Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Freddie Freeloader]

Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä on PS:n Tom Packalenin haastattelu aiheesta ja argumentit ovat sitä tyypillistä epämääräistä muminaa, mitä pakkoruotsin puolustajien suusta on totuttu kuulemaan. Ihmetyttää kylläkin kuulla sitä Perussuomalaisen suusta.

 

[Kisapuisto]

Joku voisi tehdä kylmän puolueettoman laskelman, että kuinka paljon Suomi säästäisi per vuosi, jos Suomesta tehtäisiin yksikielinen maa (ja se kieli olisi siis suomi).

 

[Dissonanssi]

Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi | Yle Uutiset | yle.fi

Eiköhän olis muutoksen aika?

(Linkki vie YLEn sivuille)

 

[varjo]

Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi | Yle Uutiset | yle.fi

Eiköhän olis muutoksen aika?

(Linkki vie YLEn sivuille)

Ei, koska tuossa jutussahan vain todetaan se että nuo väärin äänestävät ihmiset ovat sitä vähän heikompitasoista porukkaa:
"Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen selittää perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien erottautumista sillä, että molempien puolueiden kannattajissa on paljon teollisuustyöntekijöitä ja työväenluokkaa"

Eli koko pakkoruotsin poisto voidaan helposti nähdä vain köyhälistön kuohuntana.

Muutenkin jotenkin ihmeen köykäisesti tehtyä analyysiä Yleltä, lisäpätkät samasta tekstistä
"Tällaisissa teollisuustyöntekijäammateissa työskentelevät eivät ehkä näe ruotsin kielessä sellaista hyötyä, mitä korkeammin koulutetut näkevät. Ja sen takia SDP:n ja perussuomalaisten kannattajissa pakkoruotsin vastustus on suurinta, Rahkonen huomattaa.

- Toisaalta edes korkeastikoulutetuissa enemmistö ei ole sitä mieltä, että ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen oppiaine, hän lisää.
"

Otsikkonahan oli siis "koulutus selittää", mutta korrelaatiota ei sitten avata kuin tuon yhden lauseen verran ja siinäkään ei anneta edes lukemia. Koska on miltei varmaa että korkeakoulutettujenkin keskuudessa asenteet eroavat riippuen siitä mitä alaa on tullut opiskeltua jne. Eniten pakkoruotsin puolestapuhujia varmaan löytyisi esim. kauppatieteitten ja humanististen alojen puolelta, kun taas omat kokemukseni luonnontieteistä ja tekniikasta ovat sellaisia ettei touhua mitenkään liiemmilti arvosteta.

Ts. ihan positiivista jos asiasta nyt oikeasti viitsitään keskustellakin ja tehdä selvityksiä, kovin ristiriitaisia tuloksia vaan tuntuu tulevan kun eihän siitä nyt kauaa ole kun julkaistiin tulos jonka mukaan enemmistö taas tahtoisi säilyttää pakkoruotsin.

Nm. TkT ja vahvasti toisen vieraan kielen valinnaisuuden puolella. Toki erään kirjoittajan iloksi vielä todettakoon että aikanaan tuli vieläpä kirjoitettua ns. eliittilukiosta ja silti en oikeastaan osaa ruotsia yhtään kun eipä sitä ole tullut käytettyä koskaan lukion (ja yliopiston virkamiesruotsin) jälkeen, sen siitä saa kun työskentelee globaaleilla toiminta-aloilla puhtaasti kansainvälisessä toimintaympäristössä.

 

[Freddie Freeloader]

Aiheesta päivän Hesarissa: Kaksi kantaa pakkoruotsista - kokeile, muuttuuko mielesi - Ruotsin kieli - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Pakkoruotsin kannattajan Juha Itkosen argumentit ovat taas sitä itseään: "Ruotsia on pakko kaikkien opiskella, koska se on helppoa ja sitä on kiva laulaa."

 

[Rinksu]

Pakkoruotsin kannattajan Juha Itkosen argumentit ovat taas sitä itseään: "Ruotsia on pakko kaikkien opiskella, koska se on helppoa ja sitä on kiva laulaa."

Niinpä ei tuossa varsinaisia asia-argumentteja kyllä ollut. Ja oma kantanihan on ollut jo 20 vuotta sama. Jokohan tästä muinaisjäänteestä vihdoin ja viimein päästäisiin.

Tulee mieleen lukioajalta 90-luvun alusta erään luokkatoverini pitämä loistava puhe tästä aiheesta. Ei löytynyt vasta-argumentteja kaverin vastapuolella (oli niitä puheita, joihin valittiin vasta-argumentoija), ei edes luokan opettajalta, niin hyvin tämä ko. erittäin välkky kaveri suolasi pakkoruotsin.

Pidän todellakin hämmästyttävänä, että asia on edelleen pöydällä. Hyvin se RKP on omiensa asiaa ajanut.

 

[Kampeaja]

Sellainen huomio vain, että pakkoruotsin kanssa pitäisi poistaa myös vaatimus virkamiesten ruotsin kielen taidosta (paitsi ehkä kaksikielisissä kunnissa). Mikäli näin ei tehdä, niin silloin koko ideassa on hyvin vähän järkeä.

 

[CaliforniaNuts]

Oli kyllä semmoista sontaa nuo Itkosen väitteet, että huh huh. Niinkuin aikalailla kaikkien muidenkin pakkoruotsin puolustajien.

 

[Havumetsien GM]

Sellainen huomio vain, että pakkoruotsin kanssa pitäisi poistaa myös vaatimus virkamiesten ruotsin kielen taidosta (paitsi ehkä kaksikielisissä kunnissa). Mikäli näin ei tehdä, niin silloin koko ideassa on hyvin vähän järkeä.

Tässä lakialoitteessahan pyritään muuttamaan ruotsin kieli vapaaehtoiseksi "kaikilla koulutusasteilla". Eli kyllä se koskisi myös korkeakoulujen virkamiesruotsia. Tietenkään ne, joilla ei ole ruotsin taitoa, eivät voisi hakea virkaan jossa sitä taitoa tarvitaan. Mutta menee toisaalta nytkin esim. venäjää osaamattomilta moni mielenkiintoinen työmahdollisuus sivu suun.

 

[Kampeaja]

Tässä lakialoitteessahan pyritään muuttamaan ruotsin kieli vapaaehtoiseksi "kaikilla koulutusasteilla". Eli kyllä se koskisi myös korkeakoulujen virkamiesruotsia. Tietenkään ne, joilla ei ole ruotsin taitoa, eivät voisi hakea virkaan jossa sitä taitoa tarvitaan. Mutta menee toisaalta nytkin esim. venäjää osaamattomilta moni mielenkiintoinen työmahdollisuus sivu suun.

Nykyään kaikkiin virkoihin on ruotsin kieli vaatimuksena.

 

[#76]

Sellainen huomio vain, että pakkoruotsin kanssa pitäisi poistaa myös vaatimus virkamiesten ruotsin kielen taidosta (paitsi ehkä kaksikielisissä kunnissa). Mikäli näin ei tehdä, niin silloin koko ideassa on hyvin vähän järkeä.

Toisaalta harva virkamies nykyäänkään kykenee tekemään töitään ruotsin kielellä, joten eiköhän se näennäinen pätevyys olisi jatkossakin mahdollista hommata.

Mikäli Suomi säilyisi virallisesti kaksikielisenä maana, niin ymmärrän hyvin, että edes paperilla ylläpidetään vaatimista virkamiesten kaksikielisyydestä.

 

[Kampeaja]

Toisaalta harva virkamies nykyäänkään kykenee tekemään töitään ruotsin kielellä, joten eiköhän se näennäinen pätevyys olisi jatkossakin mahdollista hommata.

Mikäli Suomi säilyisi virallisesti kaksikielisenä maana, niin ymmärrän hyvin, että edes paperilla ylläpidetään vaatimista virkamiesten kaksikielisyydestä.

Kaikkihan on aina mahdollista, mutta kyllä sen virkamiesruotsinkin suorittaminen olisi aikamoinen homma ilman sitä kouluruotsia. Kyllä tuosta kaikkien virkamiesten ruotsinkielentaidon vaatimuksesta pitäisi tasa-arvon vuoksi luopua mikäli pakkoruotsista luovuttaisiin.

"Virallinen kaksikielisyys" ei mielestäni mitenkään tarkoita sitä, että joka ikinen virkamies olisi kaksikielinen.

 

[Henkka]

Karjalainen: Suomesta A-kieli Venäjällä | Yle Uutiset | yle.fi

No niin. Tähän pitää vastata aika pirun pikaiseen. 10 vuoden päästä alkaa mennä muuten "kaikki" Itä-Suomen työpaikat tälle venäläisten sukupolvelle.

 

[Sim_Sam]

Karjalainen: Suomesta A-kieli Venäjällä | Yle Uutiset | yle.fi

No niin. Tähän pitää vastata aika pirun pikaiseen. 10 vuoden päästä alkaa mennä muuten "kaikki" Itä-Suomen työpaikat tälle venäläisten sukupolvelle.

Sinällään ihan hyvä uutinen. Ehkä. Nyt pitäisi vaan antaa tänne Pohjois-Karjalan sekä myös Etelä-Karjalan rajaseudun kouluille mahdollisuus poistaa pakollinen ruotsi ja asettaa mahdollisuus opiskella, vaikka sitten sitä venäjää jos tuntee kielen henkilökohtaisesti tärkemmäksi, kuin ruotsin kielen. Ei mitään pois ruotsin kieleltä, mutta täällä sen kielen "osaamisella" ei tee yhtään mitään. Ruotsin kielen opiskelu oli jo minun kouluaikaan täällä täyttä pakkopullaa. Jag heter Veijo Vaseliini taitaa olla ainut lause jota osaan ruotsiksi sanoa. Onko silloin tälläistä kieltä järkevää opettaa ja tuhlata siihen resursseja? Siis esim. nyt vaikka täälläpäin.

 

[Toejoen Veikko]

Sinällään ihan hyvä uutinen. Ehkä. Nyt pitäisi vaan antaa tänne Pohjois-Karjalan sekä myös Etelä-Karjalan rajaseudun kouluille mahdollisuus poistaa pakollinen ruotsi ja asettaa mahdollisuus opiskella, vaikka sitten sitä venäjää jos tuntee kielen henkilökohtaisesti tärkemmäksi, kuin ruotsin kielen.

Näkisin asian siten, että mikäli pakkoruotsi ei poistu koko Suomesta, niin ei myöskään lähdetä mihinkään aluueelliseen vapaaehtoisuuteen. Eli ei erivapauksia myöskään Itä-Suomeen.

 

[Freddie Freeloader]

Näkisin asian siten, että mikäli pakkoruotsi ei poistu koko Suomesta, niin ei myöskään lähdetä mihinkään aluueelliseen vapaaehtoisuuteen. Eli ei erivapauksia myöskään Itä-Suomeen.

Juuri näin. Kuten olen ehdottanut, pitäisi olla niin, että B-kieleksi on valittava joko suomi, ruotsi tai venäjä. Mr Darwin kyllä sitten hoitaa nämä alueelliset eroavaisuudet.

 

[Tadu]

Juuri näin. Kuten olen ehdottanut, pitäisi olla niin, että B-kieleksi on valittava joko suomi, ruotsi tai venäjä. Mr Darwin kyllä sitten hoitaa nämä alueelliset eroavaisuudet.

Laittaisin vaihtoehdoksi myös saksan, ranskan ja espanjan. Koulujen ei olisi pakko tarjota näitä vaihtoehtoja, vaan omien mahdollisuuksien mukaan. Eli käytännössä pienemmissä kouluissa olisi vähemmän vaihtoehtoja ja isommissa enemmän. Johtaisi myös siihen, että lännessä ruotsia opiskeltaisiin edelleen.

 

[ernestipotsi]

Laittaisin vaihtoehdoksi myös saksan, ranskan ja espanjan. Koulujen ei olisi pakko tarjota näitä vaihtoehtoja, vaan omien mahdollisuuksien mukaan. Eli käytännössä pienemmissä kouluissa olisi vähemmän vaihtoehtoja ja isommissa enemmän. Johtaisi myös siihen, että lännessä ruotsia opiskeltaisiin edelleen.

+englanti.

Ei voida olettaa, että englannista tehtäisiin kaikille pakollinen ensimmäinen vieras kieli vaikka suurin osa sitä sellaisena opiskeleekin.

Se mitä olen ihmetellyt tässä pakkoruotsi-keskustelussa on se, että kompromissiehdotukset ovat harvassa. No, tässä yksi:

Ensimmäinen vapaavalintainen vieras kieli 1-3. luokalla
Toinen vapaavalintainen vieras kieli 5-7. luokalla
Vapaaehtoinen ja vapaavalintainen vieras kieli 7-9. luokalla
Kolmas vapaavalintainen vieras kieli lukiossa.
Vapaaehtoiset vapaavalintaiset neljäs/viides/kuudes kieli lukiossa.

Koulut/kunnat päättävät mitä kieliä he tarjoavat ja millä luokka-asteilla. Jokaisen peruskoulun olisi tarjottava vähintään kolmea ja lukion neljää kieltä (koulun tarjontaan pakolliseksi suomi ja ruotsi). Jossain Äkkälänmökkälän perukoilla todellista valinnaisuutta ei välttämättä syntyisi, mutta resurssit on ajateltava realistisina. Jokaiseen kyläkouluun ei ole mitenkään mahdollista saada täyden skaalan kielitarjontaa.
Ylläolevassa mallissa kunta saisi päättää esim. ruotsin tai suomen valinnaisuudesta. Esim. Pohjanmaan rannikolla pakkoruotsi säilyisi (ja siellä sille olisi myös perusteet) kun taas Itä-Suomessa venäjän suosio kasvaisi. RKP:n pitäisin tyytyväisenä sillä, että ruotsin kielen tarjoaminen olisi edelleen koululle pakollista.
Kunta saisi myös halutessaan päättää kieliopetuksen aikaistamisesta.
Malli lisäisi vielä lukioon yhden uuden opeteltavan kielen.

 

[SGD]

Jos siitä eriarvoistumisesta siis halutaan puhua, niin kaikki lukio-opetus on tuossa mielessä sosiaaliluokkien välistä eriarvoisuutta lisäävää.

Sinne eliittilukioonkin pääsee helpoimmillaan alle kasin keskiarvolla, jos vain ei ole lukenut A-kielenään englantia. Ja ainoa syy siihen, miksi ko. lukiot menestyvät kirjoituksissa, on juuri se, että sinne hakeutuu koulussa paremmin pärjäävä aines. YO-kirjoitus on kaikille sama lukiosta riippumatta, kuten yliopistojen pääsykokeetkin, joten jälleen sen on vain ja ainoastaan siitä kuuluistasta itsestä kiinni. Eli jos sinne "eliittilukioon" meinaa, kannattaa ottaa vaikkapa A-saksa, joka siis a) auttaa työelämässä b) helpottaa lukioon pääsyä c) auttaa ruotsin (mahdollisessa) oppimisessa. Tämäkin taas puhuu vapaan kielivalinnan puolesta.

Meillä "eliittilukiossa" oli väkeä ainakin Kontulasta, Vesalasta, Vuosaaresta ja Myllypurosta. Aika nopeasti tapahtui tämä hyppy heillä lähiörotasta bättre folkiksi. Ylipäätään koko "eliittilukio" on ihan naurettava termi. Samaa puuroa ne siellä syövät kuin muuallakin. Sitä käyttävät lähinnä ne siellä opiskelleet, jotka luulevat olevansa jotenkin muita parempia. Pakkoruotsin kanssa oli kaikilla yhtälailla motivaatio hakusessa.

 

[Kirjoittelija]

Meillä "eliittilukiossa" oli väkeä ainakin Kontulasta, Vesalasta, Vuosaaresta ja Myllypurosta. Aika nopeasti tapahtui tämä hyppy heillä lähiörotasta bättre folkiksi.

Ei sieltä Itä-Helsingin kaikkein köyhimmistä perheistä todellakaan parempaan väkeen ponnisteta ihan noin vain.

Ylipäätään koko "eliittilukio" on ihan naurettava termi.

Itse en käytäkään tuota termiä. Mieluummin puhun kermaperselukioista. Se on minusta kuvaavampi termi.

 

[Toejoen Veikko]

Ei sieltä Itä-Helsingin kaikkein köyhimmistä perheistä todellakaan parempaan väkeen ponnisteta ihan noin vain.

Tuskinpa ihan noin vain. Ei Lasse Virenkään ottanut muuta juoksijajoukkoa kiinni Münchenin kaatumisen jälkeen "ihan noin vain".

 

[jussi_j]

Ei sieltä Itä-Helsingin kaikkein köyhimmistä perheistä todellakaan parempaan väkeen ponnisteta ihan noin vain.
....

Ei kaikki, mutta fiksut kyllä pärjäävät vallan mainiosti riippumatta missä asuu. Ei kaikki westendinkään vesat ole "eliittikouluissa", koska vaadittava koulumenestys on kuitenkin vaikkapa ressun ib linjalle niin kova.

Itse näkisin, että fiksut pärjää kyllä riippumatta lähtöpisteestä. Näin siis suomessa, missä huonoimmassakin koulussa saa kyllä niin hyvän pohjan, että jos on halukas ja kyvykäs tekemään töitä niin lukionsa saa valita vapaasti, lukuunottamatta joitain taide- ja urheilulukioita sekä muita missä vaaditaan erityistä harrastusta ja lahjakkuutta.

En ole maksanut tyttäreni opinnosta ennen lukiota yhtään mitään, että rahasta se ei ole kiinni.

 

[Dissonanssi]

Ei kaikki, mutta fiksut kyllä pärjäävät vallan mainiosti riippumatta missä asuu. Ei kaikki westendinkään vesat ole "eliittikouluissa", koska vaadittava koulumenestys on kuitenkin vaikkapa ressun ib linjalle niin kova.

Itse näkisin, että fiksut pärjää kyllä riippumatta lähtöpisteestä. Näin siis suomessa, missä huonoimmassakin koulussa saa kyllä niin hyvän pohjan, että jos on halukas ja kyvykäs tekemään töitä niin lukionsa saa valita vapaasti, lukuunottamatta joitain taide- ja urheilulukioita sekä muita missä vaaditaan erityistä harrastusta ja lahjakkuutta.

En ole maksanut tyttäreni opinnosta ennen lukiota yhtään mitään, että rahasta se ei ole kiinni.

Perheen varallisuus/tulot eivät tosiaan estä ketään Suomessa pärjäämästä. Kuitenkin perheen heikko sosioekonominen asema voi olla indkikaattorina huonoista kotioloista ylipäänsä, millä on sitten jo todella suuri vaikutus lapsen mahdollisuuksiin menestykselliseen koulunkäyntiin, vaikka lahjakkuutta olisi kuinka paljon.

 

[jussi_j]

Perheen varallisuus/tulot eivät tosiaan estä ketään Suomessa pärjäämästä. Kuitenkin perheen heikko sosioekonominen asema voi olla indkikaattorina huonoista kotioloista ylipäänsä, millä on sitten jo todella suuri vaikutus lapsen mahdollisuuksiin menestykselliseen koulunkäyntiin, vaikka lahjakkuutta olisi kuinka paljon.

Näin varmaan keskimäärin. Eikä varmaan johdu vain perheen asemasta vaan myös ympäristöstä, missä ei esim. arvosteta opiskelua kuten jossain toisella alueella. Yksilöt kuitenkin tekevät ratkaisunsa itse ja eivät voi piiloutua sen taakse, että faija oli hitsari ja mutsi siivooja.

 

[Sistis]

Laittaisin vaihtoehdoksi myös saksan, ranskan ja espanjan. Koulujen ei olisi pakko tarjota näitä vaihtoehtoja, vaan omien mahdollisuuksien mukaan. Eli käytännössä pienemmissä kouluissa olisi vähemmän vaihtoehtoja ja isommissa enemmän. Johtaisi myös siihen, että lännessä ruotsia opiskeltaisiin edelleen.

Hyvä, että tälle ehdottamalleni muodolle on löytynyt kannatusta muualtakin Jatkoajan asiantuntijajoukosta. Nyt kun olen tätä vähän aikaa pyöritellyt mielessäni, näkisin, että kielivaihtoehdot voisivat mennä näin:

1. A-kieli: englanti, vaihtoehtoisesti ruotsi
2. B-kieli: ruotsi, vaihtoehtoisesti englanti, saksa, ranska, venäjä tai espanja

Eli niin, että A-kielenä oppilas lukee pääsääntöisesti englantia, johtuen ihan kielen asemasta maailmassa ja tärkeydestä myöhemmässä vaiheessa elämää. Mahdollisuus englannin opiskeluun on siis oltava aina. Vaihtoehtoisesti - mikäli koululla resursseja on - oppilas voi lukea myös ruotsin A-kielenä. Tämä mahdollisuus on käsittääkseni käytössä joissain kouluissa tänäkin päivänä.

B-kieli: Ruotsin opiskeluun säilytetään aina mahdollisuus, ihan jo johtuen ruotsinkielisestä vähemmistöstämme, ja siitä, että meillä on kaksikielisiä alueita, joihin virkamiehistöltä pitää minusta vaatia jatkossakin ruotsin taitoa. Tämän rinnalle on kuitenkin luotava mahdollisuus opiskella jotain vaihtoehtoista kieltä, joka voi olla joko englanti (niille tapauksille, joissa oppilas on lukenut A-kielenä ruotsia), saksa, ranska, venäjä tai espanja. Ja näistä koulu tarjoaa vaihtoehtoja resurssiensa mukaan.