Mainos

Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

  • 219 901
  • 2 038

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Oma 80-lukuinen koulutaival oli kielissä vaikea. Englanti ja Ruotsi olivat vaikeita henkilölle joka alusta saakka oli ihmeissään ja vastustikin tapaa opettaa kieliä. Muistan, että järmäsin opettajan kanssa kieliopin tärkeellisyydestä. Ajattelin silloin, että ensin pitää uskaltaa puhua ja sitten sitä kautta tarkentaa kielioppia, jolloin itse huomaat omat virheesi. No tätä jatkui pitkään kunnes lukion ekan jälkeen lähdin kesäksi vaihtoon Ausseihin. 2,5 kuukautta pelkällä enkulla ja avot, homma alkoi kulkemaan. Sitten huomasin omat virheeni ja aloin niitä automaattisesti korjaamaan. En vieläkään osaa kielioppia hienosti, mutta päässä nuo sanat vaan hakevat järjestyksen oikein. Puhun englantia päivittäin työssäni ja mitään ongelmia ei ole ainakaan hyvää englantia puhuvien kanssa. Ranskalaiset englantia puhuvat saavat mut kyllä epämukavuusalueelle ja silloin omakin puhe alkaa takkuamaan.

Ruotsi on vieläkin vaiheessa, että pitäisi mennä vaan alueelle jossa ei voisi käyttää englantia, niin aika nopeasti sama kävisi kuin enkunkin kanssa.

Huomaan oman poikani kohdalla, että sama opetustapa on vieläkin käytössä, toki hieman modattuna. Poika kyllä oppii kaiken supernopeasti, mutta puheen tuottaminen on hankalaa. Eli koulussa pitäisi keskittyä puhumiseen ja sitä kautta hakea sitä oikein puhumista ja kirjoittamista. Uskallus puhua antaa mahdollisuuden kehittyä juuri omalla luontaisella tavalla. Toki niitä sanoja ja kielioppia siinä rinnalla tarvitaan, mutta pääpaino pitäisi olla puheessa/kommunikoinnissa ja kaikki muu seuraa sekä tukee sitä. Monesti vaan näkee niitä kympin oppilaita, jotka eivät oikeasti pärjää tilanteissä joissa pitää keskustella ulkomaanelävän kanssa. Surullista, että seiskan englannilla pitää ohjata keskustelua kun kympin englanti sönköttää myötähäpeää aiheuttaen, koska se yrittää kieliopillisesti päästä täydellisyyteen jota se vaikka natiivi brittikään osaa.
 

Spitfire

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, SJS
Tämä on sinun henkilökohtainen mielipiteesi, jossa sinänsä ei ole mitään vikaa. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että tämä on käsitys asiasta - ei suinkaan todellisuus. Kyllähän sinäkin ymmärrät hyvin vaillinaista suomea - ei sen tarvitse olla lähellekään täydellistä. Tämä on vähän mauton esimerkki, mutta eivät nuo pizzerioiden työntekijät yleensä sellaista parasta mahdollista suomea osaa, mutta usein sieltä löytyy kebab/pizza ja rahat osataan ottaa vastaan.

Kielissä - ihan niin kuin kaikessa muussakin - voi kehittyä jatkuvasti. Ei se tarkoita, jos on esim. ollut koulussa huono ruotsissa, että asian tilan tarvitsee näin olla aina. Olen omassa työssäni kuullut henkilöiden selviävän ruotsinkielisestä hommasta ihan kouluruotsipohjalla, kun vastapuoli ei ole osannut yhtään sanaa suomea. Asia on tullut hoidettua, vaikkei mitään edellytyksiä siihen olekaan. Kommunikaation ei tarvitse olla täydellistä, jotta siinä voi onnistua.

Mutta tämä nyt on sivuseikka - itse koen vastaavasti matemaattisissa aineissa, että pitää osata todella paljon ennen kuin oikeasti voi hyödyntää kunnolla. Kielissä ei missään nimessä ole kyse "tulos tai ulos" yhtään enempää kuin matematiikassa. Peruskoulu tai koululaitos ei tavoittele missään kielessä tilannetta, että se tuottaa natiiveja kielen osaajia vaan mahdollisimman korkeaa perustaitoa ja valmiuksia kielelliseen omaksumiseen. Itse olen kiittänyt hyvää ruotsin opettajaa siitä, että ikinä aloitin saksan, josta tuli sitten ammattikin. Kun osasin yhtä niin toinen oli helppoa. Ja tämä ei nyt ole vain yksittäinen esimerkki - niitä on monta.
Tässä päästään vaan siihen kysymykseen, että halutaanko suomalaisista tulevan pizzan paistajia ruotsalaisille vai kielitaitoisia ammattilaisia kansainvälisiin tehtäviin. Itse olen oikeastaan koko aikuisikäni kironnut sitä, että koulussa ei voinut keskittyä kielissä saksaan ja englantiin, vaan aikaa täytyi haaskata ruotsin opetteluun. Lopputuloksena tuli ruotsin ja saksan kielen taidot, joilla ymmärtää suunnilleen luettua tekstiä, mutta mistä kummallakaan ei voi oikeasti hoitaa työasioita. Yksinkertaisista keskusteluista varmaan selviäisi kummallakin auttavasti, mutta sillä ei ole oikeasti mitään arvoa, kun vastapuolikin osaa sitten vähintään yhtä auttavasti englantia (joka on itselläni isolta osin työkielenä).

Ruotsin opettamisen pakollisena ymmärrän olleen perusteltua siinä vaiheessa, kun Ruotsi on ollut suomalaisille hyvin keskeinen kohde, mikäli ulkomaille haluttiin lähteä töihin. Nykyisin osaamistarpeet ovat hieman toisessa suunnassa.

Näin insinöörinä väittäisin kyllä, että kielet ovat enemmän tuon tulos tai ulos -ajattelun mukaisia. Kielissä asetelman muuttaa juurikin tuo englannin kielen asema, eli toisen kielen tarvitsisi olla riittävän hyvällä tasolla, jotta sitä kannattaisi lähteä käyttämään. Matematiikka on aika välttämättömyys arkielämässä, ilman sen perusteiden osaamista ihmiset voivat tehdä monessa kohtaa typeriä ratkaisuja. Matematiikkaa, kuten kieliäkin, opetetaan omasta mielestäni tavalla, mikä ei palvele kaikkia oppilaita, ja siten saa aikaan haasteita oppimiseen. Matematiikassa kuitenkin opetetaan loogisten päättelyketjujen luomista ja ongelmanratkaisua, mitkä olisivat avuksi jokaisen elämässä.
 

Pipolätkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Dallas
Sellaista yhteyttä, että saksaa opiskellaan vähemmän, koska ruotsi on pakollista, ei pystytä osoittamaan ja useammat tutkimukset ovat sen todenneet vääräksi. Puusilmäinen oletus voi olla, mutta sitä on tutkittu ja näin asia vaan on.
Kerran täällä nyt näin paasaat niin voisit laittaa näkyviin näitä useita tutkimuksia?
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Se iso kuva on kuitenkin se, että Suomessa pärjää lähtökohtaisesti englannilla ja se on ainoa kieli, jota oikeasti tarvitsee. Jos siis määrittelee tarpeen suppeasti - työssäni englanti on ollut monessa tilanteessa pakollista. Englanti on niin ylivoimainen tässä tarpeen näkökulmassa, että se on oikeastaan vähän väärässä porukassa, koska se ei ole edes enää oikein vieras kieli vaan se on käyttökieli ja monelle Suomessa asuvalle myös asiointikieli.
Tämä on se iso kuva, mutta silti englanti ei ole Suomessa pakollinen oppiaine, ruotsi on. Ja kun edellä puhut porttikielistä, niin on mainittava, että paras ja käytännöllisin porttikieli germaanisiin kieliin (saksa, ruotsi, englanti) on englanti. Saksa ja ruotsi ovat lähempänä toisiaan, mutta englanti tarjoaa silti meille alitajuisen rakenteen, jonka kautta miellämme nämä kielet melko helpoiksi.

Jos oikeasti haluaisimme kasvattaa suomalaista kielivarantoa porttikielien kautta (kuten edellä myös mainitset), lisäisimme kielivarantoomme esimerkiksi latinalaisia kieliä, kuten espanjaa. Se, että uhraamme opiskeluaikaa toisen kansainvälisesti turhan marginaalikielen opiskeluun, päinvastoin vähentää kansallista kielivarantoamme. Vertailkaamme itseämme esimerkiksi ruotsalaisiin, joista valtaosa valitsee kakkoskielinään englannin jälkeen espanjan. Jos oletamme, että keskivertoälykkyydellä ladattu ihminen pystyy äidinkielensä lisäksi hallitsemaan kaksi vierasta kieltä, niin kumpi on kansainvälisillä markkinoilla kyvykkäämpi kielivarantonsa suhteen - henkilö, joka hallitsee yhden marginaalikielen (ruotsin) ja kaksi valtakieltä (englanti, espanja), vai henkilö, joka hallitsee kaksi marginaalikieltä (suomi, ruotsi) ja yhden valtakielen (englanti)?

Toisin myös esille sen seikan, että Kiina kasvaa jatkuvasti, ja sen oletetaan korvaavan jossain välissä USA:n maailman dominoivana kulttuurina. Olisiko käytännöllistä jos suomalaisille annettaisiin mahdollisuus valita toisen marginaalikielen sijaan, kieli, jonka hallitseminen voisi oikeasti tuoda etua kansainvälisillä markkinoilla? Myös siis niille, joilla ei riitä niin sanotusti kielipäätä hallita yli kolmea kieltä kerrallaan.

Kotimaisesta näkökulmasta ruotsin opiskelu voi olla hyödyllistä, mutta tämä on puhtaasti alueellista. Jos asut alueella, jossa et pääse kyseistä kieltä käyttämään - tai säännöllisesti kuulemaan, se unohtuu. En tästä syystä voi ymmärtää, miksei ruotsinkielen opiskelua voi tehdä valinnaiseksi? Jos muutat ruotsinkieliselle alueelle ilman minkäänlaista ruotsinkielenkoulutusta, saavutat kyllä hyvin nopeasti sen tason, jolla keskiverto suomalainen ruotsinkieltä monen opiskeluvuoden jälkeen taitaa. Motivaatio on paras muusa.
 

Spitfire

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, SJS
Kerran täällä nyt näin paasaat niin voisit laittaa näkyviin näitä useita tutkimuksia?
Tuo olisi tutkimuskysymyksen asetantana jo kovasti tuloksia ohjaava.

Täysin vapaaehtoisen saksan opiskelijoiden vähenemisen riippuvuus ruotsin kielen pakollisuudesta?

Ei tämä ole edes varsinaisesti kiinnostavaa, vaan se, ohjautuisiko saksan kielen (tai muun merkittävän kielen) opintoihin enemmän oppilaita mikäli niitä voisi valita ruotsin sijasta. Ei vaihtoehtoina pitäisi olla missään nimessä,
A) kaikille pakollinen ruotsi
B) ei mitään pakollista kieltä kenellekään
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Opiskelen saksaa pääaineena, olen kirjoittanut englannin ja saksan pitkinä ylioppilaskirjoituksissa sekä ruotsin keskipitkänä. Jossittelun sijaan voin kertoa ihan kokemuksesta, että saksaa ei Suomessa tarvitse mihinkään ja niitä mahdollisuksia käyttää saksaa Suomessa on vielä vähemmän kuin on mahdollisuuksia käyttää ruotsia. Työelämässä olen ollut kohta 15 vuotta ja kertaakaan en ole vielä saksaa tarvinnut.

Toki tämä riippuu täysin, miten haluaa tarpeen määritellä. Olen tietoisesti pyrkinyt käyttämään kieltä niin kauan kuin sitä olen opiskellut, joten sitä tulee sitten käytettyä lähinnä matkaillessa. TV-sarjoja on kiva katsoa alkuperäiskielellä ja totta kai netissä pääsee lukemaan materiaalia. Joskus yliopiston historian kursseilla olen voinut käyttää saksalaista materiaalia, koska osaan saksaa.

Se iso kuva on kuitenkin se, että Suomessa pärjää lähtökohtaisesti englannilla ja se on ainoa kieli, jota oikeasti tarvitsee. Jos siis määrittelee tarpeen suppeasti - työssäni englanti on ollut monessa tilanteessa pakollista. Englanti on niin ylivoimainen tässä tarpeen näkökulmassa, että se on oikeastaan vähän väärässä porukassa, koska se ei ole edes enää oikein vieras kieli vaan se on käyttökieli ja monelle Suomessa asuvalle myös asiointikieli.

Mutta aivan samanlaisen tarinan voin kertoa matemaattisista aineista - ne eivät koskaan auenneet minulle, joten enpä ole yhtälöitä sitten myöskään osannut kaivata. Tai kemiaa - voisi olla hyötyä, mutta ilmankin pärjää. Mikäli keskustelua käydään oletuksin niin silloin samoja oletuksia pitää ulottaa myös muihin aineisiin. Lopulta se on aika monitahoinen kokonaisuus kuitenkin ja riippuu aika paljon ihmisisestä, mitä sieltä koulusta jää käteen. Ihmisellä itsellään on iso vaikutus siihen, missä määrin haluaa sitten syventyä mihinkäkin. Yleensä tarina on kuitenkin se, että motivaation pitäisi jollakin tavalla syntyä - ei se ole pelkästään kieliä koskeva asia vaan koskee ihan kaikkea muutakin. Tällöin se on ihan sama, mikä se aine on, niin ei se motivaatio synny, jos sen ei haluakaan syntyvän.

@Spitfire kyseessä ei ole oletus vaan ihan tutkittu asia. Saksan piirissä on hyvin laajasti tutkittu sitä, miksi opiskelumäärät ovat laskussa ja tämä on alkanut jo 1990-luvulla. Kun noita tutkimuksia on joutunut lukemaan kymmeniä niin valitettavasti vapaaehtoisuudella ei ole paljoakaan merkitystä faktuaaliseen kielivalintaan. Saksa on ollut vapaaehtoinen aina - silti opiskelijamäärät laskevat koko ajan. Sellaista yhteyttä, että saksaa opiskellaan vähemmän, koska ruotsi on pakollista, ei pystytä osoittamaan ja useammat tutkimukset ovat sen todenneet vääräksi. Puusilmäinen oletus voi olla, mutta sitä on tutkittu ja näin asia vaan on.
Lainasin tätä viestiä, mutta kommentoin laajemmin viime ajan argumentointiasi. Varmastikin suomalaisten kielivaranto heikkenisi, jos ruotsi muutettaisiin vapaaehtoiseksi EIKÄ MITÄÄN MUUTA TEHTÄISI.

Kuitenkin tällä palstalla ja käsittääkseni myös julkisuudessa esitettynä mielestäni paras muutos olisi siirtyminen nykyisestä "pakkoruotsi ja pakollinen vieras kieli" -mallista malliin "2 pakollista vierasta kieltä". Nämä siis voisivat olla esim. englanti ja ruotsi tai saksa ja ranska tjms. Itse velvoittaisin koulut tarjoamaan ainakin kolmea kieltä (ehkä 2 ihan pienimmille kouluille). Toki vapaaehtoisia kieliä voisi mahdollisuuksien mukaan ottaa lisäksi.

Tässä mallissa kaikki opiskelisivat yhtä montaa pakollista kieltä kuin nykyään, mutta oletettavasti paremmalla motivaatiolla, kun ainakaan sitä kaikkein inhokeinta kieltä ei tarvisi päntätä. Ruotsin opettajien hommat kyllä vähenisivät, kun opiskelijoita olisi vähemmän.

Miltä tämä malli kuulostaisi nykyiseen verraten kielivarannon monipuolisuuden kannalta?
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Aikaistamalla ruotsin ja englannin opetuksen alkamista tavoitellaan ihan konkreettisesti sitä, että lukujärjestykseen vapautuisi myöhemmin nuorille oikeasti tilaa myös ottaa haltuunsa entistä enemmän kieliä.
Eihän tavoitella. Tai siis ainakin RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tyrmää näkemyksesi tuossa IL:n uutisessa:

– Suomenkielisissä kouluissa B1-oppimäärän alkamisajankohdan aikaistaminen 6. luokalle 7. luokan sijasta on käytännössä johtanut ruotsin viikkotuntien määrän vähenemiseen 7.–9. luokilla, koska opetustunnit jaetaan neljälle luokalle kolmen sijasta. Tämä on suuri puute, ja siihen on puututtava. Haluamme, että jokaisessa vuosiluokassa on vähintään yksi viikkotunti enemmän. RKP edellyttää, että tälle tarvittavat resurssit turvataan ensi viikon budjettiriihessä, puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi eduskuntaryhmän ulostulossa elokuussa.

Eli ruotsin opetuksen aikaistamisella ei siis pyritä raivaamaan lisää tilaa muille kielille, vaan on "suuri puute", jos tilaa vapautuu lukujärjestyksestä johonkin muuhun ruotsin opiskelun sijasta. Tuo on muuten aika massiivinen lisäys ruotsin opetukseen, mitä RKP tavoittelee, siis yksi vuosiviikkotunti lisää kaikille luokille 6-9. Vuosituhannen taitteessa, kun itse olin yläasteella, ruotsia opiskeltiin B1-kielenä 7-luokalla kaksi viikkotuntia, 8-luokalla kolme viikkotuntia ja 9-luokalla yksi viikkotunti, siis yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia koko peruskoulun aikana. Nyt on siis opiskelun alkua jo aikaistettu vuodella, ja sen päälle RKP tavoittelee vielä neljää vuosiviikkotuntia lisää. Kaiken kaikkiaan puhuttaisiin siis jo ruotsin oppimäärän lähes kaksinkertaistumisesta parinkymmenen vuoden aikana. Ja tuskin 9-luokalla on ainakaan kauheasti vähentynyt ruotsin määrä tuosta aiemmasta yhdestä vuosiviikkotunnista?

Omalla kohdalla kävi kyllä yläasteella sillä tavalla hauskasti, että emme ehtineet 9-luokan loppuun mennessä käydä ruotsin kielestä kuin 7-8-luokan oppimäärät.

Eli ruotsi pakollisena jatkossakin, koska se toimii porttina myös monelle muulle vieraalle kielelle.
Porttiteorian sijaan uskoisin muiden kielten kuin ruotsin suosion kasvattamisessa siihen, että säädetään kaikille kaksi kieltä pakolliseksi, mutta kielet vapaasti valittaviksi. Lukiokoulutuksessa on myös tehty ihan selkeitä valintoja, joilla muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelua on vähennetty. Ennen luokatonta lukiota palikkamatikan lukijoilla oli pakollisina vielä kolme vierasta kieltä, joista yhden oli pakko olla ruotsi. Myös ylioppilastutkinnossa on ainereaalin myötä suuresti kasvatettu reaaliaineiden painoarvoa kielten kustannuksella.

Totta kai valinnanvapauden lisääminen johtaa kielten opiskelun vähenemiseen, jos valinnanvapautta lisätään tarjoamalla lisää vaihtoehtoja kielten opiskelun tilalle, kuten on 1980-luvun jälkeen tehty. Sen sijaan, jos ruotsin tilalle tarjottaisiin vaihtoehtoja opiskella muita kieliä, tämä lisäisi muiden kielten opiskelua, ja vähentäisi ruotsin opiskelua.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
@Sphinx kiitos asiallisesta kommentista (ja onhan täällä muitakin asiallisia kommentteja). Joku kyseli lähteideni perään:

Monet käyttämistäni lähteistä ovat yliopiston järjestelmien takana. Ruotsia ja vieraita kieliä sekä motivaatiota on tutkittu runsaasti kielenopetuksen piirissä eli kannustan kaikkia kiinnostuneita käymään läpi näitä julkaisuja esimerkiksi ihan yliopiston sivuilla, jossa julkaistaan eri graduja aiheesta. Jos sinne ei ole pääsyä tai mielenkiintoa niin Opettaja-lehti sisältää usein tästä samasta aiheesta juttua. Joka tapauksessa sitä on tutkittu merkittävästi ja yli 20 vuotta. Sekä ruotsin että muiden kielten näkökulmasta.

Mitä tulee siihen, miten itse suhtaudun ajatukseen kahdesta pakollisesta kielestä - en tyrmää, mutten suoranaisesti kannatakaan, koska en henkilökohtaisesti usko, että sillä on kovin suurta merkitystä nykytilanteessa. Kielten ryhmät jäävät pakollisena ja velvoitettunakin pieniksi - tai pieniksi ainakin suhteessa englantiin. Toinen on se, että uskoakseni ruotsiin kohdistuva negatiivisuus pakollisuudesta ainoastaan kanavoituu uudestaan johonkin toiseen kieleen.

Olennaisin perustelu asiaan on, että yleensä ne ovat ne samat tyypit, jotka pärjäävät kielissä. Ruotsi on yleensä vielä tällaisille ihmisille se helppo kieli - verrattuna esimerkiksi saksaan tai ranskaan. Ruotsia todennäköisesti valittaisiin edelleen täysin samoin perustein, koska se miellettäisiin helpoksi ja perinteiksi vaihtoehdoksi, joten pakollisuuden poistaminen ja uudelleenkanavoiminen todennäköisesti tuottaa täysin identiteettisen tilanteen. Koulussa kieltä ei ylipäätään ole koskaan tavoitteena oppia kovin korkealle - enemmänkin koulu tarjoaa valmiuksia käyttää kieltä, mutta se itse kielitaito kehittyy todennäköisimmin siinä, että kielelle löytyy käyttöä. Jos saksaa ei käytetä niin ihan samalla tavalla innostus siihen kuolee kuin ruotsiinkin ja täytyy löytää keinoja saada aktiivista kielikontaktia.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Mitä tulee siihen, miten itse suhtaudun ajatukseen kahdesta pakollisesta kielestä - en tyrmää, mutten suoranaisesti kannatakaan, koska en henkilökohtaisesti usko, että sillä on kovin suurta merkitystä nykytilanteessa. Kielten ryhmät jäävät pakollisena ja velvoitettunakin pieniksi - tai pieniksi ainakin suhteessa englantiin. Toinen on se, että uskoakseni ruotsiin kohdistuva negatiivisuus pakollisuudesta ainoastaan kanavoituu uudestaan johonkin toiseen kieleen.
Jos pakkoruotsin korvaamisella kahteen pakolliseen kieleen ei saavuteta suurta merkitystä nykytilanteessa, niin minkä takia nähdä tämä iso keinotekoinen vaiva pakottaa kansalaiset juuri tiettyyn kielimuottiin - mikäli todennäköisesti valitsisivat sen muotin muutenkin? 75% suomalaisista haluaisivat lakkauttaa pakkoruotsin. Mikä on se hyöty, joka tällä pakottamisella saavutetaan? Pakottamisen ihanuus? Ainoa syy järjellinen syy sille, miksi jokaiselle kansalaiselle pitäisi pakottaa tietynlainen kielimuotti päähän, on se, että se olisi jokaiselle kansalaiselle paras ratkaisu, ja he ovat yksinkertaisesti liian typeriä tekemään sitä päätöstä itse, jonka takia valtion pitää päättää se heidän puolestaan. En tiedä yhtään järkiperustetta sille, että ruotsin opiskelu olisi nykyisessä alati kansainvälistyvässä maailmassa jokaiselle kansalaiselle se paras ratkaisu. On olemassa montakin järkisyytä sille, miksi olisi tärkeintä, että jokainen kansalainen tekisi kielivalintansa itse perustuen asuinympäristöönsä tai tulevaisuuden suunnitelmiinsa.

Enkä todellakaan usko, että negatiivisuus kanavoituisi jotain toista kieliryhmää kohtaan. Kyllä kaikki ymmärtävät, että vieraiden kielten ymmärtämisestä (vaikka vain alkeiden) on jotain hyötyä. Ja 75% kansalaisista ymmärtää, ettei ruotsi välttämättä ole sieltä jokaiselle kansalaiselle sieltä hyödyllisimmästä päästä... tai oikeastaan uskon, että 95% kansalaisista ymmärtää pakkoruotsin typeryyden, mutta 20% pelkää muutosta. Suomenruotsalaiset mahdollisesti sitä, että heidän erityisasemansa alkaisi jotenkin rakoilla, mutta tämä on turha pelko. Vanha raha on ruotsalaista ja sen juurtunut syvälle poliittisiin järjestelmiimme.

Jos pakkoruotsi poistettaisiin, uskoisin (kuten sinäkin) useimpien edelleen valitsevan ruotsin, sillä erotuksella, ettei sitä tarvitsisi enää opiskella sen pienen 5% vähemmistön vuoksi, vaan jokaisen itsensä vuoksi - omasta halusta. Tämä oli ainakin itselleni kipuilevan teini-iän kynnyksellä iso juttu, jonka takia aloin vihata "herra rotua", (joka pakotti minut opiskelemaan heidän kieltään, jotta voisin palvella heitä heidän omalla kielellään), enkä periaatteestakaan halunnut oppia kyseistä "paskaa". Tämä myös vaikutti siihen miten suhtauduin suomenruotsalaisiin, joihin minulla ei juuri ollut kosketusta kouluaikoina, sillä heillä oli omat koulunsa ja ympyränsä. Myöhemmin tutustuin heihin, ja huomasin antipatiat täysin turhiksi (päinvastoin, he ovat joutuneet itsekin kärsimään ennakkoluuloista, joita pakkoruotsijärjestelmä on luonut). Minulla on suomenruotsalaisia parhaina kavereinanikin - siskon miestä myöten. Mutta siis lukiossa sain itse valita saksan, jota aloin opiskella mielelläni - löysin kiinnekohtia saksalaisesta kulttuurista, jotka kiehtoivat, toisin kuin ruotsalaisesta kulttuurista. Siihen ikään mennessä oli isoimmat antipatiani ruotsinkieltä kohtaan olivat hiipuneet, mutta kyllä se paskainen leima jolla kieli aikanaan minulle "markkinoitiin" säilyi läpi kaikkien opintoasteiden, joissa se oli ainoana kielenä pakollinen. Lopputulos on se, että osaan saksaa paremmin muutamien vuosien lukio-opintojen jälkeen, kuin ruotsia 11 vuoden opintojen jälkeen. Kumpaakaan en tosin ole koskaan oikeasti tarvinnut, mutta espanjaa olisin tarvinnut useampaankin otteeseen, koska englanti ei suju siellä samaan malliin.
 
Viimeksi muokattu:

Sj991

Jäsen
Ruotsia todennäköisesti valittaisiin edelleen täysin samoin perustein, koska se miellettäisiin helpoksi ja perinteiksi vaihtoehdoksi, joten pakollisuuden poistaminen ja uudelleenkanavoiminen todennäköisesti tuottaa täysin identiteettisen tilanteen.
Tästä taidetteenkin järjestää joku kysely joitakin vuosia sitten ja tulos oli että noin 50% valitsisi yhä ruotsin ja loput jonkun muun kielen. Eli ei tuottaisi identistä tilannetta.

Ja eikö siitäkin näe, että noin puolet väestöstä pakko ruotsia vastustaa, että he eivät koe ruotsia helpoimmaksi tai muutenkaan parhaaksi vaihtoehdoksi.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tästä taidetteenkin järjestää joku kysely joitakin vuosia sitten ja tulos oli että noin 50% valitsisi yhä ruotsin ja loput jonkun muun kielen. Eli ei tuottaisi identistä tilannetta.

Ja eikö siitäkin näe, että noin puolet väestöstä pakko ruotsia vastustaa, että he eivät koe ruotsia helpoimmaksi tai muutenkaan parhaaksi vaihtoehdoksi.
Eiköhän myös noista 50 prosentista löytyisi tarpeeksi osaajia palvelemaan suomenruotsalaisia heidän äidinkielellään.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jos pakkoruotsi poistettaisiin, uskoisin (kuten sinäkin) useimpien edelleen valitsevan ruotsin, sillä erotuksella, ettei sitä tarvitsisi enää opiskella sen pienen 5% vähemmistön vuoksi, vaan jokaisen itsensä vuoksi - omasta halusta.

Jos kaksi kieltä on pakollisia niin miten ihmeessä päädyt tähän päätelmään? Silloinhan ne molemmat kielet ovat pakollisia, olivat mitä tahansa ja niitä ei valittaisi yhtään enempää kuin nykyään itsensä tai oman halun vuoksi vaan sen takia, että ne ovat pakollisia.

Kuten olen aikaisemmin toistellut niin pakollisuus itsessään ei ole merkittävää, koska kaikki kouluaineet enemmän tai vähemmän ovat pakollisia. Myös valinnaiset aineet ovat pakollisia, koska et voi jättää niitä valitsematta eli sinulla on vaihtoehtoja täyttämään tietyt tunnit. Se, miten paljon tai miten vähän se vaikuttaa motivaatioon - ei välttämättä juuri lainkaan. Jos nyt se pakollinen paha on ruotsi ja englanti niin kahden pakollisen pahan jälkeen ne ovat englanti ja saksa, mutta yhtä kaikki siinä on tietyt pakolliset ajankohdat, jolloin osallistut.

Vapaaehtoisuuden vaikutusta motivaatioon liioitellaan rankasti ja erityisesti ruotsin kohdalla se halutaan nähdä isoksi asiaksi. Kotitalous on ylivoimainen ollut vuosikymmeniä oppiaineena, jonka kaikki valitsevat. Miksi se valitaan? No siksi, että siellä oppii alkeita siitä, kuinka tehdään ruokaa ja sen lisäksi siellä yleensä pääsee syömään. Se, missä määrin oppijat ovat sitten substanssiin motivoituneita tai ei-motivoituneita on vähän jännempää. Kotitaloutta on yksi kurssi pakollisena ja esim. omista kavereista löytyy kasa tyyppejä, jolle ei ole jäänyt edes muistikuvaa perunoiden keittämisestä.

Jos lähtökohdaksi otetaan muidenkin aineiden kohdalla se, että voidaan huutoäänestyksellä tai kansanäänestyksellä päättää, että juuri tämä aine on turha opetussuunnitelmassa ja sitä ei tarvita missään eikä koskaan niin silloin se sama ajattelu tulee laajentaa välittömästi koskemaan kaikkia kouluaineita. Jos minä olisin saanut vapaaehtoisuuteen perustuen valita kouluaineeni niin minun suunnitelmastani olisi välittömästi lentänyt liikunta pois. En oppinut tunneilla yhtikäs mitään kuin sen, että olen kömpelö ja keskimääräistä huonompi kaikessa. Aikuisiällä olen opetellut liikkumaan ihan itse ja harjoittanut paljonkin liikuntaa, mutta huomattavasti paremmalla ja terveemmällä tavalla: minä olen kokeillut eri lajeja ja todennut, mitkä sopivat minulle. Olen innostunut luistelusta joskus 29v. En minäkään silti täällä ole vaatimassa, että liikunta poistetaan opetettavien aineiden listalta tai esitä kansanäänestystä, kuinka moni on traumatisoitunut tästä.

Ehkäpä tämä tällä kertaa aiheesta. Jatkan, jos tarvetta ilmenee.
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Jos kaksi kieltä on pakollisia niin miten ihmeessä päädyt tähän päätelmään? Silloinhan ne molemmat kielet ovat pakollisia, olivat mitä tahansa ja niitä ei valittaisi yhtään enempää kuin nykyään itsensä tai oman halun vuoksi vaan sen takia, että ne ovat pakollisia.
Kummallinen ajatus, että valinnaisuuden lisääminen ei johtaisi motivaation kasvuun. Toki varmasti aina löytyy lusmuja, joita ei mikään kieli kiinnosta pätkääkään. Mutta keskimäärin oppilaat olisivat motivoituneempia, kun saisivat valita mitä kieltä opiskelevat. Näin ainakin maalaisjärjellä ajateltuna. Saa heittää tutkimustuloksia tiskiin, jos on muuta osoitettu.

Vertaisin nykytilannetta siihen, että jokaisen nuoren pitäisi harrastaa kahta urheilulajia, joista toisen saa valita ja toinen on käsipallo. Varmasti keskimäärin motivaatio paranisi, jos molemmat saisi valita itse alueensa valikoimista.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Jos kaksi kieltä on pakollisia niin miten ihmeessä päädyt tähän päätelmään? Silloinhan ne molemmat kielet ovat pakollisia, olivat mitä tahansa ja niitä ei valittaisi yhtään enempää kuin nykyään itsensä tai oman halun vuoksi vaan sen takia, että ne ovat pakollisia.

@Shardik tuossa edellä vastasikin jo tähän osuvasti ja jatkaisin siten, että kyllähän opiskelija ostaa sen, että tietyt aineet koulussa ovat automaattisesti pakollisia; matematiikka, historia, yms, kuten myös kieliopinnot itsessään. Varmaan kaikki ymmärtävät hyödyn siinä, että osaavat tiettyjä vieraita kieliä. Ja vaikka pitäisivät vain englantia tärkeänä, ja toinen pakollinen kieli olisi turha, arvostaisivat he varmasti sitä mahdollisuutta, että voivat sen turhan pakollisen kielen tunneilla kuitenkin sukeltaa itselleen mieluisaan kulttuuriin ja kielialueeseen. Itse valitsin saksan aikoinaan musiikin takia.

Jos vielä ajatellaan sitä meidän kansallista kieliosaamista, niin onhan se tavallaan melkoinen heikkous kansallisessa yleissivistyksessämme, ettei tästä maasta löydy vakaata pohjaa esimerkiksi espanjan taitajia, joka on kuitenkin selkeä valtakieli länsimaisessa kulttuurissamme. Noin 2/3 ruotsalaisista valitsee espanjan toiseksi vieraaksi kieleksi, joka on fiksua ihan siinäkin suhteessa kuinka moni länsimaalainen ihminen puhuu kyseistä kieltä. Miksemme yrittäisi peesata naapuriamme myös tässä asiassa? En siis ole edelleenkään pakottamassa ketään mihinkään, mutta jos hellittäisimme vähän tästä turhasta ruotsinkielifiksaatiosta, voisimme ehkä oikeasti alkaa tuottaa globaalimpia kansalaisia tähän kansainvälistyvään maailmaan.

Tässä muutamia faktoja espanjan kielestä:
  • Yli 450 miljoonaa natiivipuhujaa, ja sitäkin enemmän sujuvia vieraana kielenä sitä puhuvia.
  • Tasan 20 maata kansainvälisesti, jossa espanja on ainut tai yksi virallisista kielistä.
  • Toiseksi käytetyin kieli heti englannin jälkeen kansainvälisessä kaupankäynnissä.
  • Ja toiseksi puhutuin kieli Yhdysvalloissa yli 41 miljoonalla puhujalla sekä yli 13% osuudella koko väestöstä.
Ja mainitaan uudelleen vielä se itsestäänselvyys, että lähes jokainen ruotsalainen osaa englantia, espanjalaiset ei niinkään.
 

Kotikatsomo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pakkoruotsi on kyllä todella merkillinen keskustelunaihe. En keksi mitään toista aihetta, jossa aivan normaaleilla ja fiksuilla ihmisillä menee korvien välissä jotakin pahasti tilttiin. Halutaan kannattaa pakkoruotsia, mutta kun ei ole edes auttavan järjellisiä perusteita, pitää kaivaa laarien pohjalta vain jotakin sanottavaa. Koomisin esimerkki lienee jo kymmenisen vuotta vanha Ylen pakkoruotsi-ilta, jossa studiossa nippu pakkoruotsin kannattajia horisee aivan omiaan koko lähetyksen. Ei yhtäkään kestävää argumenttia, moni argumentti ei edes liity itse ruotsiin.

Ymmärrän toki jos ruotsinkielisyys on tärkeää tai osa omaa identiteettiä. Silloin saa puolestani kyllä kannattaa muiden pakko-opintoja, siinä missä poliittisesti saa kannattaa oman edun nimissä mitä tahansa muutakin, vaikka näemmekin ettei pakkoruotsi ole johtanut suomalaisten hyvään kielitaitoon. Tilannetta ei kuitenkaan auta keksiä täysin asiaanliittymättömiä argumentteja.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Läheltä kun tilannetta yläkoulun opettajana katson, niin olen huomannut, että nykyinen tuntimäärä on liian pieni. Ei tuolla tuntimäärällä opi mitään. Joko niitä tunteja lisätään tai sitten muutetaan kokonaan vapaaehtoiseksi. Edes ruotsin opettajat eivät tajua, miksi kaikille opetetaan ruotsia. Täällä pk-seudulla on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joita ei vapauteta ruotsin opiskelusta, vaikka ei kunnolla edes suomea vielä osata.
 
Itse jouduin siirtämään ammattikorkeakoulusta valmistumista vuodella ruotsin vuoksi. Vaikka olen muissa kielissä hyvä, ruotsi on yläasteelta asti ollut pakkopullaa ja AMK-opettajan korkeiden standardien vuoksi kurssit vaativat todella suuren määrän läsnäoloa, paneutumista ja energiaa, mitkä olisi voinut käyttää, no, mihin tahansa muuhun. Molemmilla kursseilla oli tiukka läsnäolopakko ja tenttimistä ei sallittu. Kaksi kohtalotoveriani ei koskaan läpäissyt ruotsia ja valmistuminen jäi siitä kiinni. Ammatillisena ohjaajana toimiva siskoni kertoi, etteivät tapaukset ole ainutlaatuisia, vaan hänellä on uransa aikana ollut useita samassa tilanteessa olleita asiakkaita.

Ei, tuo korkeakouluihin asetettu rima ruotsille ei ole niin korkea, etteikö sitä voisi kuka tahansa ylittää, mutta onhan tuo täysi järjettömyys, että kieli, mitä opiskelija ei koskaan tule käyttämään, on jonkun autocadilla työkseen piirtävän insinöörin valmistumisen este. Kuten kohdallani, uskon myös muiden kärsineen huonosta asenteesta, kun "pakkoruotsi" työnnettiin väkisin kurkusta alas ja kun asenne oli alun perin kieltä vastaan, muutaman vuoden kuluttua putosi täysin muiden kelkasta. Lukiosta valmistuin ruotsin i:stä huolimatta, kun muu todistus oli kunnossa.

@Kotikatsomo kiteytti pakkoruotsin järjettömyyden yllä. Mielenkiintoista nähdä, miten kauan tätä muinaisjäännettä raahataan politikoinnin avulla ilman mitään muutoksia mukana.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Läheltä kun tilannetta yläkoulun opettajana katson, niin olen huomannut, että nykyinen tuntimäärä on liian pieni. Ei tuolla tuntimäärällä opi mitään. Joko niitä tunteja lisätään tai sitten muutetaan kokonaan vapaaehtoiseksi. Edes ruotsin opettajat eivät tajua, miksi kaikille opetetaan ruotsia.
Uskon, että kielen kuin kielen unohtaa alkeistasolle (tai alle), ellei sitä pääse aktiivisesti käyttämään tai kuulemaan - tai saavuta siinä jostain syystä sujuvan tason. Eikä sitä sujuvaa tasoa saavuteta koulun penkillä, vaan ystäväpiireissä kielen jatkuvalla käytöllä. Tämän pitäisi olla selviö jokaiselle suomalaiselle, joka ei pääse koulun jälkeen ”praattaamaan” sikäläisten kanssa. Se tuntuu olevan myös selviö kaikille suomenruotsalaisille, sillä koskaan ei ole suomenruotsalainen puhunut minulle omalla äidinkielellään olettaen, että ymmärtäisin hänet. Ikään kuin ymmärtäisivät, että 95% kansasta puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin ruotsia, ja siksi kokevat helpommaksi itse puhua suomea.

Jos on olemassa oikea tavoite parantaa suomalaisten ruotsinkielentaitoa, siihen on yksinkertainen ratkaisu. Yhdistetään ruotsinkieliset koulut suomalaisiin ja tuodaan sillä tavoin ruotsin kieltä välitunneille. Tämä ei tosin RKP:lle sovi. Mielummin pakottavat suomalaiset kantamaan ämpärillä vettä kaivoon.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mitä tulee siihen, miten itse suhtaudun ajatukseen kahdesta pakollisesta kielestä - en tyrmää, mutten suoranaisesti kannatakaan, koska en henkilökohtaisesti usko, että sillä on kovin suurta merkitystä nykytilanteessa. Kielten ryhmät jäävät pakollisena ja velvoitettunakin pieniksi - tai pieniksi ainakin suhteessa englantiin. Toinen on se, että uskoakseni ruotsiin kohdistuva negatiivisuus pakollisuudesta ainoastaan kanavoituu uudestaan johonkin toiseen kieleen.
Pakkoruotsin purkaminen tulisi aloittaa ei alhaalta päin peruskoulusta vaan ylhäältä päin virkamiesten kielitaitovaatimuksista. Nykyäänhän ylivoimaisesti useimmille, jotka ruotsia elämässään johonkin tarvitsevat, se tarve on osoittaa muodollinen pätevyys osata ruotsia lukemattomissa tehtävissä, joissa ruotsia ei ikinä tarvitse. Tämän tarpeen täyttämiseen nykyinen pakkoruotsi soveltuu hyvin – se antaa riittävät taidot, että me kaikki leikisti osaamme ruotsia riittävästi paperilla.

Itsekin olen valtion virastossa töissä, joten meillä kaikki osaavat "virkamiesruotsin", mutta toki kun teemme yhteistyötä ruotsalaisen sisarlaitoksemme kanssa, kaikki kommunikointi tapahtuu englanniksi.

Joissain asiakaspalvelutehtävissä ruotsista on oikeasti hyötyä. Meillä oli koulussa yksi tyttö, joka oli kaikissa muissa oppiaineissa keskitason seiskan - kasin oppilas, mutta ruotsissa yllättäen kympin oppilas, ja hän meni aikuisena asiakaspalvelutyöhön Ruotsin laivalle.

Mikäli kielten opiskeluun tulisi enemmän valinnanvaraa ruotsin kustannuksella, olisivat pienet opetusryhmät ongelma lähinnä vain joissain muutaman oppilaan kyläkouluissa. Nykyäänhän toki myös etäopetus onnistuu, joten en tiedä voisiko toimia sellainen, että ihan pienimmissä kouluissa tarjottaisiin lähiopetuksena vain kaksi kielivaihtoehtoa (englanti ja esimerkiksi ruotsi) ja sitten, jos oppilas haluaisi toiseksi kieleksi jonkun muun kuin ruotsin niin tarjottaisiin mahdollisuus osallistua useamman pikkukoulun yhdessä järjestämään etäopetukseen. Ei se kyllä varmaan optimaalinen vaihtoehto olisi.

Se on totta, ettei varmaan läheskään kaikilla motivaatio ja oppimistulokset sen parempia olisi, vaikka ruotsin sijasta voisi vapaaehtoisena valita jonkun toisen kielen tai sitten sen ruotsin. Mutta osalla varmasti olisi.

Se, mitä pakkoruotsista luopumalla menetettäisiin, olisi kaikkia yhdistävä kokemus siitä, miten perseestä pakkoruotsi oli. En usko, että syntyisi samanlaista kaikkia yhdistävää negatiivisuutta mitään toista kieltä kohtaan. Pidän myös pelkoa tästä aika outona perusteluna tarjota mahdollisuutta opiskella ennemmin muita kieliä, kuten espanjaa. Siis pelkoa siitä, että moni kokisi kielen opiskelun negatiivisena ja sillä perusteella olla antamatta kenellekään mahdollisuutta opiskella ruotsin tilalla jotain muuta, kun "ette tykkäisi kuitenkaan"

Tässä on jotain vähän samaa kuin kaikkia armeijan käyneitä miehiä yhdistävissä inttimuistoissa. Armeija-aikaa on kiva muistella jälkeenpäin, kun homma on onnellisesti ohi. En usko, että peruskoulu menisi kuitenkaan rikki, vaikkei se tuottaisi kaikille samalla tavalla yhdistävää muistoa läpi lusitusta pakkoruotsista. Sitä paitsi jäisihän sinne vielä kuitenkin pesäpallo liikuntatuntien yhteiseksi parjattavaksi muistoksi. Ja joo, tiedän, että landella porukka on pesäpallosta ihan innoissaan, vaikka kaupungeissa siihen suhtaudutaan yhtä nuivasti kuin pakkoruotsiin.
 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Pakkoruotsi on muinaisjäänne siltä ajalta kun Suomi kuului Ruotsiin. Ei jatkoon.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Jos on olemassa oikea tavoite parantaa suomalaisten ruotsinkielentaitoa, siihen on yksinkertainen ratkaisu. Yhdistetään ruotsinkieliset koulut suomalaisiin ja tuodaan sillä tavoin ruotsin kieltä välitunneille. Tämä ei tosin RKP:lle sovi. Mielummin pakottavat suomalaiset kantamaan ämpärillä vettä kaivoon.
Kaarinassa muuten, kun muutama vuosi sitten perustettiin ruotsinkielinen peruskoulu niin käsittääkseni ainoana Suomessa tehtiin sellainen ratkaisu, että koulu toimii samassa rakennuksessa suomenkielisen peruskoulun kanssa. Tämä herätti bättre folkin keskuudessa aika rajuja ennakkoluuloja, eikä ollut siksi mitenkään helppoa saada läpi, mutta saatiin kuitenkin onnistumaan sillä tavalla, että välitunnit pidetään eri aikoina ja varmuuden vuoksi vielä suomenkielisten ja ruotsinkielisten lasten välituntialueet on erotettu, jottei sekoittumista tapahdu.

Myös ruotsinkielisen koulun käynyt kaksikielinen työkaverini kertoi kerran, että heillä oli ala-asteella koulussa suomen kielen puhuminen välitunneilla kiellettyä.

Perustelu tälle kaikelle on se, että äidinkielen taito jää heikoksi, mikäli kieltä ei erityisesti vaalita ympäristössä, jossa on eri valtakieli. Onhan tuo tavallaan ymmärrettävää. Eihän äidinkielenään suomenkielisistäkään korkeakoulun käyneistä ihmisistä osaa tuntumani mukaan kirjoittaa julkaisukelpoista suomea kuin ehkä noin joka toinen.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kaarinassa muuten, kun muutama vuosi sitten perustettiin ruotsinkielinen peruskoulu niin käsittääkseni ainoana Suomessa tehtiin sellainen ratkaisu, että koulu toimii samassa rakennuksessa suomenkielisen peruskoulun kanssa. Tämä herätti bättre folkin keskuudessa aika rajuja ennakkoluuloja, eikä ollut siksi mitenkään helppoa saada läpi, mutta saatiin kuitenkin onnistumaan sillä tavalla, että välitunnit pidetään eri aikoina ja varmuuden vuoksi vielä suomenkielisten ja ruotsinkielisten lasten välituntialueet on erotettu, jottei sekoittumista tapahdu.

Myös ruotsinkielisen koulun käynyt kaksikielinen työkaverini kertoi kerran, että heillä oli ala-asteella koulussa suomen kielen puhuminen välitunneilla kiellettyä.

Perustelu tälle kaikelle on se, että äidinkielen taito jää heikoksi, mikäli kieltä ei erityisesti vaalita ympäristössä, jossa on eri valtakieli. Onhan tuo tavallaan ymmärrettävää. Eihän äidinkielenään suomenkielisistäkään korkeakoulun käyneistä ihmisistä osaa tuntumani mukaan kirjoittaa julkaisukelpoista suomea kuin ehkä noin joka toinen.
Olen aika varma siitä, että Sipoossa on samanlainen ratkaisu.
 
Kyllähän pakkoruotsi on lähellä ihmisoikeusrikkomusta. Eletään kerran täällä ja pakotetaan osa siitä ajasta käyttämään sellaiseen mistä ei ole kenellekään koskaan hyötyä.

Eri asia jos vapaaehtoisesti lukee sitä ja näkee hyödylliseksi.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Myös ruotsinkielisen koulun käynyt kaksikielinen työkaverini kertoi kerran, että heillä oli ala-asteella koulussa suomen kielen puhuminen välitunneilla kiellettyä.

Perustelu tälle kaikelle on se, että äidinkielen taito jää heikoksi, mikäli kieltä ei erityisesti vaalita ympäristössä, jossa on eri valtakieli.
Toisin sanoen ruotsinkieltä yritetään ylläpitää Suomessa keinotekoisesti melkoisella natsimeiningillä. Moni kaksikielinen perhe käyttää kotonaan vähemmistökieltä ja kommunikoi kodin ulkopuolella valtakielellä, jolloin lapsista kehittyy molempien kielien taitajia. Eikä se ruotsinkielen taito ole näistä perheistä mihinkään kadonnut. Eivät vaan ehkä ole enää niin paljon oman yhteisönsä vankeja, kun kommunikoiminen sujuu vaivatta myös suomeksi.

Eikä kestä kovin kauaa, että ruotsi ei ole enää Suomen toiseksi puhutuin äidinkieli. Muut vähemmistöt kasvavat ja ruotsinkieli blendaantuu vääjäämättä suomenkielisten yhteisöihin, ellei RKP halua sanella myös sitä kenen kanssa ruotsinkieliset saavat avioitua. Se tulee romuttamaan lopullisesti ainakin sen tekosyyn miksi minun ikäpolveni aikoinaan pakotettiin opiskelemaan ruotsia. ”Jokaisella suomalaisella on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään.” Joka on ihan hyvä periaate, mutta se ei missään määrin vaadi sitä, että jokainen suomalainen osaa kaikkia Suomessa käytettäviä palvelukieliä.

Pakkoruotsin älyttömyyden huomaa parhaiten ulkomaalaisten ilmeistä, kun heille yrittää selittää miksi pienen marginaalikielen omaava kansa pakotetaan opettelemaan toinen pieni marginaalikieli 5% vähemmistön takia. Harvalla maalla on näin hyvä koulutusjärjestelmä, joten on melkoista haaskausta, ettei me kyetä luomaan maailmalle useampia valtakieliä hallitsevia ihmisiä, kuten tosiaan naapurimme Ruotsi tekee.
 

Alejandro

Jäsen
Pakkoruotsin älyttömyyden huomaa parhaiten ulkomaalaisten ilmeistä, kun heille yrittää selittää miksi pienen marginaalikielen omaava kansa pakotetaan opettelemaan toinen pieni marginaalikieli 5% vähemmistön takia. Harvalla maalla on näin hyvä koulutusjärjestelmä--
Tai ehkä ulkomaalaiset eivät vain yksinkertaisesti ymmärrä, että kuinka hieno oivallus tämä porttikieliteoria onkaan. Virolaisethan ovatkin ottaneet mallia suomalaisesta koulujärjestelmästä, mutta jättäneet jostain käsittämättömästä syystä ruotsin pois opetussuunnitelmasta. Saa nähdä miten tämä tulee näkymään virolaisten kielitaidossa.

Suomihan oli vuosikausia PISA-tutkimusten kärjessä. Suomessa ollut vuosikausia pakkoruotsia. Voiko tämä kaikki olla vain sattumaa?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös