Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Tshekki77]

Joo Helsingissä asuu 56 % pääkaupunkiseudun asukkaista, niin se onkin sama juttu, kun 90 % suomalaisista on suomenkielisiä.

Pointtini oli, että helppo huudella ruotsinkielisiä koskevasta asiasta, enemmistöön vedoten, koska ei kuitenkaan juurikaan kosketa sinua. Mutta jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin enemmistön mukaan, niin voi olla vaikutusta myös sinun elämääsi. Esim. silloin, kun Vantaan aurausautot ovat auraamassa uuden isomman kaupungin keskustaa.

 

[Lohipoika]

Pointtini oli, että helppo huudella ruotsinkielisiä koskevasta asiasta, enemmistöön vedoten, koska ei kuitenkaan juurikaan kosketa sinua.

Kielipolitiikka on pikkuisen eri asia kuin kunta-asiat. Kukaan ei pakota minua asumaan Helsingissä, jos satun asumaan muualla. Tässä on kyse siitä, että vähemmistöryhmän kieli on ensinnäkin saanut täysin tasavertaisen aseman kielipolitiikassa ja toisekseen vaatii, että tämä enemmistöryhmä osaa puhua tätä suomenruotsia vain sen takia, että he voisivat saada suomenkielisiltä palvelua ruotsiksi. Miksi? Millä oikeudella he asettavat tällaisen pakon suomenkielisille? Perustuslain mukaanko? Perustuslakia on helppo muutta. Se ei vaadi muuta kuin 2/3 enemmistön, eduskuntavaalit ja uuden eduskunnan enemmistön hyväksynnän (toinen tapa on julistaa lakimuutos kiireelliseksi niin, että se tulisi voimaan heti, mutta tämä vaatii 5/6 enemmistön).

Kuten pari viestiä aikaisemmin totesin tästä järjettömyydestä on helpointa päästä irti laittamalla pisteen tälle svekomanialle tai sanomalla, että "me olemme suomenkielinen kansa". Kaikki nämä kaksikieliset liikennemerkit ja muut ovat toissijaisia juttuja. Me emme ole edes omassa maassamme kielellisesti vapaita. Jokaisen suomalaisen, suomenkielisen on pakko opiskella yhtä tiettyä marginaalikieltä tarvitsee hän sitä tai ei, vain siksi, koska ruotsinkielinenkin joutuu opiskelemaan suomea. Aivan samalla logiikalla ruotsinkielisillekin voisi asettaa pakkosaamen. Onko tämä kenenkään mielestä reilua?

Tähän aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Suomessa asukkaista 90 % on suomen- ja 5 % ruotsinkielisiä ja molemmat ovat virallisia kieliä, kun taas Ahvenanmaalla 90 asukkaista on ruotsinkielisiä ja 5 % suomenkielisiä ja siellä on vain yksi virallinen kieli, ruotsi. Selvästikin yhden kielen malli toimii. Suomihan sitä paitsi on uhanalaisempi kieli kuin ruotsi (suomi virallinen yhdellä alueella, ruotsi kolmella).

 

[Tshekki77]

Kielipolitiikka on pikkuisen eri asia kuin kunta-asiat. Kukaan ei pakota minua asumaan Helsingissä, jos satun asumaan muualla.

Se on eri asia vain silloin, jos haluat nähdä ne erillisinä. Ja mitä toiseen lauseeseen tulee, niin ei tarvitse montaakaan vuotta mennä ajassa taaksepäin, kun löydetään joukko sipoolaisia, jotka saattaisivat olla kanssasi eri mieltä.

Kuten pari viestiä aikaisemmin totesin tästä järjettömyydestä on helpointa päästä irti laittamalla pisteen tälle svekomanialle tai sanomalla, että "me olemme suomenkielinen kansa".

Tällä sanomisella ei 5% suomalaisista muutu suomenkielisiksi. Jos sinä et asiaa näin näe, niin sitten me vain olemme erimieltä. Mielestäni edelleen paras vaihtoehto on muuttaa ruotsinkieli valinnaiseksi ja jättää kaikille suomalaisille oikeus palveluihin äidinkielellään.

Jos olisin populisti, niin voisin väittää kalliiksi sitä, että vantaalaiset käyvät täällä töissä ja ajavat autoillaan meidän tiet rikki, maksaen veronsa kuitenkin muualle.

Mutta minun osaltani tämä oli varmaan tässä, kun pitää alkaa kiekkoa seuraamaan. Jos ollaan erimieltä, niin ok, ollaan erimieltä =)

 

[Fordél]

Tuomas Enbuske sivalsi kolumnissaan hienosti suomenruotsalaisten suuntaan pakkoruotsista:

"Ruotsinkieliset alkaisivat saada palvelua ruotsiksi heti jos he hakeutuisivat palveluammatteihin kuten kassoiksi, Kelan virkailijoiksi tai sairaanhoitajiksi."

Niimpä.

 

[Lohipoika]

Tuomas Enbuske sivalsi kolumnissaan hienosti suomenruotsalaisten suuntaan pakkoruotsista:

"Ruotsinkieliset alkaisivat saada palvelua ruotsiksi heti jos he hakeutuisivat palveluammatteihin kuten kassoiksi, Kelan virkailijoiksi tai sairaanhoitajiksi."

Niimpä.

Tämä on ihan totta. Ruotsinkielinen väestö riittäisi itse turvaamaan "omilleen" palvelut ruotsiksi. Jos Suomen kaksikielisyys taas riippuu täysin RKP:n hallituspaikasta, Suomi ei silloin ole oikeasti kaksikielinen. Mitä järkeä siis silloin on väenväkisin pakko pitää kiinni kaksikielisyydestä? Suomenkielisiin kielikylpyihin vaan lapsia ummikkoalueilla! Ruotsissa ja Ahvenanmaalla kuitenkin ruotsi on valtakieli, joten ei se minnekään ole katoamassa.

 

[Temptation]

Eihän sen tosiaan tarvitse minnekään kadota, mikään ei mun mielestä edes muuttuisi, jos otettais ruotsi helvettiin. Virossahan on sama homma, mutta siellä on venäjänkielisä monikertainen määrä, suhteessa vertaillen, noihin meidän ruotsalaisiin. Venäjä ei kuitenkaan ole mikään pakollinen kieli siellä, vaan se nimenomaan yritetään kaikin keinoin heivata v*ttuun. Kaikesta huolimatta venäjänkieliset virolaiset tuntevat Viron kodikseen siinä missä "aito" virolainenkin.

Kyllä se muutos vielä tulee, veikkaan että max. 10v menee niin emme ole enää sidottuja ruotsinkieleen.

 

[Shardik]

Kävin tänään kuuntelemassa seminaaria, jossa esiteltiin Oulun yliopistosta viisi vuotta aikaisemmin valmistuneiden tilannetta työelämässä ym. tähän liittyvää. Vastaava kysely tehdään kaikille Suomen yliopistoista valmistuneille viiden vuoden jälkeen. Eräässä kohdassa oli kysytty erinäisistä taidoista (n. 30 eri taitoa), että kuinka paljon yliopistossa opiskelu edisti tätä taitoa ja kuinka paljon hyötyä siitä on ollut työelämässä. Molemmissa arvostelu 1-6 ja myös erotus näistä oli näkyvillä. Siis, jos erotus on negatiivinen, ei yliopistossa kiinnitetty taitoon tarpeeksi huomiota, ja taas toisaalta positiivisella erotuksella käytetään turhaan voimavaroja jonkin sellaisen opettamiseen, mistä ei ole lopulta vastaavaa hyötyä.

Ruotsin kieli sai kaikista taidoista alhaisimman arvosanan hyödystä työelämässä (2,2) ja vaikka myös yliopiston edistävä vaikutus siinä oli myös melko matala (3,3), oli ruotsin kieli aivan kärkipäätä yliopistossa opittujen "turhien" taitojen osalta. Erotus oli siis muistaakseni jonkin toisen taidon kanssa (esiintymistaito?) joukon positiivisin. Englanti pärjäsi varsin hyvin molemmissa kysytyissä kategorioissa, "muut kielet" oli jossain englannin ja ruotsin välimaastossa. Kaikkein eniten valmistuneet olivat jääneet kaipaamaan yhteistyö-, johtamis- ym. sosiaalisia taitoja.

Tässä oli aika laajaa kyselydataa siitä, että ruotsin kielen pakollinen opiskelu yliopistossa koetaan varsin turhaksi. Kielen taito ei varsinaisesti virkamiesruotsissa kohene, ja sitäkään mitä osataan, ei tarvita työelämässä.

Disclaimer: lukuarvot ulkomuistista, mutta tuota luokkaa ne olivat.

 

[Hetenyi#29]

Tuskinpa se pakkoruotsi mitään hyödyttää, varsinkaan jos kouluissa tunnit ovat seuraavanlaisia: http://www.youtube.com/watch?v=4ZQnxCT7hdc&feature=player_embedded*

*linkki vie youtubeen, josta sen myös sattumalta löysin.

 

[Realcowboy]

Mahdollisuutta valita pakkoruotsin sijaan joku muu kieli kannattaa ainakin kaksi kansanedustajaehdokasta:
Ammattijulkkis Antti Kurhinen, Piraattipuolue.
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen, Suomen Keskusta.

 

[The Hockey Handbook]

Opetusministeri Virkkunen ei - yllätys yllätys - lämmenyt Itä-Suomen kuntien venäjä-kokeilulle (kouvolansanomat.fi). Sama vastaus kuin aikaisemmin, että ministeriö ei voi kokeilulupaa myöntää, koska se vaatisi lakimuutoksen. Muisti kyllä asian yhteydessä ilmoittaa, että ruotsin kielen heikkoa asemaa on pikemminkin vahvistettava (paperiversiossa asiasta enemmän) ja sitä varten on tällä viikolla perustettu työryhmä (opetusministeriön tiedote) pohtimaan ruotsin opetuksen kehittämistä.

 

[-pasi-]

Itsellä on semmoinen kokemus ruotsin opiskelusta, että sain ekan jakson jälkeen ylä-asteella vapautuksen ja sen koomin sitten en ole Ruotsia enää opiskellut. Poikkeuksena toki ammattikoulu jossa piti sitten aloittaa alkeiden oppiminen, mutta eipä kolmenvuoden opiskelun jälkeen ole muistissa kuin jag hetter pasi ja siinä se melkein on mitä on hieman yli kolmen vuoden opiskelun tulos. Jotkut ei opi vieraita kieliä ja sillä sipuli ja minusta tuokin käytetty aika olisi voinut käyttää paljon hyödyllisimmen esimerkiksi Englannin kielen opiskeluun. Varsinkin englannin puhumiseen voisi käyttää paljon nykyistä enemmän aikaa. Kirjoitusta ja muuta on vaikka kuinka paljon, mutta itse puhumista ei ole juurikaan ja sen takia tuo suomalaisten englanti on tommoista rallienglantia mitä se nyt on.

Elämäni aikana olen pärjänyt täysin suomenkielellä ja sillä heikolla englannilla. Jos ulkomaalaisen kanssa pitää kommunikoida niin se tapahtuu englanniksi. Olkoon ruotsalainen tai ei. Kuitenkin yleensä ruotsalaisetkin osaa englantia vähintään samantasoisesti mitä suomalaiset. Ainakaan täälä Jyväskylän seudulla en ole tainut edes koskaan törmätä esim. kaupassa työskennellessäni yhteenkään ruotsia puhuvaan tai ylipäätänsä ruotsia puhuu niin harva yhtään missään, että ei sillä ole ollut tosi elämässä mitään virkaa. Poikkeuksena ehkä Ahvenanmaa, mutta ei sieläkään kommunikoimisessa ollut ongelmia vaikka sanaakaan ruotsia ei osaa. Itseasiassa joku somaalian opiskelu voisi olla nykyään hyödyllisempää joilakin alueella kun itse Ruotsi..

Ruotsin kielen sijaan voisi olla paljon enemmän vaihtoehtona vieraita kieliä tai vähentää nyt ainakin ruotsin kielen tuntien määrää, nykyään taitaa olla saman verran melkein englannin ja Ruotsin tunteja. Ruotsin tuntien sijaan voisi keskittyä siis englannin kielen tehokkaampaan opiskeluun, mutta kyllähän itse näkisin, että englannin lisäksi esimerkiksi Liikunta ei olisi pahitteeksi ja varsinkin siis ylä-asteen jälkeen voisi ruotsin sijaan olla liikuntaa opiskelupaikoissa. Esimerkiksi minä kävin ammattikoulun ja kolmen vuoden aikana ei tainut olla kuin yksi pakollinen kurssi liikuntaa 2h viikossa yhden jakson ajan. Se on minusta todella vähän. Valinnaisia kursseja liikuntaan ei tainut saada ottaa kuin kaksi kun niihin oli niin kova tungos. Ruotsin kielen opiskeluun käytettyä aikaa voisi siis muiden aineiden kohdalla tehostaa paljon nykyistä enemmän ja keskittyä enemmän yhteiskunnalle hyödyllisempiin vaihtoehtoihin.

Oikeastaan oksettaa miten paljon tuota ruotsia on pakkopullana meille työnettävä. Toki onhan kouluissa melko usein kaikki muukin pakollista, mutta tuo nyt on monen muunkin ehkä hieman turhemman aineen ohella täysin turha, ehkä lukuunottamatta siis joitakin ruotsinkielisiä alueita ja ehkä rajan tuntumassa Venäjästäkään ei olisi haittaa. Toisaalta onko Suomessa enää nykyään edes yhtään kuntaa jossa ruotsi olisi nii selvässä asemassa, etteikö sielä pärjättäisi jos kaikki ei olisi ruotsiksi? Ahvenanmaa, mutta onko muita?

 

[Major Julli]

Luulisi että pakkoruotsi koskisi kaikkia, mutta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla osa jengistä möngertää sellaista murretta että muutama suomenruotsalainen kolleegani puhuu (ihan vittuilumielessä) heille aina englantia.

Itse olen joutunut työelämässä oppimaan ruotsia pakon edessä ja samalla nähnyt millainen rajoite sen taidon puute on pohjoismaiselle yhteistyölle. Tämän takia karsastan pakkoruotsista luopumista, vaikka toki olen samaa mieltä siitä että monille siitä on pelkkää haittaa.

 

[Kidd]

Tässä männä viikollahan osoitettiin mieltä sekä pakkoruotsin puolesta että vastaan. Olin vielä siihen mielenosoitukseen asti kallistunut vastustajien puolelle, kunnes hitaammallekin kansalaiselle eli minulle valkeni, että vastustajien leirissä hiihti muun muassa Sampo Terho (PS), Simon Elo (PS), Jussi Niinistö (PS) ja jokunen tämän Muutos-porukan hahmo ynnä muita viikinkejä jolloin ainoa oikea puoli on pakkoruotsin kannattajien puoli.

Kyllä pakkoruotsille!

 

[-pasi-]

Itse olen joutunut työelämässä oppimaan ruotsia pakon edessä ja samalla nähnyt millainen rajoite sen taidon puute on pohjoismaiselle yhteistyölle. Tämän takia karsastan pakkoruotsista luopumista, vaikka toki olen samaa mieltä siitä että monille siitä on pelkkää haittaa.

Eikös jos ruotsin kielestä puhutaan kyse ole lähinnä Ruotsin ja Suomen välisestä yhteistyöstä kun koko pohjoismaan välisestä? vai puhutaanko vaikka Tanskassa ta norjassa myös ruotsia pakollisena tai edes vapaa-ehtoisesti?

Ymmärrrän tavalaan kumpiakin osa-puolia, niitä jotka tarvitsevat työelämässä ruotsia ja niitä jotka puhuvat sitä toisena kielenä.

Puhutaan kuitenkin edelleen melko pienestä vähemmistöstä kuitenkin jotka sitä ruotsia puhuu tai edes firmojen kautta sitä tarvitsevat. Toki ruotsalaiset yritykset olettavat niin kauan, kun ruotsi on Suomessa toisena kielenä, että kommunikaatio sujuu ruotsin kielellä vaikka homman voisi hoitaa myös vaikkapa englanniksi.

Toki se jotenkin varmaan vaikuttaisi myös Suomen ja Ruotsin välisiin suhteisiin jos ruotsia ei täälä enää opiskella, mutta siltikin näkisin, että on yhteiskunnan verojen tuhlaamista tuon kielen opiskelu. Varmaan Venäjän opiskelu olisi taloudellisestikkin kannattavampaa pistää pakkolliseksi kouluihin joten miksei sitä sitten? kolmanneksi kieleksi siihen joukkoon vielä... Neljänneksi pakolliseksi sitten saksa, Espanja tai Kiina kun niitäkin tarvitaan niin paljon enemmän kuin vaikkapa Ruotsia. Mitähän Suomikin saisi vaikkapa kiinan kanssa tehtyä yhteistyötä jos kielen osaaminen täälä parantuu.. voidaan parille miljardille ihmiselle puhua ainakin jotenkin... tai sitten vaikkapa japania.

 

[SGD]

Itse olen joutunut työelämässä oppimaan ruotsia pakon edessä ja samalla nähnyt millainen rajoite sen taidon puute on pohjoismaiselle yhteistyölle.

Onko tästä esimerkkejä? Miksi skandinaavien suomen osaamisen puute ei ole este? Eivätkö he myös osaa englantia?

Kumma, että pohjoismainen yhteistyökin on vuonna 2011 kiinni siitä, että yhdessä pohjoismaassa opetetaan pakolla yhtä kieltä.

 

[jussi_j]

....
Itse olen joutunut työelämässä oppimaan ruotsia pakon edessä ja samalla nähnyt millainen rajoite sen taidon puute on pohjoismaiselle yhteistyölle. Tämän takia karsastan pakkoruotsista luopumista, vaikka toki olen samaa mieltä siitä että monille siitä on pelkkää haittaa.

Tämä on yksi vakituisista perusteista pakkoruotsille. Koska minä olen hyötynyt ruotsin kielen opiskelusta hyötyvät siitä kaikki muutkin. Täysin absurdi ajatus jossa jätetään huomiotta se, että jos olisit opiskellut saksaa olisit todennäköisesti hyötynyt siitä enemmän. Miksi pakkosaksan puuttuminen kouluista ei ole este suomen ja saksan väliselle yhteistyölle?

 

[Major Julli]

Tämä on yksi vakituisista perusteista pakkoruotsille. Koska minä olen hyötynyt ruotsin kielen opiskelusta hyötyvät siitä kaikki muutkin. Täysin absurdi ajatus jossa jätetään huomiotta se, että jos olisit opiskellut saksaa olisit todennäköisesti hyötynyt siitä enemmän. Miksi pakkosaksan puuttuminen kouluista ei ole este suomen ja saksan väliselle yhteistyölle?

Yritysmaailmassa integraation suunta on vahvasti välillä Suomi-Ruotsi/muut pohjoismaat. Tällä tavalla on syntynyt valtava määrä yrityksiä, joissa pääliiketoiminta-alueet ovat Pohjoismaat ja konsernikieli englanti. Mutta monissa näistä firmoista henkilöstöstä puhuu yli 75% äidinkielenään muuta kuin suomea. Teoriassa homma menee hienosti paperilla siten, että puhutaan englantia, käytännössä monessa konsernissa tosiasiallinen työkieli on ruotsi/skandinaviska huolimatta virallisista konsernikielistä.

Jättämällä ruotsin opetus ja taito retuperälle pidetään huoli siitä, että näiden konsernien johto/ydintehtäviin alkaa pikkuhiljaa kasaantua muita kuin suomalaisia, muutamat suomenruotsalaiset toki pärjäävät mukana. Kielitaidottomien suomalaisten suhdeverkosto ei kehity samaa vauhtia kuin muilla.

Tässä pakkoruotsi-keskustelussa tahtoo unohtua se fakta, että kielitaito on ensiarvoisen tärkeää talouselämässä, ja siellä englanti ei olekaan sellainen lingua franca niinkuin helposti kuvitellaan. Tarvitaan ruotsin kielen taitoa, niinkuin muitakin kieliä. Ruotsin kielen taito on jo nyt liian heikoissa kantimissa Suomen liike-elämässä, minkä takia sen opetuksen tulevaisuutta on harkittava tarkkaan. Ei kemia ja fysiikkaakaan kaikki tarvitse, siitä huolimatta ne kuuluvat yläasteen opetusohjelmaan, koska osa oppilaista tulee niille aloille suuntautumaan.

Aina voi myös sitten puhua yleissivistävästä vaikutuksesta ja kulttuurinvaihdon helpottamisesta, mutta näin persuaikana nämä asiat ovat muuttuneet plussasta miinukseksi, joten jätetään väliin.

Itse näen niin, että Suomen ensisijainen viiteryhmä maailmassa on muut pohjoismaat, ja täten niiden kanssa on yhteistyön toimittava mahdollisimman hyvin.

 

[Daespoo]

Kukaan ei väitä etteikö ruotsista ole hyötyä mutta fakta on vain se että nykyinen systeemi ei toimi (harva oppii kunnolla ruotsia) ja toisekseen se että Suomi tarvitsee enemmän sellaisia jotka osaa espanjaa, saksaa, venäjää, kiinaa jne, ruotsin opiskelu (pakolla) on pois muusta oppimisajasta.

Huonolla/keskiverrolla ruotsilla neuvotteleminen ruotsalaisten kanssa antaa natiivi-ruotsalaisille edun neuvottelupöydässä, kun kaikki puhuvat englantia, etua ei ole.

Eli pointtini on se että jos ruotsinkielesi ei ole oikeasti hyvä, ruotsintaidosta ei ole hyötyä.

 

[jussi_j]

.... Ei kemia ja fysiikkaakaan kaikki tarvitse, siitä huolimatta ne kuuluvat yläasteen opetusohjelmaan, koska osa oppilaista tulee niille aloille suuntautumaan.
....

Kummallisinta tietenkin on se, että ruotsia on pakko opiskella saadakseen kemian tohtorin paperit.

 

[varjo]

Ei kemia ja fysiikkaakaan kaikki tarvitse, siitä huolimatta ne kuuluvat yläasteen opetusohjelmaan, koska osa oppilaista tulee niille aloille suuntautumaan.

Toisaalta pitää kyllä huomioida että esim. Lukiossa on 4 pakollista ruotsin kurssia siinä missä fysiikkaa tai kemiaa on vain 1 pakollinen kurssi (2 yht).
Kumpi sitten onkaan hyödyllisempää teknistyvässä yhteiskunnassa, missä ihmisten on kyettävä muodostamaan mielipiteitä asioista jotka liittyvät fysiikkaan tai kemiaan.

Eli kummat nyt joutuvat opiskelemaan enemmän turhia asioita, ne jotka tahtovat opiskella kieliä ja joita matemaattisluonnontieteelliset aineet eivät kiinnosta, vai ne joita ruotsin kieli ei kiinnosta ja aikovat suuntautua vaikkapa luonnontieteisiin. Ja ainakin fysiikan alalla kaikki pohjoismainen yhteistyö tapahtuu englanniksi, itsekin olen käynyt Köpiksessä puhumassa pohjoismaisessa kokouksessa, eikä tarvinnut tavata sanaakaan ruotsia koko reissulla. Sen sijaan Euroopassa toimiessa eduksi olisi jos osaisi paremmin saksaa, ranskaa tai espanjaa kun mitä etelämmäksi mennään sitä heikommin edes koulutetut puhuvat englantia. Nyt pitää siis kuitenkin muistaa että jos lukiossa aikoo lukea pitkän matikan, fysiikan jne. ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta (tai ainakaan omana lukioaikanani ns. vapaita slotteja ei juurikaan ollut, joten myös mielenkiintoiset psykologiat ja historian lisäkurssit jäivät väliin ja silti taisin kirjoittaa selvästi yli minimimäärällä kursseja) lukea ns. neljättä kieltä, joten ruotsin pakollisuus on konkreettinen este kielitaidon hankkimiselle ainakin lukiossa.

Ja sitten on toki se pakollinen virkamiesruotsi yliopistossakin, mutta ei niinkään yleistä pakkomatematiikkaa, pakkofysiikkaa jne.

 

[Major Julli]

Ei tähän asiaan mitään helppoa ratkaisua ole, mutta suomalaisten kielitaidottomuus englannin kielen ulkopuolella on melkoinen ongelma elinkeinoelämälle.

 

[LaTe_Show]

Eli pointtini on se että jos ruotsinkielesi ei ole oikeasti hyvä, ruotsintaidosta ei ole hyötyä.

Kuvittelisin näin olevan tilanne riippumatta aineesta. Jotkut oppivat ja toiset eivät.

Toisaalta aika harva lokapöksyikäisenä tiesi mitä tarvitsee tulevaisuudessaan ja tulevassa ammatissaan.

 

[Daespoo]

Ei tähän asiaan mitään helppoa ratkaisua ole, mutta suomalaisten kielitaidottomuus englannin kielen ulkopuolella on melkoinen ongelma elinkeinoelämälle.

Totta mutta pakkoruotsi ei varmasti ainakaan auta tätä ongelmaa, päinvastoin.

 

[Daespoo]

Kuvittelisin näin olevan tilanne riippumatta aineesta. Jotkut oppivat ja toiset eivät.

No olen tästä vähän eri mieltä.

Esimerkiksi matematiikka. Jos nyt heitetään "maksimitasoksi" vaikkapa jokin matematiikan professori niin jos omaa 50% hänen tietotasostaan niin siitä on oikeasti hyötyä.

Sen sijaan 50% osaaminen vrt. äidinkielenään ruotsia puhuvaan ei juuri auta ammattielämässä.

 

[LaTe_Show]

No olen tästä vähän eri mieltä.

Esimerkiksi matematiikka. Jos nyt heitetään "maksimitasoksi" vaikkapa jokin matematiikan professori niin jos omaa 50% hänen tietotasostaan niin siitä on oikeasti hyötyä.

Sen sijaan 50% osaaminen vrt. äidinkielenään ruotsia puhuvaan ei juuri auta ammattielämässä.

Nämä edut ja hyödyt ovat täysin yksilöllisiä ja tosiasia on se, että vaikea sitä on ylökoulu-/lukioikäisen tietää mitkä taidot ovat ne mitä he tulevat oikeesti tarvitsemaan tulevaisuudessaan.