Eihän suurimmalla osalla asiantuntija- tai johtotason työntekijöistä edes ole mitään työaikoja. Töitä tehdään pääsääntöisesti työtunteja laskematta ja siitä he toki saavat myös rahallisen korvauksen. Suurituloisiksikin heidät jotkut mieltää, mutta siitäkin on vielä pitkä matka miljonääriksi ja sikarikkaaksi. Kateutta se kyllä aiheuttaa monissa, kun katsovat esim. bruttopalkkoja iltapulujen vertailuista. Harvemmin kuitenkaan näitä kateellisia naapureita kiinnostaa, paljonko veroja on maksettu tai mitä muita paineita työhön kuuluu. Varsin moni hyvätuloinen on myös siinä asemassa, että jos töissä tapahtuu jotain, mikä vaatii toimenpiteitä, töitä tehdään myös lomalla, jolloin kysymys ei tietenkään enää ole mistään lomasta. Joskus riittää, että asioita hoitaa päivän pari laiturinnokasta, joskus ei ja lomat siirtyy, monien tapauksessa lopulta peruuntuu. Em. asioissa ei ole mitäön normaalista poikkeavaa tietyissä ammattiryhmissä. Useimmiten itse työ on kuitenkin muuten niin mielenkiintoista ja palkitsevaa, että tähän ollaan valmiita. Mutta on myös muistettava, että tämä kaikki on "vain" työhön liittyvää ja ihmisillä on myös siviiliminänsä. He ovat joidenkin puolisoja, vanhempia, lapsia ja ystäviä. Ja näiden läheisten ihmisten toiveet ja odotukset he joutuvat myös toisinaan laiminlyömään, koska työt on hoidettava. Ei ihan helppo rasti sekään ja moni perhe maksaakin tästä kovaa hintaa. Toisaalta, monissa perheissä on esim. taloudelliset edellytykset antaa lasten harrastaa, mitä haluavat tai asunto voi olla sellaisella alueella, joka on aina ollut haaveissa.
Itse olen kiitollinen niille ihmisille, jotka ovat halukkaita olemaan esimiehiä, johtajia, edelläkävijöitä ja muiden innoittajia enkä ole pätkääkään kateellinen heidän ansioistaan tai tuloistaan. Minusta ei luultavasti sellaiseen olisi ja siksi en kai ole sellaiseen asemaan pyrkinytkään. Mikäänhän ei minua estäisi sellaista tavoittelemasta, mutta taidan lopulta olla liian kunnianhimoton ja mukavuudenhaluinen ja siksi pysyn, ainakin nyt toistaiseksi, sellaisissa töissä, joissa (ainakin periaatteessa) työt jäävät työpaikalle, työaika on ennaltasovittu ja jokaisesta ylityötunnista saan tunnin tunnista. Ja kuten monilla työpaikoilla, joissa ei ole varsinaisia työvuorolistoja, työpäivät venyvät toisinaan pitkiksikin, mutta toisinaan taas on rauhallisempaa ja silloin voi tehdä lyhyempää päivää ja lopulta aloittaa koko rumba alusta.
Talkoissa olen mukana enkä missään nimessä aio pitää mitään työnseisauksia. Olen kiitollinen siitä, että mulla on duunia, se kun ei tänä päivänä ole mikään itsestäänselvyys.