kuului seuravasti (92 §): "Siirtoväen sijoittaminen on toimitettava siten, ettei yksikielinen kunta muutu kaksikieliseksi tai ettei kaksikielisessä enemmistökieli vaihdu."

Käytännössä tämä johti siihen, että valtio ei pakkalunastanut (viljelys)maata ruotsinkielisistä kunnista siirtokarjalaisille. On otettava myös huomioon, että pakkolunastuksen kohteena olevan tilan tuli olla kooltaan vähintään 25 hehtaaria, mikä käytännössä olisi sulkenut joka tapauksessa suuren osa ruotsinkielisiä näiden toimien ulkopuolelle, kielipykälää tai ei. Eli käytännössä pykälä turvasi kaikkein rikkaimpien ruotsinkielisten maanomistajien etuja.

Tälle ratkaisulle tuolloin ja jälkikäteen on esitetty perusteeksi ulkopoliittisia syitä. Paasikivi ja ajan johtavat valtiomiehet näkivät, että ainoa jäljellä oleva side länsimaihin ja muihin demokraattisiin maihin oli hävityn sodan jälkeen Ruotsin kiinnostus Suomen suomenruotsalaisen väestönosan oloihin ja että tätä sidettä ei tulisi katkaista. Kyynisempi toki voisi nähdä taustalla myös muita syitä. :(

Toinen ongelma siirtoväestön kannalta oli se, että näin ja muulla tavalla luodut pientilat olivat todellakin pientiloja, ja siten valtaosaltaan lähes elinkelvottomia jo ennen 1960- ja 1970-lukujen suurta rakennemuutosta.
 

SGD

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei raha kiekkoa
Tämäpä kiintoisaa, sillä oma tutkintoni tuli suoritettua lukematta kurssiakaan äidinkieltäni suomea. Pakollinen virkamiesruotsi tuli sen sijaan käytyä. :)

No sekin vielä. Kypsyysnäyte toki on tavallaan äidinkielen koe, mutta ei kai sitten sitä äidinkieltäkään opeteta esim. pakollisilla viestinnän kursseilla kaikkialla.
 
Viimeksi muokattu:

Setämies

Jäsen
Tänään alkaa FST5:llä uusi keskusteluohjelma jossa puidaan varmasti aika pitkälti samoja asioita joita tässäkin ketjussa on käsitelty, pakkoruotsin lisäksi.

Olinkin juuri aikeissa kirjoittaa samasta ohjelmasta tähän ketjuun. Ainakin näin ennakkoon ajatellen erittäin mielenkiintoinen veto FST:ltä ja keskustelua jatkuu jopa kymmenen jakson ajan. Ensimmäiseen osaan on kuulemma kutsuttu muun muassa hyperaktiivisesta nettikirjoittelustaan tunnettu Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Heikki Tala, joten saapa nähdä minkälaiset myllyt saadaan osallistujien välille...
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Olinkin juuri aikeissa kirjoittaa samasta ohjelmasta tähän ketjuun. Ainakin näin ennakkoon ajatellen erittäin mielenkiintoinen veto FST:ltä ja keskustelua jatkuu jopa kymmenen jakson ajan. Ensimmäiseen osaan on kuulemma kutsuttu muun muassa hyperaktiivisesta nettikirjoittelustaan tunnettu Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Heikki Tala, joten saapa nähdä minkälaiset myllyt saadaan osallistujien välille...

Toisaalta ongelma voi juuri olla siinä, jos paikalle roudataan niitä kaikken hyperaktiivisimpia ihmisiä, hommasta tulee helposti lopulta sellainen kuva että koko pakkoruotsin vastustus yms. on vain muutaman hyörypään juttu.

Puhumattakaan siitä että vaikka tuntemani suomenruotsalaiset kyllä tiedostavat eriarvoisuuden syntyperän perusteella, vakiintuneisiin käytäntöihin ei oikein kellään tunnu olevan oikeasti suurta kiinnostusta puuttua. Status quon säilyttämisessä ruotsinkieliset ovat mestareita, tosin luonnollisesti tätä tukee sitten tiivis yhteisö jossa resursseja piisaa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pitää todellakin katsoa tuo ohjelma tänään. Erityistä mielenkiintoa tuo minulle se, että ohjelmassa pitäisi olla City-lehden mukaan tänään Wallu Valpion ja minulle lukiossa ruotsia opettaneen, nykyisin tapakouluttajana toimivan Susanne Ehrnroothin väittely. Toisaalta muutenkin ohjelma vaikuttaa ihan katsomisen arvoiselta.
 

P Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avoimen liigan karsinnat, Marcin Kolusz
Hufvudstadsbladet haukkui ohjelman lähes pystyyn päivän lehdessä. Hbl:n mukaan siinä ruokittiin vanhoja käsitteitä, juuri nimimerkki varjon pelkäämällä tavalla. Koko sarjan aikana ei kuulemma nähdä yhtäkään Pohjanmaan ("köyhää") ruotsinkielistä, eikä rikasta tai korkeasti koulutettua suomenkielistä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Hufvudstadsbladet haukkui ohjelman lähes pystyyn päivän lehdessä. Hbl:n mukaan siinä ruokittiin vanhoja käsitteitä, juuri nimimerkki varjon pelkäämällä tavalla. Koko sarjan aikana ei kuulemma nähdä yhtäkään Pohjanmaan ("köyhää") ruotsinkielistä, eikä rikasta tai korkeasti koulutettua suomenkielistä.

Noh, jää nähtäväksi, mutta jos noin on niin se lähinnä toimii juuri showta itseään vastaan. Toisaalta sikäli vaikeahan se on hankkia juuri em. tyyppejä tuollaiseen ohjelmaan, koska ne eivät välttämättä pidä itsestään niin paljoa ääntä julkisesti. Tai ainakin itse tuntisin hieman vaivaantuneisuutta, jos pitäisi julkisesti olla sitten toisaalta jonkin suomalaisuuden liiton yms. ISKTR:n jäsen (okei, pieni aiheeton kärjistys, mutta silti).

Ja toisaalta joku yhden asian "pakkoruotsi pois"-liitto houkuttelisi helposti toisaalta liikaakin niitä höyrypäitä, jotka pilaisivat koko jutun katkeralla bättre folk-tilityksellä. Pitänee siis tyytyä mielipidevaikuttamiseen netissä, tai ainakin toivon niin että kohtalaisen asialliset perustelut tällaisellakin palstalla saattavat vaikuttaa johonkin.

Sikäli kyllä hauska huomata, että tässäkin ketjussa aika moni vastaavia mielipiteitä esittänyt nimimerkki kuuluu siihen "korkeasti koulutettu suomenkielinen" kategoriaan.
 

Nametuss

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues
Miksi taas niin sanotusti pakottamaan ihmisiä opiskelemaan ruotsinkieltä? Minua ei kiinnostanut ruotsinkielen opiskelu pätkääkää (sehän näky numeroissa). mielummin Suomenkieli sekä Englanti pitäisi olla ne pakolliset kielet sen lisäksi tarjottaisiin mahdollisuutta opiskella Ruotsin, Ranskan, Saksan sekä Venäjänkieltä. Eli pakko Ruotsi hevon sanonko minne :D

Ps. Englanti, Suomi osaan omastamielestä hyvin ja tällä hetkellä käyn Venäjänkielen kursseilla :)
 

Setämies

Jäsen
Ensimmäiseen osaan on kuulemma kutsuttu muun muassa hyperaktiivisesta nettikirjoittelustaan tunnettu Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Heikki Tala, joten saapa nähdä minkälaiset myllyt saadaan osallistujien välille...

Eipä näkynyt Talaa...

Mutta huh-huh. Ohjelman taso ei kyllä vakuuttanut ja etenkin Wallu aiheutti alemmuuskompleksissaan valtaisaa myötähäpeää. Jaksossa kerrattiin ikivanhoja ennakkoluuloja ja siihen se sitten jäikin - tämänkö pitäisi jotenkin herättää keskustelua? Avausjaksossa ei tuntunut olevan minkäänlaista punaista lankaa.
 

kymppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Miksi taas niin sanotusti pakottamaan ihmisiä opiskelemaan ruotsinkieltä? Minua ei kiinnostanut ruotsinkielen opiskelu pätkääkää (sehän näky numeroissa). mielummin Suomenkieli sekä Englanti pitäisi olla ne pakolliset kielet sen lisäksi tarjottaisiin mahdollisuutta opiskella Ruotsin, Ranskan, Saksan sekä Venäjänkieltä. Eli pakko Ruotsi hevon sanonko minne :D

Ps. Englanti, Suomi osaan omastamielestä hyvin ja tällä hetkellä käyn Venäjänkielen kursseilla :)
Oliko tää joku vitsi?

Pakkoruotsin ja suomenkielisten kuntien väkisin ylläpidetty kaksikielisyys ovat ne asiat, joita minäkin lähtisin poistamaan ehdottomasti ensimmäisenä. Se on selkeää, etteivät suomenruotsalaiset lähde näitä asioita ajamaan, mutta suurin ihmetys on tosiaan se, ettei näin tee käytännössä kukaan missään merkittävässä yleispuolueessa. Onko tästä solmittu jokin kassakaappisopimus vuonna miekka ja kilpi vai miten asia voi olla näin?

Olen kyllä tavallaan yhtä mieltä RKP:n kanssa siitä, että pakkoruotsin poistaminen olisi avaus ruotsinkielen aseman heikentymiseen. Tätä voisi seurata seuraava ja seuraava askel hitaasti, mutta vääjäämättömästi. Ruotsinkielisiä on kuitenkin jo niin vähän, että ilman institutionaalisesti ylläpidettyä ruotsin asemaa, muutos jo nykypäivänä sitä tosiasiallisesti kaksikielistä Suomea (suomi ja englanti) on enemmän kuin todennäköinen.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
...

Kerro minulle, jussi_j, kuinka pitkään ruotsinkielisen Pohjanmaan pitäisi olla ruotsinkielinen Pohjanmaa ennen kuin sinun mielestä meidät lasketaan suomalaisiksi....

Enpä ollut huomannut tämmöistä kysymystä. En tosin ymmärrä mihin toi pohjautuu?

Minä lasken ehdottomasti pohjanmaan ruotsinkieliset suomalaisiksi , en ole ikinä mitään muuta väittänytkään. Ihmettelen vaan heidän saamiaan erivapauksia, etuja yms. mitkä perustuvat kieleen.

Vielä enemmän ihmettelen sitä, että suomenkielinen enemmistö maksaa hunajaa työelämässä liki tarpeettoman kielen tehottomasta pakko-opetuksesta. Juu tiedän, suomessa on monta yritystä, jotka käyvät kauppaa ruotsalaisten kanssa. Silti, esim. nordean virallinen kieli on englanti ja käytännössä ruotsalaistenkin kanssa käydään kauppa englanniksi.

Olen muuten työskennellyt ruotsissa, enkä puhunut sanaakaan ruotsia vaikka muutaman olisin osannutkin. Mieluimmin opettaisin ihmisille hyvin englantia tai muuta suurta kieltä. Englanti nyt kuitenkin on suomessa se kieli mitä on pakko osata suomen lisäksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös