Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[jussi_j]

...
Itse en näe pakossa mitään pahaa....

Löydät hengenheimolaisia varmasti paljon mm. korean niemimaalta, sieltä pohjoisesta.

Etkö itse halua päättää omista asioistasi, vai tarvitsetko päätöksiisi valton ohjausta?

 

[Fordél]

Löydät hengenheimolaisia varmasti paljon mm. korean niemimaalta, sieltä pohjoisesta.

Etkö itse halua päättää omista asioistasi, vai tarvitsetko päätöksiisi valton ohjausta?

Tällä logiikalla mikään aine ei olisi koulussa pakollista. Sekö on unelmasi? Miksi itse asiassa edes tarvitsee käydä koulussa? Eikä amisdemarille riittäisi vaikka joku oppisopparihomma jossain vaiheessa nuoruutta ja siitä sitten työelämään vaan!

 

[Dissonanssi]

Otsikkoon: ei.

Kuten täälläkin on todettu, kertoo jo pakollisuutta puoltavien argumenttien taso kaiken oleellisen. Historiallisista syistä? Meidän varmaan täytyisi myöskin ottaa pakollisiksi kursseiksi läjäpäin pakanauskontojen maailmanselityksiä? Eiköhän pidetä historia historiana ja kielet kielinä, minkä lisäksi en ymmärrä miksi ruotsinkieli olisi jokin välttämättömyys historian ymmärtämiselle? Vai täytyykö näin "maallikkona" päästä ihan primäärilähteille, mitä tulee historian tulkinnalle?

Ihan jo oppimismotivaation kannalta suurempi valinnaisuus on perusteltua. Täällä jo tuotiinkin esille, että valinnaisuus ei tarkoita samaa kuin vapaaehtoisuus.

Käytännönkokemusta ei itselläni ole, mutta olen tullut siihen käsitykseen, että Euroopassa ja Pohjoismaissa työkieli on englanti. Tätä ainakin vahvistaa se, että oman alani osalta ainejärjestön välittämissä työpaikkailmoituksissa on lähes järjestäen vaatimuksina "erinomainen englannin osaaminen, muu kielitaito katsotaan eduksi". Yhtäkään ilmoitusta en ole nähnyt, joissa erikseen olisi ruotsinkieli mainittu. Jo tätä vasten onkin aika absurdia, että meillä on pakkoruotsi, mutta ei pakkoenglantia. Kuinkakohan paljon parempia argumentteja saisi pakkoenglannin puolesta? Tästä huolimatta moisen muutoksen suhteen vastustus olisi varmasti suurta.

Kyllähän Suomen tosiaan on kilpailukyvyn säilyttämiseksi/parantamiseksi laajennettava markkinoita. Tämän takia juurikin mainitut BRIC-maat ovat aika tärkeä kohde. Etelä-Amerikan suhteen portugalin ja espanjan osaaminen luulisi olevan aika tärkeätä. Minulla ei kuitenkaan ole sen tarkempaa käsitystä minkälaiset markkinat siellä suunnassa on, ja ovatko ne kuinka potentiaaliset suomalaisten kannalta. Intiassa nyt luulisi tulevan toimeen ihan englannillakin? Kiina ja Venäjä ovatkin sitten mielenkiintoisia. Varsinkin Venäjä siltä osin, että se on maantieteellisesti lähempänä, mikä mahdollistaa laajemman tuote- yms. tarjonnan siihen suuntaan. Ja varsinkin huomioiden venäläinen mentaliteetti, joka arvostaa venäjänkielen osaamista typeränkin paljon ihan itseisarvona. Tämähän on ihan arkipäivää jo venäläisten turistienkin osalta, jotka ottavat lähes loukkauksena sen, jos ei pysty tarjoamaan palvelua venäjäksi.

Vielä täytyy näin henk.koht mainita, että minua kyllä vituttaa aivan julmetusti, että tiedekunnassamme on ruotsia pakollisena 12 op:n verran. Käyttäisin tuonkin ajan huomattavasti mielummin esim. venäjän, saksan tai aineopintojen opiskeluun. Tästä ollaan keskusteltu aika paljon tiedekunnassamme, ja aika vahva yksimielisyys on nykymallin järjettömyyden tunnustamisen puolesta.

 

[Dissonanssi]

Itse en näe pakossa mitään pahaa. Pakkohan se on opiskella muitakin aineita, joita valtio katsoo hyväksi. Nyt on vain kyse siitä, että mitä valtio katsoo hyväksi ja mielestäni ruotsilla ei ole yksinoikeutta tuohon pakollisuuteen vaan varsinkin Itä-Suomessa venäjä on paljon hyödylllisempi kieli.

Pakko tai pakottomuushan nyt ei ole tässä asiassa mikään itseisarvo. Filosofisesti toki voimme tarkastella asiaa, mutta se ei liene tässä kovin tarkoituksenmukaista.

Kysehän on priorisoinnista sekä käytännön oppimistuloksista. Ruotsinkielen asettamisesta monien muiden aineiden edelle (joko kokonaan muiden kielien tai nykyisten muiden aineiden määrän suhteen) ei vain ole kestäviä argumentteja. Toki ideaalissa tilanteessa olisi hyvä, että pystyisimme (vaikka pakolla) tarjoamaan opetusta aina englannista swahiliin. Kuitenkin todellisuudessa kärsimme niin resurssien kuin ajankin suhteen niukkuudesta. Silloin täytyy priorisoida.

 

[jussi_j]

Tällä logiikalla mikään aine ei olisi koulussa pakollista. Sekö on unelmasi? Miksi itse asiassa edes tarvitsee käydä koulussa? Eikä amisdemarille riittäisi vaikka joku oppisopparihomma jossain vaiheessa nuoruutta ja siitä sitten työelämään vaan!

Nyt kyllä laajennat logiikkaa hieman liikaa. Peruskoulun tehtävä on antaa yleissivisykseen tarvittavat tiedot. Tässä yhteydessä yleissivistyksellä tarkoitetaan kykyä toimia yhteiskunnassa. Siihen kuuluu mm. luku- ja laskutaito, jotka ovat muutenkin globaaleja asioita. Ruotsin kieli tai mikään muukaan kuin oma äidinkieli ei ole mitenkään välttämättömiä. Jos joku kieli on välttämätön se on englanti.

Yleensähän kouluissa maailmalla opetetaan samoja asoita ja koulut ovat jopa jotenkin vertailukelpoisia, juuri näiden yhteisten asioiden takia. Näin suomalaiset voivat mennä ulkomaille opiskelemaan ja tehdä suomelle täkeää yhteistyötä. Tässä yhteydessä on täysin epärelevanttia puhua pakkomatematiikasta, kun en poisjättäminen ei ole vaihtoehto.

 

[Fordél]

Nyt kyllä laajennat logiikkaa hieman liikaa. Peruskoulun tehtävä on antaa yleissivisykseen tarvittavat tiedot. Tässä yhteydessä yleissivistyksellä tarkoitetaan kykyä toimia yhteiskunnassa. Siihen kuuluu mm. luku- ja laskutaito, jotka ovat muutenkin globaaleja asioita. Ruotsin kieli tai mikään muukaan kuin oma äidinkieli ei ole mitenkään välttämättömiä. Jos joku kieli on välttämätön se on englanti.

Onko kuvaamataito jotenkin välttämätön, jotta pystyt toimimaan yhteiskunnassa? Entä musiikki? Aika laaja käsite on tuokin ja mielestäni sinne sujahtaa ihan hienosti kolmas kielikin, oli se sitten ruotsi, venäjä, saksa tai ranska.

 

[Fordél]

Pakko tai pakottomuushan nyt ei ole tässä asiassa mikään itseisarvo. Filosofisesti toki voimme tarkastella asiaa, mutta se ei liene tässä kovin tarkoituksenmukaista.

Kysehän on priorisoinnista sekä käytännön oppimistuloksista. Ruotsinkielen asettamisesta monien muiden aineiden edelle (joko kokonaan muiden kielien tai nykyisten muiden aineiden määrän suhteen) ei vain ole kestäviä argumentteja. Toki ideaalissa tilanteessa olisi hyvä, että pystyisimme (vaikka pakolla) tarjoamaan opetusta aina englannista swahiliin. Kuitenkin todellisuudessa kärsimme niin resurssien kuin ajankin suhteen niukkuudesta. Silloin täytyy priorisoida.

Mielestäni kyse on tarpeista: niin ihmisten, joka opiskelee kuin suomalaisen yhteiskunnan, joka taas rahoittaa opiskelut. Näiden tarpeiden tyydyttämiseen tarvitaan eri kieliä, joista ruotsi on mielestäni yksi. Venäjä on ehdottomasti toinen kasvava tarve ja miksei myös saksa ja ranska. Itse jättäisin ihmisten itse päätettäväksi, että minkä he näistä näkevät tulevaisuutensa kannalta tarpeelliseksi.

 

[jussi_j]

Onko kuvaamataito jotenkin välttämätön, jotta pystyt toimimaan yhteiskunnassa? Entä musiikki? Aika laaja käsite on tuokin ja mielestäni sinne sujahtaa ihan hienosti kolmas kielikin, oli se sitten ruotsi, venäjä, saksa tai ranska.

Juu ei ole, ihmettelenkin miksi noita opetetaan. Ihan hyvin voisi olla koko koulujärjestelmä sellainen, että tulevat hitsarit voisivat mennä siitä mistä aita on matalin ja antaa fiksumpien opiskella rauhassa.

Nyt kun omat lapset ovat yläasteella, niin kyllä on ikävä omia kouluaikoja ja tasoryhmiä. Nehän toivat mukanaan mm. sen, että luokat ryhmiteltiin tasokurssivalintojen mukaan ja omalla luokalla koko yläasteen oli vain "kaikista laajat" tyyppejä. Luokkamme oppilaista ainakin pari on juristeja, pari lääkäriä, yksi on YK:leivissä joku diplomaatti jne. jne. ... joku akateeminen tutkinto liki kaikilla kenet tunnen ja tämä siis kontulasta yläasteelta 30v sitten. Ei taida vastata ihan yleistä kuvaa kontulan peruskoululaisista.

 

[mjr]

Luokkamme oppilaista ainakin pari on juristeja, pari lääkäriä, yksi on YK:leivissä joku diplomaatti jne. jne. ... joku akateeminen tutkinto liki kaikilla kenet tunnen ja tämä siis kontulasta yläasteelta 30v sitten. Ei taida vastata ihan yleistä kuvaa kontulan peruskoululaisista.

Sosiaalidemokratia toiminnassa! Verot ja tulonsiirrot varmistavat sen, että koululaitos muodostaa kohtuullisen tasaisen ja kaikille yhtäläisesti avoimen pelikentän niin että oppilaat voivat kilpailla kyvyillään eikä vanhempiensa, isovanhempiensa tai peräti esivanhempiensa kyvyillä - tai onnella. En oikein osaa itse sitä surra, että kilpailun lopputuloksena ei ole tasapäisyys, kunhan lähtöviiva olisi kaikilla edes suurin piirtein samalla kohdalla. Aristokratia on empiirisesti todistetusti äärimmäisen tehoton eikä ainoastaan äärimmäisen epäoikeudenmukainen järjestelmä. Hienoa että kerrankin olemme samalla kannalla suomalaisen yhteiskunnan suhteen!

 

[julle-jr]

Luokkamme oppilaista ainakin pari on juristeja, pari lääkäriä, yksi on YK:leivissä joku diplomaatti jne. jne. ... joku akateeminen tutkinto liki kaikilla kenet tunnen ja tämä siis kontulasta yläasteelta 30v sitten. Ei taida vastata ihan yleistä kuvaa kontulan peruskoululaisista.

Eikö kenestäkään tullut diplomi-insinööriä? No, pitihän se arvata, että Kontulassa ei älykkäitä ihmisiä juuri ole.

 

[ms.qvist]

Juu ei ole, ihmettelenkin miksi noita opetetaan. Ihan hyvin voisi olla koko koulujärjestelmä sellainen, että tulevat hitsarit voisivat mennä siitä mistä aita on matalin ja antaa fiksumpien opiskella rauhassa.

Lasketaanko liikunta myös tähän retalejengien oppiaineiden joukkoon, mitä valkokaulustyöläisten lasten ei tarvitse koulussa opiskella?

Olin peruskoulussa auttamattoman surkea musiikissa ja teknisissätöissä (sen jälkeen olen kylläkin suoriutunut erinomaisesti vuoden mittaisesta entisöintikurssista, mutta se taasen on toinen tarina) ja hyvä tai kiitettävä liikunnassa ja kuvaamataidossa. Tästä huolimatta näen, että peruskoulussa on tarpeellista opettaa myös aineita, joiden numeroa ei voi määrittää samalla tavalla kuin esim. matematiikan tai äidinkielen. Näkisin kuitenkin, että näiden taideaineiden ja liikunnan muotoa tulisi muuttaa - en kyllä tiedä millainen arvosteluperiaate nykyään on - pois rehellisestä suorituspainotteisesta toiminnasta ennemminkin kannustavaan.

Ei siinä ole mitään järkeä, että luokan totaalisen musikaaliton idiootti (eli minä) laitetaan laulamaan luokan edessä naama punaisena ja ääniväristen jotain kappaletta ja sitten kaiken lisäksi laulun toisen kappaleen jälkeen opettaja kivahtaa "Riittää jo, tätä on kuultu jo aivan tarpeeksi!" Kyllä jäi ikuiset traumat ja musiikki on perseestä aineena, mutta silti, mitä parhain aine kouluun jos vain opettajat löytävät oikean kanavan saada lapset nauttimaan musiikista.

Havaintojeni mukaan onnistuminen aineessa kuin aineessa voi lisätä opiskelumotivaatiota koululaisella, joten tämä luokan hitsarinkakara voikin saada uutta tuulta purjeisiinsa huomatessaan olevansa hyvä jossain aineessa, ja halu päästä eteenpäin lähtee liikkee kuin VR:n juna talvipakkasella.

vlad.

 

[Daespoo]

Musiikkitunneista parhaiten/pahiten on jäänyt mieleen juuri nuo pakolliset lauluesiintymiset luokan edessä. En vieläkään ole ymmärtänyt sen merkitystä opetuksellisessa mielessä, varsinkin kundeille se oli karmea paikka.

Kuvaamataidon tarpeellisuuskin on hyvin kyseenalaista.

 

[ms.qvist]

Kuvaamataidon tarpeellisuuskin on hyvin kyseenalaista.

Tämä riippuu täysin opettajasta ja hänen asennoitumisestaan ja pätevyydestään opettaa kuvaamataidetta. Parhaimmillaan aineen avulla lisätään luovuutta - mikä ei koskaan ole pahaksi olipa myöhemmin suuntaus mikä tahansa, mutta asenne on väärä, jos lähdetään "pakottamaan" lapsia maalaamaan tai piirtämään vaan sen tulisi olla kannustavaa toimintaa. Kuvaamataidon avulla voidaan myös harjaannuttaa aivan kuin huomaamatta muitakin avuja, kuten avaruudellista hahmottamiskykyä, kykyä suoriutua tarkoista tehtävistä, käden ja silmän koordinaatiokykyä etc. etc. Ei siis minusta aivan turha aine jos asiaa ryhdytään pintaa syvemmältä tonkimaan.

vlad.

 

[Jabbbe]

Tämä Pakkoruotsi -case on kyllä jotain sellaista vääryyttä lapsia ja nuoria kohtaan, mitä ei vain pienen ihmisen mieli kykene käsittämään. Monien muiden tavoin olen sitä mieltä, että ruotsinkielen opiskelun tulisi perustua täydelliseen vapaaehtoisuuteen. Vuosikymmeniä on pakkoruotsia taottu kansamme päähän, ja missä se näkyy? EI YHTÄÄN MISSÄÄN. Raaka totuus on, että Suomessa ruotsinkielinen vähemmistö kykenee saamaan palveluita äidinkielellään ainostaan länsirannikolla.

Missä on siis vika kun koulunpenkillä istutaan tuntikausia opettelemassa vierasta kieltä, ja yleisesti ottaen voidaan sanoa ettei se tuota minkään valtakunnan konkreettisia tuloksia? Vasta ruotsin YO-kokeessa kirjoittaneena voin sanoa, että edes kuuden vuoden aikana ei keskiverto suomalainen kykene toisen kotimaisen kielen kiemuroita sisäistämään sillä tavoin, että voisi rehellisesti sanoa tulevansa toimeen ruotsilla. Joidenkin mielestä opiskelu pitäisi aloittaa jo palon aiemmin, jo ala-asteella. Mutta onko sekään ratkaisu ongelmaan? EI. Jos ruotsi aiheuttaa jo nyt monien kohdalla ristiriitaa englannin oppimisessa, niin tämän ikäisten kohdalla se olisi vielä enemmän pois tärkeämmän kielen oppimisesta. Nimenomaan tärkeämmän, ei ruotsin hyödyllisyyttä elämää ajatellen voi edes verrata englannin hyödyllisyyteen. Asenneongelmaa ei tällainen aikaistaminen myöskään poistaisi. Kulttuuriimme on enemmän tai vähemmän vahvasti juurtunut ruotsalaisten dissaaminen, joten yhtä lailla myös jatkossa puberteetin puhjetessa finnipäisten nuortemme asenneongelmat kohdistuisivat ensimmäisenä ruotsinkielen opiskeluun.

Aina on toki niitä, joilla motivaatio ja halu ovat sitä luokkaa että he kykenevät oppimaan hyvin ruotsinkielen muutamassa vuodessa. Tämä joukko kuitenkin on vain murto-osa koko nuorisosta. Ja ei, jos joku kuvittelee että ruotsi opitaan koulun penkillä, erehtyy hän pahemman kerran. Mikäli jonkun kielen haluaa kunnolla opetella, täytyy olla päivittäin sen kanssa tekemisissä. Tässä juuri onkin se suurin pointti, miksi ruotsinkielen osaaminen ei tämän päivän Suomessa kykene millään nousemaan englanninkielen tasolle. Keskivertokansalaisen ei, luojan kiitos tarvitse olla sen kanssa tekemisissä kuin erittäin harvoin. Joten on käsittämätöntä että haaskaamme nuorten koululaisten ja opiskelijoiden aikaa tuputtamalla heille sanavarastoa ja kielioppia, jotka eivät koskaan tule kantamaan hedelmää maanlaajuisella tasolla.

Mikä tulisi olemaan tilanne jatkossa, mikäli ruotsinkielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi? Noh, opiskelijamäärä kyseisen kielen osalta varmasti putoaa, mutta kuinka paljon? Pitkässä juoksussa maanlajuista kielitaitoa katsomalla ruotsinkielen osaaminen ei varmasti ainakaan merkittävästi vähenisi nykyisestä. Edelleenkin, länsrannikolla kielitaito tulisi säilymään. Ja muualla maassa, noh tuskin ainakaan nykyistä huonommalle tolalle se laskisi. Päinvastoin, tilannehan voi mennä niin että osa niistä 13-vuotiaista, jotka tänä päivänä kiroavat ruotsikielen oppitunnit niiden pakollisuuden takia, jatkossa haluaisivatkin kokeilla ja yrittää sitä opiskella, koska oppimispakkoa ei ole.

Eli summa summarun, ihmetellä kyllä täytyy pakkoruotsin saamaa asemaa Suomessa. Kyseessä on kyllä ainutlaatuinen kielipakote, liekö missään muualla maailmassa vastaavanlaista tilannetta. Eikai tässä voi muuta sanoa kuin että damn you RKP & Johannes Virolainen (,joka toki oli kepulainen).

 

[Snakster]

Edelleen kaipailisin kommentteja siihen faktaan, että mikäli ruotsin kielen opiskelu muuttuu pakolliseksi, niin samalla päätetään luopua myös pakkosuomesta. Tai ainakin niin kauan tilanne on tämä, kun perustuslakiin ei kajota. Tokihan voidaan sitten muuttaa myös perustuslakia siten, että ruotsista tehdään vähemmistökieli saamen tapaan. Perustuslain muuttaminen on kuitenkin sen verran järeä prosessi, että ihan heti sitä ei saada aikaiseksi.

Eli summa summarum: pitäisikö teidän mielestänne ruotsinkielisten opiskella suomea siinäkin tapauksessa, että ruotsi ei enää olisi pakollinen oppiainen?

 

[Daespoo]

Ei tietenkään. Jos asuu Suomessa mutta ei halua osata suomen kieltä niin se on jokaisen oma valinta.

Faktahan on se että alle 40v suomalaisista 99,5% puhuu Suomea joka tapauksessa. Ahvenanmaa poislukien tietysti.

 

[Jani82]

Eli summa summarum: pitäisikö teidän mielestänne ruotsinkielisten opiskella suomea siinäkin tapauksessa, että ruotsi ei enää olisi pakollinen oppiainen?

Jos meinaa pärjätä muuallakin Suomessa kuin rannikolla niin kyllä.
Yhä tuo "pakko-ruotsi" on 95% porusta täysin turhaan heitettyä aikaa kun kieltä ei missään vaiheessa joudu käyttämään.
Suomessa pärjää muutamaan yksittäistä kuntaa lukuunottamatta ilman ruotsinkielen osaamista, mutta ilman Suomen osaamista noita yksittäisiä kuntia lukuunottamatta ei pärjää.

Ruotsin virkamiestutkinto ja siihen tuhlatut voimavarat ovat hyvä esimerkki siitä kuinka kaikkeen turhaa tuhlataan varoja tässä maassa.
Ei todellakaan kaikkien tarvitsi osata Ruotsi vaan virallisissa yhteyksissä riittäisi paikan koosta riippuen hyvin yksi henkilö, joka osaa oikeasti kuin nykyinen tilanne jossa kukaan ei osaa.

Vapaaehtoisuudella Ruotsia opiskelevat olisivat alusta asti paremmin motivoituneita ja samalla myös oppimistulokset paranisivat.
Samalla myös koululaitoksen "tehokkuus" paranisi kun opiskelijat ottaisivat ne kaksi kieltä jotka kiinnostavat äidinkielensä lisäksi, eikä vaan roikuttaisi mukana siellä Ruotsin tunneilla.

 

[Radiopää]

Minusta niiden, jotka ajavat pakkoruotsia ruotsin kielen historian yms. seikkojen takia, pitäisi laittaa energiansa ruotsinkielisiin suomalaisiin. Olisi kiva saada tilastoa kuinka hyvin ruotsinkieliset edes osaavat ruotsia. Onko "gättekiva" ruotsia?

On hienoa, että meillä on kaksi kieltä, mutta ruotsin kielen ylläpitäminen kuuluu ruotsinkielisille, ei suomenkielisille. Se on heidän kulttuuriaan, josta on hyvä pitää kiinni. Suomalaisten äidinkielentaito on nykyään surkeassa tilassa, ja sen korjaamisen pitäisi panostaa ennen kuin kaikille pitää opettaa toista lilliputtikieltä. Ruotsi on suurempi kieli kuin suomi, mutta silti RKP on huolissaan sen asemasta. Oltaisiinko mielummin huolissaan itärajan takana olevista sukulaiskielistä, jotka ovat häviämässä kokonaan. Tai edes saamesta. Minä ainakin olen.

A-Talkin Anu Ruotsista hehkutti kuinka hän ei olisi tässä asemassa ilman kouluruotsia. Voi helvetti. Olen minäkin asunut ulkomailla, mutta siellä ei ollut mitään hyötyä ruotsin kielestä. Venäjästä ja saksasta olisi ollut. Niin kapeakatseinen näkemys, että ihan hävetti.

RKP:n Henrikssonille ehdotan pakkomaantietoa: "Visulahti, joka sijaitsee Vaalimaan lähellä". Onkohan nainen koskaan edes käynyt Itä-Suomessa.

 

[peruspata]

On hienoa, että meillä on kaksi kieltä, mutta ruotsin kielen ylläpitäminen kuuluu ruotsinkielisille, ei suomenkielisille. Se on heidän kulttuuriaan, josta on hyvä pitää kiinni. Suomalaisten äidinkielentaito on nykyään surkeassa tilassa, ja sen korjaamisen pitäisi panostaa ennen kuin kaikille pitää opettaa toista lilliputtikieltä. Ruotsi on suurempi kieli kuin suomi, mutta silti RKP on huolissaan sen asemasta. Oltaisiinko mielummin huolissaan itärajan takana olevista sukulaiskielistä, jotka ovat häviämässä kokonaan. Tai edes saamesta. Minä ainakin olen.

Hyvä näkökulma, ei ruotsinkielisillä vielä oikeasti ole edes hätää, jos sitä ajatellaan muuten kuin kansallistuntoisella uholla. Minä en ole kokenut ruotsia pahimpana pakkopullana, mutta en voi väittää, että sen osaamisesta olisi ollut mitään korvaamatonta apuakaan. Hauska harrastus se vain on ollut, kun yksi hyvä ystäväni on asunut elämästään suurimman osan Ruotsissa. On voinut jotain juttuja tarkistaa, että miten sanotaan tai jotain.

Lisäksi mitään en inhoa niin paljon kuin ruotsalaisuudestaan tietoisten vässyköiden tarpeesta puhua "suomenruotsia", toisin sanoen kahta kieltä sekaisin. Jos ollaan tarkkoja omasta kulttuuria, ei raiskata omaa äidinkieltä. Kuulopuheiden mukaan Ruotsissa halveksutaan suomenruotsalaisten ruotsin kieltä.

A-Talkin Anu Ruotsista hehkutti kuinka hän ei olisi tässä asemassa ilman kouluruotsia. Voi helvetti. Olen minäkin asunut ulkomailla, mutta siellä ei ollut mitään hyötyä ruotsin kielestä. Venäjästä ja saksasta olisi ollut. Niin kapeakatseinen näkemys, että ihan hävetti.

RKP:n Henrikssonille ehdotan pakkomaantietoa: "Visulahti, joka sijaitsee Vaalimaan lähellä". Onkohan nainen koskaan edes käynyt Itä-Suomessa.

Oman elämän nostaminen malliksi ei ihan aina toimi, ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä, ei kaikki mene kaikilla samalla tavalla. RKP nyt alkaa itkeä, että meitä sorretaan, kun asiasta edes varovasti keskustellaan. Suurimman osan katsoin tuosta A-Talkista ja mielestäni sieltä toiselta puolelta pöytää olisi voinut paljon rajumminkin vetää verbaalisesti vastapalloon hölmöilyistä. Olivat melko armahtavaisia.

Ehkä tässä on turhaa paniikinlietsontaa mukana, kukaan ei voi sanoa, että jotain korvaamatonta on menettänyt opiskellessaan ruotsia, ihan en hyväksy selitystä "siinä voisi ottaa jotain valinnaisia aineita". Kielten opiskeluun kuitenkin kannattaa panostaa, eikä se ruotsi nyt niin vaikeaa ole, etteikö siitä peruskoulussa selviä. Sen jälkeen ruotsin opiskelu onkin jo suht. vapaaehtoista, ainakin melkein.

 

[Ölppä]

Kielten opiskeluun kuitenkin kannattaa panostaa, eikä se ruotsi nyt niin vaikeaa ole, etteikö siitä peruskoulussa selviä. Sen jälkeen ruotsin opiskelu onkin jo suht. vapaaehtoista, ainakin melkein.

Tästä täysin samaa mieltä, ylä-asteella se ruotsi sujui nätisti lukematta ja ajatuksia sille uhraamatta mutta auta armias kun lukioon tulin.. Ei ole ruotsi laisinkaan vapaaehtoista kyllä.. Ekalta kurssilta lähtien aivan pihalla kaikesta ja aika jolla olisin halunnut opiskella aineita joista pidän ja kirjoittamistakin suunnittelen (Fysiikka, matikka, Historia yms.) pitikin käyttää ruotsin opiskeluun ja siitä stressamiseen. Kahdelta kurssilta vitonen ja nyt 50% todennäköisyydellä kolmannesta nelonen tulossa, b-ruotsia pitää käydä se viisi (5) kurssi ja näistä tasan yksi kurssi saa olla 4. Yritä siinä nyt keskittyä tulevaisuudessa oikeasti vaikuttaviin ja tärkeisiin aineisiin kun pitää stressata sitä pääseekö lukiota kolmessa vuodessa läpi..

Vertauksena pakollisten kurssien määrä:
B-Ruotsi: 5 kurssia
Uskonto: 3 kurssia
Maantiede: 2 kurssia
Kemia: 1 kurssi
Fysiikka: 1 kurssi
Lyhyt matematiikka: 6 (?) kurssia.
Historia: 1/2 kurssia (ei pysty muistamaan).

Itse nostaisin kyllä Maantieteen ja ainakin historian selvästi uskonnon tai ruotsin merkityksellisyyden ohi, mutta eipä tälle mitään voi..

 

[hammer lynx]

Ei täällä tarvitse pakkoruotsia.
Joka ikisessä kolkassa Suomella pärjää suomella Ahvenanmaa mukanlukien.
Omassa duunissa kaikki kommunikaatio ruotsalaisten kanssa hoidetaan englanniksi. Sama juttu saksalaisten, ranskalaisten ja kiinalaisten kanssa.
Ainoat tilanteet missä käytän ruotsinkieltä on palavereiden jälkeinen aika jolloin puhutaan normiläppää, tai jos ruotsalaiset eivät ymmärrä kaikkia englanninkielen vivahteita.
Ruotsinkielestä ei ole mitään hyötyä muiden kielten opiskelussa. Myös tuo kaksikielinen maa ja kulttuurikortti ovat menneet voimasta jotain sata vuotta sitten.
Opiskelkoot ruotsia vapaaehtoisesti ne jotka tuota kieltä tahtovat oppia. Turha tuhlata yhteiskunnan vähiä rahoja hitsareiden, maanviljelijöiden ja metallimiesten pakkoruotsiin.
Vapaa-ajalla käytän ruotsissa yleensä tanskaa ja hyvin nuo tuntuvat sitäkin ymmärtävän.

 

[Fordél]

Täällä oli puhetta pakkoliikunnasta ja pakkokuvaamataidoista. Mun mielestä nuokin aineet on syytä säilyttää pakollisena. Lapselle ja nuorelle on syytä tarjota mahdollisimman paljon monipuolisia virikkeitä, joista hän sitten löytää ne omat juttunsa. Liikunta on ihan jo senkin takia perusteltua olla pakollinen, että valtiolla ei ole juuri keinoja vaikuttaa kansalaisten liikuntatottumuksiin. Koulu on armeijan lisäksi ainoa suora keino vaikuttaa.

 

[Museoesine]

Historia: 1/2 kurssia (ei pysty muistamaan).

Pakollisia kursseja näyttäisi olevan neljä (lähde).

 

[Ölppä]

Pakollisia kursseja näyttäisi olevan neljä (lähde).

Näinhän se menikin, pyydän anteeksi ihan muistista vain arvastin.. Ihan hyvä että kuitenkin se neljä kurssia on historiaa.

 

[Jabbbe]

Kahdelta kurssilta vitonen ja nyt 50% todennäköisyydellä kolmannesta nelonen tulossa, b-ruotsia pitää käydä se viisi (5) kurssi ja näistä tasan yksi kurssi saa olla 4. Yritä siinä nyt keskittyä tulevaisuudessa oikeasti vaikuttaviin ja tärkeisiin aineisiin kun pitää stressata sitä pääseekö lukiota kolmessa vuodessa läpi..

Sen verran korjaan sulle, että viidestä pakollisesta ruotsinkurssista vähintään kolme täytyy suorittaa hyväksytysti, ja peräkkäisiä hylsyjä ei saa tulla. Eli jos nyt saat kolmoskurssista nelosen niin ei hätiä mitiä. Panostat seuraavan kurssiin oikein kunnolla ja revit sieltä vähintään vitosen. Sen jälkeen riittää että käyt istumassa viimeisen kurssin, jonka numerolla ei ole mitään merkitystä. Voit toki tuon tarkistaa vielä esim. opoltasi mutta näin se muistaakseni menee.

A-talkin pakkoruotsikeskustelusta on täällä jo jonkin verran puhuttukin. Omalla kohdallani meinasi kyllä kiehua usempaankin otteeseen Henrikssonin paskanjauhantaa kuunnellessa. Kyseinen rouva oli kyllä niin järettömän nokkavan oloinen, että tuskin kenenkään pakkoruotsin vastaisen mielipiteet ainakaan myönteisempään suuntaan liikahtivat hänen ansiostaan. On käsittämätöntä että lähes 200 suomalaista apinaa myöntyy muutaman Henrikssonin kaltaisen RKP-idiootin vaatimuksiin. Pistää jotenkin naurattamaan, että nämä RKP:n kyseiset edustajat niin kovasti pelkäävät ruotsinkielisen vähemmistönsä puolesta. Jos ei perkele Suomi kerran suomenkielisenä kelpaa niin ei muuta kun hellurei ja tervemenoa Ruotsiin!

Ja tarkoituksenani ei ole lietsoa propagandaa, mutta se on ainakin varmaa että kevään vaaliuurnilla mun ääni menee Persuille. Toivottavasti puolue saisi hallitukseen riittävän äänipotin ja mahdollisimman monta ministerinsalkkua kouraan. Se kai on ainoa vaihtoehto kitkeä pakkoruotsi pois tästä maasta, kun ei noista vanhan liiton poliitikoista näytä olevan mihinkään!