Mainos

Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

  • 219 897
  • 2 038

Rocco

Jäsen
Jos tässä kieliasiassa lopetettaisiin pelleily A-kielestä suomenkielisten osalta: A-kielen on oltava englanti. Tämän verran vastuullisuutta odottaisin asioista päättäviltä. Englanti on täysin suvereeni kieli tärkeydellään. Sitten B-kielenä normivalikoima eli ruotsi, saksa, venäjä...

Ruotsinkielisten osalta asia ei olekaan niin selkeä. Heille taasen suomi on aika helkutin tärkeä ja ruotsinkielisille tulee tarjota mahdollisuus valita A-kielenä suomi tai englanti ja mahdollisuus valita A2 kielenä toinen mainituista.

Eli soisin siis ruotsinkielisille laajemmat mahdollisuudet kielten opiskeluun vähemmistöasemaan perustuen.
Mielestäni ruotsinkielisillekin tulee antaa täysin samat vaihtoehdot kielten opiskeluun. Jos joku näkee, ettei tule suomea koskaan tarvitsemaan, eikä kieltä opi missään sosiaalisessakaan elämässä, niin olkoot oppimatta suomea. Oma häpeä sitten on, jos ei kykene kommunikoimaan suomeksi suomessa. Kyllä käytännössä kaikki ruotsinkieliset Ahvenanmaan ulkopesäkettä lukuunottamatta suomea osaavat, kunhan vain haluavat.
 
Näin varmaan keskimäärin. Eikä varmaan johdu vain perheen asemasta vaan myös ympäristöstä, missä ei esim. arvosteta opiskelua kuten jossain toisella alueella. Yksilöt kuitenkin tekevät ratkaisunsa itse ja eivät voi piiloutua sen taakse, että faija oli hitsari ja mutsi siivooja.

Kuinka monta kertaa olet käynyt katsomassa isäpuoltasi vankilassa? Älä saarnaa asioista, joista et mitään ymmärrä. Aika monella ei muuten ole faijansa ammatista tai sijainnista mitään tietoa.

En ole maksanut tyttäreni opinnosta ennen lukiota yhtään mitään, että rahasta se ei ole kiinni.

Kuinka paljon maksoit tyttäresi harrastuksista, ulkomaanreissuista, vaatteista, ruuasta ja muista hankinnoista ennen hänen lukioon menoaan? Funtsipa hetki, miten nuo asiat vaikuttavat hänen kehittymiseensä ja verkostoitumiseensa ja sitä kautta opiskelumahdollisuuksiin etenkin sitten aikuisena.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kuinka monta kertaa olet käynyt katsomassa isäpuoltasi vankilassa? Älä saarnaa asioista, joista et mitään ymmärrä.
Yritätkö nyt selittää, että jotenkin tilastollisesti merkittävä osa kontulailaisten lasten vanhemmista on vankilassa?

Kuinka paljon maksoit tyttäresi harrastuksista, ulkomaanreissuista, vaatteista ruuasta ja muista hankinnoista ennen hänen lukioon menoaan? Funtsipa hetki, miten nuo asiat vaikuttavat verkostoitumiseen ja sitä kautta opiskelumahdollisuuksiin etenkin sitten aikuisena.

Harrastuksista en juurikaan, partiota, tennistä sukulaisen vetämässä tenniskoulussa, mutta kummastakaan ei käsittääkseni ole yhtään kaveria enää mukana kuvioissa. Ulkoimailla on käyty pari kertaa kaiken kaikkiaan, onhan lasten kanssa matkustaminen todella typerää. Vaatteet on ihan peruskamaa, ei todellakaan ole mikään merkkitietoinen tapaus.


Kannattaisiko päivittää omaa ymmärystään. Olen asunut kontulassa tai lähellä sitä 46 vuotta. Tunnen sieltä aika monta tyyppiä ja tapausta ja silti väitän, että omilla valinnoillaan voi vaikuttaa merkittävästi menestymiseensä.

Toki jos tekee vääriä valintoja, niin voi sitten itkeä, että kun isäpuoli oli linnassa, ikään kuin se estäisi olemasta fiksu. En muuten tiedä ketään kenen isäpuoli olisi ollut vankilassa. Jokunen lapsuudenkaverini on ollut ja olen niitä joskus käynyt siellä katsomassa, mutta ne on kaikki jo kuopattu.
 
Yritätkö nyt selittää, että jotenkin tilastollisesti merkittävä osa kontulailaisten lasten vanhemmista on vankilassa?

En yritä. Ehkä ennemmin sitä, että kontulalaiset perheetkään eivät ole kaikki ihan samanlaisia. Ja sitä että hitsari+siivooja-kombo vanhempina ei todellakaan ole se kaikkein huonoin vaihtoehto. Sinusta kertoo aika paljon se, että heität ensimmäisenä tuollaisen esimerkin, kun yrität keksiä jotain oikein karua kasvualustaa.
 

SGD

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei raha kiekkoa
Ei sieltä Itä-Helsingin kaikkein köyhimmistä perheistä todellakaan parempaan väkeen ponnisteta ihan noin vain.

Ei ponnisteta noin vain, vaan koulut käymällä, kuten kaikki muutkin. Ja miten joku ihmeen lukio kenestäkään tekee parempaa väkeä? Vähän sama kun selitetään, että ruotsin osaajat ovat hienompia ihmisiä. Kauhea tarve joillakin päteä jollain turhanpäiväisellä. Lukio kuin lukio, kieli kuin kieli. Pääasia että jotain osaa ja tekee.

Itse en käytäkään tuota termiä. Mieluummin puhun kermaperselukioista. Se on minusta kuvaavampi termi.

Mielenkiintoista, että lukiovalinta tekee jostakusta kermaperseen. Taitaa siis tulla tosiaan yllätyksenä, että siellä kermaperselukiossa sen pakkoruotsin kanssa pähkäilevät ihan tavalliset mukulat. Heistä A-englannin lukijoilla on ollut suht kova keskiarvo peruskoulussa, siinä se.

Enkä toisaalta ymmärrä, miksi jonkun englannin pitäisi olla pakollinen, kun tässähän nimenomaan yritetään saada valinnanvapautta kielten opiskeluun. Kyllä sitä enkkua oppii mainiosti netin ja telkkarin kautta, ei pakollisuudelle ole mitään perustetta. Vähän kuten pakkoruotsin perustelu sillä, että osaa ruotsinkieliset tienviitat kaupungissa, jossa oppii ruotsia muutenkin ihan vain asumalla.
 
Toki jos tekee vääriä valintoja, niin voi sitten itkeä, että kun isäpuoli oli linnassa, ikään kuin se estäisi olemasta fiksu.

Ja sinä voit käydä vaikkapa Anneli Auerin lapsille sanomassa, että heillä on ihan samat mahdollisuudet elämässä kuin sun muksuillasi, ja ihan turha itkeä mistään perhetaustasta. Itse olen eri mieltä ja uskon, että tuollaiset traumat vaikuttavat aika paljon.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ja sinä voit käydä vaikkapa Anneli Auerin lapsille sanomassa, että heillä on ihan samat mahdollisuudet elämässä kuin sun muksuillasi, ja ihan turha itkeä mistään perhetaustasta. Itse olen eri mieltä ja uskon, että tuollaiset traumat vaikuttavat aika paljon.

Siis yritätkö sä nyt ihan tosissasi väittää, että joillain alueilla suomessa saa niin huonoa opetusta tai ympäristö on niin huono, ettei sieltä voi mitenkään pärjätä. Esimerkkinä käytät sitten jotain special casea, millä nyt ei kai asuinalueen kanssa ole mitään tekemistä.

Joka helvetin helsinkiläisessä kaupungin vuokratalossa on lapsia joista tulee lääkäreitä, akateemisesti koulutettua ja hyvin menestyviä. Varmasti ei kaikista, kuten ei missään, mutta myös kontulasta voi aivan hyvin pärjätä ja se on ennen kaikkea kiinni omista valinnoista. Toki ympäristö, kaveripiiri, vanhempien asenne yms. yms. vaikuttavat, mutta ei ne mitään poissulkevia asioita ole ja varsinkaan rahasta ei ole mitään hyötyä.

Ja mitä tuohon hitsariasiaan tulee, niin mainitaan nyt vielä se, että itse olen pankkivirkailija yksinhuoltajan kasvattama. Rahaa ei todellakaan ollut ja taisin olla koko ison kerrostalon ainoa ikäiseni jolta vanhemmat oli eronneet. Varmaan moni ajatteli, että paskaako tosta tulee, kun on vielä rääväsuu. Nyt samassa ympäristössä, eroperheessä elänyt 16 vuotias! tyttäreni on jo aloittanut akateemiset opintonsa, että revi siitä ympäristövaikutuksia.

Kerrotaan vielä se, että kontulan yläasteelta luokkakavereistani ainakin yksi on lääkäri, yksi on suurlähettiläs, yksi lentäjä, moni on yrittäjä ja ylivoimaisesti suurin osa on pärjännyt elämässään todella hyvin niistä jotka tiedän. Joku on myös ollut vankilassa ja sittemmin viritellyt köyden kaulalleen, mutta edelleen, omia valintoja.

Alkuperäinen väitteesi kuului: "Ei sieltä Itä-Helsingin kaikkein köyhimmistä perheistä todellakaan parempaan väkeen ponnisteta ihan noin vain." ja minä olen sen kumonnut jo moneen kertaan. En toki väitä, että se käy noin vain, vaan kyllähän siinä töitä pitää tehdä ja valtio rankaisee tietenkin saavutuksista.

Auerin lapset taisivat pääosin olla niin pieniä, että eivät välttämättä edes muista koko juttua, että sikäli. Toisaalta toki traumoja voi olla ja luultavasti onkin, mutta silti se ei vie yhtään mahdollisuutta mihinkään, varsinkin kun ei ole mitään syytä olettaa, että rahapula jotenkin kasvattajia vaivaisi, mikä sinun teoriasi mukaan on jotenkin menestymisen poissulkevaa.

Miten tämä liittyy enää otsikkoon, on vaikea sanoa, mutta korjailen vain ketjussa esiintyneitä vääriä oletuksia.
 
varsinkaan rahasta ei ole mitään hyötyä.

Uskotko, että 30-tuntisen työviikon ohessa opiskeleminen antaa ihan yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä kuin täysipäiväinen opiskeleminen?

Nyt samassa ympäristössä, eroperheessä elänyt 16 vuotias! tyttäreni on jo aloittanut akateemiset opintonsa, että revi siitä ympäristövaikutuksia.

Kuinka monta kertaa se tyttäresi on käynyt katsomassa isäpuoltaan vankilassa? Revi siitä ympäristövaikutuksia.

Jos pituushyppykisassa yksi kilpailija hyppää jatkuvasti viiden metrin myötätuuleen ja toinen viiden metrin vastatuuleen, niin tietenkin molemmilla on mahdollisuus voittaa. Aika paksua olisi silti väittää, että lopputulos on vain itsestä kiinni.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Uskotko, että 30-tuntisen työviikon ohessa opiskeleminen antaa ihan yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä kuin täysipäiväinen opiskeleminen?
Monella alalla ensimmäinen vaihtoehto mahdollistaa paljon paremmat työllistymismahdollisuudet valmistumisen jälkeen.
 
Uskotko, että 30-tuntisen työviikon ohessa opiskeleminen antaa ihan yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä kuin täysipäiväinen opiskeleminen?

Teen kuvailemasi kaltaista työviikkoa ja opiskelen samalla "päätoimisesti" ongelmitta. Koen, että työssäkäyntini edistää mahdollisuuksiani menestyä tulevaisuudessa.

Kuinka monta kertaa se tyttäresi on käynyt katsomassa isäpuoltaan vankilassa?

Avaa tuon jankuttamisen sijaan tätä vähän enemmän kun sitä kerran kysyttiin. Eli mitä haet tuolla takaa?
 
Avaa tuon jankuttamisen sijaan tätä vähän enemmän kun sitä kerran kysyttiin. Eli mitä haet tuolla takaa?

Kenellekään täysipäiselle aikuiselle tuskin tarvitsee selittää, mitä merkitystä sillä on, kasvatetaanko lasta vankilasta, metallipajalta vai neurokirurgin ammatista käsin.

Teen kuvailemasi kaltaista työviikkoa ja opiskelen samalla "päätoimisesti" ongelmitta. Koen, että työssäkäyntini edistää mahdollisuuksiani menestyä tulevaisuudessa.

Onkin mielenkiintoista nähdä 20 vuoden päästä, onko se Eirassa isäpapan rahoilla asusteleva oikispoju, jonka ei tarvitse ihan hirveästi käydä töissä opintojen ohessa, menestynyt yhtä hyvin kuin sinä.
 
Viimeksi muokattu:
Juttelin eilen junassa kielenkääntäjän kanssa. Hän kääntää pääasiassa romaanisia kieliä kuten espanjaa ja ranskaa.
Kysyin hänen mielipidettä pakkoruotsista. Ei kuulemma osaa puhua pätkääkään ruotsia vaikka on lukenut sitä yläasteella, lukiossa ja yliopistolla.
Ei ole tarvinut kieltä missään joten ei osaa sitä puhua.
Minkä helvetin takia on pakko opiskella ruotsia kun ei sitä 75% suomalaisista kumminkaan opi?
 

#76

Jäsen
Kenellekään täysipäiselle aikuiselle tuskin tarvitsee selittää, mitä merkitystä sillä on, kasvatetaanko lasta vankilasta, metallipajalta vai neurokirurgin ammatista käsin.
Vankila nyt toki on eri asia, mutta metallipajalla tai neurokirurgilla ei ole lähtökohin mitään eroa, kasvatuksellisesti. Toki neurokirurgi voi ostella lapsella kaikkea kivaa, muttei se ole kasvattamista. Kummassakin tapauksessa vanhempia voi olla läsnä tai poissa lapsen elämästä.

Toki on havaittu, että akateemisesti koulutettujen ihmisten lapset suuntausuvat todennäköisemmin akateemiseen koulutukseen. Yksi yksinkertainen selitys toki voi olla, että lapset kopioivat vanhempiaan, mikäli näkevät näiden olevan tyytyväisiä elämäänsä. Mikäli kasvaessa näen, että ammattikoulun käymällä voi elää onnellista ja hyvää elämää, niin mikä tarve olisi lähteä hakeutumaan korkeakouluun? Ei se valinta suuntaan tai toiseen tee ihmisestä yhtään parempaa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Minkä helvetin takia on pakko opiskella ruotsia kun ei sitä 75% suomalaisista kumminkaan opi?

Eihän tämä pidä paikkaansa. Ruotsin opiskeleminen on helppoa ja kivaa, ruotsin kielellä on tosi mukavaa laulaa. Lisäksi Stefan Wallin ei tunne yhtään henkilöä, joka osaisi mielestään liian montaa kieltä. Ja onhan matematiikkaakin kaikkien pakko opiskella. Ja muista nyt se kulttuuri. Se ruotsalainen kulttuuri on paljon arvokkaampi kuin saamelainen tai venäläinen kulttuuri, joten sen säilyttäminen pakko-opettamisella on oikeutettua.
 
Vankila nyt toki on eri asia, mutta metallipajalla tai neurokirurgilla ei ole lähtökohin mitään eroa, kasvatuksellisesti. Toki neurokirurgi voi ostella lapsella kaikkea kivaa, muttei se ole kasvattamista.

Sillä on kasvatuksessa erittäin suuri merkitys sosiaalisen pääoman kannalta. Lääkäri siirtää lapselleen vähän erilaista hiljaista tietoa kuin metallimies.
 
Sillä on kasvatuksessa erittäin suuri merkitys sosiaalisen pääoman kannalta. Lääkäri siirtää lapselleen vähän erilaista hiljaista tietoa kuin metallimies.
Voi olla. Lääkäri saattaa myös olla vaimonhakkaaja-alkoholisti ja siirtää senkin sosiaalisen pääoman lapselleen. Ja toisaalta metallimiehen lapsi voi olla kaveri esim. korkeimman oikeuden presidentin lapsen kanssa ja saada sitä kautta erinäisiä vaikutteita.
 
Vai on Kirjoittelija siirtynyt tähän ketjuun trollaamaan, on se kateus vaikea tauti. Eliittikoulun käyneenä ja lähiössä kasvaneena voin sanoa ettei vanhempien varallisuus juurikaan korreloi elämässä pärjäämisen tai koulutuksen kanssa. Iskän rahoilla eläneet tissiposket eivät ole sopeutuneet oikeaan elämään vaikka mittarissa on kohta 30 vuotta, koskaan ei ole minkään eteen tarvinnut tehdä yhtään mitään. Paremmat lähtökohdat elämään saa lähiöstä kun mutsi painaa illat töitä ja faija on lähtenyt jo vuosia sitten, sitä ei voi käydä kattomassa edes vankilassa. Silloin joutuu jo pienestä pitäen ottamaan vastuuta asioista ja ymmärtää että asioiden eteen on tehtävä töitä, ei sitä kultalusikkaa kukaan sulle anna pari-kolmekymppisenä vaikka kuinka vinkuisi Jatkoajan kaikki ketjut läpi.
 
Eliittikoulun käyneenä ja lähiössä kasvaneena voin sanoa ettei vanhempien varallisuus juurikaan korreloi elämässä pärjäämisen tai koulutuksen kanssa.

Kannattaisi ehkä vähän perehtyä tilastoihin, ennen kuin päästelee tuollaisia aivopieruja.

Jos noista käppyröistä tulet siihen johtopäätökseen, että "korrelaatiota ei juurikaan ole", niin ehkä sinun olisi hyvä palata koulunpenkille opettelemaan, mitä sana "korrelaatio" ylipäätään tarkoittaa:
Tilastokeskus - Koulutus periytyy edelleen
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaisi ehkä vähän perehtyä tilastoihin, ennen kuin päästelee tuollaisia aivopieruja.

Jos noista käppyröistä tulet siihen johtopäätökseen, että "korrelaatiota ei juurikaan ole", niin ehkä sinun olisi hyvä palata koulunpenkille opettelemaan, mitä sana "korrelaatio" ylipäätään tarkoittaa:
Tilastokeskus - Koulutus periytyy edelleen

Anteeksi, minulta jäi puuttumaan muutama sana: "omiin kokemuksiin perustuen". Ystävä-, kaveri- ja tuttavapiiristäni löytyy monia poikkeuksia jotka ovat kotoisin alkoholistiperheistä ja ovat itse rakentaneet itselleen kunnollisen elämän, toisaalta taas keskimääräistä paremmista perheistä tulleiden koulukavereideni keskuudesta löytyy yllättävän paljon huumeiden yliannostuksiin kuolleita ja ties mitä siivoojia.

Kaikki on loppujen lopuksi itsestä kiinni, jos tilastot määrittelevät sulle jonkun lokeron niin ainahan sinne voi jämähtää märehtimään. Valintakysymys siinä missä koulutuskin.
 

#76

Jäsen
Jos noista käppyröistä tulet siihen johtopäätökseen, että "korrelaatiota ei juurikaan ole", niin ehkä sinun olisi hyvä palata koulunpenkille opettelemaan, mitä sana "korrelaatio" ylipäätään tarkoittaa:
Tilastokeskus - Koulutus periytyy edelleen
Toki vanhempien malli antaa esimerkkiä lapsille, mutta onko korkeammin koulutettu ihminen viisaampi tai onnellisempi? Mikäli lapsi näkee, että alemmallakin koulutuksella voi elämässä olla kivaa ja mukavaa, niin miksi siitä lähtisi hakemaan korkeampaa koulutusta?
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Niin, sitähän tuossa aiemmin yritin kirjoittelijalle selittää, että varmasti tilastot pitävät paikkaansa, mutta edelleen homma on itsestä kiinni, vaikka faija olisikin diileri ja mutsi huora. Varmaan siinä on kaiken näköistä ongelmaa suurella todennäköisyydellä, mutta jos on fiksu, niin suomessa yksilö voi lukea itsensä verovaroilla vaikka tohtoriksi ja pistää toisen tutkinnon rinnalle.

Loppupeleissä se on itsestä kiinni, vaikka joillakin onkin hienommat farkut ja kännykät.
 
Niin, sitähän tuossa aiemmin yritin kirjoittelijalle selittää, että varmasti tilastot pitävät paikkaansa, mutta edelleen homma on itsestä kiinni, vaikka faija olisikin diileri ja mutsi huora. Varmaan siinä on kaiken näköistä ongelmaa suurella todennäköisyydellä, mutta jos on fiksu, niin suomessa yksilö voi lukea itsensä verovaroilla vaikka tohtoriksi ja pistää toisen tutkinnon rinnalle.

Loppupeleissä se on itsestä kiinni, vaikka joillakin onkin hienommat farkut ja kännykät.

Sinä olet siis sitä mieltä, että elämänvalintoihisi ei mitenkään vaikuttanut se, millaisessa perheessä kasvoit. Tuo osoittaa erittäin suurta kiittämättömyyttä kasvattajaasi kohtaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös