Opetustyö

[TosiFani]

... ihan sama mitä OPS sanoo asiasta.

Tässä on koulumaailmaan uudistamisen suurin ongelma. Viisaat ihmiset, opettajat, pohtivat asioita, tekevät esityksen, jota saa kommentoida vuoden (?). Tältä pohjalta tehdään OPS, joka käy vielä kierroksella ja asiasta keskustellaan, saatetaan vielä muokata. Ja sitten opettajahuoneessa kuuluu lainatun kaltaisia toteamuksia..

 

[sampio]

Terve kriittisyys on hyväksi kaikkea kohtaan, enkä itsekään ole heivaamassa opettajan roolia ihan perinteisenä faktojen kertojana mihinkään, tarvitaan sitä historiassakin edelleen. En kuitenkaan jaksa sitä vastarannankiiskeilyä, mitä jotkut virkansa suojista vinkujat tekevät, kun ei voikaan käyttää niitä kymmenen vuotta vanhoja kalvoja entiseen tapaan, puhumattakaan siitä, että joku byjavet ilmeisesti ilman minkäänlaisia palleja huutelee uudistuksia kumoon, koska armeija.

 

[kyykäärme]

Minäkin olen yläkoulun matemaattisten aineiden opettaja, opiskellessani pääaineeni oli myös kemia. Samat asiat ovat uudessa opsissa ihmetyttäneet, mitkä koukkuakin. Vantaalla on vieläpä aiheet järjestetty vuosiluokille niin, että 9. luokalle on jäänyt lähinnä opettajan päätettävissä olevia, valinnaisia aiheita. Noista kokenut opettaja osaa valita jatkon kannalta mielekkäät, mutta uudet voivat olla ihmeissään.

Uusina asioina tulee työelämään ja eri ammatteihin liittyviä aiheita kaikkiin aineisiin, mikä on ok. Itsearviointia korostetaan uudessa opsissa. Oppiainerajat ylittäviä valinnaiskursseja pitäisi olla, mutta ainakin meillä suunnitellut tuntuvat aika teennäisiltä.

Aion edelleen pitää kemian ja fysiikan kokeellisina luonnontieteinä, joissa tehdään tutkimuksia, mittauksia ja havainnointeja, mutta ei niin oppilaslähtöisesti, mitä uusi ops vaatisi, vaan langat minun käsissäni. Ja tabletit ym. älylaitteet, ne saavat jäädä vähälle käytölle.

Matematiikassa luovun kirjoista heti, kun tableteille saadaan muokattava materiaali, jossa on aihiot kaikille aiheille. Oppilaat tekevät jo nyt tehtäviä yhdessä ja auttavat toisiaan, mutta pakko minun on asiat opettaa. Enkä usko tuon jatkossa muuttuvan; mikään laite ei pysty korvaamaan meikäläistä tuossa. Olen varsin taitava.

 

[kyykäärme]

Terve kriittisyys on hyväksi kaikkea kohtaan, enkä itsekään ole heivaamassa opettajan roolia ihan perinteisenä faktojen kertojana mihinkään, tarvitaan sitä historiassakin edelleen. En kuitenkaan jaksa sitä vastarannankiiskeilyä, mitä jotkut virkansa suojista vinkujat tekevät, kun ei voikaan käyttää niitä kymmenen vuotta vanhoja kalvoja entiseen tapaan, puhumattakaan siitä, että joku byjavet ilmeisesti ilman minkäänlaisia palleja huutelee uudistuksia kumoon, koska armeija.

Ei ole ollut edes piirtoheittimiä koulussa viiteen vuoteen.

 

[koukku]

Tässä on koulumaailmaan uudistamisen suurin ongelma. Viisaat ihmiset, opettajat, pohtivat asioita, tekevät esityksen, jota saa kommentoida vuoden (?). Tältä pohjalta tehdään OPS, joka käy vielä kierroksella ja asiasta keskustellaan, saatetaan vielä muokata. Ja sitten opettajahuoneessa kuuluu lainatun kaltaisia toteamuksia..

Kuule tällä lainaamallasi tyypillä on tarpeeksi kompetenssia sanoa nuo sanat, sen verran olen kemian teollisuutta ja yliopistomaailmaa läheltä katsellut. En minä mikään vastarannan kiiski ole, ajattelen vain oppilaiden parasta. Vai onko sinulla kompetenssia kertoa, miksi kemian OPS on noin riisuttu?

Ja selvyyden vuoksi, olin tekemässä oman kuntani OPS:ia kemian ja fysiikan osalta kolmen muun opettajan kanssa, mutta kuntatasolla asiaan ei enää sisältöjen puolesta voinut kauheasti vaikuttaa.

 

[TosiFani]

... Enkä usko tuon jatkossa muuttuvan; mikään laite ei pysty korvaamaan meikäläistä tuossa. Olen varsin taitava.

Osa sinun oppilaistasi ei tarvitse sinua lainkaan, he voisivat opiskella asiat youtubesta tai muualta netistä. Osa oppilaistasi ei opi, vaikka tekisit mitä kevätjuhlaliikkeitä luokkasi edessä. Sitten on ne oppilaat, jotka oikeasti hyötyvät opetuksestasi. Eikö sinun kannattaisi luovuttaa osa oppilaista niille laitteille ja keskittyä niihin oppilaisiin, jotka hyötyvät opetuksesta?

Tämän tyylistä opetusta on joku luonnontieteiden opettaja kokeillut pääkaupunkiseudulla (muistaakseni) ja saanut hyviä tuloksia.

 

[koukku]

Matematiikassa luovun kirjoista heti, kun tableteille saadaan muokattava materiaali, jossa on aihiot kaikille aiheille. Oppilaat tekevät jo nyt tehtäviä yhdessä ja auttavat toisiaan, mutta pakko minun on asiat opettaa. Enkä usko tuon jatkossa muuttuvan; mikään laite ei pysty korvaamaan meikäläistä tuossa. Olen varsin taitava.

Niinpä, itse koen asian samalla tavoin :) Ja oppilailtakin kuullut siihen suuntaan olevia kommentteja.

 

[TosiFani]

Kuule tällä lainaamallasi tyypillä on tarpeeksi kompetenssia sanoa nuo sanat, sen verran olen kemian teollisuutta ja yliopistomaailmaa läheltä katsellut. En minä mikään vastarannan kiiski ole, ajattelen vain oppilaiden parasta. Vai onko sinulla kompetenssia kertoa, miksi kemian OPS on noin riisuttu?

Ja selvyyden vuoksi, olin tekemässä oman kuntani OPS:ia kemian ja fysiikan osalta kolmen muun opettajan kanssa, mutta kuntatasolla asiaan ei enää sisältöjen puolesta voinut kauheasti vaikuttaa.

En epäile kompetenssiasi, olen vaan pahoillani kaikkien niiden puolesta, jotka ovat OPSaa olleet suunnittelemassa. Uskoisin, että myös heillä on sitä kompetenssia. Mutta näin se menee, opettajainhuoneessa asuu suurin viisaus.

 

[koukku]

Osa sinun oppilaistasi ei tarvitse sinua lainkaan, he voisivat opiskella asiat youtubesta tai muualta netistä. Osa oppilaistasi ei opi, vaikka tekisit mitä kevätjuhlaliikkeitä luokkasi edessä. Sitten on ne oppilaat, jotka oikeasti hyötyvät opetuksestasi. Eikö sinun kannattaisi luovuttaa osa oppilaista niille laitteille ja keskittyä niihin oppilaisiin, jotka hyötyvät opetuksesta?

Tämän tyylistä opetusta on joku luonnontieteiden opettaja kokeillut pääkaupunkiseudulla (muistaakseni) ja saanut hyviä tuloksia.

Luuletko sinä, ettei meidän tunneilla eriytetä ollenkaan? Kerroin itse, miten asiat keskimäärin menee parhaiten oppilaiden jakeluun, jos tuntuu että tekniikka tökkii, niin kokeillaan jotain muuta, onhan siinä koko tunti aikaa.

 

[koukku]

En epäile kompetenssiasi, olen vaan pahoillani kaikkien niiden puolesta, jotka ovat OPSaa olleet suunnittelemassa. Uskoisin, että myös heillä on sitä kompetenssia. Mutta näin se menee, opettajainhuoneessa asuu suurin viisaus.

Kemian OPS:ia on suunniteltu ainakin yhden todellisen asiantuntijan voimin. Siksi ihmettelenkin, miksi hänen kädenjälkensä ei näy siinä enempää. Mutta opehuoneen suuresta viisaudesta en aina mene takuuseen :)

 

[kyykäärme]

Osa sinun oppilaistasi ei tarvitse sinua lainkaan, he voisivat opiskella asiat youtubesta tai muualta netistä. Osa oppilaistasi ei opi, vaikka tekisit mitä kevätjuhlaliikkeitä luokkasi edessä. Sitten on ne oppilaat, jotka oikeasti hyötyvät opetuksestasi. Eikö sinun kannattaisi luovuttaa osa oppilaista niille laitteille ja keskittyä niihin oppilaisiin, jotka hyötyvät opetuksesta?

Tämän tyylistä opetusta on joku luonnontieteiden opettaja kokeillut pääkaupunkiseudulla (muistaakseni) ja saanut hyviä tuloksia.

Lukion opettaja Pekka Peura on edelläkävijä. Tunnen hyvin hänen systeeminsä, olen ollut mukana hänen koulutuksissaan. Ennen kuin kukaan lähtee tuolle tielle, kannattaa käydä kuuntelemassa Peuraa. Ei opiskella Youtubesta, vaan nuo tehtävät, materiaalit arviointeineen, palautteineen, palautuskansioineen ym. opettaja tekee itse. Ei ole tuolla tavalla työ sitä sinun kehumaasi puolipäiväistä, ei riitä edes normi kokopäivätyöaika tuon käyttöön ottamiseen ja toteuttamiseen. Peura on hionut vuosikausia menetelmiään.

Samassa luokkahuoneessa opiskelee minun tunneillani hyvin eritasoisia oppilaita. Osa tekee eksperttimateriaalista tehtäviä. Osa tekee e-kirjasta helpotettuja. Suurin osa tekee normimatskua. Kun saan nuo ääripäät opiskelemaan youtubesta matematiikkaa, voin tietysti keskittyä keskitasoon. Tällä hetkellä tosin tuo heikoin porukka on se, joka minua eniten kaipaa. Taitavat oppilaat tarvitsevat vähiten, mutta hekin kaipaavat huomiotani.

 

[Byvajet]

Tuossa on meneillään oleva kehitys, joka tulevaisuudessa vain vahvistuu. Miksi ei vahvistuisi? Miksi perustason heikkeneminen on nähty niin äidinkielessä, vieraissa kielissä kuin matematiikassakin, vaikka oppilaat elävät yltäkylläisen virikkeellisyyden keskellä? Miksi virikkeellisyys ja mahdollisuus käyttää monenlaisia apuvälineitä heikentää oppimista eikä vahvista sitä? Mitä enemmän virikkeitä ja välineitä, sitä vähemmän oppimista.

Se, mikä peruskoulussa jätetään opettamatta, joudutaan paikkaamaan korkeakouluissa, mutta koska paikkaaminen ei korkeakouluissa aina onnistu, lasketaan kriteereitä.

"Yleiskuva on, että matematiikan taidot ovat laskussa kaikilla osa-alueilla. Vaikeimmiksi osoittautuivat funktiot ja geometria.

"OSAAMISEN tason heikkeneminen myös yksinkertaisissa luvuissa ja laskutoimituksissa on huolestuttavaa, sillä se kertoo jo matematiikan perustan murenemisesta", arvioi erikoistutkija Juhani Rautopuro Oppimistulosten arviointiyksiköstä."

Peruskoululaisten matematiikan taidot murenemassa | Matematiikka | HS


"– Monelle matematiikan kanssa aloittaminen on vaikeaa, tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta ja meillä menee paljon aikaa avustamiseen. Ongelmat näkyvät jo ihan peruslaskutoimituksissa, miinusluvuissa ja jakolaskuissa. Todennäköisyyksiäkään ei oikein osata arvioida, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori, lähes kolmenkymmenen vuoden työuran opettajana tehnyt Anneli Kakko.

– Osasyy on mielestäni tietokoneissa ja laskimissa. Jos laskin annetaan liian aikaisin käteen, omat aivot jäävät käyttämättä, Kakko summaa, hän tosin myöntää hieman kärjistävänsä – vikaa on lehtorin mielestä myös järjestelmässä."

Matematiikan kanssa kipuillaan korkeakouluissa: "Huterat perustukset kaatavat koko seinän" | Yle Uutiset | yle.fi

 

[kyykäärme]

Kemian OPS:ia on suunniteltu ainakin yhden todellisen asiantuntijan voimin. Siksi ihmettelenkin, miksi hänen kädenjälkensä ei näy siinä enempää. Mutta opehuoneen suuresta viisaudesta en aina mene takuuseen :)

Ainakin Vantaalla tuo kemian ops-ryhmä oli kuulemma hyvin riitainen. Eivät päässeet mistään sopuun, niin sitten tehtiin kompromisseja, joihin kukaan ei ollut tyytyväinen. Lähinnä tuo näkyy turhana väljyytenä, ja vaatii opettajalta todella paljon.

Vesoissa käytiin tuota läpi ja tehtiin muutosehdotuksia, mutta ei sillä paljoa vaikutusta ollut.

 

[TosiFani]

Kokemukseni (n. 20 vuotta) mukaan peruskoulun kehityksen suurin jarru on vanhoihin työtapoihin juurtuminen. Uudenlainen ajattelu törmää ennakkoluuloihin, ainahan meillä on ollut 45 minuutin tunnit, en ole koskaan osallistunut aineita yhdistävään projektiin, ei minun aineesta voi karsia jne. Ja taas mennään. Opettaminen on kehittynyt erittäin vähän sitten kansakoulun perustamisen, opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelee. Samaan aikaan maailma on muuttunut ympärillä, ei vähiten saatavissa olevan tiedon määrä.

Suomalainen peruskoulu on hyvä paikka, maailman parhaita lajissaan. Minua vaan tympii sen joustamattomuus erilaisten oppilaiden edessä. On erilaisia oppijoita ja on erilaisia tavoitteita, peruskoulu on liian joustamaton näiden kohdalla.

 

[sampio]

Sattuipa silmiin tällainen yo. keskusteluun sopiva blogikirjoitus: Opettaja, miksi flippaat? | Opetin.fi

 

[Jymäkkä]

Matematiikan opettajana pännii kyllä, ettei eri aineiden erilaisia vaatimuksia ole digihuumassa juuri huomioitu. Matematiikan puolella ei taida millään tasolla peruskoulusta yliopistoon asti olla suurta eri mielisyyttä siitä, että matematiikkaa on luonnollisinta kirjoittaa kynällä ja paperilla. Slti myös matematiikan YO- koe sähköistetään, koska YO- koe on päätetty sähköistää, eikä mikään aine voi jäädä ulkopuolelle, piste.

Ja ennen kuin joku haukkuu dinosaurukseksi, niin hyviä teknisiä apuvälineitä ja ohjelmia on matematiikkaan pilvin pimein ja moni on minulla käytössä, totta kai. Mutta matematiikan kirjoittaminen ja ongelman hahmottelu ennen kuin on edes selvää, miten tehtävä tulisi ratkaista, on ylivoimaisesti mukavinta ja tehokkainta ilman härpäkkeitä. Käytäntö kertoo lisäksi, että kaikki pitää osata laskea ensin ilman laskinta, muuten ymmärrykseen jää aukkoja. Sitä ei moni usko, kuinka suuren loven se jättää ymmärrykseen, jos esimerkiksi murtoluvuilla laskeminen tapahtuu alusta lähtien laskimella. Tämä näkyy sitten myöhemmin tehtävissä, joissa tarvitaan ymmärrystä murtoluvuista/murtolausekkeista, mutta laskua ei voi mättää suoraan laskimeen.

 

[Byvajet]

Millainen on @sampio oma teoreettinen osaamisesi? Muistathan, että opettajan käytännön työ voi johtaa pahasti harhaan. Keskiverto-opettajan käsitys oppimisen teoreettisesta perustasta on heikko. Mitä enemmän kokemusta, sitä enemmän väärin ymmärtämistä. Opettaja on roolissa, jossa urautuminen on sääntö eikä poikkeus. Mututuntuma on huono väline.

Opettajien asiantuntemuksen puutteesta kertoo se, että jos heitä pyydettäisiin kirjoittamaan edes 20-sivuinen essee lähdeviitteineen eri oppimiskäsitysten ja -teorioiden soveltamisesta käytäntöön hyviä ja huonoja puolia punniten käytännön tutkimustulosten valossa, niin useimmilta se sujuisi huonosti. Opettaja on käytännön duunari, ei oppimisen asiantuntija. Hän toteuttaa mekaanisesti mallia, joka hänen päähänsä on taottu. Opettaja ja kriittisyys kulkevat harvoin käsi kädessä.

Seuraan Facebookissa mm. näitä ryhmiä:

• Oppimisen tulevaisuus
• Tulevaisuuden lukio
• Tietokoneet yo-kirjoituksissa

Kun niihin linkattuja juttuja aikansa lukee, oivaltaa helposti, että asiantuntijoiden käsityksetkin menevät iloisesti ristiin. Koulu-uudistus ei siis taatusti perustu tieteellisesti vertaisarvioituun tietoon, vaan se on uudistus uudistuksen vuoksi.

Yksi opetustyön ongelma on se, että opettajat tuppaavat suhtautumaan kouluun myönteisesti ja ovat usein myös persoonina perussosiaalisia. Siksi heiltä jää ymmärtämättä erilaisten oppijoiden todellisuus. Minä olen introvertti ja kärsinyt aina koulussa kaikenlaisesta sosiaalisesta toiminnasta. Onneksi sentään yliopisto jousti sen verran, että lääkärin kirjoittama todistus vapautti minut turhanpäiväisestä sosiaalisesta jauhannasta ja sain keskittyä olennaiseen.

Sopii kysyä, sopiiko ylenpalttinen sosiaalinen höyryäminen ja ajatuksellinen poukkoilu oikein kenellekään. Ihminen ei pysty suorittamaan tehtäviä rinnakkain ja päällekkäin. Norsu pitäisi syödä paloina. Yksi asia pitäisi oppia hyvin ennen kuin sen päälle voi rakentaa uutta ja ennen kuin sen voi yhdistää muihin asioihin. Ulkoluku on myös luovuuden edellytys.

Oppimistulokset tulevat laskemaan. Tilanteeseen reagoidaan sillä tavalla, että aletaan puhua ohi aiheen. Toisin sanoen ruvetaan satuilemaan, ettei koulun perustarkoitus olekaan oppiminen vaan esimerkiksi sosiaalisten taitojen ja erilaisuuden hyväksymisen oppiminen. Ja sitten ihmetellään, kun vienti ei vedä, koska opiskelunsa aloittavat tusinainsinöörit eivät välttämättä osaa kunnolla edes peruslaskuja. Siitä lähtökohdasta on vaikea rakentaa uutta.

 

[TosiFani]

... Minä olen introvertti ja kärsinyt aina koulussa kaikenlaisesta sosiaalisesta toiminnasta. Onneksi sentään yliopisto jousti sen verran, että lääkärin kirjoittama todistus vapautti minut turhanpäiväisestä sosiaalisesta jauhannasta ja sain keskittyä olennaiseen...

Kuulut prosenttijengiin, kokemusmaailmasi poikkeaa täysin ns. normioppilaan maailmasta. Tämä tieto auttaa ymmärtämään kirjoituksiasi, näet maailman erilaisesta reiästä.

 

[El Lude]

Minua vaan tympii sen joustamattomuus erilaisten oppilaiden edessä. On erilaisia oppijoita ja on erilaisia tavoitteita, peruskoulu on liian joustamaton näiden kohdalla.

Millä joustat, jos ei ole resursseja? Koulustani vähennettiin avustajien määrää viidestä kolmeen. Kerran olen saanut avustajan tunneilleni. Ny ei ole enää mitään mahdollisuutta. Opetusryhmät ovat sekä valinnaisessa että pakollisissa 24 oppilasta. Joissakin ryhmissä yli puolella on wilmassa avattuna asiakirjoja. Kun ei pysty jokaisen kohdalla eriyttämään, niin ei pysty.

 

[opelix]

On tätä uutta Opsia nyt vähän kommentoitava.

Joissain aineissa saattaa toimia paremmin kuin toisissa. Otettiin sitten käsitöissä härkää sarvista ja lähdettiin rohkeasti kokeilelemaan tätä ilmiöpohjaista työskentelyä missä en tuo mitään valmista työohjetta tunneille. Tulos oli että aktiivisinta kolmannesta tämä varmaan palveli,hyvin keksivät ja saivat töitä alulle. Keskimmäistä kolmannesta sai johdattelemana työn ääreen. Mutta sitten tämä jälkijoukko. Ei vittu kolmeen viikkoon ole kuin suunnilleen istunut ja "mukasuunnitellut" jotain. Tässä on se ongelma. Näitä heikkoja motivoitujia varten rakennettu uudistus ei toimi juuri heillä. Hieman samanlaisia aavistuksia on muissakin aineissa.

Ensi viikolla annan lusmuille työohjeen vanhaan malliin.

 

[arvee]

Matematiikan opettajana pännii kyllä, ettei eri aineiden erilaisia vaatimuksia ole digihuumassa juuri huomioitu.... Mutta matematiikan kirjoittaminen ja ongelman hahmottelu ennen kuin on edes selvää, miten tehtävä tulisi ratkaista, on ylivoimaisesti mukavinta ja tehokkainta ilman härpäkkeitä. Käytäntö kertoo lisäksi, että kaikki pitää osata laskea ensin ilman laskinta, muuten ymmärrykseen jää aukkoja. Sitä ei moni usko, kuinka suuren loven se jättää ymmärrykseen, jos esimerkiksi murtoluvuilla laskeminen tapahtuu alusta lähtien laskimella. Tämä näkyy sitten myöhemmin tehtävissä, joissa tarvitaan ymmärrystä murtoluvuista/murtolausekkeista, mutta laskua ei voi mättää suoraan laskimeen.

En ole matematiikan opettaja, mutta jonkin verran laskentoa olen tullut opetetuksi kyllä, joten uskallan aplodeerata tälle Jymäkän sanomalle.
Kädellä tekemiseen liittyvä looginen visiointi jättää käsittääkseni vahvemman muistijäljen kuin koneella naputtelu. Olen toki vanha käpy, konservatiivi, mutta pelkään tässä tietotekniikan erinomaisuuden ihannoinnissa mentävän ohuille jäille. Yliopistomaailmassa, myös pedagogiikan tutkijoiden kommuunissa, pitää pyrkiä keksimään aina jotain uutta, pätemään visioäärinä. Ja näille uusille tuulille löytyy aina suuriäänisiä komppaajia, ajan hengen suurella aallolla ratsastamaan pyrkiviä, älyllisesti keskinkertaisia opetuspäättäjävirkamiehiä.
Vuosikymmenen kuluttua tajutaan ja myös myönnetään painopisteen olleen hitusen sivussa.

Kyllä jumalauta ne mukulat, jotka yliopistoon hankkiutuvat, osaavat sitten myös Mathlabia käyttää.
Tuntuu ikäihmisestä oudolta, että muksuja ei motivoi enää minkään aineen opiskelu ilman ns. älylaitetta.

 

[pernaveikko]

Onko täällä suomen opettajia? Kävin äsken terassilla mielenkiintoisen harjoittelun suomen sijamuodoista tataaritytön kanssa mikä oli opiskellut kieltä ollessaan Suomessa vaihdossa.

Osaan kyllä kertoa mitä eroa on, jos on järvellä tai järvestä tai vaikka järveen. Tai jos on mökillä tai mökissä. Ehkä joku voi myös tulla mökistä. Mielestäni onnistuin ja onnistuinkin selittämään missä kohtaa käytetään mitäkin ja mikä on ihan väärin eikä tarkoita mitään.

Juuri tässä kohtaa tulee se opiskelijan tuskastuminen, kun mistä sen muistaa milloin käytetään mitäkin sijaa. Niin, mistä? Miten suomea opiskellaan tai oppii.

 

[Red Label]

Matematiikan opettajana pännii kyllä, ettei eri aineiden erilaisia vaatimuksia ole digihuumassa juuri huomioitu. Matematiikan puolella ei taida millään tasolla peruskoulusta yliopistoon asti olla suurta eri mielisyyttä siitä, että matematiikkaa on luonnollisinta kirjoittaa kynällä ja paperilla. Slti myös matematiikan YO- koe sähköistetään, koska YO- koe on päätetty sähköistää, eikä mikään aine voi jäädä ulkopuolelle, piste.

Jos päättelykykyä kerran arvostetaan, niin minkä helvetin takia jokaiseen vastaukseen vaaditaan joku saatanan kaava? Sen sijaan että antaa oikean vastauksen, pääpaino on sillä että paperilla on joku kaava. Oikea vastaus on ikään kuin bonus.

Yläasteella osasin päätellä ja laskea päässäni vastauksen suurimpaan osaan kysymyksistä, mutta sain aina puolet pisteiden maksimimäärästä. Olisi pitänyt olla mustaa valkoisella kaava, jonka kautta tulin tähän lopputulokseen.

Miksi? Eikö tarkoituksena ole opettaa skidiä laskemaan, sen sijaan että oppisi turhanpäiväisiä viivoja ja kaavoja?

P.S. Olen edelleen jäätävän hyvä päässälaskussa, muita asioita en ole tarvinnutkaan koko työurani aikana, siitä huolimatta että joudun tekemään pikaisia laskutoimituksia päässäni päivittäin.

E: Prosenttilasku on toki toinen tuikitärkeä osa päivittäisiä laskutoimituksiani, mutte nekin menevät karkeasti päässä. Taskulaskimella voi tarkistaa lopulliset desimaalit.

 

[Barnes]

Jos päättelykykyä kerran arvostetaan, niin minkä helvetin takia jokaiseen vastaukseen vaaditaan joku saatanan kaava? Sen sijaan että antaa oikean vastauksen, pääpaino on sillä että paperilla on joku kaava. Oikea vastaus on ikään kuin bonus.

Kaavojen pakollisuudella varmistetaan, että oppilas varmasti osaa asian (eli vastausta ei saatu arvaamalla) ja tehdään lunttaamisesta vaikeampaa. Näin vastasi yläkoulun matikanope vuosia sitten, kun eräs luokkatoveri kysyi perusteita kaavojen käytölle.

 

[Jymäkkä]

Niin, matematiikka ei ole pelkästään laskentoa, vaan kyllä olennaisena osana matematiikkaan kuuluu, että pystyy myös vastauksensa perustelemaan ja sen oikeellisuuden pätevästi osoittamaan. Siksi pelkkä vastaus ei yleensä riitä, eikä saakaan riittää.

Perustelun ei toki välttämättä aina tarvitse olla kaava tai lasku, sanallinenkin perustelu tulisi sallia. Toinen asia sitten on, että ainahan opiskellaan myös mahdollisia tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen, ja jatko- opintojen kannalta tarpeelliset laskutekniikat pitää siksi opetella. Kyllä se päässä laskemisen raja tulee kaikilla joskus vastaan. Luovuudelle ja erilaisille oppijoille pitää antaa tilaa, mutta ei perustaitojen vaatiminen oikeasti ole mitään kaavoihin kangistumista. Ei myöskään perustelujen vaatiminen. Oikeastaan lopputulos ei edes ole niin tärkeä matematiikassa kuin matka sinne.