Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[mjr]

Klassista konservatismia.

Olenpa tainnut useamminkin mainita, että olen burkelainen liberaali...

 

[Tadu]

No, enkö tässä nyt ole miljoonaa kertaa viitannut "kansallisradikaaleihin" - varmasti sinä historiaa myöskin harrastavana tunnet 1900-luvun alun kansallisia liikkeitä ja heidän tavoitteitaan ja retoriikkaansa. Ei se ole mihinkään näköjään muuttunut: samat anti-liberaalit ja anti-pohjoismaiset ajatukset siellä edelleen vallitsevat. Joskaan enää ei löydy se ihannevaltio germaanien piiristä vaan peräti slaavien... Tässä suhteessa maltillisella kansallisella enemmistöllä on syytä olla valppaana ja torjua tätä vaarallista hurmahenkisyyttä, kun ei se piru heittänytkään henkeään vaikka pitkään näytti hyvältä.

Eivätkös nämä vastarintaliikkeen uusnatsit halunneet perustaa pohjoismaalaisen fasistisen valtion? Heh no joo. Ymmärrän mitä haet takaa. En kuitenkaan näe pakollisen ruotsin kielen opetuksen poistamista mitenkään käden ojennuksena fasistien, kommunistien tai muutenkaan idän suuntaan. Olisiko se nationalistinen päätös? Varmaan sen näin voisi nähdä ja äärinationalistit siitä kaiken mahdollisen ottaisivat irti. Onko ruotsin kielen opiskelu muiden kielien sijaan kuitenkaan nykyaikaista globaalia kehitystä? Ei varmasti ole vaan se on jäänne menneisyydestä ja yhtä lailla nationalismiin verrattavaa pohjoismaisuuden ihannointia. Kauppaa käydään muidenkin kuin naapuriemmee kanssa ja mutuilen, että Ruotsin osuus Suomen viennistä laskee koko ajan. Suomenruotsalaiset saisivat ruotsinkielistä palvelua ihan yhtä hyvin/huonosti kuin nykyäänkin, sillä tarve saada ruotsia taitavaa työvoimaa ohjaa tarvittavan määrän opiskelemaan ruotsia. Tuo on vähän ideologinen mielipide sen myönnän. Pohjoismaisesta yhteiskunnasta sekä historiasta ylipäätänsä pitäisi opettaa historian tunneilla, ei kielen tunneilla.

Niin ja en todellakaan kannata Suomen kehitystä idän suuntaan.

 

[mjr]

Eivätkös nämä vastarintaliikkeen uusnatsit halunneet perustaa pohjoismaalaisen fasistisen valtion?

He kai vastaisivatkin jonkinlaisia äärifreudenthalilaisia fasistiryhmiä, jos sellaisia oli. No, kuten sanottu niin ei pakkoruotsi ole itsessään mikään iso kysymys. Sen voisi vaikka korvata muutamalla kurssilla, jossa käytäisiin läpi ruotsin alkeita ja ruotsin kielen ja ruotsalaisuuden merkitystä Suomen historiassa. Mutta jos poliittinen tuki riittää pakkoruotsin ylläpitämiseen niin en näe mitään erityisen merkittävää syytä luopua siitä.

 

[teppana]

He kai vastaisivatkin jonkinlaisia äärifreudenthalilaisia fasistiryhmiä, jos sellaisia oli. No, kuten sanottu niin ei pakkoruotsi ole itsessään mikään iso kysymys. Sen voisi vaikka korvata muutamalla kurssilla, jossa käytäisiin läpi ruotsin alkeita ja ruotsin kielen ja ruotsalaisuuden merkitystä Suomen historiassa. Mutta jos poliittinen tuki riittää pakkoruotsin ylläpitämiseen niin en näe mitään erityisen merkittävää syytä luopua siitä.

Näinhän se käytännössä on ollut tähän saakka. RKP on onnistunut tehtävässään mallikkaasti eikä pakkoruotsi ole koskaan itselleni ollut sellainen kirosana kuin se monille tuntuu olevan. Toki se, että toinen puoli suvustani on ruotsinkielinen voi vaikuttaa.

Nyt on kuitenkin aistittavissa muutosta ja RKP:n tipahtaminen hallituksesta voi luoda pohjaa pakkoruotsista luopumiselle. En ole varma tuleeko näin tapahtumaan, mutta mahdollista se tuntuu olevan.

Se mikä itseä hiertää on tämän asian käyttäminen keppihevosena ja ruotsinkielisten suoranainen aivopesu kielipolitiikan osalta. Kuten tämä case Vaasan päivystys. Asiaa ei ymmärretä edes välttävällä tasolla, mutta kuullaan että osa palvelusta siirtyy pois Vaasasta ja jo on helvetti irti. Kyllä kaupunki haluaa pitää kiinni omista palveluistaan ja laajan päivystyksen sairaala olisi varmasti sellainen asia jonka Vaasan kaupunki mielellään pitäisi. Mutta mitään tekemistä asialla ei ole ruotsinkielisten palveluiden turvaamisen kanssa. Koska samat päivystävät lääkärit ne työtään Seinäjoella tekevät kuin aiemmin Vaasassa. Ei tietenkään jokainen henkilö säily samana, mutta tähän saakka Vaasan päivystyksessä on toiminut useita lääkäreitä jotka ovat rimaa hipoen puhuneet ruotsia eikä tietääkseni sen perusteella vielä yhtään kuolemaa ole tapahtunut.

Nyt kun vuositasolla n. 50 potilasta tullaan siirtämään Seinäjoelle ollaankin yhtä-äkkiä huolissaan perustuslain takaamasta palvelusta. Joka siis tulee jatkossakin toimimaan Vaasassa ja Seinäjoella osin samoin lääkärein kaikille päivystykseen tuleville potilaille. On oikein että puolustetaan omia saavutettuja etuja, mitä laaja päivystys voisi periaatteessa olla. Mutta sen asian naamioiminen kielipoliittiseksi ongelmaksi on todennäköisesti uusi (eikä mikään merkityksettömän kokoinen) naula pakkoruotsin arkkuun. Perusteet nimittäin on niin hatarat että useampi poliitikko tulee repimään melko lailla reikiä täyteen argumentin.

 

[Barnes]

Sitten tämä liberaali kansallinen kulttuuriporvarillisuus painottaa puolestaan jotain aivan muita kuin stahanovilaisia arvoja.

Pakkoruotsin kannattaminen ei ole liberaalia. Tässä asiassa liberaalit haluavat muuttaa ruotsin kielen valinnaiseksi, konservatiivit haluavat säilyttää pakkoruotsin ja mahdollisesti pönkittää sen asemaa.

 

[mjr]

Pakkoruotsin kannattaminen ei ole liberaalia. Tässä asiassa liberaalit haluavat muuttaa ruotsin kielen valinnaiseksi, konservatiivit haluavat säilyttää pakkoruotsin ja mahdollisesti pönkittää sen asemaa.

Tässä suhteessa siis liberaali, että ruotsin aseman puolustaminen edustaa perinteisiä länsimielisiä porvarillisia näkemyksiä - merkittävä osa porvaristosta on historiallisesti ollut Saksaan päin suuntautunut ja arvoiltaan muutenkin konservatiivisempi ja kansallismielisempi, mutta kaiken aikaa on rinnalla ollut tämäkin virtaus, joka sitten sodanjälkeisenä aikana on ollut sangen hallitseva.

 

[BileTooth]

Eivätköhän nyt kaikki järkevät ihmiset kannata pakkoruotsia? Tietysti enemmistö olisi vielä parempi asia...

Tätä lukiessani ihmettelin, että miten muuten älykkäällä ihmisellä voi olla noin älyä vailla oleva mielipide, mutta lukuisten hyvien perustelujen jälkeen se onkin lieventänyt tähän:

He kai vastaisivatkin jonkinlaisia äärifreudenthalilaisia fasistiryhmiä, jos sellaisia oli. No, kuten sanottu niin ei pakkoruotsi ole itsessään mikään iso kysymys. Sen voisi vaikka korvata muutamalla kurssilla, jossa käytäisiin läpi ruotsin alkeita ja ruotsin kielen ja ruotsalaisuuden merkitystä Suomen historiassa. Mutta jos poliittinen tuki riittää pakkoruotsin ylläpitämiseen niin en näe mitään erityisen merkittävää syytä luopua siitä.

Eli jokainen järkevä ihminen kannattaa pakkoruotsia, mutta sen voisi helposti korvata muutamalla kurssilla, jos RKP:lla ei olisi niin paljon vaikutusvaltaa? Yleensä luopumista vastustavien perustelut ovat juuri tasoa "aina ennenkin on ollut enkä näe syytä luopua, ja kun onhan se RKP:llekin niin kovin tärkeää" ja siihen nämäkin perustelut tavallaan lopulta tiivistyivät. Kansallista kulttuuriporvarillisuutta en osaa nähdä perusteluna pakkoruotsin säilyttämiselle. Rohkenen jopa väittää sanahelinäksi.

 

[Kirjoittelija]

Joo, ja tällä hetkellä kovasti kohti 1930-lukua ellet ole huomannut.

Mikäs kortti se sieltä pöytään mäjähti? No nyt tuli selväksi sekin, että jos ihminen haluaa opiskella ruotsin sijasta esim. ranskaa tai espanjaa, taitaa hän olla viiksi-Aatun fanipoikia.

Olen muuten itse ollut ammatillisella urallani kerran siinä tilanteessa, että olin avokonttorissa suomalaisessa tiimissa ruotsalaisen vastaavan rinnalla suuressa monikansallisessa it-yrityksessä...

Minulle olisi työssäni ollut venäjän kielen osaamisesta apua monta kertaa. Ruotsin kielen osaamisesta ei kertaakaan.

 

[Kirjoittelija]

(joskin lähinnä se hyöty rajoittui siihen, että voitiin puhua epäkohteliaastikin kollegoista näiden nenän alla...)

Kaveri kertoi muuten tällaisen tapauksen Tukholmasta: hän oli siellä kaverin kanssa ryypiskelemässä ja he näkivät metrossa lesbopariskunnan, joka vehtasi siinä muiden silmien edessä aika avoimesti keskenään. Kaveri oli sitten matkaseuralaisensa kanssa jutellut kuuluvaan ääneen siitä, että mikä helvetti siinä on, kun noi lepakot on aina noin kamalan näkösiä harakoita. Kun nämä lesbot sitten saapuivat haluamalleen asemalle, kävelivät he vaunun ovelle kaverini ohi, ja toinen totesi natiivilla aksentilla suomeksi: "Hyvää päivänjatkoa."

 

[Jack of Spades]

Olipa siinä teksti! Kiitoksia kun näit aikaa ja vaivaa. Mielenkiintoinen lukea.

Vastaan kuitenkin kysymykseesi. Vaasan kaupungin historia alkaa vuonna 1606 ja Seinäjoen kaupungin taas 1798. Ottaen huomioon Vaasan merkityksen suomen ja ruotsin välisessä historiassa, ei varmasti ole kohtuutonta ajatella että Vaasalaiset pitävät itseään "parempana" kaupunkina. Tämä ei tietenkään ole mikään ehdoton totuus, koska Seinäjokilaiset varmasti pitävät omaa kaupunkiaan perinteikkäänä ja arvokkaana. Mutta yhtä tapahtumarikas, mahtipontinen ja merkittävä ei Seinäjoen kaupungin historia ole kuin Vaasan.

Niin tottakai jos asia haluaa tarkastella Ruotsinvallan ja sen jälkeisen ajan ruotsalaisesta näkökulmasta, jotka Vaasan perustivat niin asia on noin niinkuin sanot. Suomen historia ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle kuin aikaan jolloin Vaasa perustettiin.

Kustaa Vaasan (jonka poika Kaarle IX perusti Vaasan) uskonpuhdistus merkitsi käännekohtaa myös Suomen historiassa. Arkkipiispa Johannes Magnus vastusti uskonpuhdistusta ja joutui veljensä Olauksen kanssa vuonna 1530 erotetuiksi kirkollisista tehtävistään. Heidän omaisuutensa takavarikoitiin kruunulle ja he menettivät mahdollisuuden palata Ruotsiin. Olaus Magnus oli kiinnostunut Ruotsin (johon Suomikin kuului) ja Norjan historiasta ja maantieteestä. Euroopassa ei Pohjolasta tiedetty paljoakaan. Kartatkin antoivat siitä Olauksen mielestä virheellisen kuvan. Hän halusi korjata tilanteen ja julkaisi oman karttansa. Kartan oli tarkoitus osoittaa eteläisen Euroopan oppineille, miten suuren ja mielenkiintoisen alueen katolinen kirkko oli menettämässä reformaation myötä. Tämä pohjolaa keskiajan lopulla kuvaava kartta tunnetaan nimellä Carta Marina. Olaus nimitti sitä Goottien kartaksi, hän sai 12-vuotisen työnsä päätökseen vuonna 1539, jolloin kartta painettiin Venetsiassa. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ea/Carta_Marina.jpeg

Kartan saa isonnettua klikkaammalla hiirellä. Carta Marina on toki epätarkka mittasuhteiltaan ja paikan nimet lätkitty hullunkurisesti kenties johonkin vielä aiemmin piirrettyyn karttapohjaan, joka kuvastaa ehkä varhaisempia Suomen muotoja, mm. flaamilainen kartografi Gerhardus Mercator kehitteli noihin aikoihin projektiotaan. Carta Marinasta saa kuitenkin osviittaa ajalta kun nykyistä Vaasaa ei vielä ollut olemassa, meri peitti sen alleen, kartta vaikuttaa olevan tarkempi rannikoilta kuin sisämaassa.

Nykyisen Vaasan seutuvilta kartasta löytyy tietenkin Korsholm, jonka linna alunperin rakennettiin pienelle saarelle. Vieressä on Mostesar - Mustasaari. Vähän ylempää rannikolta löytyvät Laya ja Kyro, eli Laihia & tuolloinen Pohjankyrö. Kyrön pitäjä – Wikipedia Vielä ylempää rannikkoa löytyy Psore - Pietarsaari ja Karlabi - Kokkola, Perämeren pohjukasta Tornia - Tornio omalta paikaltaan. Alempana rannikolla Satakunnassa seutuvilla epätarkkuutta kuvastaa mm. Refze - Reposaari sijoittaminen Nerpis - Närpiö kohdille, joilla sijoilla myös hauskasti teksti hic fabricatur naves (täällä valmistetaan laivoja), tulee mieleen Porin ja Rauman telakat :) Jokatapauksessa tuon aikaisella tiedoilla tehtynä kartasta saa kyllä kuvan Suomesta noihin aikoihin. "Seinäjoen" sijoittasin jokseenkin Olauksen kartalla paikkaan "palio kyla" (paljon kyliä). Päijänteen eteläpuolella Miera Ferri (rautakaivoksia) etc. Osa kartan nimitulkinnoista on varsin hauskoja. Esim. Flv5 tarkoittaa Kymijoen viittä suurhaaraa.

Mitä taas tulee Pohjanmaan rannikon ja muiden suomenruotsalaisten kielensä varjelemispolitiikkaan, niin tuo kirjailija Jorma Ojaharjun - Jorma Ojaharju – Wikipedia kirjoitus Elämää Ruotsalais-Suomessa aikanaan Kanava-lehdessä kuvastaa melko hyvin myös tätä nykyistä Vaasan sairaalapäivystysasiaa, josta tehtiin välittömästi elämää suurempi kielikysymys. Olen asunut 20v. elämäni ensimmäistä vuotta noilla seuduin suomenkielisellä Pohjanmaalla, josta rannikolle päin alkoi ruotsinkielinen alue, allekirjoitan melkolailla tuon Ojaharjun tekstin. Elämää Ruotsalais-Suomessa – Vaasapedia

 

[Kirjoittelija]

Tässä suhteessa maltillisella kansallisella enemmistöllä on syytä olla valppaana ja torjua tätä vaarallista hurmahenkisyyttä

Osaisikohan joku selittää mulle, että kun selvästi alle 50 prosenttia suomalaisista kannattaa pakkoruotsia, niin millä matematiikalla se on enemmistö? Minun matikan openi opetti, että jos 70 prossaa vastustaa jotain asiaa, silloin vastustajat ovat enemmistö. Ettei vaan piru vie olisi kyseessä ollut sellainen post-faktuaalinen valeopettaja ja Putinin kätyri?

 

[Lystikäs]

Olenpa tainnut useamminkin mainita, että olen burkelainen liberaali...

Uskottele tuota itsellesi jos se helpottaa, mutta todellisuudessa olet pienen kansanosan etuisuuksia varjeleva protektionisti. Liberaali ehkä silloin kun se palvelee omia etujasi.

Usein ulkopuoliset näkevät pakkoruotsin hulluuden meitä paremmin. Se, että marginaalikieltä puhuva kantaväestö joutuu opiskelemaan toisen marginaalikielin vain sen takia, että 5% kielivähemmistö haluaa tulla ymmärretyksi omalla kielilläänkin, mikäli sitä päättävät haluta, tuntuu omituiselta. New York Timesin kolumnissa "Maailman hemmotelluimmasta vähemmistöstä" asiaa kummasteltiin aikoinaan ihan ansiokkaasti.

New York Times - www.simplesite.com/Tala

Toisen marginaalikielen pakko-opiskelun voisin jollain tapaa ymmärtää, jos kantaväestöllä olisi mahdollisuus ylläpitää taitoa esimerkiksi koulussa, jossa heidän joukossaan olisi ruotsinkielisiä oppilaita. Mutta kaltaisesi kielisoturit pelkäävät niin kovin ruotsinkielen katoamista, että varjelevat väestönsä sekoittumista kantaväestöön, jolloin lopputuloksena on se, ettei ruotsinkieli kuulu suomenkielisen arkeen oikeastaan milloinkaan - ellei satu asumaan alueella, jolla on paljon ruotsinkielistä väestöä. Opittua taitoa on siis vaikea pitää yllä, ellei halua nähdä erityistä vaivaa sen eteen. Ja miksi haluaisi, ellei siitä ole mitään hyötyä arjessa. Pakkoruotsi näyttäytyy siis lähinnä poliittisena lyömäaseena, jonka kohde on kantaväestö, jota on muutenkin kyykytetty melko ansiokkaasti koko historiansa ajan.

 

[mjr]

Pakkoruotsi näyttäytyy siis lähinnä poliittisena lyömäaseena, jonka kohde on kantaväestö, jota on muutenkin kyykytetty melko ansiokkaasti koko historiansa ajan.

No, mitäpäs tuohon nyt tolkun ihminen sanoisi... Itse olen sitä opettajan henkee, ettei Suomessa asusta kahta kansaa vaan suomalaisia, joista osalla on äidinkielenään ruotsi. Suomenruotsi on siis vain hyvin outo suomen kielen murre, vähän kuin Rauman murre steroideilla!

 

[Tadu]

Usein ulkopuoliset näkevät pakkoruotsin hulluuden meitä paremmin.

Keskustelinpa asiasta muutama kuukausi sitten pakistanilaisen kaverini kanssa. Hänen ilmeensä olivat kyllä aika priceless-tasoa kun yritin asiaa hänelle selittää.

 

[Satunnainen]

Ettei vaan piru vie olisi kyseessä ollut sellainen post-faktuaalinen valeopettaja ja Putinin kätyri?

Voit helposti arvioida koulusi tasoa sen mukaan, mitä sillä on opetettu liberalismista ja fasismista. Minun kohdallani opetus on ollut ilmeisen ala-arvoista, sillä olen aina pitänyt valinnanvapautta liberaalina ja liittänyt keskusjohtoisen pakottamisen fasismiin. Oikeastihan asia onkin toisin päin, ja nyt tiedän, että vapaus valita kieliopinnoissa, on yksi askel kohti sitä, että kevään muotiväreiksi asettuvat pysyvästi paidoissa musta ja solmioissa sininen.

 

[Lystikäs]

Itse olen sitä opettajan henkee, ettei Suomessa asusta kahta kansaa vaan suomalaisia, joista osalla on äidinkielenään ruotsi. Suomenruotsi on siis vain hyvin outo suomen kielen murre, vähän kuin Rauman murre steroideilla!

Eipä meidän tarvitse ketään pakottaa Rauman murretta opiskelemaan. Tuohon väitteeseesi voisi myös lisätä, että meillä asuu myös suomalaisia, joilla on äidinkielenään saami, ja suomalaisia, joilla on äidinkielenään romanikieli, ja suomalaisia, jotka kommunikoivat viittomakielen avulla. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse opetella heidän kieltään.

Kerro nyt vihdoin edes yksi hyvä syy, miksi koko Suomen kansan täytyy opetella ruotsin kieltä, vaikka suuressa osassa maata, sitä ei esiinny lainkaan arjessa, jolloin se väistämättä katoaa. Mikseivät ihmiset voi tehdä sitä päätöstä itse? Useimmat kuitenkaan osaavat tehdä järkeviä päätöksiä heidän asuinalueensa ja tulevaisuudensuunnitelmiensa perusteella, tai mikäli eivät osaa, niin tuskin se ruotsinkieli tulee siellä päässä pysymään mitään muutakaan kieltä pidempään.

 

[mjr]

Kerro nyt vihdoin edes yksi hyvä syy, miksi koko Suomen kansan täytyy opetella ruotsin kieltä, vaikka suuressa osassa maata, sitä ei esiinny lainkaan arjessa, jolloin se väistämättä katoaa.

Olen kertonut useammankin hyvän syyn, joskin ne ovat hieman eksoottisia nykyajassa, kun eivät ole utilitaristisia tuotannon maksimointiin pyrkiviä (joskin ohessa toki tulee myös erilaisia käytännön hyötyjä). Minä en puolestaan ymmärrä, että miksi ihmeessa pitäisi uhrata niin paljon aikaa ja energiaa muuttaakseen perinteistä tilannetta hyvin marginaalisen stahanovilaisen edun vuoksi. Mikä on se juttu? Ruotsi on hyvistä historiallisista syistä toinen kansalliskielemme, eikä tästä tosiseikasta ole meille koitunut käytännössä mitään harmia vaan lähinnä vain etua. Myöskin, voisi kyynisesti todeta, että salliva ja liberaali kielipolitiikka on mahdollistanut myös arkipäivän assimiloitumisen, kun jyrkkiä vastakkainasetteluja ei ole. En vaan tajua tätä kohkaamista juuri tänä aikana, juuri tässä asiassa.

 

[peterra]

Kerro nyt vihdoin edes yksi hyvä syy, miksi koko Suomen kansan täytyy opetella ruotsin kieltä, vaikka suuressa osassa maata, sitä ei esiinny lainkaan arjessa, jolloin se väistämättä katoaa.

Itse en näe sille yhtään hyvää syytä, miksi kansan täytyy opetella ruotsia. Toisaalta en myöskään näe kielitaidosta mitään yletöntä haittaa kenellekään. Ruotsilla on Suomessa todella huono klangi, en tiedä, mistä tämä juontaa juurensa, mutta kaikella rakkaudella kaikille, kieli itsessään on kohtalaisen helppo ja toimii aika yksinkertaisena pohjana mille tahansa germaaniselle kielelle ja sen opettelulle.

Englannin osaamisen merkitys on jo sinänsä aivan selvä, mutta kyllä esim. kauppasuhteissa on edelleen ihan aitoa merkitystä muillakin kielillä. Ruotsi on myös avain muihin pohjoismaiden kieliin, jos niitä nyt haluaa osata tai opetella. En ymmärrä, mikä siitä ruotsista tekee niin hirveää monelle, kun kieli itsessään on oikeasti suhteellisen helppo ja opetussuunnitelmassa tasoa vaivaton; viikkotunteja ei oo kovin paljoa muihin kieliin verrattuna.

Mikseivät ihmiset voi tehdä sitä päätöstä itse?

Satun opiskelemaan erästä hyvin vähäiselle osaamiselle jäänyttä kieltä (saksaa) yliopistossa ja voin sanoa, että näitä perusteluja kuulee aika usein. Ongelma on vähän kuin vaaleissa äänestäminen: halutaan kovasti, että saadaan lisää valintaa ja itsenäistä päätöksentekoa, mutta tutkimusten mukaan vaikutus on lähes kääntäen verrannollinen. Nimittäin mitä enemmän oppilailla on varhaisessa vaiheessa valinnanvaraa erilaisten aineiden suhteen, sitä useammin he itse asiassa eivät valitse yhtään mitään. Erilaisten kielten osaaminen Suomessa on ns. duplikaatiota ja triplaamista - nimittäin samat ihmiset vastaavat tilastollisesti monienkin kielien osaamisesta ja kieliorientoituneet ihmiset valitsevat enemmän kieliä ja muut eivät valitse mitään. Englanti on ihan jees, mutta kyllä kielitaitoa voi muutenkin kehittää ja esim. Euroopassa on useita yleishyödyllisiä kieliä, joista on hyötyä. Esim. saksa toimii loistavana pohjana Keski-Euroopassa operoimiseen ja italia vastaavasti auttaa kaikkien latinaispohjaisten kielten avaamiseen.

On mielestäni hieman naiivia ajatella, että ruotsia valitaan paljon tai enemmän, jos ihmiset tekevät päätöksen itse. Tutkimusten valossa näyttää nimenomaan siltä, että mitä vähemmän valinnanvaraa sitä suuremmalla todennäköisyydellä edes minimitaso useammassa kuin yhdessä kielessä opitaan. Valinnanvapaus tosiaan tarkoittaa aika usein sitä, että kieliä ei valita lainkaan. Kielistä usein ajatellaan hieman "rumasti" että ne ovat yhden asian juttu, mutta kielet itse asiassa ovat monessakin asiassa aputieteenä mukana.

Useimmat kuitenkaan osaavat tehdä järkeviä päätöksiä heidän asuinalueensa ja tulevaisuudensuunnitelmiensa perusteella, tai mikäli eivät osaa, niin tuskin se ruotsinkieli tulee siellä päässä pysymään mitään muutakaan kieltä pidempään.

Uskallan kyllä kyseenalaistaa sen, että ala- ja yläasteikäiset pojat tekisivät omaa tulevaisuuttaan koskevia järkeviä päätöksiä itsenäisesti. Kyllä minulla ainakin monet tuon ajan päätökset syntyivät ystävien valintojen kautta, ei niinkään omien valintojen kautta. Toki olen myös aikani tuote; asiat voivat olla paljon paremmin nykyään ja oppilaat tekevät päätöksensä täysin eri tavalla. Kuitenkin näin jonkin verran opiskelleena uskallan jälleen sanoa, että kyllä suomalaisten koulujen ongelmat ovat ihan jossain muualla kuin pakkoruotsissa, vaikka tätä keskustelua jatkuvasti käydäänkin. Itse olisin paljon enemmän huolissani esim. kielten osalta siitä yleisestä kehityksestä, että nykyaikainen digitaalinen maailma asettaa meidät aivan eri tavalla kohtaamaan kieliä, mutta tästä huolimatta kielitaidot ovat laskusuhdanteessa ympäri Suomen.

Olen istunut muutamalla ruotsin kurssilla ihan vapaaehtoisesti yliopistolla ja on pakko sanoa, että taso on todella hälyttävä. Opiskelijat (yliopistossa) eivät osaa edes perusasioita kielestä ja ilman opettajien armollisuutta ja yleistä halua ja hyvää tahtoa päästää ihmiset lävitse kursseilta ei suurin osa pääsisi edes ruotsista lävitse. Ja jos ruotsi olisikin ainoa kieli, jossa homma menee näin, mutta valitettavasti englantidominanssi on todella vahva ajassamme.

Kuitenkin kielikohtaamiset useiden eri kielten kanssa ovat noususuhdanteessa ja samalla olemme arjessamme esim. saksalaisten kanssa enemmän tekemisissä kuin mikään sukupolvi meitä ennen. Tästä huolimatta kielitaito on aivan murto-osa siitä, mitä se oli joskus. Ja vapaaehtoisuudella tämä ei todellakaan parane: katsokaa niitä statistiikkoja. Meillä on kaksi (2) pakollista vierasta kieltä ja miljoona vaihtoehtoa valita, mutta oli sitten ranskaa, saksaa tai mitä vaan perinteistä muuta kieltä niin kyllä on osallistujamäärä oikeasti vähäinen.

 

[Runtulin]

Olen kertonut useammankin hyvän syyn, joskin ne ovat hieman eksoottisia nykyajassa, kun eivät ole utilitaristisia tuotannon maksimointiin pyrkiviä (joskin ohessa toki tulee myös erilaisia käytännön hyötyjä).

Moni hyvä syy lopettaa pakkoruotsi on toki utilitaristinen tuotannon maksimointiin pyrkivä - ja siksi ne ovatkin erinomaisia syitä.

On kuitenkin myös muita erittäin relevantteja syitä olemassa, joista tärkeimpänä on yksilönvapaus. Ruotsin kielen opiskelu on yksiselitteisesti pois muusta opista (niinkuin kaikkien muidenkin aineiden opiskelu - siksi niidenkin tulee olla perusteltua).

Mitäs sanoisit @mjr , jos annettaisiin ihmisten valita, mitä kieltä he haluavat opiskella englannin lisäksi koulussa? Eikö siten kaikille tulisi hyvä mieli? Voidaan vaikka sopia, ettei venäjää saa opiskella, niin ei Putler kolkuttele ovelle. Ja jos tuo Venäjä tuosta jonain päivänä oppii käyttäytymään, niin voitaisiin sallia vaikka alkeiskurssi.

 

[mjr]

On kuitenkin myös muita erittäin relevantteja syitä olemassa, joista tärkeimpänä on yksilönvapaus.

Aika marginaalinen asia yksilönvapauden suhteen - radikaalein rajoitushan on itse koulupakko, jos nyt täytyy jostain syystä ajatella jotenkin ylen libertaarisesti. Mutta en pakkoruotsia vaihtaisi pakottomuuteen vaan siihen, että on pakko valita vähintään yksi (mieluiten kaksi) vierasta kieltä sen toisen kotimaisen eli englannin rinnalle.

 

[Lystikäs]

Minä en puolestaan ymmärrä, että miksi ihmeessa pitäisi uhrata niin paljon aikaa ja energiaa muuttaakseen perinteistä tilannetta hyvin marginaalisen stahanovilaisen edun vuoksi. Mikä on se juttu? Ruotsi on hyvistä historiallisista syistä toinen kansalliskielemme, eikä tästä tosiseikasta ole meille koitunut käytännössä mitään harmia vaan lähinnä vain etua.

No omakohtainen arkipäivän esimerkki. Lapsemme on juuri aloittamassa kielten opiskelua. Alueella olisi laajaa innokkuutta saksankielen opiskeluun, mutta mikäli sen haluaa valita ala-asteella, on se valittava A-kieleksi. (Mahdollisuutta ei tule kenellekään, ellei tietty määrä oppilaita valitse saksaa A-kielekseen.) Tämä valinta tarkoittaa automaattisesti myös sitä, että noin neljän vuoden sisään heillä olisi automaattisesti opiskeltavana kolme kieltä, koska englanti ja ruotsi on pakko valita viimeistään yläasteelle tultaessa. Tuntimäärä nousisi viikossa, ja yläasteelle astuttaessa, myös valinnaisten aineiden määrä vähenee, koska lautasella on jo kolme kieltä. Koska emme usko poikamme jaksavan urheiluharrastuksiensa lisäksi vielä pidempää tuntimäärää viikossa, ja tämä on jo ilmaissut kiinnostustaan tiettyjä valinnaisia aineita kohtaan yläasteella (jotka eivät ole kieliä), joudumme valitsemaan saksan sijaan englannin. Pakkoruotsista on siis jo nyt ollut meille harmia, vaikka kielten opiskelu ei ole edes alkanut.

Etkä siis ymmärrä miksi uhrata aikaa ja energiaa muuttamaan tätä älytöntä pakkojärjestelmää? Ilmeisesti sä et edes lue näitä viestejä tässä ketjussa. Palaat vain sokeasti kohkaamaan stahanovista ja kulttuurihistoriasta.

 

[mjr]

No omakohtainen arkipäivän esimerkki.

Jaa, ei tässä nyt ihan sydän ruvennut verta vuotamaan, meinaan lienee perheillä peräti hankalampiakin ongelmia nykyaikana kuin saksan jättäminen sivuun. Anyway, tuntien nykyisen peruskoulun "vaativuuden" niin kannustaisin rohkeasti ottamaan kieliä ohjelmaan - niiden opiskelu palkitsee aina! Itse luin neljää kieltä lukiossa (joskin näin jälkikäteen ajatellen tosin oli virhet valita venäjä ranskan sijasta).

 

[Petri1981]

Sanoisin, että EI missään nimessä pakkoruotsille. Ihannetilanne olisi se, että opiskelija saisi pakollisen englannin kielen lisäksi valita yhden vapaavalintaisen oikeasti hyödyllisen kielen, esimerkiksi saksan, espanjan, Arabian tai ranskan kielen, mutta tälläiseen ratkaisuun tuskin riittää opettajia, joten joudumme menemään niillä korteilla mitä meillä on, eli pakkoruotsilla, joka on maailmalla täysin marginaalinen kieli, rinnastettavissa akanin ja kazakin kieliin.

Taitaa muuten Arabian ja afroaasian kielten puhujien osuus Suomessa jo kohtapuolin ohittaa äidinkieleltään ruotsin kieliset (jotka osaavat myös suomea), joten olisi jo järkevämpää ihan maailmankaupankin kannalta siirtyä pakko-arabiaan. Pakkoruotsi on siis muinaisjäänne, josta perinteen takia pidetään jääräpäisesti kiinni, että ei suututeta eräitä.

 

[Runtulin]

Mutta en pakkoruotsia vaihtaisi pakottomuuteen vaan siihen, että on pakko valita vähintään yksi (mieluiten kaksi) vierasta kieltä sen toisen kotimaisen eli englannin rinnalle.

Olen samaa mieltä tästä. En itsekään siis korvaisi tuota ruotsin kielen opiskelua tyhjällä, tai vaikkapa äidinkielellä tai historialla, vaan juurikin muilla kielillä. Olisin kuitenkin valmis hyväksymään ruotsin kielen opetuksen tilalle myös muita jo opetettavia aineita, koska lähes kaikkien opettaminen on perustellumpaa kuin ruotsin.

Yksilönvapauksista: totta kai oppivelvollisuus on erittäin iso asia yksilönvapauden suhteen, ja siksi sillä pitää olla - ja onkin - vahvat perustelut. Ruotsin kielen opettamisella ei sen sijaan ole, ja siksi tilanne pitäisi korjata. Mielestäni olemme lähempänä länttä jo sillä, että kunnioitamme yksilönvapauksia (emmekä ainakaan pidä niitä marginaalisina!), kuin se, että osaamme taivuttaa ruotsin kielen epäsäännölliset verbit.

 

[BileTooth]

Itse en näe sille yhtään hyvää syytä, miksi kansan täytyy opetella ruotsia. Toisaalta en myöskään näe kielitaidosta mitään yletöntä haittaa kenellekään. Ruotsilla on Suomessa todella huono klangi, en tiedä, mistä tämä juontaa juurensa, mutta kaikella rakkaudella kaikille, kieli itsessään on kohtalaisen helppo ja toimii aika yksinkertaisena pohjana mille tahansa germaaniselle kielelle ja sen opettelulle.

Englannin osaamisen merkitys on jo sinänsä aivan selvä, mutta kyllä esim. kauppasuhteissa on edelleen ihan aitoa merkitystä muillakin kielillä. Ruotsi on myös avain muihin pohjoismaiden kieliin, jos niitä nyt haluaa osata tai opetella. En ymmärrä, mikä siitä ruotsista tekee niin hirveää monelle, kun kieli itsessään on oikeasti suhteellisen helppo ja opetussuunnitelmassa tasoa vaivaton; viikkotunteja ei oo kovin paljoa muihin kieliin verrattuna.

Satun opiskelemaan erästä hyvin vähäiselle osaamiselle jäänyttä kieltä (saksaa) yliopistossa ja voin sanoa, että näitä perusteluja kuulee aika usein. Ongelma on vähän kuin vaaleissa äänestäminen: halutaan kovasti, että saadaan lisää valintaa ja itsenäistä päätöksentekoa, mutta tutkimusten mukaan vaikutus on lähes kääntäen verrannollinen. Nimittäin mitä enemmän oppilailla on varhaisessa vaiheessa valinnanvaraa erilaisten aineiden suhteen, sitä useammin he itse asiassa eivät valitse yhtään mitään.

Kielitaidosta ei ole haittaa kenellekään, siksi pitäisi olla mahdollista valita ruotsin sijaan niitä hyödyllisempiä kieliä, kuten saksa tai monille vaikkapa venäjä. Ja miten ihmessä valinnanvara johtaa siihen, että ei valita yhtään mitään, jos englannin lisäksi on pakko valita toinen kieli?

Ainoa järkevä vastaperustelu on varmaankin se, että olisi kallista järjestää useampia vaihtoehtoja oppilaille valittavaksi. Tällä hetkellä kylläkin suurimmassa osassa yläasteita ja monella ala-asteellakin on mahdollista opiskella muitakin kieliä, kuin ruotsia, joten ei sekään perustelu päde kovin laajasti.

Sehän on itsestäänselvää varmaan kaikille, että pakkoruotsin luopumista kannattavat nimenomaan haluavat, että sen tilalle saisi valita jonkin muun kielen. Eivät sitä, että luovuttaisiin toisesta kielestä kokonaan.