Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Dissonanssi]

Kyllä, olet oikeassa. Onko meille rahaa / resursseja tähän? En tiedä, mutta uskoisin, että vaatisi enemmän rahaa kuin mitä meillä nyt on.

Onko mitään laskelmia siitä, kuinka paljon ruotsin ja saamen perustuslaillinen asema meille maksaa? Ja mitkä ovat nämä käytännölliset hyödyt tähän summaan nähden? Ja mitkä taas olisivat hyödyt, jos tämän summan allokoisimme toisin?

 

[Toejoen Veikko]

Ei voikaan...

OK.
Voi tosin olla, että ilman venäläisiä, Suomessa puhuttaisiin saksaa ja ruotsia huomattavasti nykyistä enemmän ja suomea kovin vähän.

 

[peruna]

Hehheh. Eli siis emme voi millään ymmärtää historiaa tai kulttuuria ilman kyseistä kieltä? Emmekö siis mitenkään voi ymmärtää esim. Venäjää ilman venäjän osaamista? Entä ymmärrämmekö täydellisesti brittien, jenkkien ja austraalialaisten kulttuuria? Pitääkö meidän päästä käsiksi ruotsin historian primaarilähteisiin, jotta voimme ymmärtää yhtään mitään? Suomalainen kirjallisuus ei riitä? Miten on mahdollista, että ymmärrän enemän Ruotsin historiaa ja kulttuuria kuin Australian, vaikka kielitaitoni englannissa on parempi kuin ruotsissa? Tämä on kyllä mysteeri.

Aina paranee. Jos paskat on puntissa, niin ei ole mitään syytä niistää, ennen kuin housut on vaihdettu? Itse asiassa implisiittisesti myönnät, että pakkoruotsi ON ongelma tehokkuuden kannalta. Eikö tätä johtopäätöstä kannattaisi viedä loogiseen päätteeseensä? Maailman globaalit ongelmat ovat varmasti akuutimpi ongelma kuin pakkoruotsi. Mutta mitä luulet, kumpaan on olemassa helpommat ratkaisut?

En tiedä onko sinun luetun ymmärtämisessä ongelmaa, mutta tarkennetaan vielä:

Tarkoituksena oli puolustaa näkemystä, että ruotsi kuuluisi olla virallinen kieli Suomessa. Aluksi, en ottanut mitenkään kantaa pakkoruotsiin. Sanoin vain, että on erittäin positiivista, että Suomessa on kaksi kieltä ja samalla kaksi kulttuuria, koska se mielestäni avartaa ilmapiiriä = on eri asia tutustua johonkin kulttuurin kerran kuukaudessa / vuodessa kuin asua maassa, jossa laajempi kulttuuripohja ja näin altistuu uusille ajatuksille mahdollisesti päivittäin.

Tämä oli vain nopea ja alkeellinen puolustus sen puolesta miksi on hyvä säilyttää kaksi kulttuuria Suomessa. Mielestäni "pakko"ruotsin poistaminen on selkeä signaalia ja valtava riski, että Suomea halutaan viedä suuntaa, jossa suomenruotsalaisuus ei ole osana meidän identiteettiämme. Tämä takia se ei ole suotavaa.

Asiat voidaan tehdä fiksummin ja tehokkaammin. Mitä tulee pakkoruotsin tehokkuuteen, niin kommentoin vain, että on paljon tärkeämpi ja merkittävämpiä asioita, jotka eivät toimi tehokkuus-näkökulmasta esim. kuntauudistus. Mielestäni on järkevää keskittyä ensiksi näiden asioiden tehostamiseen. Niissä on iso positiivinen vaikutus. Pakkoruotsin poistamisen vaikutusta emme pysty yhtä helposti laskemaan, koska sen edut liittyvät enemmän hiljaiseen tietoon. Siinä on siis paljon riskejä ja epävarmuutta.

Sen takia tehokkuusargumentin käyttö ei ole relevanttia kun puhutaan pakkoruotsista.

Joten:
Ruotsin opetuksen kuten minkä tahansa muun kielten opetusta voidaan tehostaa, mutta en lähtisi purkamaan pakkoa, koska siinä on liian suuri riski, että menetämme meidän olemassa olevan kulttuurin. Tämän lisäksi pitäisi miettiä toimia, jotka vahvistaisivat suomenruotsalaisuuden kulttuurin asemaa esim. liike-elämän toimilla.?

 

[Toejoen Veikko]

Sanoin vain, että on erittäin positiivista, että Suomessa on kaksi kieltä ja samalla kaksi kulttuuria, koska se mielestäni avartaa ilmapiiriä = on eri asia tutustua johonkin kulttuurin kerran kuukaudessa / vuodessa kuin asua maassa, jossa laajempi kulttuuripohja ja näin altistuu uusille ajatuksille mahdollisesti päivittäin.

Kyllä se kaksikielisyyden ihanuus aukeaa, kun avaa historian kirjat. Ei täällä sen vuoksi tarvi kahta kieltä pitää virallisena. Eiväthän ne ruotsinkieliset mihinkään katoa, vaikka äidinkieli ei olisi virallisen kielen asemassa. Ei muillakaan kulttuurinrikastuttajilla ole Suomessa sitä asemaa, että äidinkieli olisi virallisen kielen asemassa.

 

[Jussih]

Mitä tulee pakkoruotsin tehokkuuteen, niin kommentoin vain, että on paljon tärkeämpi ja merkittävämpiä asioita, jotka eivät toimi tehokkuus-näkökulmasta esim. kuntauudistus. Mielestäni on järkevää keskittyä ensiksi näiden asioiden tehostamiseen. Niissä on iso positiivinen vaikutus. Pakkoruotsin poistamisen vaikutusta emme pysty yhtä helposti laskemaan, koska sen edut liittyvät enemmän hiljaiseen tietoon. Siinä on siis paljon riskejä ja epävarmuutta.

Sen takia tehokkuusargumentin käyttö ei ole relevanttia kun puhutaan pakkoruotsista.

Eli argumenttisi toimii seuraavasti: Koska on olemassa monia muita asioita, joita ei tehdä tehokkaasti, ei tätäkään tarvitse tehdä.

Ja samasta uusia sovellutuksia:

Koska monet raiskaajat jäävät ilman tuomiota, ei oikeuteen tuleviakaan kannata tuomita.

Koska saasteita kuitenkin jostain valuu Itämereen, ei jätevesien päästöjen rajoittamisessa ole mitään järkeä.

Näetkö jo, ettei tuo logiikka oikein pelitä, vaan joudut keksimään jonkin muun argumentin ankkalammikon etuoikeuksien puoltamiseen.

 

[Fordél]

Joten:
Ruotsin opetuksen kuten minkä tahansa muun kielten opetusta voidaan tehostaa, mutta en lähtisi purkamaan pakkoa, koska siinä on liian suuri riski, että menetämme meidän olemassa olevan kulttuurin. Tämän lisäksi pitäisi miettiä toimia, jotka vahvistaisivat suomenruotsalaisuuden kulttuurin asemaa esim. liike-elämän toimilla.?

En ymmärrä miten suomenruotsalainen kulttuuri on yhteydessä pakkoruotsiin. En näe logiikkaa siinä, että suomenruotsalainen kulttuuri menetettäisiin, jos kaikki suomalaiset eivät opiskelisikaan ruotsin kieltä. Jos näin olisi, pitäisi olla selkeä yhteys suomenruotsalaisella kulttuurilla ja pakkoruotsilla. Itse näen, että sitä yhteyttä ei juurikaan ole vaan suomenruotsalaista kulttuuria vaalivat suomenruotsalaiset itse.

Näin ollen eikö tärkeintä ole vain mahdollistaa suomenruotsalaisille mahdollisuus vaalia kulttuuriaan ja käyttää kieltään? Ja ne suomen kieliset, jotka haluat tuota kulttuuria vaalia, voivat opiskella ruotsia jos niin haluavat. Jos se kulttuuri on tarpeeksi vahva, se säilyy kyllä vaikka kaikkia suomalaisille ei pakolla opetettaisi ruotsia, joka ei mielestäni edelleenkään vaikuta ko. kulttuuriin juuri mitenkään.

 

[jussi_j]

.... Suomea halutaan viedä suuntaa, jossa suomenruotsalaisuus ei ole osana meidän identiteettiämme....

En tiedä missä vaiheessa kotikasvatukseni on mennyt pieleen, mutta suomenruotsalaisuus ei todellakaan ole osa identiteettiäni. Olen ihan suomalainen ja suomi ilman suomenruotsalaisia olisi varmasti oikeudenmukaisempi paikka.

Eikä minulla mitään suomenruotsalaisia vastaan ole, tuossa 3 metrin päässäkin istuu yksi ja ei meillä ikinä mitään riitoja ole ollut. Lapsuudestakin on kavereita vaikka kuinka monta.

 

[Toejoen Veikko]

En tiedä missä vaiheessa kotikasvatukseni on mennyt pieleen, mutta suomenruotsalaisuus ei todellakaan ole osa identiteettiäni.

Keskusteluista käy ilmi se, että suomenruotsalaisille vaikuttaa olevan täysin vieras ajatus, että Suomessa on olemassa ihmisiä, joiden kotikasvatukseen ei kuulu suomenruotsalaisuus.

 

[SeitsemäsPakki]

Keskusteluista käy ilmi se, että suomenruotsalaisille vaikuttaa olevan täysin vieras ajatus, että Suomessa on olemassa ihmisiä, joiden kotikasvatukseen ei kuulu suomenruotsalaisuus.

Ja näitä ihmisiä taitaa kuitenki olla yli 90%. Omaan identiteettiini ei ruotsalaisuus vaikuta millään lailla. Sukunimeni on muutettu suomenkieliseksi muutama sukupolvi sitten. Isovanhemmat 1900 -luvun alusta ovat muuttaneet ruotsista ja monilla sukulaisillani on edelleen ruotsinkielinen sukunimi, mutta silti suomenruotsalaisuus ei ole osa identiteettiäni. Sitä paitsi minkä vuoksi käytetään sanaa suomenruotsalainen? Eikö he ole vain ruotsinkielisiä suomalaisia eikä ruotsalaisia? En ymmärrä...

No meni jo offtopic.

 

[Fordél]

Se, että perusteluja ruotsin kielen pakollisuudelle haetaan ties mistä historiasta tai kulttuurista, kertoo vain kuinka kyse on pitkälle tunneasiasta ja kuinka aikansa elänyt tämä järjestelmä on. Mitään selkeää perustetta pakkoon ei ole kyetty antamaan vaan aina perusteluissa mennään pahasti sivuraiteille. Jos pakkoruotsilla olisi selkeä peruste ja hyöty, se olisi varmasti täällä ja eilisessä TV-keskustelussa tuotu esille. Valitettavasti näin ei ole käynyt ja siksi alan taipumaan vastustamaan pakkoruotsia, sillä edellytyksellä, että kolmen kielen pakollisuudesta ei luovuta vaan lisätään vaan valinnaisuutta.

 

[Tshekki77]

siksi alan taipumaan vastustamaan pakkoruotsia, sillä edellytyksellä, että kolmen kielen pakollisuudesta ei luovuta vaan lisätään vaan valinnaisuutta.

Pakkoruotsin vastustajat voisivat alkaa lobbaamaan EU tasolla peruskoulujen kieliopintojen harmonisointia unionin alueella. Tavoitteena voitaisiin pitää, että jokainen nuori unionin alueella on opiskellut vähintään kahta kolmesta "suuresta" kielestä. Eli vaihtoehdot olisivat Englanti, Ranska ja Saksa. Jos satut jotain näistä kielistä äidinkielenäsi puhumaan, niin sitten valintoihin tulisi jotain eksoottisempia unionin kieliä kolmantena vaihtoehtona. Tuloksena olisi, että jokainen unionin alueella koulunsa käynyt omaisi periaatteellisen valmiuden kommunikoida kenen tahansa toisen kanssa, joka niin ikään on unionin alueella koulunsa käynyt. Ja tämän ei tietenkään tarvi jäädä tähän, vaan halutessa saisi opiskella myös muitakin kieliä, mutta kaksi kieltä olisi äidinkielen lisäksi opiskeltava "yleissivistyksen" nimissä.

 

[hammer lynx]

Pari asiaa jotka askaruttavat:

1. Miten pakkoruotsin puolustajat perustelevat että pakkoruotsin ansiosta on helpompi oppia muita kieliä?

2. Millä tavalla pakkoruotsi tekee meistä sivistyneempiä verrattuna muihin vieraisiin kieliin?

3. Miksei Ahvenanmaalla tarvitse osata suomea?

4. Missä muussa "demokraattisessa" maassa yli 90% enemmistö joutuu taipumaan 5% vähemmistön vaatimuksiin ja etuihin?

 

[siffa]

4. Missä muussa "demokraattisessa" maassa yli 90% enemmistö joutuu taipumaan 5% vähemmistön vaatimuksiin ja etuihin?

Kirjoitin jo aiemmin, että pakkoruotsin opetuksesta on olemassa Suomessa jo vuosikymmeniä kestänyt kansan suuren enemmistön hyväksyntä. Vähättelet Suomessa demokraattisesti tehtyjä päätöksiä tuolla täysin väärällä väitteelläsi. Ymmärrät itsekin, että ei Suomen eduskunnassa eikä hallituksissa ole koskaan taivuttu tekemään päätöksiä 5%:n vähemmistön vaatimuksesta 90%:n enemmistöä vastaan.

Fordèl aivan oikein kyselee perusteita sille, miksi kielten opetuksessa meillä Suomessa on päädytty kannattamaan suuren enemmistön voimin pakkoruotsia. Itse en ole tähän kysymykseen perehtynyt tarkemmin. Olen vain aina ollut pakkoruotsin kannattaja siitä saamieni omien hyvien kokemusteni vuoksi. Jään seuraamaan mielenkiinnolla keskustelua, jonka PerusSu on nostanut tällä kertaa eduskuntavaaliteemaksi.

 

[SGD]

Sanoin vain, että on erittäin positiivista, että Suomessa on kaksi kieltä ja samalla kaksi kulttuuria, koska se mielestäni avartaa ilmapiiriä = on eri asia tutustua johonkin kulttuurin kerran kuukaudessa / vuodessa kuin asua maassa, jossa laajempi kulttuuripohja ja näin altistuu uusille ajatuksille mahdollisesti päivittäin.

Ja tällä kaikella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, opetetaanko täällä pakolla ruotsia tai suomea vai ei. Niin kuin ei ole muissakaan monikielisissä ja -kulttuurisissa maissa.

 

[sekolust]

1. Miten pakkoruotsin puolustajat perustelevat että pakkoruotsin ansiosta on helpompi oppia muita kieliä?

Tartutaan tähän. Yleensä aiempien opittujen kielten oppiminen tukee uusien kielten oppimista. Lauserakenteissa on yhteneväisyyksiä, logiikka eri kielten takana alkaa ainakin jossakin määrin hahmottumaan ja eri kielillä on yllättävän paljon samankaltaista sanastoa. Esimerkiksi itse olen huomannut ruotsin tukevan saksan alkeiden oppimista.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiaa, että ruotsin rooli on kohtuullisen olematon tuossa prosessissa. Perstuntumalla väittäisin monen olevan tunneilla aivan liian huonolla motivaatiolla oppiakseen pahemmin muita kieliä tukevia juttuja. Tenttiin opetellaan pari lausetta ulkoa, kielioppisäännöt muistetaan sinnepäin ja sanasto on hallussa melkein yhtä hyvin derivointi lyhyen matematiikan opiskelijoilla.

Samaten ruotsi ei ole mikään spesiaalitapaus, joka itsessään avaisi uusia ovia oppimiselle. Samalla tavoin muutkin kielet auttavat hahmottamaan yhtäläisyyksiä, kielen rakenteita ja vastaavaa. Mielestäni tuo "tukee muita kieliä" on helvetin heikko argumentti ruotsin puolesta. Väittämältä kun putoaa pohja pois heti kun ruotsia oltaisiin korvaamassa muulla kielellä: sama perustelu tukisi tätäkin kieltä.

Ymmärrät itsekin, että ei Suomen eduskunnassa eikä hallituksissa ole koskaan taivuttu tekemään päätöksiä 5%:n vähemmistön vaatimuksesta 90%:n enemmistöä vastaan.

Ymmärtänet varmaan sen eron, mikä näillä 90% enemmistön ja 5% vähemmistön asenteilla on. Ruotsi tai sen vastustaminen ei ole todellakaan muiden puolueiden listalla yhtä korkealla kuin ruotsin tukeminen RKP:llä, vaan RKP on hyvin pitkälti vain kielipuolue, jolle kielen status on prioriteetti numero 1. Vaikka 90% kansasta vastustaisi ruotsia, se ei ole heille äänestystä ohjaava tekijä, toisin kuin esimerkiksi yrittäjyyden tukeminen, verotus, maahanmuuttoasiat, terveydenhuolto tai koulutuspalvelut nyt esimerkiksi.

Ei esimerkiksi SDP:n äänimäärä räjähtäisi nousuun jos Urpilainen julistaisi pakkoruotsin poistettavaksi asiaksi. Muutama ääni sillä saattaisi kilahtaa kassaan, tosin jokunen ääni siirtyä muille puolueille. Hyppäisikö nyt esimerkiksi maataloustukia hamuava maajussi tai yksityisyrittäjien etua ajava henkilö demarien kyytiin vain kieliasian takia? Tuskin. Samoin SDP ei yksin saisi mitään aikaan eduskunnan äänestyksessä, vaan muiden puolueiden intresseissä olisi juuri tukea äänestyskäyttäytymisellään pakkoruotsia: jos SDP saisi ajamansa asian läpi, olisi se sulka heidän hattuunsa.

 

[Tshekki77]

Kirjoitin jo aiemmin, että pakkoruotsin opetuksesta on olemassa Suomessa jo vuosikymmeniä kestänyt kansan suuren enemmistön hyväksyntä.

Tää on aivan samanlaista sheebaa, kuin pakkoruotsia eilen televisiossa puolustaneiden höpinät "oikeudesta oppia ruotsia". Tällä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa ja höpinänä samaa tasoa kuin esim. kokoomus työväenpuolueena. Tää fölkanedustaja Mikaela muutoinki vaikutti niin hurmoshenkiseltä, että Räsäsen Päivi tuli mieleen (kirkon pakkoheterot).

Toki tämä meidän parlamentaarinen harvainvalta on luonut tilanteen, jossa tähän suomettumisen ajan viimeiseen reliikkiin ei päästä koskemaan. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, että kansa sitä laajasti kannattaisi. Yhtähyvin voitaisiin väittää, että kansan suuri enemmistö kannattaa Afganistanin sotaa ja hyväksyi mutisematta Lissabonin sopimuksen. Myös Irlannin tukemisella tulee olemaan ilmeisesti kansan suuri enemmistö takanaan, jos se Arkadianmäellä hyväksytään.

Mites muuten esim. Kanadassa? Joutuuko siellä jokainen pikku-kanukki tavaamaan pakolliset setit Ranskaan, ennenkuin pääsee koulusta hyväksytyillä papereilla ulos? Jos ei, niin onko tällainen vaade edes Quebecin osavaltiossa? Meinaa siellähän on kanssa tätä yhteistä historiaa yms. sheebaa, minkä nyt väitetään täysin häviävän meiltä, jos täällä pakko poistetaan. Pyyhitäänköhän se yhteinen ajanjakso historiankirjoistakin? Katoaako hakkapeliitat?

 

[hammer lynx]

Kirjoitin jo aiemmin, että pakkoruotsin opetuksesta on olemassa Suomessa jo vuosikymmeniä kestänyt kansan suuren enemmistön hyväksyntä. Vähättelet Suomessa demokraattisesti tehtyjä päätöksiä tuolla täysin väärällä väitteelläsi. Ymmärrät itsekin, että ei Suomen eduskunnassa eikä hallituksissa ole koskaan taivuttu tekemään päätöksiä 5%:n vähemmistön vaatimuksesta 90%:n enemmistöä vastaan.

En usko mihinkään suurten enemmistöjen hyväksyntään. Uskon pikemmin siihen että suuret hallituspuolueet antavat RKP:lle periksi kieliasioissa kun tietävät että muissa asioissa RKP sitten peesaa suuria hallituspuolueita. Luuletko tosiaan että enemmistö suomen kansalaisista kannattaa pakkoruotsia?

Fordèl aivan oikein kyselee perusteita sille, miksi kielten opetuksessa meillä Suomessa on päädytty kannattamaan suuren enemmistön voimin pakkoruotsia. Itse en ole tähän kysymykseen perehtynyt tarkemmin. Olen vain aina ollut pakkoruotsin kannattaja siitä saamieni omien hyvien kokemusteni vuoksi. Jään seuraamaan mielenkiinnolla keskustelua, jonka PerusSu on nostanut tällä kertaa eduskuntavaaliteemaksi.

Itse kävin normaalit ruotsinkurssit kouluissa aikanaan ja puhun ruotsia sujuvasti. Harmi vain ettei ruotsin kielellä ole mitään käyttöä tosielämässä.
Työmatkoilla ruotsissa puhutaan aina englantia. Joskus olen korjannnut ruotsiksi ruotsalaisten tekemiä virheitä englanninkielessä.
Vapaa-ajalla puhun ruotsalaisten kanssa ruotsia puhtaasti kohteliaisuussyistä ja pitääkseni yllä tuota turhaa kielitaitoa.

 

[siffa]

Ymmärtänet varmaan sen eron, mikä näillä 90% enemmistön ja 5% vähemmistön asenteilla on. Ruotsi tai sen vastustaminen ei ole todellakaan muiden puolueiden listalla yhtä korkealla kuin ruotsin tukeminen RKP:llä, vaan RKP on hyvin pitkälti vain kielipuolue, jolle kielen status on prioriteetti numero 1. Vaikka 90% kansasta vastustaisi ruotsia, se ei ole heille äänestystä ohjaava tekijä, toisin kuin esimerkiksi yrittäjyyden tukeminen, verotus, maahanmuuttoasiat, terveydenhuolto tai koulutuspalvelut nyt esimerkiksi.

Se tiedetään, että Suomessa pakkoruotsi on ollut kouluissa vuosikymmenien ajan. Se taas tarkoittaa, että Suomen eduskunnassa on aikoinaan päätetty tuosta pakkoruotsin opetuksesta. Me suomenkieliset valtaväestönä olemme päättäneet, että kouluissa opetetaan pakollisena kielenä ruotsia. Suomen ruotsinkielisellä vähemmistöllä ei ole ollut käytännössä kuin se noin 5%:n päätäntävalta, joka on täysin marginaalinen voima silloin, kun demokratiassa asioista päätetään. Suomenkieliset ovat päättäneet ruotsin asemasta kouluissamme ja tulevat päättämään siitä myös jatkossa. Tämän yksinkertaisen seikan olen halunnut tuoda tänne keskusteluun sen takia, että osaamme osoittaa oikeaa kohdetta hyväksyessämme tai vastustaessamme päätöksiä pakkoruotsin opetuksesta maassamme.

Pakkoruotsin asemaa ollaan Suomessa oikeasti murtamassa nyt, kun PerusSu kasvavana puolueena vastustaa sitä. Kyllä minä olen lukenut näitä viestejä täällä ja totean, että suomenkielisen valtaenemmistön päättämä pakkoruotsin opetus kyseenalaistetaan JA:n nimimerkkien toimesta minulle yllättävän runsaslukuisesti. Omaa puoluettani eilisessä tv:n pakkoruotsiohjelmassa edusti suomalaisuuspuolella entinen Dannyn keikkarumpali, jota en pidä aivan kirkkaimpana tähtenä joukossamme. Odotan muiden kokoomuslaisten kannanottoa pakkoruotsiin.

 

[SeitsemäsPakki]

Nykyajan politikot ovat vaan niin helposti voideltavissa suomenruotsalaisella rahalla. Tämä on vain valitettava fakta, minkä vuoksi demokraattisesti äänestetty eduskuntaa ei tee niin kuin kansan tahto on. Ja kuten sanottu, ainut missä RKP ei jousta on kielikysymys. Muuten he ovat ideaali hallituskumppani.

Edelleen en ole saanut vastausta siihen, miksi pakollinen ruotsi on parempi kuin vapaa valintainen ruotsi?

 

[zucchini]

Mites muuten esim. Kanadassa? Joutuuko siellä jokainen pikku-kanukki tavaamaan pakolliset setit Ranskaan, ennenkuin pääsee koulusta hyväksytyillä papereilla ulos? Jos ei, niin onko tällainen vaade edes Quebecin osavaltiossa?

Kanadassa joka provinssissa on koulu järjestetty hieman eri tavalla, mutta osassa provinsseista on jonkin verran pakollista ranskaa ensimmäisenä vieraana kielenä (esim. Nova Scotiassa ja Ontariossa), kun taas Quebecissa (joka on muuten provinssina yksikielinen, tuo kieli on siellä ranska) on kaikille ei-ranskankielistä koulua käyville pakollista ranskaa ilmeisesti kaikkina lukuvuosina. Osassa provinsseista sen sijaan on pakollinen vieras kieli, mutta sen saa valita laajemmasta valikoimasta.

Kanadassa on myös ilmeisen paljon kouluja, joissa toinen kieli opetetaan lapsille kielikylpymäisesti niin, että lapsille on kielen tunteja, mutta myös osa esimerkiksi historian tunneista pidetään vieraalla kielellä. Tuo kielikylpy aloitetaan ensimmäiseltä luokalta, ja voi olla, että lapsi on jo ennen tuota ollut esim. päiväkodissa kielikylvyssä.

Quebec muuten sääti 1970-luvulla hyvin tiukkoja kielilakeja vahvistaakseen ranskan asemaa. Siellä lapsen on esimerkiksi oletusarvoisesti käytävä ranskankielistä koulua. Julkiseen englanninkieliseen kouluun pääsee vain, jos on käynyt valtaosan aiemmista kouluopinnoistaan muualla Kanadassa englanniksi, jos lapsen jompikumpi vanhempi tai joku lapsen sisaruksista on käynyt valtaosan koulusta englanniksi, jos asuu Quebecissa vain väliaikaisesti tai jos on alkuperäiskansaa.

Jos sitten palataan Suomeen, olen sillä kannalla, että laajempi valinnanvapaus kielissä olisi nykyistä parempi järjestelmä, sillä siten saataisiin monipuolistettua suomalaisten kielitaitoa. Kaksi vierasta kieltä voisi valita jo aiemminkin ehdotetuista englannista, ruotsista, venäjästä, saksasta ja ranskasta. Noihin kieliin (venäjästä en ole aivan varma) löytyy ainakin toistaiseksi vielä opettajia. Vielä laajempi valikoima olisi tietysti vielä parempi, mutta mitä pienemmästä kielestä puhutaan, sitä epätodennäköisempää on löytää siihen opettajia ainakaan Suomen joka kolkkaan. Tosin vaikka pakkoruotsista luovuttaisiin, voi silti olla, että joissain kunnissa ruotsi jäisi englannin ohella ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi, jos kunnan rahat eivät riitä tai jos muihin kieliin ei löydy päteviä opettajia.

Sinänsä on huolestuttavaa se, että koululaiset lukevat nykyään vähemmän kieliä, mutta toisaalta olisi kiinnostava tietää myös, onko kyse aina vain oppilaiden haluttomuudesta opetella useampia kieliä vai johtuuko kielten vähyys koulujen resursseista. Toinen kysymys on siinä, löytyykö tulevaisuudessa enää tarpeeksi edes saksan tai ranskan opettajia (pienemmistä kielistä puhumattakaan), jos yliopistojen humanistiset tiedekunnat rapistuvat rahapulassa.

Olen myös sitä mieltä, että ruotsin tunneilla opittaisiin kieltä enemmän, jos tunneilla ei olisi oppilaita, joita ei yksinkertaisesti voisi vähempää kiinnostaa ja joille ruotsin yksinkertaisimmatkin kielioppiasiat täytyy kerrata joka välissä. Enkä ymmärrä, miten se, että joku osaa sanoa koulun jälkeen kaksi lausetta ruotsiksi, jos niitäkään, auttaa kyseistä oppilasta ymmärtämään paremmin suomenruotsalaisuutta tai suomalaisuutta, tai miten se, että kaikki suomenkieliset eivät osaa ruotsia (mikä todellisuudessa onkin tilanne) on pois ruotsinkielisten identiteetistä tai oikeudesta käyttää äidinkieltään. Ei kaikista tule valtion virkamiehiä tai kunnan työntekijöitä. Niistä, jotka eivät vapaaehtoisesti (joko koulussa tai myöhemmin aikuisena) opettele ruotsia, eivät sitten mene valtiolle tai kunnalle töihin tehtäviin, joissa ruotsia vaaditaan. Sen sijaan ilman pakkoruotsia saattaisi löytyä enemmän suomenkielisiä, jotka osaavat sujuvaa ruotsia jo heti koulun jälkeen, jos koulun tunnit on saatu kunnolla käyttöön.

 

[sekolust]

Se tiedetään, että Suomessa pakkoruotsi on ollut kouluissa vuosikymmenien ajan. Se taas tarkoittaa, että Suomen eduskunnassa on aikoinaan päätetty tuosta pakkoruotsin opetuksesta. Me suomenkieliset valtaväestönä olemme päättäneet, että kouluissa opetetaan pakollisena kielenä ruotsia.

Päätös kaksikielisyydestä tehtiin vuonna 1919 pitkien neuvottelujen jälkeen. Tuolloin ruotsinkielisillä ja -mielisillä oli tavoitteena muun muassa omaa itsehallintoaluetta. Samoin osa fennomaaneista tuki kaksikielisyyttä, esimerkkinä nyt Nuorsuomalaisissa vaikuttanut Setälä, senaattori muuten arvoltaan. Yhtenä syynä suomenkielistenkin päätökseen tukea kieltä oli halu päästä kauemmaksi sisällissodan pyörteissä olleesta Venäjästä, osa taas tahtoi pitää kansan yhtenäisempänä. Myöskin ruotsin asema kulttuurin kielenä jatkui pitkään ja ensimmäiset suomenkieliset koulutetut ryhmät alkoivat syntyä vasta parikymmentä vuotta ennen itsenäisyyttä.

Ja tosiaan, vuoden 1919 hallitusmuodon aikana ruotsinkielisiä oli pyöreä 10% väestöstä. Missä asemissa luulet heidän olleen? Senaatin toiminnan ja kulttuurikentän tarkastelun perusteella väittäisin heidän olleen melkoisen päättävässä asemassa ja omanneen kohtuullisen mukavat mahdollisuudet muokata yleistä mielipidettä. Samaten valtionhoitajan asemassa hallitusmuodon hyväksyi äidinkielenään ruotsia puhunut Mannerheim. Lisäksi vuoden 1919 eduskuntavaaleissa RKP:n kannatus oli yli 12% ollen näin merkittävä tekijä porvarihallituksessa. Puhumattakaan mm. Maalaisliiton intresseistä tukea ruotsin asemaa ruotsinkielisten suurviljelijöiden takia. Sosiaalidemokraatit olivat määrällisesti suurin yksittäinen puolue ja ainakin Tannerin aikana kielikysymys ei ollut heille oleellinen.

Toisin sanoen kieli pääsi valta-asemaan sisällissodan jälkeen, jolloin tilanne oli täysin erilainen verrattuna nykyaikaan. Taustalla oli itsenäisyys, maata repinyt sisällissota, kieliriidat ja idästä tulleen paineen takia halu yhdentyä länteen. Demokratiaan kuuluu päätöksenteko ja osaksi päätöksentekoa kuuluu myös vanhojen näkökantojen tarkistaminen jos nykyinen tarve sitä puoltaa. Mielestäni lähes satavuotta takaperin tehtyä päätöstä olisi syytä tarkistaa, varsinkin kun olosuhteet ja tarpeet ovat muuttuneet melkoisesti noista ajoista.

 

[Toejoen Veikko]

Senaatin toiminnan ja kulttuurikentän tarkastelun perusteella väittäisin heidän olleen melkoisen päättävässä asemassa ja omanneen kohtuullisen mukavat mahdollisuudet muokata yleistä mielipidettä. Samaten valtionhoitajan asemassa hallitusmuodon hyväksyi äidinkielenään ruotsia puhunut Mannerheim.

Mielenkiintoista katsoa esim. vuoden 1918 valkoisen armeijan päämajaa. Sukunimien perusteella ei siellä montaa suomenkielistä ollut. Saivatpahan kuitenkin huijattua Pohjanmaan talonjussit puolustamaan itseään, ettei omat kädet likaannu.

Jotenkin hatara mielikuva on myös, että vuosien 1939-45 sodissa ruotsinkielisten osuus kaatuneista oli puolet pienempi kuin heidän osuutensa sen aikaisesta väestöstä.

 

[benicio]

Kerronpa vain kantani, ja se on pakkoruotsille myönteinen. Ei niinkään aatteellisista / kielipoliittisista syistä vaan koska mielestäni kaikki perusaineet tulisivat olla mahdollisimman pitkälle pakollisia ja vapaa-valinnaisuus ja höpöhöpö-aineet minimissään. Vapaa-ajalla lapsi tai nuori voi sitten opiskella videokuvauksen alkeita tai hevosenhoidon perusteita, mutta kouluun ne eivät kuulu. Oikeastaan näistä ainoastaan liikunnan sisällyttäminen kouluun on kansanterveydellisesti perusteltua, ja ehkäpä käsityöt&kotitalous nipin napin oikein suunniteltuna ovat yleissivistäviä.

 

[siffa]

Toisin sanoen kieli pääsi valta-asemaan sisällissodan jälkeen, jolloin tilanne oli täysin erilainen verrattuna nykyaikaan. Taustalla oli itsenäisyys, maata repinyt sisällissota, kieliriidat ja idästä tulleen paineen takia halu yhdentyä länteen. Demokratiaan kuuluu päätöksenteko ja osaksi päätöksentekoa kuuluu myös vanhojen näkökantojen tarkistaminen jos nykyinen tarve sitä puoltaa. Mielestäni lähes satavuotta takaperin tehtyä päätöstä olisi syytä tarkistaa, varsinkin kun olosuhteet ja tarpeet ovat muuttuneet melkoisesti noista ajoista.

Kiitos hyvästä selvityksestäsi. Päätöksen ruotsin kielin asemasta teki sisällisodan jälkeen suomenkielinen enemmistö pienen ruotsinkielisen vähemmistön tuella. Suomenkielinen enemmistö on vaalinut ruotsinkielen asemaa Suomessa sitten näihin päiviin saakka. Nyt PersuS on nähnyt tarpeen, niinkuin kirjoitat, näkökantojen tarkistamiseen. Täällä käynnistynyt keskustelu osoittaa, että Timo Soinin haistelema ilmapiiri pakkoruotsin vastustamisen osalta saa kovasti kannatusta, mikä nostanee jonkin verran perussuomalaisten kannatusta eduskuntavaaleissa. Todelliset muutokset lähtevät liikkeelle vasta sen jälkeen, kun vielä tällä hetkellä kolme suurinta puoluetta, ottavat kielteisen kannan pakkoruotsin opetukseen ja eduskuntavaaliohjelmassaan tuovat julki pakkoruotsin vastustamisensa. Seuraan tilannetta aivan samoin kuin sitä, miten suuret puolueet suhtautuvat yleiseen asevelvollisuuteen ja valtionkirkon asemaan Suomessa.

 

[Toejoen Veikko]

Kerronpa vain kantani, ja se on pakkoruotsille myönteinen. Ei niinkään aatteellisista / kielipoliittisista syistä vaan koska mielestäni kaikki perusaineet tulisivat olla mahdollisimman pitkälle pakollisia ja vapaa-valinnaisuus ja höpöhöpö-aineet minimissään.

Tuossakin tapauksessa voidaan kysellä "perusaineiden" perusteita. Esim. saksa olisi hyödyllisempi perusaine kuin ruotsi, jonka minä katson hyvin pitkälti kuuluvaksi höpöhöpö-aineisiin.