Mielestäni kielten opiskelu eroaa myös siinä, että se on aikalailla tulos tai ulos meininkiä. Kieliä pitää osata tarpeeksi että niistä on hyötyä. Muista aineista saattaa jäädä päähän sitä sun tätä ja näistä asioista voi kuitenkin olla joskus hyötyä vaikka ei muuten näistä aineista mitään tietäisikään.
Tämä on sinun henkilökohtainen mielipiteesi, jossa sinänsä ei ole mitään vikaa. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että tämä on käsitys asiasta - ei suinkaan todellisuus. Kyllähän sinäkin ymmärrät hyvin vaillinaista suomea - ei sen tarvitse olla lähellekään täydellistä. Tämä on vähän mauton esimerkki, mutta eivät nuo pizzerioiden työntekijät yleensä sellaista parasta mahdollista suomea osaa, mutta usein sieltä löytyy kebab/pizza ja rahat osataan ottaa vastaan.
Kielissä - ihan niin kuin kaikessa muussakin - voi kehittyä jatkuvasti. Ei se tarkoita, jos on esim. ollut koulussa huono ruotsissa, että asian tilan tarvitsee näin olla aina. Olen omassa työssäni kuullut henkilöiden selviävän ruotsinkielisestä hommasta ihan kouluruotsipohjalla, kun vastapuoli ei ole osannut yhtään sanaa suomea. Asia on tullut hoidettua, vaikkei mitään edellytyksiä siihen olekaan. Kommunikaation ei tarvitse olla täydellistä, jotta siinä voi onnistua.
Mutta tämä nyt on sivuseikka - itse koen vastaavasti matemaattisissa aineissa, että pitää osata todella paljon ennen kuin oikeasti voi hyödyntää kunnolla. Kielissä ei missään nimessä ole kyse "tulos tai ulos" yhtään enempää kuin matematiikassa. Peruskoulu tai koululaitos ei tavoittele missään kielessä tilannetta, että se tuottaa natiiveja kielen osaajia vaan mahdollisimman korkeaa perustaitoa ja valmiuksia kielelliseen omaksumiseen. Itse olen kiittänyt hyvää ruotsin opettajaa siitä, että ikinä aloitin saksan, josta tuli sitten ammattikin. Kun osasin yhtä niin toinen oli helppoa. Ja tämä ei nyt ole vain yksittäinen esimerkki - niitä on monta.