Tuossa edellä osalla kirjoittajista meni puurot ja vellit sekaisin sen suhteen, mitä Suomen virallinen yksikielisyys käytännön tasolla tarkoittaisi. Kyse olisi pohjimmiltaan siitä, että ruotsi olisi valtakunnallisen virallisen kielen ("kansalliskieli") sijasta alueellinen vähemmistökieli. Alueellisella tasolla mikään ei muuttuisi eli edelleen Suomessa olisi kaksikielisiä kuntia, maakuntia ja muita hallinnollisia alueita jos kaksikielisyys on kielten puhujamäärien pohjalta perusteltua. Ja aivan yhtä lailla joku Närpiö voi toimia täysin yksikielisesti ruotsin kielellä.
Ero olisi käytännössä siinä, että valtakunnalliset virastot ja hallintoelimet toimisivat vain suomen kielellä. Näin ollen esim. eduskunta olisi pelkkä eduskunta, suojelupoliisi pelkkä suojelupoliisi jne. Ei siis samma på svenska ("eduskunta - riksdagen"). Tämä aiheuttaisi kustannussäästöjä ja lisäisi hallinnon jouhevuutta. Mikään isompi ei muuttuisi, sillä käytännössähän esimerkiksi eduskunnassa työ tehdään jo nyt pääasiassa suomen kielellä.
Enemmän kyse olisi tietysti symbolisesta muutoksesta eli Suomi ei enää olisi virallisissa papereissa kaksikielinen maa. Osalle suomalaisista tämä olisi identiteettikolaus, osalle identiteettivoitto. Joka tapauksessa Suomi tulisi luultavasti edelleen säilymään maana, jossa kielivähemmistöjä kohdellaan keskimääräistä suvaitsevammin.
Sivumennen sanoen, itse olen huomannut ruotsin, englannin ja saksan kulkevan varsin hyvin käsi kädessä, toinen toisiaan tukien. Hyvin samankaltaiset kielet kyseessä.
Jos nämä kielet kerran pelaavat niin hyvin yhteen, miksi ne ihmiset siellä Saksassa eivät osaa sitä englantia? Itsekin kerroit, ettei Freiburgissa englannilla tehnyt mitään. Entä miksi englantilaiset eivät osaa muita kieliä, vaikka Eurooppa on täynnä englannin sukukieliä? Tai miksi suomalaisten saksantaito on näinkin vaatimaton, vaikka käymme germaanisen kielikylvyn pakkoruotsin ja englannin muodossa? Aika monilla saksaa koulussa opiskelleilla se kielitaito on jämähtänyt muutamaan sanaan, vaikka englanti ja ruotsi olisivat siellä pohjalla.
Tiedän kyllä, että englanti, saksa ja ruotsi ovat lähisukukieliä mutta siitä huolimatta on täysin mahdollista, että ihminen osaa erinomaista englantia ja huonoa ruotsia. Pakkoruotsittajat mielellään antavat sen kuvan, että huonosti ruotsia oppineet ovat muutenkin täysin kielitaidottomia tahvoja. Kuitenkin jokainen kieli on oma iso haasteensa. Eihän esimerkiksi viron oppiminen onnistu suomenkieliseltä mitenkään käden käänteessä.
Pohjimmiltaan kyse on siitä kielen käytöstä. Jos kieltä ei käytä, jää kielitaito taustalle ns. passiiviseksi. Kyllä itsekin pystyn esimerkiksi lukemaan HBL:ää ilman isompia ymmärtämisvaikeuksia, jos vaan saan keskittyä. Sieltä ne sanat ja rakenteet pulpahtelee mieleen. Mutta puhuttu kieli on sitten ihan toinen juttu. Aika englanninsekaiseksi muminaksi menee, jos esimerkiksi joku ruotsalainen turisti tulee kysymään neuvoa. Tämä kertoo siitä, ettei aktiivista kielitaitoa ole koska kieltä ei aktiivisesti missään tarvitse.