Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Alejandro]

Pakkoruotsin älyttömyyden huomaa parhaiten ulkomaalaisten ilmeistä, kun heille yrittää selittää miksi pienen marginaalikielen omaava kansa pakotetaan opettelemaan toinen pieni marginaalikieli 5% vähemmistön takia. Harvalla maalla on näin hyvä koulutusjärjestelmä--

Tai ehkä ulkomaalaiset eivät vain yksinkertaisesti ymmärrä, että kuinka hieno oivallus tämä porttikieliteoria onkaan. Virolaisethan ovatkin ottaneet mallia suomalaisesta koulujärjestelmästä, mutta jättäneet jostain käsittämättömästä syystä ruotsin pois opetussuunnitelmasta. Saa nähdä miten tämä tulee näkymään virolaisten kielitaidossa.

Suomihan oli vuosikausia PISA-tutkimusten kärjessä. Suomessa ollut vuosikausia pakkoruotsia. Voiko tämä kaikki olla vain sattumaa?

 

[SamSpade]

Kyllähän pakkoruotsi on lähellä ihmisoikeusrikkomusta. Eletään kerran täällä ja pakotetaan osa siitä ajasta käyttämään sellaiseen mistä ei ole kenellekään koskaan hyötyä.

Eri asia jos vapaaehtoisesti lukee sitä ja näkee hyödylliseksi.

Entäs pakkouskonto? Vielä isompana ongelmana näen tuon.

 

[Lystikäs]

Entäs pakkouskonto? Vielä isompana ongelmana näen tuon.

Hyvä kun nostit tämän esiin, vaikka uskonto ei sinällään ole pakollinen aine, koska voit valita elämänkatsomustiedon. Mutta totta puhut siinä, että meillä on kouluissa pakollisena aineena jonkinlainen katsomus etiikkaan ja elämään - kristillinen tai vaihtoehtoinen. Uskontohan on loppujen lopuksi kulttuurien oma tapa ylläpitää ja kehittää moraalia ja etiikkaa oman yhteisön keskuuteen, vaikka "näyteikkunassa" loistaisikin joku jumala/jumalia, joilla on pyritty aikanaan selittämään itselle vieraita asioita, kuten aurinkoa, kuolemaa, ukkosta ja elämää ylipäätään.

Onko siis viisasta pyrkiä valaisemaan jälkikasvullemme, mistä meidän etiikkaamme "kymmenen käskyä yms." tulee ja miten olemme päätyneet tähän pisteeseen? Miten kristinuskon eri alalajit (katolilaisuus, luterilaisuus jne.) eroavat toisistaan? Mielestäni se on yleissivistävää, sillä se sitoo meitä vahvemmin osaksi länsimaista kulttuuria. On myös faktaa, että useimmat ihmiset tarvitsevat jotain "toteemia" jota palvoa. Olemme heimoeläimiä. Jos se toteemi ei ole uskonto, se on joku ideologia, joka uskonnoksi muodostuessaan on herkästi kristillistä fanatiikkaa haitallisempaa (kuten historia on osoittanut). Olen itse siis kirkosta eronnut ateisti, joka kipuili myös uskonnontunneilla kokiessaan ne turhaksi. Mutta jälkikäteen en osaa sanoa oliko se turhaa. Olisiko pääni ollut vastaanottavaisempi toisille uskomuksille / ideologioille, ellei siellä lymyilisi pohjilla näitä kristillisiä arvoja? Olisiko kulttuurimme näin yhtenäinen ilman yhdistäviä virsiä ja muita elämän eri vaiheissa toisteltuja kristillisiä mantroja? Vaikea sanoa.

Ja tuli tässä myös mieleeni, että pakkoruotsin kannatuskin tuntuu olevan enemmän uskon asia, sillä sen perusteet eivät pohjaa lainkaan faktoihin. Joten kai meillä tavallaan on pakkoruotsin kautta pakkouskontokin opetusohjelmassa. Vieläkin odottelen edes sitä yhtä hyvää syytä miksi suomalaisten kielivalikoimaa pitää valtion toimesta ohjata toisen pienen marginaalin kielen pariin.

 

[msg]

Hyvä kun nostit tämän esiin, vaikka uskonto ei sinällään ole pakollinen aine, koska voit valita elämänkatsomustiedon.

Voit myös ilmoittaa olevansa ruotsinkielinen ja valita pakkosuomen.

 

[Spitfire]

Voit myös ilmoittaa olevansa ruotsinkielinen ja valita pakkosuomen.

Se vaihtoehto ei taida ainakaan vähentää pakollisen ruotsinkielen määrää?

 

[msg]

Se vaihtoehto ei taida ainakaan vähentää pakollisen ruotsinkielen määrää?

Aineen nimihän ei tuolloin ole ruotsinkieli vaan äidinkieli ja sehän on ihan eri asia.
Mutta niinhän se on, että jos pakkoruotsi poistuu, niin ruotsinkielisiltä poistuu pakkosuomi.

 

[Lystikäs]

Mutta niinhän se on, että jos pakkoruotsi poistuu, niin ruotsinkielisiltä poistuu pakkosuomi.

Kaikilla ruotsinkielisillä ei edelleenkään ole pakkosuomea (Ahvenanmaa), eikä se käsittääkseni jatku pakollisena myös ylemmillä koulutusasteilla toisin kuin ruotsi. Tästä minulla ei tosin ole faktaa, ja tulen mielelläni korjatuksi jos näin on.

Mutta jos nyt ymmärrän oikein, että tämä on klassinen ”mutku pakkosuomi”-argumentti, niin pointtaan ettei ole sama asia pakkosyöttää opiskelijoille kansallista valtakieltä (pakkosuomi) ja kansallista marginaalikieltä (pakkoruotsi). Hyötyerot on kansallisella tasolla valtavat, ihan vaikka vaan sen vuoksi, että suomenruotsalainen todennäköisesti kuulee suomea puhuttavan ympäristössään enemmän, ja sitä kautta oikeasti opit kyseisen kielen ja sinusta tulee kaksikielinen. On kiistaton fakta, että suurin osa suomalaisista unohtaa ruotsinkielen sellaiselle alkeistasolle, ettei siitä ole yhtään mitään hyötyä. Pakkoruotsia opiskellaan lähinnä vain sen takia, että se tekee RKP:n jollain sadistisella tavalla tyytyväiseksi. En oikeasti jaksa uskoa, että keskiverto suomenruotsalaista kiinnostaa suomalaisten kielitaito. Eivät he ole siitä tähänkään mennessä hyötyneet mitään muuta kuin kollektiivista kaunaa siitä hyvästä, että heidän takiaan suomalaisten kielitaitoa rajataan toiseenkin marginaalikieleen.

Mitä tulee pakkosuomen opiskeluun, niin minusta sen tulisi olla vapaaehtoinen kielivalinta myös suomenruotsalaisille. Valtiojohtoinen totalitarismi on enemmän Kiinan juttu kuin liberaalin länsimaan. Kielivalinnat tehdään lähes poikkeuksetta yhteistyössä huoltajien kanssa, ja eiköhän heillä ole yleisesti se paras näkemys siihen mikä palvelee heidän lastaan paremmin, toisin kuin joku valtion ”one size fits all” -malli, joka tuputtaa pakkoruotsia jonnekin itärajan perukoille, jossa on nähty suomenruotsalainen vain telkkarin kautta, ja silloinkin lähinnä muistelemassa järkyttyneenä jossain pakkoruotsikeskustelussa sitä kun tutun tutun tuttu oli ajellut jossain suomenkielisessä pikku kunnassa, kun tämä oli yhtäkkiä joutunut synnytyspuuhiin ja traumatisoitui loppuiäksi, kun vauvasta kopin ottanut kätilö ei osannut ruotsia.

 

[peterra]

Jokin aika sitten tuli pölistyä pakkoruotsista tässä ketjussa. Sattuipa tässä opiskelujen lomassa löytymään tällainen mielipidekirjoitus, jonka varmaan ainakin sen aikaisemman keskustelun perusteella moni täälläkin jakaa:

Olisiko pakkoruotsista jo aika jättää | Uusi Suomi Puheenvuoro

Mikään ei kavenna nuorten oppimismahdollisuuksia, niin paljon kuin pakkoruotsi. On hyvä ja oikein, että opiskellaan ruotsia, mutta ei ole hyvä, että pakotetaan kaikki opiskelemaan ruotsia.

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Tiedoksi jo tässä vaiheessa, että kyseisen kirjoitukset laatija siis kannattaa voimakkaasti pakkoruotsista luopumista.

Sain melkoisen kylmän suihkun täällä viimeksi, kun asetuin puolustamaan ruotsin nykyistä asemaa. En ole edelleenkään muuttanut suhtautumistani, mutta joitakin yleisiä harhaluuloja olisi kuitenkin yleiselläkin tasolla hyvä kumota.

Usein kieliä opiskeltaessa yksi kantava argumentti julkisessa keskustelussa on se, miten tai mihin kielitaitoa tarvitaan. Suomi on yksikielinen maa, jossa edelleen operoidaan 99 % ajasta täysin yhdellä kielellä. Englannilla operoidaan se 1 %, jos se on tarpeellista, mutta edes Suomessa harva voi sanoa tarvitsevansa englantia joka päivä. Englannin tarpeellisuudesta ei ole sinänsä mitään epäselvyyttä, mutta näin tulevana kielenopettajana se harmittaa kovasti, miten vieraat kielet ympätään yhdeksi homogeeniseksi joukoksi käyttötarpeita, koska tätä kieli ei ole.

Kieli on viestinnän väline - kielellä on jokaisella maailman kielellä ainoastaan mekaanista käyttöarvoa, koska se on keino saada viestejä kulkemaan ihmisten välille. Usein kielestä puhuessa unohdetaan ne kaikki muut kommunikaation muodot, joilla voimme viestiä kuten esimerkiksi eleet. Kielien erottaminen omaksi saarekkeekseen osana pragmaattista todellisuutta ei ole kovin viisasta, koska kaikkia kieliä sitovat samat asiat - niistä on ainoastaan hyötyä, jos henkilö itse kokee jonkinlaista tarvetta käyttää kieltä.

Juuri tämän takia tarpeellisuuden argumentointi on haastavaa ja yleensä myös heikkoa. Suomalainen opiskelija voi päättää, ettei hän koskaan tarvitse kemiaa, fysiikkaa tai matematiikkaa. Koulupohjalta voidaan tänä(kin) päivänä olettaa suunnilleen se, että osaat tehdä plus, miinus, jako- ja kertolaskuja. Kukaan ei kyseenalaista tai vastusta sitä, miksi koulussa opiskellaan kotitaloutta - nykymaailmassa kenenkään ei ole pakko tiskata, osata laittaa ruokaa tai pestä pyykkiä. Tarveargumentit ovat lähinnä sellaisia, jotka liitetään aina kieleen, mutta jostain syystä kaikkia muita henkilön niin halutessa, tarpeettomia, ei nähdä kuitenkaan tarpeettomiksi.

Jos henkilöllä ei ole pienintäkään aikomusta käyttää koulussa saatua osaamistaan niin silloin Suomessa pärjää suunnilleen kaikkien aineiden osalta ilman sitä. Kielitaito voi auttaa matkustaessa ja englannin taito voi olla iloksi, jos harrastaa pelaamista. Ruotsin taidosta voi olla iloa, jos haluaa esimerkiksi muuttaa kovin lähellä sijaitsevaan hieman Suomea isompaan maahan, mutta kuitenkin samalla välttää yleensä ulkomaille muutosta seuraavat kulttuuriongelmat.

Ruotsia voidaan siis ihan samalla tarveharkinnalla ja hierarkialla lisätä opetussuunnitelmaan pakollisena aineena kuin opetussuunnitelmassa on kaikkea muutakin pakollista. Määrästä voidaan keskustella - ruotsia ei ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, joten käytännössä kuka tahansa opiskelija voi edelleen päätyä ilman kirjoitettua ruotsia yliopistoon asti. Virkamiesruotsista valittaminen taas on lähinnä naurettavaa, koska sen vaatimukset on yliopistossakin vedetty niin matalalle, että kuka tahansa pääsee siitä yhdestä pakollisesta yliopiston ruotsin kurssista läpi.

Erityisesti ala-asteella on vähintään kysymyksen arvoinen se, kuinka paljon jonkun kielen tarveargumentointi aidosti tuottaa lisäarvoa. Vaikka nytkin opiskelijoilla on suhteellisen vapaat kädet kielten suhteen niin tästä huolimatta käytännön todellisuus on usein, ettei ryhmiä synny isoimpiinkaan eurooppalaisiin kieliin. Ranskaan ja saksaan pätevät samat lainalaisuudet kuin ruotsiinkin - jos henkilöllä ei ole yleissivistävän halun lisäksi mitään intressiä ko. kieleen niin niiden käyttömahdollisuudet Suomessa on helppoa välttää.

 

[Mäyräkoira]

Olen itse ruotsinkielinen, oikeastaan täysin kaksikielinen, ja olen sitä mieltä että ruotsin
lukeminen voisi olla vapaaehtoista, koska silloin se joka lukee sitä olisi varmasti jossain määrin
motivoitunut, ja fakta on myös se että sitä ei tarvitse joka kolkassa tätä maata.

Kun kävi ruotsinkielistä koulua, niin suomen lukeminen vieraana kielenä tuntui aika hassulta
kun on aina puhunut molempia , mutta kyllä jopa Stadilaisessa koulussa oli niitä jotka eivät
osanneet edes ylä-asteikäisinä suomea kovin hyvin.

Sitä en onneksi kokenut, kuten tässä ketjussa joku mainitsi että suomen kielen puhumista
oltaisiin kielletty, mutta ikimuistoinen tilanne oli kun erään RKP:n entisen ministerin poika
haukkui minua siitä että kehtaan puhua suomea Dragsvikin varuskunnan ruokasalissa.

 

[peterra]

silloin se joka lukee sitä olisi varmasti jossain määrin motivoitunut

En opponoi sinua, koska olet ns. kokemusasiantuntija. Haluan kuitenkin tarttua tähän kohtaan ja minä ainakin olisin hyvin varovainen sanoessani, että jonkun asian vapaaehtoisuus tarkoittaa automaattisesti parempaa motivaatiota asiaa kohtaan.

Jos ja kun lähdetään siitä, että ruotsista tehtäisiin täysin vapaaehtoinen ja lisättäisiin siihen erityisesti alakouluikäisten osalta se tosiasia, ettei pragmaattisuus ohjaa tuon ikäluokan valintoja käytännössä ollenkaan. Useat tutkimukset voivat jossakin määrin alleviivata sen, että usein poikkeuksellisen kielen valitseminen alakoulussa on enemmän vanhempien valinta kuin oppilaan valinta.

Nyt hyppään takaisin tähän vapaaehtoisuuden ihmelääkkeeseen, jota usein tarjotaan juuri kielissä. Kenellekään ei vieläkään tule mieleen, että esimerkiksi äidinkieli tai matematiikka voisivat olla vapaaehtoisia. Oppilailla on jo nykyisellään ihan valtavasti valittavaa - Suomen koulujärjestelmän suurin vahvuus on se, että verrattuna moneen muuhun maahan meillä valinnat tehdään verrattain myöhään. Vasta peruskoulun viimeisillä luokilla oppilaille annetaan hitusen vapautta valintoihin - monessa Keski-Euroopan maassa valinnat tehdään huomattavasti aikaisemmin ja nämä lapsuuden valinnat määrittelevät sitten koko koulutaipaleen melkein yliopiston ovelle saakka.

Esimerkiksi opiskelumaailmassa kaikki on vapaaehtoista - 100 %. Minä olen yliopistossa ihan vapaasta tahdostani valinnut aineita kuten historian, saksan ja ruotsin. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki kurssit olisivat olleet kivoja tai olisin ollut koko opintojeni ajan jokaisella kurssilla satumaisen motivoitunut. Motivaatio auttaa alkuun, mutta juuri missään asiassa se ei kestä hirveän kauan. Motivaation tyypillinen ominaisuus on, että se vaihtelee ihmisen omasta elämäntilanteesta riippuen. Jos esimerkiksi ruotsin pakollisuus korvattaisiin sitten siten, että oppilaan tulee valita tietty määrä jotain toista kieltä sen tilalla niin eihän se poista pakollisuutta yhtään mitenkään. Voi hyvin olla, että ruotsia valittaisiin ihan nykytahdilla silloinkin, koska silloin vain haettaisiin helpoin vapaaehtoinen, jos itse konteksti ei ole motivoivaa.

 

[Txjokeri]

Kun kävi ruotsinkielistä koulua, niin suomen lukeminen vieraana kielenä tuntui aika hassulta
kun on aina puhunut molempia , mutta kyllä jopa Stadilaisessa koulussa oli niitä jotka eivät
osanneet edes ylä-asteikäisinä suomea kovin hyvin.

Boldaus oma

Ja nimenomaan boldattuun osaan liittyvä kysymys: opetellaanko ruotsinkielisissä kouluissa suomea nimenomaan vieraana kielenä? Jos näin on, niin se paljastaa ruotsinkielisten todellisen asenteen suomen kieltä kohtaan.

Minulle kun aikoinaan ruotsi kuvattiin toiseksi kotimaiseksi kieleksi.

Eikö tässä taannoin uutisoitu, että nimenomaan ruotsinkieliset vastustavat yhteisiä kouluja? Jottei vahingossa suomea puhuttaisi liikaa.

 

[Mojo]

Virkamiesruotsista valittaminen taas on lähinnä naurettavaa, koska sen vaatimukset on yliopistossakin vedetty niin matalalle, että kuka tahansa pääsee siitä yhdestä pakollisesta yliopiston ruotsin kurssista läpi.

Naurettavaa on lähinnä tuo virkamiesruotsin pakollinen opiskelu, koska se nyt on yhtä tyhjän kanssa ja sen läpäiseminen ei todellakaan tarkoita sitä, että kieltä osaisi oikeasti käyttää. Pelkkää pakkopullaa ja resurssien tuhlausta, mutta saadaanhan siihenkin rahaa sekä aikaa uppoamaan ja se on taas aina pois jostain hyödyllisestä.

Muutenkin koko pakkoruotsi pitäisi poistaa tästä maasta, koska sen hyödyt ovat mitättömiä siihen käytettyihin resursseihin nähden. Jos joku haluaa sitä opiskella niin opiskelkoon vapaaehtoisesti ja annettakoon muille mahdollisuus käyttää aikansa johonkin järkevämpään.

Tämä turhuus tulee muutenkin yhteiskunnalle aivan helvetin kalliiksi. Jos tuolla on vielä joku mummo jossain saaristossa, joka ei pärjää suomella asioita hoitaessaan, palkattakoon hänelle sitten mieluummin vaikka tulkki sinne lääkäri- tai virastokäynnille avuksi, koska paljon halvemmaksi se tulee verrattuna tähän muuten täysin älyvapaaseen systeemiin.

Kulttuurilla, historialla tai ties millä pakkoruotsin perustelu on sitä itseään. Eihän meillä ole pakkovenäjää tai pakkosaameakaan. Ja itsekin olen ollut todella paljon tekemisissä ruotsalaisten kanssa duunin puolesta eikä siellä kukaan ole odottanut saati vaatinut mua käyttämään ruotsia heidän kanssaan, joten jollain yhteistyöllä tai kaupankäynnillä perustelukin on aivan huttua.

 

[Mäyräkoira]

Boldaus oma

Ja nimenomaan boldattuun osaan liittyvä kysymys: opetellaanko ruotsinkielisissä kouluissa suomea nimenomaan vieraana kielenä? Jos näin on, niin se paljastaa ruotsinkielisten todellisen asenteen suomen kieltä kohtaan.

En osaa sanoa nykytilanteesta, mutta silloin 80-luvulla se oli tosiaan niin kun kerroin.
Kyllä silloin oli aistittavissa ainakin jonkunlaista negatiivista asennetta, nykyäänhän on
näitä kielikylpykouluja sekä ruotsiksi että englanniksi.

Muistelisin että se suomenkielen tunneilla käyminen oli minulle se toinen vieras kieli,
ja englanti ensimmäinen, koska en todellakaan tarvinnut mitään suomen kielen opettelua
vieraana kielenä koska osasin sitä jo.

 

[Mäyräkoira]

Kulttuurilla, historialla tai ties millä pakkoruotsin perustelu on sitä itseään. Eihän meillä ole pakkovenäjää tai pakkosaameakaan. Ja itsekin olen ollut todella paljon tekemisissä ruotsalaisten kanssa duunin puolesta eikä siellä kukaan ole odottanut saati vaatinut mua käyttämään ruotsia heidän kanssaan, joten jollain yhteistyöllä tai kaupankäynnillä perustelukin on aivan huttua.

Ruotsalaiset eivät usein edes tiedä että täällä puhutaan ruotsia, olin jonkun aikaa duunissa eräässä ruotsalaisessa firmassa, ja yksi sikäläinen kollega kysyi että olenko mä asunut joskus Ruotsissa, vai mistä mä osaan noin sujuvaa ruotsin kieltä ?

Selostin hänelle että täällä on noin 200 000 henkeä jotka puhuu sitä äidinkielenään, hän ei koskaan ollut
kuullutkaan siitä.

Sitä paitsi riikinruotsi ja suomenruotsi on kaksi aika erilaista versiota ruotsin kielestä, mutta kyllä siinä yleensä ymmärrys on syntynyt. Muutama kuukausi sitten eräs ruotsalainen heppu jonka kanssa asioin työn merkeissä kysyi " siis puhutko sä tosiaan ruotsia, vai puhutaanko englantia ? ".

 

[Spire]

Boldaus oma

Ja nimenomaan boldattuun osaan liittyvä kysymys: opetellaanko ruotsinkielisissä kouluissa suomea nimenomaan vieraana kielenä? Jos näin on, niin se paljastaa ruotsinkielisten todellisen asenteen suomen kieltä kohtaan.

Minulle kun aikoinaan ruotsi kuvattiin toiseksi kotimaiseksi kieleksi.

Eikö tässä taannoin uutisoitu, että nimenomaan ruotsinkieliset vastustavat yhteisiä kouluja? Jottei vahingossa suomea puhuttaisi liikaa.

Minua ei edes haittaisi pakkoruotsin opiskelu peruskoulussa ja myöhemmin, jos sillä ei olisi rasistista ja alistavaa tarkoitusta. RKP:kin on nimenomaan ruotsalaisten kansanpuolue, ei ruotsinkielisten ja historiaa lukeneet varmasti tietävät mitä mieltä kyseisen puolueen perustaja oli suomalaisista.

Tämän sanottuani en ole siitä huolimatta koskaan kokenut minkäänlaista rasismia yhdeltäkään suomenruotsalaiselta, tai Ruotsissa ollessani. En vain pidä tämänkaltaisista alistavista rakenteista, vittu vielä 2022. Eräs yhdysvaltalainen vaihto-opiskelija ihmetteli minulle aikoinaan, kuinka on mahdollista että täällä on pieni etninen vähemmistö, jolla menee kaikilla mittareilla valtaväestöä paremmin ja jotka käyttävät kaikkia mahdollisia valtarakenteita hyväkseen, harrastaen myös nepotismia yritysmaailmassa. En osannut vastata mitään. Hän vertasi asiaa tummaihoisten ja latinoiden kokemaan kohteluun Yhdysvalloissa (oli tummaihoinen naisopiskelija itsekin).

Ehkä noita ei voi verrata keskenään mitenkään, mutta en voi silti mitenkään hyväksyä nykyistä meininkiä.

 

[Mäyräkoira]

Eräs yhdysvaltalainen vaihto-opiskelija ihmetteli minulle aikoinaan, kuinka on mahdollista että täällä on pieni etninen vähemmistö, jolla menee kaikilla mittareilla valtaväestöä paremmin ja jotka käyttävät kaikkia mahdollisia valtarakenteita hyväkseen, harrastaen myös nepotismia yritysmaailmassa

Onko etninen vähemmistö kuitenkin vähän väärä sana tässä tapauksessa ? Kielivähemmistö on minun
mielestäni oikeampi ilmaisu, ei suomenruotsalaiset ja suomenkieliset ole etnisesti erilaisia.

Tuo mitä mainitset että menee kaikilla mittareilla valtaväestöä paremmin ihmetyttää myös, kyllä
suomenruotsalaisista on suurin osa ihan tavallisia ihmisiä eikä mitään kultapossukerhon jäseniä.
Tietysti niitäkin on, mutta se on aika pieni porukka kaikkiin suomenruotsalaisiin nähden. Itse en
ole koskaan kavereerannut niiden porukoiden kanssa, vaikka olenkin puoliksi suomenruotsalainen.

Suomenruotsalaisia on kaikissa yhteiskuntaluokissa , ja eri tyyppisissä hommissa, ei kaikki ole
mitään yritysmaailmassa pyöriviä uraohjuksia.

 

[jussi_j]

....
Kun kävi ruotsinkielistä koulua, niin suomen lukeminen vieraana kielenä tuntui aika hassulta
kun on aina puhunut molempia , mutta kyllä jopa Stadilaisessa koulussa oli niitä jotka eivät
osanneet edes ylä-asteikäisinä suomea kovin hyvin.
.....

Mulla oli skidinä naapuriperhe, missä faija oli täysin ruotsinkielinen ja puhui todella huonosti ja vahvalla aksentilla suomea ja äiti ei ymmärtääkseni osannut ruotsia kovin hyvin eikä puhunut sitä ainakaan minun kuullen ikinä. Puhuivat keskenään kumpikin omaa kieltään. Kaksi lasta, joista toinen puhuu tai varmaan puhui lapsena vahvalla aksentilla suomea ja yleensä ruotsia ja kävi ruotsinkieliset koulut Toinen sanoo tänäkin päivänä ettei osaa pätkääkään ruotsia, eikä ole osannut. Ihmeellistä suorastaan.

 

[Spire]

Onko etninen vähemmistö kuitenkin vähän väärä sana tässä tapauksessa ? Kielivähemmistö on minun
mielestäni oikeampi ilmaisu, ei suomenruotsalaiset ja suomenkieliset ole etnisesti erilaisia.

Tuo mitä mainitset että menee kaikilla mittareilla valtaväestöä paremmin ihmetyttää myös, kyllä
suomenruotsalaisista on suurin osa ihan tavallisia ihmisiä eikä mitään kultapossukerhon jäseniä.
Tietysti niitäkin on, mutta se on aika pieni porukka kaikkiin suomenruotsalaisiin nähden. Itse en
ole koskaan kavereerannut niiden porukoiden kanssa, vaikka olenkin puoliksi suomenruotsalainen.

Suomenruotsalaisia on kaikissa yhteiskuntaluokissa , ja eri tyyppisissä hommissa, ei kaikki ole
mitään yritysmaailmassa pyöriviä uraohjuksia.

On se väärä termi, pahoittelen ilmausta. Kielivähemmistö on parempi termi tähän. Ja kieltämättä aika kovia väitteitä lauoin muutenkin, laitettakoon tunnekuohunnan piikkiin.

 

[Mäyräkoira]

Mulla oli skidinä naapuriperhe, missä faija oli täysin ruotsinkielinen ja puhui todella huonosti ja vahvalla aksentilla suomea ja äiti ei ymmärtääkseni osannut ruotsia kovin hyvin eikä puhunut sitä ainakaan minun kuullen ikinä. Puhuivat keskenään kumpikin omaa kieltään. Kaksi lasta, joista toinen puhuu tai varmaan puhui lapsena vahvalla aksentilla suomea ja yleensä ruotsia ja kävi ruotsinkieliset koulut Toinen sanoo tänäkin päivänä ettei osaa pätkääkään ruotsia, eikä ole osannut. Ihmeellistä suorastaan.

On kyllä aika ihmeellinen kuvio ettei osaa ollenkaan. Minä opin ensin suomea, faijani ei aluksi puhunut
sitä mulle vaikka hän on ruotsinkielinen, minut pistettiin ruotsinkieliseen lastentarhaaan joka sattui olemaan
ihan nurkan takana silloisessa asuinpaikassa, ja opin siellä ruotsia ihan vaan muita kuuntelemalla, sen jälkeen
rupesin puhumaan faijani kanssa ruotsia kotona, ja molemmat puhuttiin mutsin kanssa suomea.

 

[Mäyräkoira]

On se väärä termi, pahoittelen ilmausta. Kielivähemmistö on parempi termi tähän. Ja kieltämättä aika kovia väitteitä lauoin muutenkin, laitettakoon tunnekuohunnan piikkiin.

Ei siinä mitään, en loukkaantunut asiasta, halusin vaan korjata .

 

[Lystikäs]

Jos ja kun lähdetään siitä, että ruotsista tehtäisiin täysin vapaaehtoinen ja lisättäisiin siihen erityisesti alakouluikäisten osalta se tosiasia, ettei pragmaattisuus ohjaa tuon ikäluokan valintoja käytännössä ollenkaan. Useat tutkimukset voivat jossakin määrin alleviivata sen, että usein poikkeuksellisen kielen valitseminen alakoulussa on enemmän vanhempien valinta kuin oppilaan valinta.

En tiedä lisäisikö ruotsinkielen opiskelu vapaaehtoisena sen opiskelun motivaatiota, mutta ydinkysymys tässä on mielestäni se, että onko ruotsinkielen opiskelu tulevaisuuden Suomessa niin tärkeää, että se kannattaa pakottaa kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta? Tällä toiminnalla rajaamme tietoisesti kansallista kieliosaamista pois tietyistä länsimaalaisista valtakielistä kuten esimerkiksi espanjasta, enkä itse ymmärrä logiikkaa tälle. Tähän haluaisin sinulta jotain perusteluja. Tiettyjen valtakielien hallitsemisesta olisi ehdotonta hyötyä kansainvälisesti ajateltuna, kun taas ruotsinkielen - kuten muiden marginaalikielien hallitseminen on lähinnä tietynlainen temppu, jolla voi ehkä tehdä vaikutuksen johonkin kyseistä kieltä puhuvaan. Ja se on pötypuhetta, etteikö ruotsinkielen opiskelu olisi jostain pois.

Nyt hyppään takaisin tähän vapaaehtoisuuden ihmelääkkeeseen, jota usein tarjotaan juuri kielissä. Kenellekään ei vieläkään tule mieleen, että esimerkiksi äidinkieli tai matematiikka voisivat olla vapaaehtoisia.

Tämä on toinen käsittämättömyys. Jos rinnastamme kielten opiskelun esimerkiksi matematiikkaan, niin se rinnastuu siihen kokonaisuudessaan. Pakollinen vieraankielen opiskelu - pakollinen matematiikka. Jos haluamme rajata pakollisen vieraankielen opiskelun tiettyyn pakolliseen marginaalikieleen, jonka hyöty on globaalisti aika pientä - se rinnastuu vastaavasti johonkin melko hyödyttömään osa-alueeseen matematiikassa. Olisiko siis fiksua, että puolet kaikesta matematiikan opiskelusta olisi rajoitettu pakolliseen helmitaulun opiskeluun? Ja myöhemmin mennessäsi esimerkiksi korkeakouluun, huomaat, ettei muu matematiikka ole enää pakollista, mutta helmitaulun opiskelu on. Kärsit sen läpi tietäen, ettet tule käyttämään sitä koskaan kun laskin on keksitty, ja odottelet, että kyllä ne lakien päättäjät tulee joskus järkiinsä. Mutta ne eivät koskaan tule. Siinä rinnastus ruotsinkielen ja matematiikan kautta sellaisena millaisena se näyttäytyy sille isolle määrälle suomalaisia, joiden mielestä se on täysin turha kieli.

En esimerkistä huolimatta olet sitä mieltä, että kielten opiskelu ja matematiikka rinnastuu keskenään. Enkä itse pidä ruotsinkieltä kaikille suomalaisille hyödyttömänä. Mutta pakollisena ”one size fits all” -tuotteena se eriarvoistaa opiskelijoita asuinpaikoista riippuen. Länsirannikolla asuva ihminen hyötyy selkeästi enemmän sekä englannin- ja ruotsinkielen opinnoista, koska hän kuulee molempia ympäristössään, ja siten on todennäköisempää, että opintojen jälkeen hän osaa jollain tasolla kahta vierasta kieltä - tai siihen on ainakin huomattavasti isompi todennäköisyys. Itärannikolla asuva ihminen taas hyötyy todella paljon vähemmän ruotsinkielen opinnoista, koska todennäköisyys sille, että hän unohtaa kielen heti opiskelun jälkeen on todella suuri, sillä suurin osa suomalaisista suurimmassa osassa suomea tarvitsee ruotsia vaan opiskellakseen ruotsia, ja jos sitä ei tule käyttäneeksi missään, se tulee unohtumaan. Näin ollen tämä ”one size fits all” -opetuskäytäntö köyhdyttää isolla todennäköisyydellä esimerkiksi itä-suomessa asuvien ihmisten kielipäätä verrattuna länsi-suomessa asuviin ihmisiin. Se on eriarvoistavaa kouluopetusta. Reilumpaa olisi mielestäni tarjota jokaiselle suomalaiselle omavalintainen mahdollisuus selvitä opiskeluista siten, että heillä pysyisi jonkinlainen kahden vieraan kielen taito päässä myös myöhemmällä iällä.

 

[Ann Arbor]

Itse olen pitkään vierastanut suomenruotsalainen-nimityksen käyttöä maamme äidinkielenään ruotsia puhuvista ihmisistä. Kyseessä ei mielestäni ole etninen vähemmistö, vaan ruotsinkieliset ovat 100% "kantasuomalaisia", siinä missä suomea äidinkielenään puhuvat. Joku on varmasti eri mieltä, enkä kiistä monien ruotsinkielisten omia kulttuurillisia erityispiirteitä, mutta näitä samoja eroja on yhtä lailla suomenkielistenkin välillä, verratessa vaikkapa klassisia maakuntastereotypioita toisiinsa jne.

 

[Mäyräkoira]

Itse olen pitkään vierastanut suomenruotsalainen-nimityksen käyttöä maamme äidinkielenään ruotsia puhuvista ihmisistä. Kyseessä ei mielestäni ole etninen vähemmistö, vaan ruotsinkieliset ovat 100% "kantasuomalaisia", siinä missä suomea äidinkielenään puhuvat. Joku on varmasti eri mieltä, enkä kiistä monien ruotsinkielisten omia kulttuurillisia erityispiirteitä, mutta näitä samoja eroja on yhtä lailla suomenkielistenkin välillä, verratessa vaikkapa klassisia maakuntastereotypioita toisiinsa jne.

Suomenruotsalaisissa on melkoisia eroja maakunnittain, ihan kun suomenkieiisissäkin. Palvelu Dragsvikissa aikoinaan avasi mainiosti ne erot, Helsinkiläiset suomenruotsalaiset, ja Pohjanmaan rannikolta olevat on usein varsin erilaisia ihmisiä, mutta kyllä sitä yleensä juttuun tultiin vaikka ei aina toistemme murretta ihan 100 % tajuttu.

 

[Kauko Viisas]

Kiitokset ensinnäkin @Mäyräkoira lle hyvistä ja asiallisista kommenteista monille herkkään asiaan liittyen.

Kerronpa omia ajatuksiani Sisäsuomen asukkina. Nämä siis yksittäisenä kokemuksina, ei yleistyksinä.

Olen omasta mielestäni "kansainvälinen" ihminen, minua kiinnostaa muut kulttuurit ml. kielet ja kielet siinä mielessä, että voin kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa ymmärtäen kuitenkin etten kykene kielellisesti lahjattomana hallita kovin monia kieliä edes auttavasti.

Englanti oli ja on edelleen valtakieli kv. ympäristössä ja sillä olen pärjännyt sangen hyvin. Ruotsi kielenä oli jostain syystä vastenmielinen ja vaikka joskus sen taitamisesta olisi ollutkin hyötyä, niin kielen opiskeluun käyttämäni aika oli pois jostain muusta.

Yhteenvetona, en kannata pakkoruotsia, koska siihen käytetty aika ei vastaa saatuja hyötyjä.

 

[hammer lynx]

Suomenruotsalaisissa on melkoisia eroja maakunnittain, ihan kun suomenkieiisissäkin. Palvelu Dragsvikissa aikoinaan avasi mainiosti ne erot, Helsinkiläiset suomenruotsalaiset, ja Pohjanmaan rannikolta olevat on usein varsin erilaisia ihmisiä, mutta kyllä sitä yleensä juttuun tultiin vaikka ei aina toistemme murretta ihan 100 % tajuttu.

Rouva on Vaasasta kotoisin ja siellä puhutaan melko puhdasta muumiruotsia mutta Vöyrissä, Närpiössä ja parissä muussa sitten ihan kummallista mongerrusta.

Aikanaan tuli itse puhuttua aika sujuvaa riikinruotsia. Työmatkat Ruotsiin katosivat koronan myötä ja ne hoidetaan nykyään Teamsin välityksellä. Valittavat että mun tanskalainen aksentti on palannut.

Mun Tampereen alueelta olevat suomenruotsalaiset puhuu mulle vaan suomea paitsi jos messissä on joku muu Pohjoismaista. Tämä vaikka aloittaisin keskustelun ruotsiksi. Sama suomenruotsalaisissa duunikavereissa. Vähän niinkuin varovat käyttämästä kieltä jossei ole "tekosyytä". Outoa.