Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Tadu]

Joo, ja tällä hetkellä kovasti kohti 1930-lukua ellet ole huomannut. Anyways, argumenttini ei ollut kokonaan utilitaristinen, ei ainakaan tuotannon maksimoinnin suhteen. Outoa että näin JA:n termeillä "vasemmistolaisena" edustan tässäkin asiassa tiettyä kansallista kulttuuriporvarismia, joka on kautta historiamme tehnyt selvän pesäeron kansallisradikalismiin ja sen pyrkimyksiin kaikin keinoin, vähäisin ja merkittävin, hälventää ja heikentää Suomen liberaalia pohjoismaisuutta.

Onko tanskalaisilla pakkoruotsi? Onko ruotsalaisilla pakkotanska? Mites norjalaiset? Ovatko muut Skandinavian maat liberaaleja pohjoismaita?

Odotan innolla vastauksiasi.

 

[Konalan Kettu]

Pakkoruotsi auttaa kaupankäynnissä ruotsalaisten kanssa? En tiedä auttaako se. Molemmat osaavat puhua myös englantia.

Kokemuksesta voin kertoa, että ainakin nuoremmat (< 40v) ruotsalaiset vaihtavat hyvin hätäisesti englantiin, vaikka heidän kanssaan yrittäisi puhua ruotsia. Ja minä sentään osaa suomenkieliseksi erittäin hyvin ruotsia. Tässä on muuten myös se pikku juttu, että meidän ruotsi ei ole riikinruotsia. Sitä mitä täällä opetetaan, ei puhuta missään muualla.

 

[mjr]

Odotan innolla vastauksiasi.

Sinun historiantietämykselläsi varmaan aidosti odotatkin. Voisi todeta, että mehän siis emme ole skandinaaveja, ihan kuin virolaisetkaan eivät ole. Statuksemme pohjoismaana oli pitkään yllättävän epäselvä, ja alkuperäiset kansallisradikaalimme kritisoivat sitä suuntausta myös sisältäpäin, veri veti silloin etelään, nyt sitten itään. Vielä Molotovin-Ribbentropin sopimuksessa meihin viitattiin yhtenä Baltian maana. Tästä imagosta olemme siitä lähtien pyrkineet ihan pirusti eroon pohjoismaisen, liberaalidemokraattisen identiteettimme avulla.

 

[Lystikäs]

Outoa että näin JA:n termeillä "vasemmistolaisena" edustan tässäkin asiassa tiettyä kansallista kulttuuriporvarismia, joka on kautta historiamme tehnyt selvän pesäeron kansallisradikalismiin ja sen pyrkimyksiin kaikin keinoin, vähäisin ja merkittävin, hälventää ja heikentää Suomen liberaalia pohjoismaisuutta.

Onko sitä kulttuuriporvarismia pakko työntää väkisin kaikkien kurkusta alas? Ja luuletko, että tuolla Itä-Suomessa, jossa taloudelliset haasteet läpsii ihan kunnolla naamaan, on halua opiskella alueellisesti turhaa kieltä, vain siksi että sinä voit tuntea kulttuurillista yhteyttä maihin, jotka eivät muuten halunneet edes samaan rahaliittoon kanssamme?

Ja muutenkaan en ymmärrä miksi tarvitaan ruotsinkieltä muistuttamaan hyvistä skandinaavisista-arvoista. Jos Suomi on osa skandinaviaa, eikö suomenkielikin edusta noita skandinaavisia-arvoja? Ja kun itse yhdistän historian ja skandinaaviset arvot, eteen tulee väistämättä eugeniikka, pakkosterilisaatiot ja rotuopit, joista Hitlerkin ammensi omaan julistukseensa. Ruotsiin esimerkiksi perustettiin maailman ensimmäinen Rotubiologinen instituutti.

Rotubiologian tutkimuslaitos – Wikipedia

Alleviivaan kuitenkin sitä, ettei ruotsinkieli ole pahasta - kaikki kielet ovat rikkaus ja avain hieman erilaiseen kulttuurin. Mielestäni kaikilla tulisi tässä kansainvälistyvässä maailmassa olla oikeus valita se oma kulttuurikakku, jota haluaa halata.

 

[Runtulin]

Sinun historiantietämykselläsi varmaan aidosti odotatkin. Voisi todeta, että mehän siis emme ole skandinaaveja, ihan kuin virolaisetkaan eivät ole. Statuksemme pohjoismaana oli pitkään yllättävän epäselvä, ja alkuperäiset kansallisradikaalimme kritisoivat sitä suuntausta myös sisältäpäin, veri veti silloin etelään, nyt sitten itään. Vielä Molotovin-Ribbentropin sopimuksessa meihin viitattiin yhtenä Baltian maana. Tästä imagosta olemme siitä lähtien pyrkineet ihan pirusti eroon pohjoismaisen, liberaalidemokraattisen identiteettimme avulla.

Emmekö pääsisi tuosta identiteetistä paremmin eroon, jos ottaisimme jonkin vielä läntisemmän kielen kuin ruotsi? Espanja on varsin suosittu Latinalaisessa Amerikassa ja tietysti Espanjassa. Portugali on Etelä-Amerikan puhutuin kieli ja hieman "puolueettomampaa" kieltä jos haluaa, niin ranska voisi olla hyvä.

 

[mjr]

Mitä sitten tulee ihan käytännön hyötyihin niin onhan itsestäänselvää, että paikallisen kielen tunteminen helpottaa bisnesyhteistyötä - meillä on paljon kauppaa ja kummassakin maassa toimivia merkittäviä firmoja. Tietenkään kaikissa tilanteista ei ole edes hyödyllistä yrittää käyttää kieltä vaan puolueetonta englantia, mutta ihan kuin kaikissa kaupallisissa suhteissa niin on selkeätä yleistä etua kielen edes auttavasta osaamisesta. Tämä ei minusta ole sinänsä mitenkään kauhean releventti argumentti sinänsä, minkä tahansa kielen oppimisesta on monenlaista käytännön hyötyä, mutta joka tapauksessa edes ruotskin kielen perusteiden ymmärtäminen helpottaa kaupallista toimimistamme skandinaavisissa maissa.

Olen muuten itse ollut ammatillisella urallani kerran siinä tilanteessa, että olin avokonttorissa suomalaisessa tiimissa ruotsalaisen vastaavan rinnalla suuressa monikansallisessa it-yrityksessä (jonka sisäinen kieli oli englanti). Kyllä siinä tietty tunne tuli etulyöntiasemasta, kun suurin piirtein ymmärsi mistä naapurit puhuivat, mutta oma kummallinen ugri-mongerrus oli heille täyttä hepreaa (joskin lähinnä se hyöty rajoittui siihen, että voitiin puhua epäkohteliaastikin kollegoista näiden nenän alla...)

 

[Lystikäs]

Tämä ei minusta ole sinänsä mitenkään kauhean releventti argumentti sinänsä, minkä tahansa kielen oppimisesta on monenlaista käytännön hyötyä, mutta joka tapauksessa edes ruotskin kielen perusteiden ymmärtäminen helpottaa kaupallista toimimistamme skandinaavisissa maissa.

Suomen selkeästi tärkein kauppakumppani on Saksa, sen jälkeen tulee Ruotsi ja Venäjä. Miksi kauppasuhteiden takia juuri ruotsi on se kieli, joka tulee osata? Miksei sitten Saksa, jonka kanssa olemme rahaliitossakin?

Kauppa | Tilastokeskus

 

[Rocco]

Virkamiesruotsin tarkoitus korkeakouluopinnoissa on se, että varmistetaan virkamiehen kyvykkyys palvella myös ruotsinkielisiä asiakkaita. Jos nyt nähdään niin, että seinäjokilaisten lääkärien ja sairaanhoitajien kielitaito ei ole riittävä ruotsinkielisten potilaiden palvelemiseen, ainoa järkevä johtopäätös on se, että nykykäytäntö virkamiesruotsin suhteen on lopetettava resurssien haaskauksen nimissä.

Olen samaa mieltä. Koulussa opitun ruotsin taito on alkeellinen, ja nyt puhutaan korkeakoulutasosta. Sanoja oppii, tiettyjä rakenteita yms. mutta kieltä ei koskaan opi koulussa, ellei siviilissä kielelle tule jatkuvaa käyttöä. Voihan sen ajokortinkin ajaa, mutta ajotaito ja liikennesäännöt kyllä unohtuu kokonaan, jos ei autolla aja. Autoa oppii ajamaan ajamalla. Teorian ja perusteet saa koulun penkiltä.

 

[Timbit]

Oma poikani puhuu äidinkielenään suomea, ja lisäksi hän puhuu erittäin sujuvaa englantia. Espanjaa hän opiskelee koulussa nyt toista vuotta. Ensi syksynä alkaa sitten ruotsi. En ole vielä oikein osannut kertoa hänelle, minkä takia tuo kieli olisi hänelle jotenkin tärkeä.

 

[Jack of Spades]

..Eli en osaa sanoa "paljasjalkaisen" mielipiteitä Seinäjoesta ja Vaasasta. Mutta kuvittelisin että Vaasalaiset pitävät kaupunkiaan parempana. Onhan sillä historiaakin kymmenkertainen määrä Seinäjokeen verrattuna..

Mitäs historiaa Vaasalla kymmenkertainen määrä on? Merenpohjaa se oli kaikki tyynni vielä kun Kyrönjokivarren silloisella suistoalueella, Vähänkyrön Tervajoen ikiaikaisen sataman & kauppapaikan tienoilla ja ylempänäkin joen keskijuoksulle päin Isonkyrön, Ylistaron, Seinäjoen ja Ilmajoen tienoilla oli jo asutusta ollut tuhansia vuosia.

Verotulojen varmistamiseksi kruunulle Vaasa lähinnä perustettiin kun Ruotsista oli muodostunut valtio sen valta-aseman vahvistuessa keskiajalla. Sitä ennen oli Ruotsin "valtaa" jo valvomassa keskiaikainen Korsholman linnalääni. Vuonna 1413 tehtiin ensimmäinen verollepano seuraavissa Korsholman linnaläänin pitäjissä: Mustasaari, Kyrö, Kemi ja Ranta (muodostivat yhden pitäjän), Tornio, Luulaja, Piitime, Skellefteå, Lövånger, Bygdeå ja Uumaja.

Noista ajoista jo pari sataa vuotta aiemmin oli alkanut tämä meidän suomalaisiin kohdistunut kolonisaatio ruotsalaisten toimesta ja samalla toteuttivat Katolisen kirkon inkvisitiota Suomen heimoihin, joilla oli jo ennestään pitkälti kristityt tavat, mutta ei toki nykyistä "virallista" uskoa.

Jokainen suomalainen, joka ei tahdo oppia ruotsia ja käydä kirkossa, on hän jokaisen ruotsalaisen edessä henkipatto, toteaa - 1622 käräjäoikeuden pöytäkirja.
Mitä jos me ehdottaisimme vuorostamme ruotsalaisille, että ottavat Suomen toiseksi viralliseksi kieleksi suomalaisugrilaisen 6000-v. vanhemman alkuperäisen kulttuurin takia, RKP mukaan ehdottamaan, vai kuinka? Ruotsi on mm. kerta toisensa jälkeen kieltänyt, että Suomi olisi osa skandinaviaa. Ruotsalaisten identiteetti perustuu lähestulkoon yksinomaan tälle oman kolonisaatiohistorian torjunnalle.

Ironisinta tässä suomenruotsalaisten Ruotsin vallan ajan sekä suomenruotsalaisuuden merkityksellisyyden palvonnassa on se, että nyky-ruotsalaiset eivät juuri edes tiedä suomenruotsalaisten olemassaolosta ja ideologisesti eivät ruotsalaiset haluakaan tietää, sillä he haluavat kansana unohtaa Ruotsin suurvaltakauden ajan verisen imperialismin, aatelisten epädemokraattisen despotismin ja yliuskonnollisen luokkayhteiskunnan ajan.

Oikeiston harjoittama Suomen luovuttaminen saksalaisille pankkiireille on toistumassa historiassamme EU:n kautta nyt kolmatta kertaa. Taustalla ovat osaltaan saksilaisten / tanskalaisten kirkkoruhtinaiden ristiretket ja verotuslinnakkeet Suomessa 600-1200 vuosina. Saksalaisen kulttuurin valta saapui tuolloin Suomeen suurieleisesti ja ylimielisyys oli häikäisevää.

Valloittajien kulttuurin vaaliminen ja oman kulttuurin halveksunta on psykologinen traumatila, joka voi jatkua satoja vuosia vaikka kolonisaatio olisikin lakannut. Porvarioikeisto halusi liittää Suomen Saksan valtaan ja tämä oli keskeisimpiä syitä sisällissodan syttymiselle: työläiset halusivat itsenäisen ja demokraattisen Suomen. Kokoomus haluaa näköjään jatkaa yhä apupuolue RKP:n kanssa 1917 tilannetta Saksaan liittymisen poliittisena valtaklikkinä ja Ruotsin kolonisaation aiheuttamaa traumaa euroalistumisen politiikan kautta.

Se, mitä Vatikaani ja ruotsalaiset aateliset tuhosivat suomalaisten kulttuurista ja luonnonkansan sekä omavaraisen kauppiaskansan mentaliteetista kielloilla, rangaistuksilla, pakanalaeilla ja shamaanien & noitien teloituksilla, ei puhuta. Nykyajan nuoret historioitsijat ovat hiljaa eivätkä osallistu keskusteluun, sillä he pelkäävät apurahojensa ja virkojensa puolesta. Kielikysymys on vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Olin täysin varma kun kuulin ensimmäisen kerran Vaasan sairaalan laajan päivystyksen lopettamis-aikeista, että asia ei ole vielä lähellekään "kirkossa kuulutettu." Täytyykö meidän suomalaisten vielä 2000-luvulla elää henkisesti valloittajan omaksi edukseen vääristellystä historiasta alistuneina, ettemme osaa ajatella ja hallita asioita oman kansamme näkökohdista.

 

[Tadu]

Sinun historiantietämykselläsi varmaan aidosti odotatkin. Voisi todeta, että mehän siis emme ole skandinaaveja, ihan kuin virolaisetkaan eivät ole. Statuksemme pohjoismaana oli pitkään yllättävän epäselvä, ja alkuperäiset kansallisradikaalimme kritisoivat sitä suuntausta myös sisältäpäin, veri veti silloin etelään, nyt sitten itään. Vielä Molotovin-Ribbentropin sopimuksessa meihin viitattiin yhtenä Baltian maana. Tästä imagosta olemme siitä lähtien pyrkineet ihan pirusti eroon pohjoismaisen, liberaalidemokraattisen identiteettimme avulla.

Kiitos. Maisterin tutkinnon historiasta suorittaneena tämä olikin ihan uutta tietoa minulle. Vastaatko nyt minun kysymyksiini ja kerrot sen jälkeen vielä lisäksi, että miten ruotsin opiskelu tekee meistä enemmän pohjoismaisia ja mitä hyötyä tästä on Suomelle enemmän kuin esimerkiksi siitä, että ruotsia opiskelisi 25 prosenttia, saksaa 25 prosenttia, kiinaa 25 prosenttia ja venäjää 25 prosenttia? Luvut on heitetty ihan hatusta, jotta saadaan mielenkiintoinen skenaario tähän rinnalle.

Tässä vielä mun aikaisemmat kysymykset:

Onko tanskalaisilla pakkoruotsi? Onko ruotsalaisilla pakkotanska? Mites norjalaiset? Ovatko muut Skandinavian maat liberaaleja pohjoismaita?

 

[teppana]

Mitäs historiaa Vaasalla kymmenkertainen määrä on?
...

Olipa siinä teksti! Kiitoksia kun näit aikaa ja vaivaa. Mielenkiintoinen lukea.

Vastaan kuitenkin kysymykseesi. Vaasan kaupungin historia alkaa vuonna 1606 ja Seinäjoen kaupungin taas 1798. Ottaen huomioon Vaasan merkityksen suomen ja ruotsin välisessä historiassa, ei varmasti ole kohtuutonta ajatella että Vaasalaiset pitävät itseään "parempana" kaupunkina. Tämä ei tietenkään ole mikään ehdoton totuus, koska Seinäjokilaiset varmasti pitävät omaa kaupunkiaan perinteikkäänä ja arvokkaana. Mutta yhtä tapahtumarikas, mahtipontinen ja merkittävä ei Seinäjoen kaupungin historia ole kuin Vaasan.

 

[mjr]

Kiitos. Maisterin tutkinnon historiasta suorittaneena tämä olikin ihan uutta tietoa minulle.

Trump Academy? En sitten tiedä mitä kohtaa tekstistäni et ymmärtänyt vastaukseksi.

 

[Swearengen]

Ei kai siihen mitään virkamiesruotsia tarvita. Mitäpä jos niissä työpaikoissa, joissa ruotsia tarvitaan, olisi työpaikan saamisen ehtona ruotsin osaaminen.

Niin, virkamiesruotsi ei tuossa tilanteessa olisikaan enää paras termi. Tarkoitin käytännössä samaa mitä lainauksessa.

 

[Styge]

Koko virkamiesruotsi opiskelun kautta saavutettuna merkintänä on ihan helvetin huono läppä. Kuinka monta kurssia sitä ruotsia nykyään pitää kahlata minimissään läpi jo alakouluissa ja lukiossa? Siihen päälle korkeakoulun kurssit. Suurin osa ei kuitenkaan ruotsia käytä mihinkään, ja unohtuuhan se. Mutta se helvetin merkintä on oltava, jos haluat julkiselle töihin. Ihan sama osaatko kieltä vai et.

Kuinka hyvin opiskelijat osaavat ruotsia? Eräältä ammattikorkeakouluopettaja kaveriltani kuulin, että kyseisessä ammattikorkeakoulussa 70% opiskelijoista ei pääse ruotsin tasokokeesta läpi. Eihän ne penaalin terävimmät kynät amk:ssa opiskele, mutta 70%!! Sen jälkeen opiskellaan pakolliset kurssit, joiden pohjalta se 70% ei edelleenkään kieltä osaa vähää alusta.

Oma mielipide on se, että ruotsin opiskelu voidaan pitää pakollisena, mutta pakollisten kurssien määrää pitää vähentää paljon peruskouluissa ja toisen asteen opinnoissa. Korkeakouluissa siitä voidaan tehdä vapaaehtoista. Opiskelijat voivat sitten kiinnostuksensa mukaan valita lisää, jos sen kokee mielekkääksi. Samalla koko virkamiesruotsi käsitteen voisi heittää romukoppaan ja määritellä virastojen henkilökunnasta, että x% henkilöstöstä osaa ruotsia ja minimissää 1hlö.

Tästä virkamiesruotsin opiskelustahan on tehty paljon hyviä juttuja, joissa puhutaan siitä, kuinka paljon kurssit aiheuttaa opiskelujen venymistä ja pahimmillaan jopa sitä, ettei koskaan valmistuta. Onko se sitten kenenkään etu? Tuskin.

 

[Tadu]

Trump Academy? En sitten tiedä mitä kohtaa tekstistäni et ymmärtänyt vastaukseksi.

Ihan suomalainen yliopisto kiitos kiinnostuksestasi. Skandinavia voidaan puhekielessä nykyään ymmärtää sisältävän myös Suomen, koska Suomi on pohjoismaista kulttuuria lähellä ja skandinavialla useasti tarkoitetaan pohjoismaita. Kirjaimellisesti olet toki oikeassa ja lisäämällä vähän ympäripyöreää asiaan liittymätöntä tietoa sait viestisi vaikuttamaan älykkäämmältä kuin mitä se olikaan. Halusit löytää jonkun pienen detaljin, jolla välttyä tilanteelta, jossa et pysty järkevästi perustelemaan omaa mielipidettäsi. Taidat itsekin tietää, että nämä sinun perustelusi pohjoismaisen identiteetin luomisessa ruotsia opiskelemalla ovat täyttä humpuukia vailla mitään konkretiaa.

Jos sinulla olisi jonkinlaisia oikeita perusteita pakkoruotsin paremmuudelle toisen opiskelukielen vapaaehtoisuuden sijaan, niin voisit saada minutkin käännytettyä. Minä oikeasti muutan mielipiteitäni kun minulle annetaan hyvät perustelut miksi toinen kanta on parempi. Sun perustelut pakkoruotsin puolesta ovat kyllä varmaan huonoimmat, mitä olen vähään aikaan lukenut minkään asian puolesta.

 

[jussi_j]

Oma poikani puhuu äidinkielenään suomea, ja lisäksi hän puhuu erittäin sujuvaa englantia. Espanjaa hän opiskelee koulussa nyt toista vuotta. Ensi syksynä alkaa sitten ruotsi. En ole vielä oikein osannut kertoa hänelle, minkä takia tuo kieli olisi hänelle jotenkin tärkeä.

Koska hän ei muuten tajua olevansa länsimaalainen osa skandinaviaa. @mjr voi sitten lisätä, että miten tämä skandinaavisuus näkyy täällä skandinavian ulkopuolella suomenniemellä.

 

[mjr]

Koska hän ei muuten tajua olevansa länsimaalainen osa skandinaviaa. @mjr voi sitten lisätä, että miten tämä skandinaavisuus näkyy täällä skandinavian ulkopuolella suomenniemellä.

Jaa, esim. utilitarismi taitaa olla hieman outo käsite täällä, yliopistoista ja maisterintutkinnoista huolimatta. Kun siis sanoin, etten näe että argumenttini olisi olennaisesti utilitaristinen ainakaan tuotannon maksimoinnin suhteen. Eli varmasti pakko-mandariini/hindi olisivatkin tuotannollisessa mielessä paljon parempia. Sitten tämä liberaali kansallinen kulttuuriporvarillisuus painottaa puolestaan jotain aivan muita kuin stahanovilaisia arvoja. Tosin niin että kyljessä toki tulevat tietyt käytännön hyödyt. Oma tuntumani nykyiseen hieman huolestuttavaan historialliseen tilanteeseemme on muuten vähän sellainen, etten kauheasti ihmettelisi, jos meillä taas tulisi melkoinen kiire alkaa korostamaan pohjoismaisuuttamme, ihan siis myös utilitaristisesti. Mutta sen saamme sitten nähdä, eikä tämä sinänsä liity noihin ei-stahanovilaisiin arvoihin. (Tadu, katso googlesta.)

 

[Tadu]

Jaa, esim. utilitarismi taitaa olla hieman outo käsite täällä, yliopistoista ja maisterintutkinnoista huolimatta. Kun siis sanoin, etten näe että argumenttini olisi olennaisesti utilitaristinen ainakaan tuotannon maksimoinnin suhteen. Eli varmasti pakko-mandariini/hindi olisivatkin tuotannollisessa mielessä paljon parempia. Sitten tämä liberaali kansallinen kulttuuriporvarillisuus painottaa puolestaan jotain aivan muita kuin stahanovilaisia arvoja. Tosin niin että kyljessä toki tulevat tietyt käytännön hyödyt. Oma tuntumani nykyiseen hieman huolestuttavaan historialliseen tilanteeseemme on muuten vähän sellainen, etten kauheasti ihmettelisi, jos meillä taas tulisi melkoinen kiire alkaa korostamaan pohjoismaisuuttamme, ihan siis myös utilitaristisesti. Mutta sen saamme sitten nähdä, eikä tämä sinänsä liity noihin ei-stahanovilaisiin arvoihin. (Tadu, katso googlesta.)

Pakollinen ruotsin opiskelu on siis mielestäsi Se väylä, jolla Suomen kannattaa painottaa pohjoismaisuutta? Olet oikeutettu mielipiteeseesi, mutta kuten on käynyt selväksi, on se mielestäni naurettavan typerä mielipide. Oma mielipiteeni on, että muita pohjoismaita (tai Venäjää) ei kiinnosta pätkän vertaa opiskellaanko Suomessa ruotsia pakollisena vai ei.

Edit: Tää on nyt varmaan jo toinen tai kolmas kerta kun ollaan käyttäjä @erku kanssa samaa mieltä jostain asiasta.

 

[erku]

Itse olen sosialidemokratiaan kallellaan olevana hyvinkin vahvasti pohjoismaalainen arvopohjaltani, mutta en ymmärrä, miksi pohjoismaalaisuus olisi kiinni ruotsin kielen osaamisesta. Aito pohjoismaalainen kanssakäyminen ja vuorovaikutus on sitä, että me kunnioitetaan ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia ja islantilaisia. Ja luonnollinen oletus on se, että myös Suomea ja suomalaisia kunnioitetaan edellä mainituissa maissa. Ajatus siitä, että meidän jotenkin pitäisi osoittaa pohjoismaalaisuutemme muille Pohjoismaille pakottamalla kaikki oppimaan täällä ruotsia, on kummallista ja alemmuudentunteesta kumpuavaa ajattelua.

 

[mjr]

Pakollinen ruotsin opiskelu on siis mielestäsi Se väylä, jolla Suomen kannattaa painottaa pohjoismaisuutta? Olet oikeutettu mielipiteeseesi, mutta kuten on käynyt selväksi, on se mielestäni naurettavan typerä mielipide. Oma mielipiteeni on, että muita pohjoismaita (tai Venäjää) ei kiinnosta pätkän vertaa opiskellaanko Suomessa ruotsia pakollisena vai ei.

Taisin mainita aiemmin ketjussa, että tämän asian painoarvo ei ole suuri ja että olen ollut itsekin välillä vähän kahden vaiheilla. Kuitenkin on vain aika ilmeistä, että vaikka tästä luovuttaisiin niin kansallisradikaali öyhöttäminen ruotsin kielen ja kielisten suhteen tulisi jatkumaan ja etenemään yhä lähemmäksi kohti kansalliskielen aseman kyseenalaistamista. Miksi antaa pirulle pikkusormen, kun se kuitenkin haluaa koko käden?

 

[mjr]

Itse olen sosialidemokratiaan kallellaan olevana hyvinkin vahvasti pohjoismaalainen arvopohjaltani, mutta en ymmärrä, miksi pohjoismaalaisuus olisi kiinni ruotsin kielen osaamisesta. Aito pohjoismaalainen kanssakäyminen ja vuorovaikutus on sitä, että me kunnioitetaan ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia ja islantilaisia. Ja luonnollinen oletus on se, että myös Suomea ja suomalaisia kunnioitetaan edellä mainituissa maissa. Ajatus siitä, että meidän jotenkin pitäisi osoittaa pohjoismaalaisuutemme muille Pohjoismaille pakottamalla kaikki oppimaan täällä ruotsia, on kummallista ja alemmuudentunteesta kumpuavaa ajattelua.

Jaa, minä olisin jotenkin ajatellut, että enemmän painottaisit noita ikiaikaisia itäisiä siteitämme... Mukava löytää länsimielinen ja pohjoismaisuutta kannattava kirjoittaja ihan yllättävältä suunnalta!

 

[Tadu]

Taisin mainita aiemmin ketjussa, että tämän asian painoarvo ei ole suuri ja että olen ollut itsekin välillä vähän kahden vaiheilla. Kuitenkin on vain aika ilmeistä, että vaikka tästä luovuttaisiin niin kansallisradikaali öyhöttäminen ruotsin kielen ja kielisten suhteen tulisi jatkumaan ja etenemään yhä lähemmäksi kohti kansalliskielen aseman kyseenalaistamista. Miksi antaa pirulle pikkusormen, kun se kuitenkin haluaa koko käden?

Aah... Eli taustalla olivatkin siis ne persuöyhöttäjät, joiden kanssa ei voi olla samaa mieltä. Kiitos tämä selvensi.

 

[mjr]

Aah... Eli taustalla olivatkin siis ne persuöyhöttäjät, joiden kanssa ei voi olla samaa mieltä. Kiitos tämä selvensi.

No, enkö tässä nyt ole miljoonaa kertaa viitannut "kansallisradikaaleihin" - varmasti sinä historiaa myöskin harrastavana tunnet 1900-luvun alun kansallisia liikkeitä ja heidän tavoitteitaan ja retoriikkaansa. Ei se ole mihinkään näköjään muuttunut: samat anti-liberaalit ja anti-pohjoismaiset ajatukset siellä edelleen vallitsevat. Joskaan enää ei löydy se ihannevaltio germaanien piiristä vaan peräti slaavien... Tässä suhteessa maltillisella kansallisella enemmistöllä on syytä olla valppaana ja torjua tätä vaarallista hurmahenkisyyttä, kun ei se piru heittänytkään henkeään vaikka pitkään näytti hyvältä.

 

[erku]

Kuitenkin on vain aika ilmeistä, että vaikka tästä luovuttaisiin niin kansallisradikaali öyhöttäminen ruotsin kielen ja kielisten suhteen tulisi jatkumaan ja etenemään yhä lähemmäksi kohti kansalliskielen aseman kyseenalaistamista. Miksi antaa pirulle pikkusormen, kun se kuitenkin haluaa koko käden?

Klassista konservatismia. Hauveli-Pena vastusti homojen oikeuksien edistämistä, koska pelkäsi sen johtavan myös ihmisen ja eläimen välisen avioliiton hyväksymisen. Nyt konservatiivi mjr vastustaa pakkoruotsin poistamista, koska pelkää sen ennen pitkää johtavan ruotsin kielen aseman kansalliskielenä vaarantuvan.

Sinällään on mielestäni kyllä väärin nimittää moisia ajattelijoita kansallisradikaaleiksi öyhöttäjiksi, kun maailmalla taitaa olla aika lailla järjestään niin, että jos maassa on yksi pääkieli, jota puhuu yli 90 prosenttia kansasta äidinkielenään, se on myös ainoa kansalliskieli. Eli periaatteessa voisi ajatella kaksikielisyyden edustavan impivaaralaista ajattelua ja yksikielisyyden kansainvälisten trendien kautta omaksuttua linjaa.