Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Cobol]

Ehdottomasti kannatan pakkoruotsia, mutta itäisessä Suomessa voitaisiin korvata se pakkovenäjällä. Mitä tulee ruotsinkielisten määrään Suomessa, niin kotiseudullani Pohjanmaalla edelleen noin 50 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia.

 

[Runtulin]

Pakkoruotsista pääsee kuulema eroon sillä, että laittaa lapsensa äidinkieleksi englannin. En tiedä toimiiko, mutta joku hörhö näin twitterissä väittää.

 

[Ralph]

Pakkoruotsista pääsee kuulema eroon sillä, että laittaa lapsensa äidinkieleksi englannin.

Siinä on opettajat koulussa ihmeissään, kun oppilas, jonka äidinkieli on englanti, ei osaa puhua englantia.

 

[Tadu]

Olen myös kuullut, että vaihtamalla oman äidinkielensä englanniksi välttää virkamiesruotsin opinnot yliopistossa. En tiedä onko siinä mitään perää.

 

[attendo]

Olen myös kuullut, että vaihtamalla oman äidinkielensä englanniksi välttää virkamiesruotsin opinnot yliopistossa. En tiedä onko siinä mitään perää.

Siinä on yliopiston lehtorit ihmeissään, kun opiskelija jonka äidinkieli on englanti, puhuu sitä takerrellen suomalaisella korostuksella

 

[Tadu]

Siinä on yliopiston lehtorit ihmeissään, kun opiskelija jonka äidinkieli on englanti, puhuu sitä takerrellen suomalaisella korostuksella

Saahan sitä ihmetellä.

 

[Runtulin]

Siinä on opettajat koulussa ihmeissään, kun oppilas, jonka äidinkieli on englanti, ei osaa puhua englantia.

Saahan sitä ihmetellä.

 

[attendo]

Huikeeta jätkät!

 

[mjr]

Samat syyt pätisivät myös venäjänkielen opiskeluun.

Sinulla on tässä ennenkin tainnut olla tiettyä hahmottamisen vaikeutta... Mutta perusasia siis Suomen historiassa on oheinen: Ruotsi, länsimaa, hyvä asia (ja mitä länsimaisuus nyt sitten tuokin mukanaan: oikeusvaltio, kansalaisoikeudet ja -vapaudet, kansalaisyhteiskunta, järjestäytymisen ja mielipiteen vapaudet jne.), Venäjä ei-länsimaa, huono juttu (ei vallan kolmijakoa, ei kansalaisoikeuksia, ei oikeusvaltiota, ei vapaata kansalaisyhteikuntaa jne.) Ja vuonna 1939 rakkaat diktatoriset ystävämme Saksa ja Neuvostoliitto määrittelivät meidän "neljänneksi Baltian maaksi", ei hyvä leima - sen jälkeen olemmekin pirusti tehneet töitä alleviivataksemme pohjoismaisuuttamme - paitsi tietysti nämä meidän modernit kansallisradikaalimme, jotka taas ilmeisesti näkevät jonkinlaisen kultaisen tulevaisuuden ugrilaisena harmaan vyöhykkeen epämääräisenä semi-itäisenä Euroopan valtiona.

 

[Runtulin]

Sinulla on tässä ennenkin tainnut olla tiettyä hahmottamisen vaikeutta... Mutta perusasia siis Suomen historiassa on oheinen: Ruotsi, länsimaa, hyvä asia (ja mitä länsimaisuus nyt sitten tuokin mukanaan: oikeusvaltio, kansalaisoikeudet ja -vapaudet, kansalaisyhteiskunta, järjestäytymisen ja mielipiteen vapaudet jne.), Venäjä ei-länsimaa, huono juttu (ei vallan kolmijakoa, ei kansalaisoikeuksia, ei oikeusvaltiota, ei vapaata kansalaisyhteikuntaa jne.) Ja vuonna 1939 rakkaat diktatoriset ystävämme Saksa ja Neuvostoliitto määrittelivät meidän "neljänneksi Baltian maaksi", ei hyvä leima - sen jälkeen olemmekin pirusti tehneet töitä alleviivataksemme pohjoismaisuuttamme - paitsi tietysti nämä meidän modernit kansallisradikaalimme, jotka taas ilmeisesti näkevät jonkinlaisen kultaisen tulevaisuuden ugrilaisena harmaan vyöhykkeen epämääräisenä semi-itäisenä Euroopan valtiona.

Oliko tämä nyt joku hauska vitsi, jota en tajunnut? Ehkä astuin miinaan, mutta siis ruotsiako pitäisi opiskella siksi, että Ruotsi on ollut historiassa kiva maa?

 

[mjr]

Oliko tämä nyt joku hauska vitsi, jota en tajunnut? Ehkä astuin miinaan, mutta siis ruotsiako pitäisi opiskella siksi, että Ruotsi on ollut historiassa kiva maa?

Olet jäljillä tuossa "jota en tajunnut" -osassa, mutta ei niinkään vitsi vaan ihan vaan kohtuullisen lähihistoriallisia huomioita vaihtelevasta asemastamme Euroopassa. Peräti ajankohtaisiakin jos muistaa, notta kuka ystävällinen, myhäilevä diktaattori tällä hetkellä siellä Kremlissä haikailee menneitä suuruuksia... Meidän on ihan järkevä korostaa pohjoismaisia yhteyksiämme aivan kaikilla tasoilla - sitä paitsi, noin nationalistisesta, kansallisesta näkökulmasta on ruotsin kieli todellakin täysin aidosta olennainen osa kulttuuriperimäämme.

 

[Cobol]

Suomessa kannattaa opiskella kieliä. Monia syitä, mutta yksi tärkeimmistä: Suomi on pieni maa ja kielialueemme on sekin pieni. Jos katsotaan kansakunnan kannalta, naapurimaiden eli Ruotsin ja Venäjän kieliä tulee osata jo kaupan ja erilaisen kulttuurisen kanssakäymisen edistämiseksi. Kiinaa tulee osata, koska kiinalaisia on paljon ja tietenkin on hyvä osata englantia. Sivistyskielistä on syytä valita ranska, saksa ja espanja. Ainakin.

Näistä pitää valtion/maakuntien miksata oikea koostumus ja katsoa tulevaisuuteen. Aikaväliltään joku 25-50 vuotta vähintään. Näin vältetään poliittiset intohimot ja virheet niiden mukana. Esimerkiksi tässä ajassa on suuri virhe, jos halutaan ns. pakkoruotsista eroon tai halutaan lytätä venäjän opiskelua varsinkin itäisessä Suomessa.

 

[Ralph]

Saahan sitä ihmetellä.

Niin saa, mutta onhan se noloa, että väität lapsesi äidinkielen olevan englanti ja hän tuo todistuksen kotiin, jossa on saanut englannista kuutosen ja äidinkielestä ysin.

 

[Runtulin]

Niin saa, mutta onhan se noloa, että väität lapsesi äidinkielen olevan englanti ja hän tuo todistuksen kotiin, jossa on saanut englannista kuutosen ja äidinkielestä ysin.

Mielelläni kestäisin tuon häpeän, jos sen johdosta lapseni ei tarvitsisi opiskella ruotsia, vaan hän voisi sen sijaan opiskella vaikka venäjää, kiinaa, ranskaa, saksaa, espanjaa tai portugalia. Tämä nyt on tietenkin spekulaation asteella (koska ei ole tiedossa, toimiiko kikka/kuinka se toimii), mutta noin niin kuin ajatuksena.

 

[Satunnainen]

Suomessa kannattaa opiskella kieliä. Monia syitä, mutta yksi tärkeimmistä: Suomi on pieni maa ja kielialueemme on sekin pieni. Jos katsotaan kansakunnan kannalta, naapurimaiden eli Ruotsin ja Venäjän kieliä tulee osata jo kaupan ja erilaisen kulttuurisen kanssakäymisen edistämiseksi.

Aloituksen osalta täsmälleen samaa mieltä. Suomessa kannattaa opiskella kieliä. Sen sijaan en ole ollenkaan varma, miten merkittävää etua ruotsin osaaminen tuo kaupankäynnissä ruotsalaisten kanssa. Ruotsikin on pieni maa ja vaikka parin naapurin kanssa kieli on hyvin samankaltainen, suurimmalta osin he ovat tottuneet käyttämän kaupankäynnissä vieraita kieliä, ja kokemukseni mukaan osaavat keskimäärin englantia varsin hyvin. Sen sijaan monessa suuremmassa maassa kielitaito voi olla paljon rajatumpaa, ja silloin asialla voisi nähdäkseni olla enemmänkin merkitystä. Miksi siis panna kaikki opiskelemaan ruotsia, kun paljon hyödyllisempää olisi todennäköisesti se, että meillä olisi enemmän venäjän, kiinan, japanin, jne. osaajia.

Niin saa, mutta onhan se noloa, että väität lapsesi äidinkielen olevan englanti ja hän tuo todistuksen kotiin, jossa on saanut englannista kuutosen ja äidinkielestä ysin.

Miten voi samasta aineesta saada samaan aikaan kutosen ja ysin?

 

[Ralph]

Miten voi samasta aineesta saada samaan aikaan kutosen ja ysin?

Tarkoitan siis suomen kielestä tulevan ysin. Eli siitä todellisesta äidinkielestään.

 

[Cobol]

Aloituksen osalta täsmälleen samaa mieltä. Suomessa kannattaa opiskella kieliä. Sen sijaan en ole ollenkaan varma, miten merkittävää etua ruotsin osaaminen tuo kaupankäynnissä ruotsalaisten kanssa. Ruotsikin on pieni maa ja vaikka parin naapurin kanssa kieli on hyvin samankaltainen, suurimmalta osin he ovat tottuneet käyttämän kaupankäynnissä vieraita kieliä, ja kokemukseni mukaan osaavat keskimäärin englantia varsin hyvin. Sen sijaan monessa suuremmassa maassa kielitaito voi olla paljon rajatumpaa, ja silloin asialla voisi nähdäkseni olla enemmänkin merkitystä. Miksi siis panna kaikki opiskelemaan ruotsia, kun paljon hyödyllisempää olisi todennäköisesti se, että meillä olisi enemmän venäjän, kiinan, japanin, jne. osaajia.

Minusta kaikkia ei tulekaan laittaa opiskelemaan ruotsia, mutta merkittävä osa ikäluokasta kyllä. Venäjän roolia tulee nostaa, aivan kuten enemmistö suomalaisista kokee TNS Gallupin tutkimuksessa vuonna 2011. Näkisin, että suurin hyöty venäjän kielestä saataisiin itäisessä Suomessa.

 

[Tadu]

Olen oppinut uusia asioita miksi pakkoruotsi täytyy säilyttää:

• Ruotsinkieli on osa kulttuuriperimäämme
• Ruotsin historia on kunniakas
• Naapurivaltiomme Venäjä on paha

Miten ruotsalaiset ovat vaikuttaneet länsimaisen demokratian ja yhteiskunnan kehitykseen? Kyllä paljon loogisempaa on, että alamme opettelemaan länsimaisen kulttuuriperimämme mukaisesti muinaissaksaa, latinaa sekä kreikkaa. Näitä kieliä käyttäneet yhteiskunnat ovat vaikuttaneet huomattavasti ruotsalaisia enemmän länsimaisen kulttuurin, demokratian ja yhteiskunnan syntyyn ollen näin huomattavasti merkittävämpiä meidänkin kulttuuriperimällemme.

Pakkolatina voisi olla Suomen valttikortti. Onhan se varmasti mainio portti muihin kieliin.

 

[Urpo35]

Minusta kaikkia ei tulekaan laittaa opiskelemaan ruotsia, mutta merkittävä osa ikäluokasta kyllä. Venäjän roolia tulee nostaa, aivan kuten enemmistö suomalaisista kokee TNS Gallupin tutkimuksessa vuonna 2011. Näkisin, että suurin hyöty venäjän kielestä saataisiin itäisessä Suomessa.

Eihän tuo silloin ole enää kannattamasi pakkoruotsi. Vai tarkoitatko että pakkoruotsi on osassa maata ja vaikkapa pakkovenäjä osassa maata?

Joka tapauksessa mielestäni paras vaihtoehto on että toinen kieli on pakollinen, mutta sen saa valita vapaasti niistä kielistä mitä on kyseisessä koulussa/kaupungissa mahdollista opiskella. Ja näihin kieliin kuuluisi suurin piirtein ruotsi, venäjä, kiina, espanja, ranska, italia, japani jne.

 

[Tadu]

Joka tapauksessa mielestäni paras vaihtoehto on että toinen kieli on pakollinen, mutta sen saa valita vapaasti niistä kielistä mitä on kyseisessä koulussa/kaupungissa mahdollista opiskella. Ja näihin kieliin kuuluisi suurin piirtein ruotsi, venäjä, kiina, espanja, ranska, italia, japani jne.

Vahva sama. Jos joku antaa yhdenkin hyvän syyn miksi nykyinen malli on parempi, niin voin muuttaa kantaani. Pakkoruotsin puolustajien perustelut eivät kestä minkäänlaista tarkastelua.

 

[Cobol]

Eihän tuo silloin ole enää kannattamasi pakkoruotsi. Vai tarkoitatko että pakkoruotsi on osassa maata ja vaikkapa pakkovenäjä osassa maata?

Ajattelin, että valtio ja maakunnat voisivat miksata näistä sellaisen kokonaisuuden, joka on ns. kokonaisuuden kannalta parasta ja aikaväli sellaiset 25-50 vuotta. Pakkoruotsi on huono sana, samoin pakkovenäjä tai mikä tahansa pakko.

 

[Satunnainen]

Minusta kaikkia ei tulekaan laittaa opiskelemaan ruotsia, mutta merkittävä osa ikäluokasta kyllä. Venäjän roolia tulee nostaa, aivan kuten enemmistö suomalaisista kokee TNS Gallupin tutkimuksessa vuonna 2011.

Miksi merkittävän osan pitäisi osata ruotsia? Ja pitää muistaa, että noin viitisen prosenttia väestöstä osaa joka tapauksessa ruotsia hyvin, koska se on heidän äidinkielensä. Tarvitaanko oikeasti tuota merkittävästi suurempaa ruotsia osaavien joukkoa, ja jos tarvitaan niin miksi?

Näkisin, että suurin hyöty venäjän kielestä saataisiin itäisessä Suomessa.

Jos tässä mietit jotain paikallisuusaspektia, niin arvaapa kumman äidinkielekseen ilmoittavia on enemmän täällä "itäisessä" Tampereen kaupungissa, ruotsin vai venäjän. Enkä tällä tarkoita, että pakollinen ruotsi pitäisi vaihtaa täällä pakolliseen venäjään, vaan että todella suuri osa suomalaisista asuu käytännössä varsin yksikielisellä alueella, jossa joukossa on hyvin vähäisiä määriä muita kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Pidän siksi jotenkin hassuna sitä ajatusta, että opiskeltava kieli pitäisi valita jonkin alueellisen perusteen mukaan sen sijaan, että annettaisiin asiassa valinnanvapaus.

 

[Urpo35]

Ajattelin, että valtio ja maakunnat voisivat miksata näistä sellaisen kokonaisuuden, joka on ns. kokonaisuuden kannalta parasta ja aikaväli sellaiset 25-50 vuotta. Pakkoruotsi on huono sana, samoin pakkovenäjä tai mikä tahansa pakko.

Minusta pakkoruotsit ja venäjät ovat vallan mainioita kuvaamaan kyseistä asiaa, mutta se on minulle sinänsä ihan sama mitä nimityksiä noista sanoista halutaan käyttää.

En kuitenkaan taida ihan vielä ymmärtää mitä tarkalleen haet, eli pitäisikö mielestäsi tämän mennä niin, että on pakollista opiskella joko ruotsia tai venäjää, mutta sen saa vaikkapa koulun perusteella päättää itse mitä lukee? Vai että tietyssä maakunnassa/kaupungissa on pakko opiskella ruotsia, toisessa venäjää, ja kolmannessa saa valita itse näistä kahdesta?

 

[Cobol]

En kuitenkaan taida ihan vielä ymmärtää mitä tarkalleen haet, eli pitäisikö mielestäsi tämän mennä niin, että on pakollista opiskella joko ruotsia tai venäjää, mutta sen saa vaikkapa koulun perusteella päättää itse mitä lukee? Vai että tietyssä maakunnassa/kaupungissa on pakko opiskella ruotsia, toisessa venäjää, ja kolmannessa saa valita itse näistä kahdesta?

Ihan sitä tarkoitan, minkä kahdesti kirjoitin: ajattelin, että valtio ja maakunnat voisivat miksata näistä sellaisen kokonaisuuden, joka on ns. kokonaisuuden kannalta parasta ja aikaväli sellaiset 25-50 vuotta.

Yksityiskohdat jätän ammattilaisten käsiin. Tärkeää on, että Suomessa osataan kieliä ja kielten opetus palvelee myös kauppaa ja työllistymistä nykyistä enemmän.

 

[Rocco]

”Seinäjokisten pakkoruotsi ei kelpaa Vaasan ruotsinkielisille. Miksi sitä sitten opiskellaan”

Täytyy sanoa, että Osmo Soininvaaraa iskee asian ytimeen. Miksi meillä pitää olla virkamiesruotsin vaatimus, jos kerran se ei sitten ruotsinkielisille kelpaa?

Soininvaaran kommentti liittyy eduskunnassa käsiteltävään päivystyssairaalauudistukseen. Se on menossa läpi hallituksen esittämässä muodossa niin, että laajan palvelun päivystyssairaaloita on 12. Pohjanmaalla sairaala on Seinäjoella eikä Vaasassa, jossa ruotsinkielisiä on lähes neljäsosa väestöstä.

RKP:n mielestä ruotsinkielisten oikeudet eivät toteudu Seinäjoella.

Tuon kuvan perusteella on ihan oikeutettua kyllä olettaa, että myös Vaasassa säilyisi päivystys. vaikka Vaasassa onkin vain se reilu viidesosa ruotsinkielisiä. Sairaala palvelee Pohjanmaan maakuntaa, mikä on yli 200km pitkä rantakaistale, alkaen Kristiinankaupungista päätyen Pietarsaareen. Sillä alueella on 50,1% ruotsinkielisiä, minkä takia on aivan outoa että Vaasan sairaalaa ei huolittu 13:ksi laajan päivystyksen sairaalaksi. Seinäjoella on peräti 0,2% äidinkieleltään ruotsinkielisiä, eikä siellä kuule ruotsia missään. Kieliraja menee Laihian ja Mustasaaren rajan kohdalla. Pohjanmaalla on 180.000 asukasta, ja puolet ruotsinkielisiä, eli noin 90.000. Toki heistä valtaosa osaa puhua suomea hyvin, mutta Seinäjoella ei ole mitään tekemistä jollakin Närpiön, Vöyrin tai Korsnäsin suunnalta tulevalla. Seinäjoella ei mikään kouluruotsi riitä sujuvaan keskusteluun, saatikaan ymmärtämiseen. Katselkaapa vaikka telkkarista Strömsötä, ottakaa tekstitys pois ja kokeilkaa kouluruotsillanne pärjätä. Ei onnistu juuri keneltäkään, vaikka siellä taitellaan lautaliinoja ja tehdään linnunpönttöjä. Sairaalassa pitäisi tietää vähän enemmän.

Siinä mielessä pakkoruotsi on yksi vitsi. Sitä kieltä ei opi, vaikka sitä opiskelisi koulussa 10 vuotta. Se unohtuu jos kieltä ei käytä. Piste. Tässä mielessä olen täysin Soininvaaran puolella, että pakkoruotsi on aivan turha tällaisena vaihtoehtona. Valinnaiskielenä sen oppii jos sitä oikeasti haluaa opiskella, mutta muuten se on turha.

Itse olen kaikkea muuta kuin RKP:n takana, mutta olen minäkin varma, että kouluruotsilla ei tässä tilanteessa pärjätä.