Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Lystikäs]

Jaa, ei tässä nyt ihan sydän ruvennut verta vuotamaan, meinaan lienee perheillä peräti hankalampiakin ongelmia nykyaikana kuin saksan jättäminen sivuun.

Mutta sydämesi vuotaisi kuitenkin verta, mikäli poikani ei tuhlaisi aikaansa kieleen, jota ei halua opiskella, vaan saisi opiskella jotain mitä itse haluaa? Ja sydämesi vuotaa verta jos joku vaasalainen tulee sairaalassa palvelluksi jonkun seinäjokelaisen pakkoruotsilla?

 

[peterra]

Kielitaidosta ei ole haittaa kenellekään, siksi pitäisi olla mahdollista valita ruotsin sijaan niitä hyödyllisempiä kieliä, kuten saksa tai monille vaikkapa venäjä. Ja miten ihmessä valinnanvara johtaa siihen, että ei valita yhtään mitään, jos englannin lisäksi on pakko valita toinen kieli?

No sittenhän tilanne on ihan sama lähdöstä alkaen. Tässä keskustelussa on puhuttu useimmiten siitä, että pakkoruotsi pitäisi poistaa. Ei ole puhuttu mistään tilalle tulevasta toisesta pakollisesta kielestä. Vapaaehtoisuus tarkoittaa vapaaehtoisuutta ja jos ruotsi tiputetaan valinnaiseksi ja muutetaan ohjesääntöä suuntaan, että pitää valita kieliä 1+1 joista toinen on englanti niin sittenhän todennäköisesti ne, jotka eivät halua valita toista kieltä edelleen valitsevat aiemmilla perusteilla juurikin ruotsin, ehkä jossakin saksan tai jopa venäjän. Yhtä kaikki valinta ei olisi vapaaehtoinen ja niille, jotka eniten valittavat jo nyt ruotsista en usko, että mikään muu kieli on yhtään sen enempää miellyttävä.

Ja mitä tarkoitan sillä, että jos valinnanvaraa on paljon ja ei ole pakkoa valita niin yllättävän moni ei valitse sitten yhtään mitään. Suurimman osan suomalaisista kielipätevyys on englanti + ruotsin alkeet + äidinkieli. Se on alle 1/3 kaikista oppilaista, joilla on joku kolmas valinnainen kieli ja vaikka tätä valintaa olisi kuinka paljon niin edelleen ne samat tyypit, jotka ottaa sen kolmannen kielen saattavat ottaa myös neljännen ja viidennen kun taas se, joka haluaa kaksi ei ota edes sitä kahta. Valinnaisuus asettaa kielet kilpailemaan keskenään hyödyllisyydestä ja mitään yleispätevää ei ole olemassa siitä, kuinka hyödyllinen yksi yksittäinen kieli on. En minä ainakaan aukottomasti voi sanoa, että saksa olisi hyödyllisempää kuin ruotsi, vaikka ainoastaan saksaa opiskelenkin. Kielen yleishyödyllisyys yleensä ajatellaan äidinkielen puhujien kautta ja esim. ruotsia ei voi verrata näin, koska ruotsista oppii nopeasti kaksi kieltä lisää (tanska ja norja), jonka jälkeen äidinkielen puhujienkin määrä on jo triplaantunut. Ruotsia ymmärtävät Pohjoismaissa kaikki ja jos tässä poliittisessa liitossa halutaan olla mukana ns. sisämarkkinoilla niin helpointa olisi opetella ja osata sitä ruotsia.

Ainoa järkevä vastaperustelu on varmaankin se, että olisi kallista järjestää useampia vaihtoehtoja oppilaille valittavaksi. Tällä hetkellä kylläkin suurimmassa osassa yläasteita ja monella ala-asteellakin on mahdollista opiskella muitakin kieliä, kuin ruotsia, joten ei sekään perustelu päde kovin laajasti.

Käytännön todellisuus on se, että aniharvalla koululla on resursseja järjestää montaa kieltä opetettavaksi. Aika paljon riippuu opettajan kielitaidosta ja mitä on saatavilla. Onneksi minusta ei tule enkä minä ole opettaja. Mutta ruotsia on ihan oikeasti niin vähän (muistaakseni 7. luokalla 2 viikkotuntia ja kahdeksannella luokalla 1 viikkotunti ja yhdeksännellä 3.) että keskustelu pyörii kehää. Tällaisen marginaalisen asian takia väännetään ja väännetään ja liioitellaan pakollisuuden vaikutuksia. Sitä paitsi ruotsin kielen pakollisuus työllistää Suomessa todella monta ihmistä, kortistoonko lisää täytettä kaivataan?

Sehän on itsestäänselvää varmaan kaikille, että pakkoruotsin luopumista kannattavat nimenomaan haluavat, että sen tilalle saisi valita jonkin muun kielen. Eivät sitä, että luovuttaisiin toisesta kielestä kokonaan.

Ei ole ja näin on todella harvoin. Olen kuullut tämän perustelun yliopistossa eri konferensseissa satoja kertoja ja joka kerta eniten pakkoruotsia vastustavat ihmiset, jotka
a) ovat jo päättäneet koulunsa eivätkä ole missään käytännön kontaktissa kielen kanssa
b) eivät osaa itse juuri nimeksikään ruotsia
c) haluavat tilalle "hyödyllisemmän" kielen

Kuitenkin esim. perinteisiä kolmansia kieliä ranskaa, saksaa ja venäjää on tarjolla lähes jokaisessa koulussa ja opinahjossa. Eivät näiden kielten kurssit pullistele vapaaehtoisia, vaikka esim. ylä-asteella kieli ei lisää yhtäkään viikkotuntia. On täysin järjetöntä edes perustella, että vapaaehtoisesti ihmiset tekisivät toisenlaisia valintoja: eivät tee. Ihmisten turhautuminen ohjautuisi saksassa aivan samalla tavalla kuin ruotsissa eli kohta naristaisiin toisesta pakollisesta kielestä, kun todellisuudessa kukaan ei sitä halua valita. Jos olisi näyttöä siitä, että vapaaehtoisuus kasvattaa ryhmäkokoja ja halukkaita on tosiaan tulossa lukemaan vapaaehtoisesti tarjottavia kieliä niin ottaisin uudistuksen ilomielin vastaan, mutta kun tilanne tällä(kin) hetkellä on se, että tarjontaa on aivan kyllästymiseen asti ja silti opiskelijat eivät valitse kieliä ja ryhmäkoot supistuvat jatkuvasti.

Suomessa on tasan kaksi kieltä, jotka voivat opetusmaailmassa hyvin ja ne ovat englanti ja ruotsi. Miksi näin: ne ovat pakollisia.

 

[Tadu]

No sittenhän tilanne on ihan sama lähdöstä alkaen. Tässä keskustelussa on puhuttu useimmiten siitä, että pakkoruotsi pitäisi poistaa. Ei ole puhuttu mistään tilalle tulevasta toisesta pakollisesta kielestä. Vapaaehtoisuus tarkoittaa vapaaehtoisuutta ja jos ruotsi tiputetaan valinnaiseksi ja muutetaan ohjesääntöä suuntaan, että pitää valita kieliä 1+1 joista toinen on englanti niin sittenhän todennäköisesti ne, jotka eivät halua valita toista kieltä edelleen valitsevat aiemmilla perusteilla juurikin ruotsin, ehkä jossakin saksan tai jopa venäjän. Yhtä kaikki valinta ei olisi vapaaehtoinen ja niille, jotka eniten valittavat jo nyt ruotsista en usko, että mikään muu kieli on yhtään sen enempää miellyttävä.

Ei se varmaan kaikkia lapsia edelleenkään miellytä, mutta kyllähän valitseminen 3 tai useamman kielen väliltä on vapaaehtoisempaa kuin se ettei saa valita ollenkaan. Jos joku lapsi haluaa opiskella ranskaa ja koulu antaa siihen mahdollisuuden, niin kyllähän hän varmaan sitä motivoituneempana opiskelee kuin ruotsia, joka on pakollinen. Ainakin itse olin lukiossa huomattavasti motivoituneempi vapaaehtoisten historian ja maantieteen kursseilla kuin pakollisen kemian kurssilla, joka ei itseäni kiinnostanut yhtään.

Ja mitä tarkoitan sillä, että jos valinnanvaraa on paljon ja ei ole pakkoa valita niin yllättävän moni ei valitse sitten yhtään mitään. Suurimman osan suomalaisista kielipätevyys on englanti + ruotsin alkeet + äidinkieli. Se on alle 1/3 kaikista oppilaista, joilla on joku kolmas valinnainen kieli ja vaikka tätä valintaa olisi kuinka paljon niin edelleen ne samat tyypit, jotka ottaa sen kolmannen kielen saattavat ottaa myös neljännen ja viidennen kun taas se, joka haluaa kaksi ei ota edes sitä kahta. Valinnaisuus asettaa kielet kilpailemaan keskenään hyödyllisyydestä ja mitään yleispätevää ei ole olemassa siitä, kuinka hyödyllinen yksi yksittäinen kieli on. En minä ainakaan aukottomasti voi sanoa, että saksa olisi hyödyllisempää kuin ruotsi, vaikka ainoastaan saksaa opiskelenkin. Kielen yleishyödyllisyys yleensä ajatellaan äidinkielen puhujien kautta ja esim. ruotsia ei voi verrata näin, koska ruotsista oppii nopeasti kaksi kieltä lisää (tanska ja norja), jonka jälkeen äidinkielen puhujienkin määrä on jo triplaantunut. Ruotsia ymmärtävät Pohjoismaissa kaikki ja jos tässä poliittisessa liitossa halutaan olla mukana ns. sisämarkkinoilla niin helpointa olisi opetella ja osata sitä ruotsia.

Tottakai moni valitsisi edelleen ruotsin eikä se ole tietenkään huono asia. Länsirannikon kouluissa ei välttämättä muita vaihtoehtoja edes tulisi tarjolle. Kielten välisellä kilpailulla en näe merkitystä vaan lopputuloksella, mikä olisi kielellisesti monimuotoisempi. Sen sijaan, että 90 prosentilla kansasta on tuo englanti + ruotsin alkeet + äidinkieli olisi parempi jos joillain olisi ruotsin alkeiden sijasta jonkun toisen kieleen alkeet. Suomi käy kauppaa muidenkin kuin pohjoismaiden kanssa ja emme tarvitse 4 miljoonaa ruotsin kielen alkeiden taitajaa. Kuten aikaisemmin sanoin, maailma globalisoituu. Globalisoituvassa maailmassa Suomi ja Ruotsi ovat pikkutekijöitä.

Käytännön todellisuus on se, että aniharvalla koululla on resursseja järjestää montaa kieltä opetettavaksi. Aika paljon riippuu opettajan kielitaidosta ja mitä on saatavilla. Onneksi minusta ei tule enkä minä ole opettaja. Mutta ruotsia on ihan oikeasti niin vähän (muistaakseni 7. luokalla 2 viikkotuntia ja kahdeksannella luokalla 1 viikkotunti ja yhdeksännellä 3.) että keskustelu pyörii kehää. Tällaisen marginaalisen asian takia väännetään ja väännetään ja liioitellaan pakollisuuden vaikutuksia. Sitä paitsi ruotsin kielen pakollisuus työllistää Suomessa todella monta ihmistä, kortistoonko lisää täytettä kaivataan?

Jep. Kaikkien koulujen ei tarvitse tarjota eksoottisimpia kieliä. Tälläkin hetkellä isommissa kouluissa on laajempi valikoima kursseja valittavaksi. Ruotsin kielen opettajille löytyy varmasti jatkossakin töitä, ei ehkä samassa määrin, mutta kuitenkin. Jos muita kieliä opiskeltaisiin, tulisi näiden muiden kielten opettajille töitä ja saataisiin muutama esimerkiksi ranskan kielen opettaja pois kortistosta. Ei kai ruotsin kielten opettajien työllistymistilanne ole yhtään sen tärkeämpi asia kuin muiden kielten opettajien?

Ei ole ja näin on todella harvoin. Olen kuullut tämän perustelun yliopistossa eri konferensseissa satoja kertoja ja joka kerta eniten pakkoruotsia vastustavat ihmiset, jotka
a) ovat jo päättäneet koulunsa eivätkä ole missään käytännön kontaktissa kielen kanssa
b) eivät osaa itse juuri nimeksikään ruotsia
c) haluavat tilalle "hyödyllisemmän" kielen

a) Pitäisikö siis lasten saada päättää? Veikkaanpa, että vapaaehtoisuus voittaisi silloin pakkoruotsin.
b&c) Pitääkö siis osata ruotsia, että saa kritisoida pakkoruotsia? Pitääkö nostaa opintotukea, jotta voi keskustella opintotuesta? Pitääkö olla eläkeläinen, jotta saa keskustella eläkkeiden tasosta? Pitääkö olla Liigatason jääkiekkoilija, että saa keskustella jääkiekosta Jatkoajassa? En ymmärrä b&c liittyvät mihinkään.

Kuitenkin esim. perinteisiä kolmansia kieliä ranskaa, saksaa ja venäjää on tarjolla lähes jokaisessa koulussa ja opinahjossa. Eivät näiden kielten kurssit pullistele vapaaehtoisia, vaikka esim. ylä-asteella kieli ei lisää yhtäkään viikkotuntia. On täysin järjetöntä edes perustella, että vapaaehtoisesti ihmiset tekisivät toisenlaisia valintoja: eivät tee. Ihmisten turhautuminen ohjautuisi saksassa aivan samalla tavalla kuin ruotsissa eli kohta naristaisiin toisesta pakollisesta kielestä, kun todellisuudessa kukaan ei sitä halua valita. Jos olisi näyttöä siitä, että vapaaehtoisuus kasvattaa ryhmäkokoja ja halukkaita on tosiaan tulossa lukemaan vapaaehtoisesti tarjottavia kieliä niin ottaisin uudistuksen ilomielin vastaan, mutta kun tilanne tällä(kin) hetkellä on se, että tarjontaa on aivan kyllästymiseen asti ja silti opiskelijat eivät valitse kieliä ja ryhmäkoot supistuvat jatkuvasti.

Suomessa on tasan kaksi kieltä, jotka voivat opetusmaailmassa hyvin ja ne ovat englanti ja ruotsi. Miksi näin: ne ovat pakollisia.

Kyllähän se kolmannen kielen valinta joko tuo lisää viikkotunteja tai on poissa jostain muusta valinnaisesta aineesta. Käsittääkseni jotkut kuitenkin opiskelevat kolmannen kielen ja jotkut taasen opiskelevat esimerkiksi ylimääräistä matematiikkaa. En ihan näe mitä tällä on tekemistä sen kanssa pitääkö lapsilla olla kaksi pakollista kieltä vai yksi pakollinen sekä yksi vapaaehtoinen. Mielestäni on täysin järjetöntä väittää, että ihmiset tekisivät vapaaehtoisesti samat valinnat kuin mitä he tekisivät pakotettuna.

Tuosta viimeisestä lauseesta olen eri mieltä. Mitä tarkoittaa voi opetusmaailmassa hyvin? Mitä minä muistan yläasteelta 90-luvulta niin lyhyen ruotsin tunnit olivat täysi vitsi. Ketään ei kiinnostanut opiskella. Nykyään kolmekymppisenä aikuisena oikeastaan kukaan (korkeasti koulutetuista) ystävistäni ei osaa eikä tarvitse ruotsia työssään. Tukholmaan kun lähdetään reissuun kaikki puhuvat englantia, koska kouluruotsia sönköttämällä takaisin vastataan englanniksi. Jos sinun mielestäsi opetusmaailmassa hyvin voiminen mitataan opiskelijoiden määrällä, niin tottakai ruotsin opiskelu voi hyvin, koska se on pakollista. Enpä tuota mittaria osaa tässä tapauksessa oikein nähdä relevanttina.

Totta kai itseäni harmittaa, että en panostanut ruotsin kielen opiskeluun, mutta tämä pätee melkein mihin tahansa oppiaineeseen koulussa. Vaikka en sitä nyt tarvitsekaan työssäni, niin kaikki kielitaito on hyväksi. Olisinko valinnut jonkun toisen kielen jos siihen olisi ollut mahdollisuus? Varmaankin.

 

[peterra]

Kyllähän se kolmannen kielen valinta joko tuo lisää viikkotunteja tai on poissa jostain muusta valinnaisesta aineesta.

Nyt puhut vaihtoehtoiskustannuksesta. Kolmas kieli yläasteella ei tuo yhtään ylimääräistä viikkotuntia valinnaisena oppiaineena, mutta tuon tuntimäärän voi myös käyttää toisin ja kolmannen kielen valinta on poissa jostain muualta, aivan kuten sanoittu.

Jos ruotsille tehdään se, mitä täällä ehdotetaan eli tiputetaan ruotsi pakollisista, mutta pidetään toinen kieli pakollisena niin lopputuleman ennustaminen on vähintäänkin vaikeaa. Ensinnäkin se ei varsinaisesti lisää yhtään ihmisten kielitaitoa vaan sirpaloi tarjonnan eli suomeksi ohjaa ihmisiä käyttäytymään toisella tavalla. Jos ihminen ei ole yhtään sen enempää kiinnostunut saksasta, espanjansa, ranskasta, italiasta, venäjästä tai kiinasta kuin hän on kiinnostunut ruotsista niin miten se, että hänet pakotetaan valitsemaan jokin toinen kieli kuin ruotsi parantaa hänen haluamaansa asemaa?

Se turhautuminen, joka tällä hetkellä paistaa opiskelijoista lävitse ruotsin suhteen ainoastaan kanavoituisi uudella tavalla ja seuraavaksi se muuttaisi muotoaan "*itun pakollinen toinen kieli." Oppilas, joka ei tykkää vihanneksista ei motivoidu yhtään enempää siitä, että hänelle tarjotaan porkkanan sijaan kurkkua. Olen yrittänyt tuoda tämän keskeisen ongelman esille ja olisi hyvä, että jos oikeasti halutaan luopua pakollisesta ruotsista niin sitten todella luovutaan siitä eikä tuoda tilalle uutta pakkoa. Pakon korvaaminen toisella pakolla ei poista pakon olemassaoloa.

Toki oman työllistymiseni kannaltahan se voisi olla positiivista, että ruotsin pakollisuus purettaisiin: ehkä ehtisin tehdä pedagogiset jossain vaiheessa ja pätevöityä saksan opettajaksi; yhtäkkiä minä pärjäisin yhdellä opetettavalla kielellä, kun yhtäkkiä kaikki entiset pakkoruotsin vihaajat ryntäisivät opiskelemaan saksaa. Eivät tosin yhtään enempää sen takia, että saksa olisi hyödyllistä tai jotain sinne päin vaan ainoastaan siksi, että olisi pakko valita jotain ja nyt kohdennettiin näin. Poistamalla yksi pakko lisäämällä toinen ei ole nolla pakkoa.

Mielestäni on täysin järjetöntä väittää, että ihmiset tekisivät vapaaehtoisesti samat valinnat kuin mitä he tekisivät pakotettuna.

On tärkeää tässä keskustelussa nyt fundamentaalisesti erottaa toisistaan ne käsiteltävät mallit:
a) englanti + toinen pakollinen kieli = malli 1
b) englanti + pakkoruotsi = malli 2
c) englanti + vapaaehtoinen (EI PAKOLLINEN) kieli

Voin sanoa lähes varmuudella, että ainoastaan vaihtoehdolla c on kielitaitoon erilainen vaikutus kuin nykyisellä systeemillä. Vaihtoehto a (jota väkisin ajetaan läpi) on käytännössä identtinen vaihtoehto vaihtoehdolle b, jota pidetään pyhänä lehmänä täällä keskustelussa. Olen yrittänyt nyt tuoda esille ainoastaan sen, että jos pakollisuudesta ruotsin osalta on luovuttava niin silloin perustelut kannattaa hakea aivan jostain muualta kuin siitä, että pakollisuus korvataan toisella pakollisuudella. Motivaatioton ruotsia opiskeleva yksilö on ihan yhtä lailla motivaatioton saksaa opiskeleva yksilö, jos hän on vastentahtoisesti pakotettu valitsemaan jotain muuta.

Pakollisuuden poistaminen ruotsista ja toisaalle sen lisääminen ainoastaan sirpaloisi kentän eli nykyisen ruotsin tunnit sirpaloituisivat uudella tavalla erilaisten pienten kielten välillä ja mahdollisesti nostaisivat vähän jokaisen kielen opiskelijamäärää, mutta samalla tarve resursseille lisääntyisi melkoisesti, kun opettajilla pitäisi olla jatkuvasti muuttuvia kykyjiä ja kielipaketteja sitä mukaan, kun uudet opiskelijat valitsevat erilaisia kieliä toiseksi pakolliseksi kieleksi. Sitten edelleen, mikä se tarjonta olisi?



Mitä tulee itse kokonaiskeskusteluun niin haluan korostaa, että todennäköisesti maailmassa pärjää myös tulevina vuosikymmeninä pelkästään englannilla. Kielten osaaminen ei välttämättä missään elämänvaiheessa enää konkretisoidu yksilölle, koska englanti on kuitenkin tarjolla lähes kaikkialla Euroopassa ja Amerikassa. Kuitenkin itse arvostan eri kieliä ja niiden osaamista ja minun elämäni ainakin olisi ollut erilaista, jos en osaisi saksaa tai ruotsia. Ne ovat rikastuttaneet minua ystävyyssuhteilla ja keskustelumahdollisuuksilla, kyvyllä seurata sm-liigan ohella pariakin ulkomaalaista liigaa ja ymmärtää selostukset ja päälle vielä pystyn lukemaan samoja uutisia useammasta kanavasta ja usealla eri kielellä. Saan erilaista informaatiota ja erilaisia näkökulmia, joita ei välttämättä pelkästään kahdella kielellä (suomi ja englanti) saa. Kielen hyödyllisyys (oli kieli mikä tahansa) riippuu paljolti myös yksilön halusta ja ominaisuuksista KÄYTTÄÄ KIELTÄ ja mihin käyttötarkoitukseen kieli on menossa. Silloin, kun yksilöllä on halua ja kykyä käyttää kieltä hän hyötyy lähes kielestä kuin kielestä. Jos taas yksilöllä ei ole halua tai motivaatiota yhteenkään kieleen englannin rinnalla niin silloin yksilö pärjää vallan mainiosti yhdellä kielellä eikä todennäköisesti koe edes menettäneensä mitään.

Kielitaito kuitenkin rikastuttaa montaakin asiaa kielen ulkopuolella ja sitä ei parane unohtaa. Me puhumme täällä Suomessa liian usein pakosta. Itse kääntäisin asian aivan toisin: meidän viisas valtiomme on halunnut jo etukäteen tarjota meille kannattavat mahdollisuuden oppia useita kieliä ja oppia mm. ruotsia. Tämä sisällytetään opetussuunnitelmaan ja opetetaan sivussa automaattisesti ja käytetään joka vuosi resursseja siihen. Itse ajattelen, että se on suuri mahdollisuus ja upea asia ja etu meille suhteessa moneen muuhun monokieliseen valtioon. Ikävä, että niin moni kokee mahdollisuuden niin suureksi haitaksi.

 

[Lystikäs]

Jos ruotsille tehdään se, mitä täällä ehdotetaan eli tiputetaan ruotsi pakollisista, mutta pidetään toinen kieli pakollisena niin lopputuleman ennustaminen on vähintäänkin vaikeaa. Ensinnäkin se ei varsinaisesti lisää yhtään ihmisten kielitaitoa vaan sirpaloi tarjonnan eli suomeksi ohjaa ihmisiä käyttäytymään toisella tavalla. Jos ihminen ei ole yhtään sen enempää kiinnostunut saksasta, espanjansa, ranskasta, italiasta, venäjästä tai kiinasta kuin hän on kiinnostunut ruotsista niin miten se, että hänet pakotetaan valitsemaan jokin toinen kieli kuin ruotsi parantaa hänen haluamaansa asemaa?

Suuri osa nuorista koululaisista haluaa opiskella samaa asiaa, jota hänen kaverinsakin opiskelevat, mutta osalla on oikeasti jotain kiintymyksiä tiettyä kieltä kohtaa. Suurin osa kahlaisi varmaan sen toisen pakollisen kielen läpi unohtaen sen saman tien, ja suurimmalle osalle alueesta riippuen se olisi sama kuin muilla. Ei asiat hirveästi muuttuisi varsinkaan etelässä ja lännessä, vaikka uskon omakohtaisen kielivalinnan toimivan kuitenkin parempana kannustimena kuin ennalta pakotetun kielen. Mutta esimerkiksi itä-suomessa se vapaus mahdollistaisi esimerkiksi paremman tutustumisen venäjänkieleen, joka siellä näkyy arjessa ja avaa mahdollisesti toimeentulomahdollisuuksia. Lisäksi valinnanvapaus tarjoaisi kuitenkin niille mahdollisuuksia, joilla on selkeämpi tähtäin tulevaisuudessa, ja haluaisivat pureutua tiettyyn kieleen.

Mutta ainakin se selkeä etu pakkoruotsijärjestelmän lopettamisessa olisi, ettei tarvitsisi enää nähdä suomenruotsalaisia pienenä vähemmistönä, joka pakottaa enemmistön opettelemaan heidän kieltään, koska se on heidän mielestä mukavaa. Asennemuokkausta, ellei mitään muuta.

 

[peterra]

Mutta ainakin se selkeä etu pakkoruotsijärjestelmän lopettamisessa olisi, ettei tarvitsisi enää nähdä suomenruotsalaisia pienenä vähemmistönä, joka pakottaa enemmistön opettelemaan heidän kieltään, koska se on heidän mielestä mukavaa. Asennemuokkausta, ellei mitään muuta.

Osaavat tosin usein puhua todella hyvin ihan suomeakin. Siinä, missä meidät on "pakotettu" opettelemaan ruotsia niin he usein ovat pakotettuja opettelemaan ja osaamaan suomea.

 

[Lystikäs]

Osaavat tosin usein puhua todella hyvin ihan suomeakin. Siinä, missä meidät on "pakotettu" opettelemaan ruotsia niin he usein ovat pakotettuja opettelemaan ja osaamaan suomea.

Hieman eri asia, kun kuulevat sitä arjessa niin paljon - se pysyy yllä, ja suuri osa puhuu sitä jo ennen kouluun menoa (poislukien ne harvat alueet, jossa ruotsinkielisiä on enemmän). Ja siitä on heille taatusti enemmän hyötyä täällä Suomessa. En kyllä henkilökohtaisesti pakottaisi heitäkään opiskelemaan suomea. Fiksuahan se olisi, mutta uskon itse enemmän porkkanaan, kuin keppiin.

 

[Pipolätkä]

Anyway, tuntien nykyisen peruskoulun "vaativuuden" niin kannustaisin rohkeasti ottamaan kieliä ohjelmaan - niiden opiskelu palkitsee aina! Itse luin neljää kieltä lukiossa (joskin näin jälkikäteen ajatellen tosin oli virhet valita venäjä ranskan sijasta).

On kyllä jo niin monta kertaa nähty juttu, että sylettää. Ihan sama kuin käskisin ja pakottaisin jalkapallosta kiinnostunutta ja huonosti luistelevaa poikaani pistämään vain luistimet jalkaan ja jäille- Liikunta kun palkitsee aina!! Varmasti pojan motivaatio on 100 %.

Osaavat tosin usein puhua todella hyvin ihan suomeakin. Siinä, missä meidät on "pakotettu" opettelemaan ruotsia niin he usein ovat pakotettuja opettelemaan ja osaamaan suomea.

Jos ruotsinkielisestä tuntuu, että ei tarvitse suomea niin en minä ainakaan pakottaisi opiskelemaan. Siitäpä kokeilee selvitä vaikkapa täällä Joensuun seudulla pelkällä ruotsilla.

 

[Kirjoittelija]

Jos ihminen ei ole yhtään sen enempää kiinnostunut saksasta, espanjansa, ranskasta, italiasta, venäjästä tai kiinasta kuin hän on kiinnostunut ruotsista niin miten se, että hänet pakotetaan valitsemaan jokin toinen kieli kuin ruotsi parantaa hänen haluamaansa asemaa?

Jos ja jos. Jos tädillä olis munat, se olis setä. Katsos kun jotkut ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita niistä muista kielistä kuin ruotsista. Minä sain koulussa suomen, englannin, latinan, ranskan ja saksan kielistä ysejä ja kymppejä. Ruotsista sain kutosia. Uskallan esittää rohkean veikkauksen, että jos olisin sen ruotsin sijasta saanut lukea vaikka venäjää, italiaa tai espanjaa, arvosanani olisivat olleet selvästi parempia kuin ruotsin kielessä.

 

[peterra]

Jos ja jos. Jos tädillä olis munatl, se olis setä. Katsos kun jotkut ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita niistä muista kielistä kuin ruotsista. Minä sain koulussa suomen, englannin, latinan, ranskan ja saksan kielistä ysejä ja kymppejä. Ruotsistsa sain kutosia. Uskallan esittää rohkean veikkauksen, että jos olisin sen ruotsin sijasta lukenut vaikka venäjää, italiaa tai espanjaa, numeroni olisivat olleet selvästi parempia kuin ruotsin kielessä.

Jos ja jos itsellesi. Kun puhutaan koulusta puhutaan yhdestä räätälöidystä mallista, joka koskee kaikkia. Yksilötasoa ei ole olemassa ja se, että sinulle olisi tapahtunut asiat x ja sinun motivaatioosi asia y olisi vaikuttanut nähdyllä tavalla ei todellakaan vielä tarkoita, että kyseessä on koko oppilaskuntaa koskeva johtopäätös. Samanlaisia jos ja jos esimerkkejä voidaan vetää myös täysin toisesta suunnasta.

Jos ruotsinkielisestä tuntuu, että ei tarvitse suomea niin en minä ainakaan pakottaisi opiskelemaan. Siitäpä kokeilee selvitä vaikkapa täällä Joensuun seudulla pelkällä ruotsilla.

Siitäpä vaan kokeilemaan selvitä vaikka Sipoon seudulla ilman ruotsia? Pointtisihan oli?

Ja siitä on heille taatusti enemmän hyötyä täällä Suomessa. En kyllä henkilökohtaisesti pakottaisi heitäkään opiskelemaan suomea. Fiksuahan se olisi, mutta uskon itse enemmän porkkanaan, kuin keppiin.

Aivan varmasti, mutta toisaalta sit asiaa voidaan katsoa myös toisesta tulokulmasta ja ajatella, että heillä on luontaisesti mahdollisuuksia pärjätä taas paremmi jossain muualla. Sitä paitsi kyllähän Suomessakin pärjää englannilla, jos niikseen tulee ;)

 

[Kirjoittelija]

Jos ja jos itsellesi. Kun puhutaan koulusta puhutaan yhdestä räätälöidystä mallista, joka koskee kaikkia. Yksilötasoa ei ole olemassa ja se, että sinulle olisi tapahtunut asiat x ja sinun motivaatioosi asia y olisi vaikuttanut nähdyllä tavalla ei todellakaan vielä tarkoita, että kyseessä on koko oppilaskuntaa koskeva johtopäätös.

Minä en ollut omassakaan lukiossani todellakaan ainoa, jolle nimenomaan ruotsi tuotti suuria vaikeuksia. Siellä oli monia oppilaita, jotka pärjäsivät englannissa ja ranskassa/saksassa varsin mukavasti, mutta joutuivat toistuvasti uusimaan ruotsin kurssikokeita. Itse pääsin sentään niistäkin aina kerrasta läpi, vaikka arvosanat heikkoja olivatkin.

Melko huvittavia ovat muuten sinulta tuollaiset "yksilötasoa ei ole" -heitot, kun juuri puolustelit pakkoruotsia vetoamalla nimenomaan yksilöön, jota ei kiinnosta ruotsin sijasta lukea mitään muutakaan kieltä. Nähtävästi se yksilötaso on sinunkin mielestäsi ihan validi peruste, kun sillä perustellaan sinun haluamiasi asioita.

Samanlaisia jos ja jos esimerkkejä voidaan vetää myös täysin toisesta suunnasta.

No heitäpä kuule joku esimerkki tällaisesta "samanlaisesta esimerkistä". Menisikö se vaikka näin: oppilas haluaisi valita espanjan sijasta ruotsin. Hänelle annetaan vapaus valita, ottaako hän ruotsin vai espanjan. Hän valitsee espanjan. Sitten hän pärjää siinä espanjassa paljon huonommin kuin olisi ruotsin kielessä pärjännyt. Siis siinä ruotsissa, jonka hän halusi valita, ja jonka valitsemiseen hänellä oli oikeus, mutta jota hän ei kuitenkaan valinnut, koska hän sai valita ruotsin ja espanjan väliltä.

"Seems plausible", sanoisi amerikkalainen. Kyllä olet ihan oikeassa siinä, että helpostihan näitä "samanlaisia esimerkkejä" voidaan vetää myös täysin toisesta suunnasta.

 

[Runtulin]

Olen yrittänyt tuoda tämän keskeisen ongelman esille ja olisi hyvä, että jos oikeasti halutaan luopua pakollisesta ruotsista niin sitten todella luovutaan siitä eikä tuoda tilalle uutta pakkoa. Pakon korvaaminen toisella pakolla ei poista pakon olemassaoloa.

Kuvailemasi asiantila olisi varmasti mahdollinen joillekin oppilaille, mutta vedit hieman liikaa mutkia suoriksi. Ajatuksesi on silti hyvä, ja se on hyvää kritiikkiä, jota tule käsitellä.

Ensinnäkin, on totta, että on oppilaita, joita ei kiinnostaisi opiskella mitään kieliä englannin lisäksi, eikä heitä hyödyttäisi pakkoruotsin poistaminen. Se, että meillä on tämä ryhmä, jota ei kiinnosta mikään kieli, ei kuitenkaan poista sitä, etteikö pakkoruotsista kannattaisi luopua niiden takia, jotka muutoksesta hyötyisivät. Hyötyjät olisivat niitä, jotka:

1) Haluaisivat todella opiskella jotain toista kieltä silkasta mielenkiinnosta
2) Eivät ole kiinnostuneita kieliopinnoista sinällään, mutta ymmärtävät jonkin suuren kielen osaamisen hyödyn tulevaisuudessa (huom. ero ruotsin kieleen, josta ei juuri hyötyä ole)

Edellä mainittuja ryhmiä pakkoruotsin poistaminen auttaisi. En siis ymmärrä, että miksi pakkoruotsista ei voisi luopua, vaikka sillä ei saadakaan kaikkia kiinnostumaan kielistä.

Sitten toiseen aiheeseen, eli pitäisikö pakkoruotsi korvata pakkokielellä, vai ei. Kuten aiemmin olen maininnut, en pitäisi huonona sitä, vaikka pakkoruotsia ei korvattaisi pakollisella kieliopinnolla, vaan vaikkapa matematiikalla tai fysiikalla tai äidinkielellä, tai vaikka jollain oppilaan täysin omalla valinnalla.

Itse näkisin kuitenkin pakkoruotsin korvaavana opintona jonkin toisen - vapaavalintaisen kieliopinnon. Perustelen tätä sillä, että kun "pakkokieleksi" valitaan vaikkapa espanja tai mandariinikiina, on kielen oppimisella huomattavasti yleistiedollisempi funktio kuin ruotsin kielen opiskelulla. Tämä johtaa siihen, että pakkokielen opiskelu on hyödyllisyydessään lähempänä vaikkapa matematiikan tai historian opiskelua kuin ruotsin kielen opiskelu. Kielipakko olisi siis perusteltu sillä, että opeteltava kieli on todella yleishyödyllinen, kuten vaikkapa matematiikka yleishyödyllisyydessään (mutta ei ruotsi).

Jos ajattelen vaikkapa omia opintojani, niin eipä joskus yläasteaikoina napannut matematiikkakaan, mutta sitä oli huomattavasti mielekkäämpi opiskella siksi, että sen tiesi olevan hyödyllinen. Voisi hyvin olla, että siinä iässä espanjankin opiskelu olisi maistunut paskalle, mutta ainakin sille olisi ollut parempi perustelu kuin ruotsille. Hieman viisaampana lukiossa tuon espanjan kanssa olisi taas voinut skarpata ja oppia kieltä kunnolla. Ruotsin kohdalla sen sijaan lukiossa ymmärsi entistä tarkemmin, kuinka turhasta kielestä tässä onkaan kyse.

 

[Barnes]

Suomessa on tasan kaksi kieltä, jotka voivat opetusmaailmassa hyvin ja ne ovat englanti ja ruotsi. Miksi näin: ne ovat pakollisia.

Itse asiassa englanti ei ole pakollinen kieli kaikkialla Suomessa (Ahvenanmaalla enkku on pakollinen oppiaine). Toki miltei kaikki suomalaisen koulujärjestelmän läpikäyvät henkilöt englantia opiskelevat, kuka minkäkin määrän.

 

[Jack of Spades]

Seinäjoen keskussairaalaan soitettu ruotsinkielisiä häirintäpuheluita – "Tarkoitushakuista häirintää" | Yle Uutiset | yle.fi

Seinäjoen keskussairaala harkitsee tutkintapyynnön tekemistä poliisille sairaalaan tulleiden ruotsinkielisten häirintäpuheluiden johdosta.

"– Tarkoitushakuista häirintää siten, että puhutaan niin hiljaa ja epäselvästi ruotsin kieltä, että natiivi-ruotsinkielentaitajatkaan eivät ole voineet saada siitä selvää, kertoo hallintojohtaja Johanna Sorvettula."

 

[Kirjoittelija]

Itse olisin paljon enemmän huolissani esim. kielten osalta siitä yleisestä kehityksestä, että nykyaikainen digitaalinen maailma asettaa meidät aivan eri tavalla kohtaamaan kieliä, mutta tästä huolimatta kielitaidot ovat laskusuhdanteessa ympäri Suomen..

Keski-ikäiset suomalaiset ovat tosiaan saattaneet koulussa jäpittää kielten tunneilla pulpetissa paljon kiltimmin kuin nykynuoret ja tankata epäsäännöllisiä verbejä ahkerasti. Siitä huolimatta he eivät osaa puhua yhtäkään vierasta kieltä sujuvasti, sillä kieltä ei opi puhumaan koulukirjoja lukemalla. Nykynuorista jotkut sentään osaavat puhua englantia sujuvasti.

Pakollisuuden poistaminen ruotsista ja toisaalle sen lisääminen ainoastaan sirpaloisi kentän eli nykyisen ruotsin tunnit sirpaloituisivat uudella tavalla erilaisten pienten kielten välillä

"Pienten kielten"? Jos ruotsia lähdetään vertaamaan niihin realistisiin vaihtoehtoihin vapaavalintaiseksi pakolliseksi kieleksi (ranska, saksa, espanja, italia, venäjä), mikäköhän näistä kielistä on pieni?

Moni hyvä syy lopettaa pakkoruotsi on toki utilitaristinen tuotannon maksimointiin pyrkivä - ja siksi ne ovatkin erinomaisia syitä.

Eivät ole. On niin kovin banaalia ja moukkamaista ajatella rahaa ja tuottavuutta tällaisessa yhteydessä. Rahaa saa seinästä, mutta kulttuuriporvariston hillittyä charmia ei.

. Alueella olisi laajaa innokkuutta saksankielen opiskeluun

Ai ai, sivistyneen kulttuuriporvarin näkökulmasta tuo on huono mielenkiinnon kohde. Saksan kielestä tulee ihan 1930-luku mieleen. Kyllä sinunkin muksullesi ruotsi on siksi paljon parempi vaihtoehto. Siitä ei tule 1930-luku mieleen.

 

[Salama44]

Tuskinpa ruotsin opiskelu muuttuu vapaaehtoiseksi niin kauan kuin Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Ruotsin kanssa Suomella on yhteinen 600 vuoden historia kun Venäjän kanssa oli vain 100 vuotta.

Pakollisuuden poistaminen ei toteudu ellei kaksikielisyysmääritelmää muuteta eikä sitä ratkaise 5% osuudella ruotsinkieliset.

 

[Satunnainen]

Tuskinpa ruotsin opiskelu muuttuu vapaaehtoiseksi niin kauan kuin Suomi on virallisesti kaksikielinen maa.

Jännä juttu, että Suomi pystyi olemaan kaksikielinen ilman kaikille pakollista ruotsia vuosikymmenten ajan, mutta peruskoulu-uudistuksen myötä näistä kahdesta asiasta tuli erottamattomia.

 

[Lystikäs]

Jännä juttu, että Suomi pystyi olemaan kaksikielinen ilman kaikille pakollista ruotsia vuosikymmenten ajan, mutta peruskoulu-uudistuksen myötä näistä kahdesta asiasta tuli erottamattomia.

Pakkoruotsi on pelkästään Johannes Virolaisen lehmänkauppojen ansiota. RKP:n Jutta Zilliacuskin myönsi tuossa jokunen vuosi takaperin, että aikoinaan RKP:n Jan-Magnus Jansson kiristi pakkoruotsin peruskoululakiin. Siitä lähtien sitä on pidetty jonain pyhänä lehmänä, johon ei sovi kajota ruotsinkielisten oikeuksien takia.

 

[Vesuri]

No, mitäpäs tuohon nyt tolkun ihminen sanoisi... Itse olen sitä opettajan henkee, ettei Suomessa asusta kahta kansaa vaan suomalaisia, joista osalla on äidinkielenään ruotsi. Suomenruotsi on siis vain hyvin outo suomen kielen murre, vähän kuin Rauman murre steroideilla!

Sittenhän koko hommassa ei ole mitään ongelmaa. Puhukoon omaa murrettaan ja pärjätköön sillä niin kuin parhaakseen näkevät. Jos ei meinaa pärjätä, ei luulisi olevan ongelmaa kun Suomihan on kaksikielinen maa. Tottahan tuo pieni vähemmistö opettelee enemmistön käyttämän murteen siinä missä enemmistö opettelee heidän käyttämänsä murteen. Vai eikö se kaksikielisyys koskekaan koko kansaa?

Siitäpä vaan kokeilemaan selvitä vaikka Sipoon seudulla ilman ruotsia?

Tässä törmätäänkin erittäin suureen epäkohtaan. Eikös niin suomen- kuin ruotsinkielisten pitäisi pystyä asioimaan joka puolella Suomea samalla lailla?

Ja rannikollakin pärjää kyllä suomenkiellä kun ei lähde pelleilyyn mukaan. Suurimmalla osalla se on periaatekysymys, etteivät muka osaa ja ala suomea puhumaan. Osaavat kyllä kun ei suostu asioimaan kuin suomeksi. Periaatteen miehenä en suostu asioimaan missään päin Suomea muulla kuin suomen kielellä. Jos palvelua ei tipu suomeksi, vaihdan palveluntarjoajaa. Helppoa ja yksinkertaista.

Aikoinaan sen sai kokea kantapään kautta Oravaisten Shellillä työskennellyt legendaarinen PuuJöörani. Oltiin Kärppien divariaikaan bussireissulla Vaasassa ja pysähdyttiin ostoksille ja palvelu ei alkanut suomeksi pelata. Matkanjohtajana komensin koko topparoikan ostoksensa siihen ja bussiin. PuuJööranille kerroin, että etsimme kielitaitoisen huoltsikan. Kyyppari kävi jonkun suomen kielen pikakurssin sillä aikaa kun mentiin bussiin ja tuli perässä bussin ovelle sönköttämään ihan hyvällä suomen kielellä, että kyllä palvelu onnistuu suomeksikin. Sillä kertaa se oli myöhäistä ja kaasuteltiin pois.

 

[blue line]

En ymmärrä, mikä siitä ruotsista tekee niin hirveää monelle, kun kieli itsessään on oikeasti suhteellisen helppo ja opetussuunnitelmassa tasoa vaivaton; viikkotunteja ei oo kovin paljoa muihin kieliin verrattuna.

Olen istunut muutamalla ruotsin kurssilla ihan vapaaehtoisesti yliopistolla ja on pakko sanoa, että taso on todella hälyttävä. Opiskelijat (yliopistossa) eivät osaa edes perusasioita kielestä ja ilman opettajien armollisuutta ja yleistä halua ja hyvää tahtoa päästää ihmiset lävitse kursseilta ei suurin osa pääsisi edes ruotsista lävitse. .

Heh. Ehkä se nyt vaan ei ole niin helppo aine se ruotsi. Hukkaan heitettyä aikaa suurimmalle osalle.

Kuitenkin kielikohtaamiset useiden eri kielten kanssa ovat noususuhdanteessa ja samalla olemme arjessamme esim. saksalaisten kanssa enemmän tekemisissä kuin mikään sukupolvi meitä ennen. Tästä huolimatta kielitaito on aivan murto-osa siitä, mitä se oli joskus. Ja vapaaehtoisuudella tämä ei todellakaan parane: katsokaa niitä statistiikkoja. Meillä on kaksi (2) pakollista vierasta kieltä ja miljoona vaihtoehtoa valita, mutta oli sitten ranskaa, saksaa tai mitä vaan perinteistä muuta kieltä niin kyllä on osallistujamäärä oikeasti vähäinen.

Tjooh, oman kokemukseni mukaan eurooppalaiset yliopistonuoret puhuvat lähes poikkeuksetta mieluummin englantia, kuin kuuntelevat esim. saksaa sönköttävää suomalaista, ellei sitten se suomalainen ole todella hyvä puhumaan kieltä. Toki joukkoon mahtuu aina muutama lähes kielitaidoton etelä-eurooppalainen. Ja ruotsalaisten mielestä suomenruotsi kuulostaa rumalta.

 

[Tadu]

Tappaako pakollinen ruotsin kurssi unelmani tutkijan urasta? - Mielipide - Helsingin Sanomat

Ei tollasia tyhmiä ihmisiä akateemikoiksi kaivatakaan. Pärkele.

 

[Pipolätkä]

Siitäpä vaan kokeilemaan selvitä vaikka Sipoon seudulla ilman ruotsia? Pointtisihan oli?

Tajuat kai itsekkin miten tyhmältä tuo kuullosti? Sipoon ruotsinkielisten osuus on googlen mukaan noin. 30%. Arvaappa paljonko on ruotsinkielisten osuus Joensuussa?

 

[jussi_j]

..etten kauheasti ihmettelisi, jos meillä taas tulisi melkoinen kiire alkaa korostamaan pohjoismaisuuttamme, ihan siis myös utilitaristi....

Vihjailet sen suuntaisia, että itse mielummin korostaisin puolustusmenoja.

 

[mjr]

Vihjailet sen suuntaisia, että itse mielummin korostaisin puolustusmenoja.

Niin, niitäkin, ja paljon.

edit: Ja piti lisätä notta vinkiäätte kans.

 

[Lystikäs]

Tajuat kai itsekkin miten tyhmältä tuo kuullosti? Sipoon ruotsinkielisten osuus on googlen mukaan noin. 30%. Arvaappa paljonko on ruotsinkielisten osuus Joensuussa?

Sama kuin saamelaisten osuus Sipoossa? Ehkä meidän pitäisi kohdella kansalaisiamme tasavertaisesti. Jos itä-suomalaiset joutuvat opiskelemaan pakkoruotsia, ehkä täällä etelässä ja länsi-suomessa tulisi kaikkien opiskella pakkosaamea? Näin ollen kaikki olisivat tuhlanneet saman määrän opiskeluaikaa kieleen, joka unohtuisi ajan myötä.