Opetustyö

[Byvajet]

Ehkä siihen muitakin syitä on... Monta tohtoriksi väitellyttä historianopettajaa tunnet?

En yhtään, mutta olen lukenut lehtijuttuja, joissa on kerrottu, että historian (ja biologian) opettajien työtilanne on katastrofaalinen, minkä vuoksi tohtoritkin hakevat opettajiksi.

 

[Jymäkkä]

Palkan ei tule määräytyä koulutuksen perusteella vaan kysynnän ja tarjonnan perusteella. Ei voi olla niin, että korkeakoulutettujen määrä nousee, töitä ei ole, mutta palkat eivät laske.

Itse näen parempana ratkaisuna sen, että koulutusmääriä ohjaillaan kysynnän mukaan. Palkat laskevat sitten sen seurauksena, että ilman koulutustaan vastaavaa työtä jäävät joutuvat tyytymään muihin töihin. En näe hyvänä, että koulutustaan vastaavaa vaativaa työtä tekevä joutuisi työskentelemään puoli- ilmaiseksi.

 

[Jussih]

Palkan ei tule määräytyä koulutuksen perusteella vaan kysynnän ja tarjonnan perusteella. Ei voi olla niin, että korkeakoulutettujen määrä nousee, töitä ei ole, mutta palkat eivät laske.

Meinaat sitten ihan tosissasi, että jos opettajien liksoista leikattaisiin 20 %, se ei johtaisi mihinkään ongelmiin koulujärjestelmässä ja yhteiskunnassa? On totta, että hanskat tiskiin lyöneiden tilalle löytyisi (ainakin osassa aineita ja ainakin lukioissa) uusia, koska työllisyystilanne alalla on huono.

Mutta, opettajankoulutukseen hakeutuneiden määrä ja laatu romahtaisi silmissä. Seurauksena olisi se, että kymmenen, viimeistään kahdenkymmenen vuoden säteellä olisi jo ongelmia saada virkoja täytettyä.

Opettajien taso ja motivaatio laskisivat vielä nopeammalla tahdilla. Itse voisin ehkä tehdä duunia 20 pinnaa pienemmällä palkalla, mutta tekisin aivan minimin, valittaisin saatanasti jokaisesta ylimääräisestä duunista, mitä minulle yritetään osoittaa, en vapaaehtoisesti olisi missään yhteydessä vanhempiin, en todellakaan suostuisi suunnittelemaan koulun juhlia, enkä - ennen muuta - välittäisi paskaakaan siitä oppiiko joku jotain tai syrjäytyy oppilas. Minun energiani nimittäin menisi sivuhommien tekemiseen ja paremman duunipaikan etsimiseen.

On tietenkin mahdollista, että opettajakunnasta löytyy uskonnolliseen hurmokseen rinnastettavalla palolla duunia tekeviä, jotka jatkaisivat entiseen malliin, mutta tuskin niitä on edes viittä prosenttia koko jengistä. Ihan vaan tiedoksi Byvajet, opettajatkin tekevät duunia pitkälti palkan ansainta mielessään. Mutta, sinä varmaan olet sitä mieltä, että opetuksen laatu ja suomalaisen yhteiskunnan kehitys eivät korreloi mitenkään keskenään? Jos opettajan duuni on mielestäsi kovin kevyttä, menepä ihan huviksesi kokeilemaan viikon sijaisuutta yläkoulun rikupettereiden keskellä (siis niin, että oikeasti yrität pitää kuria yllä, kiinnostua oppilaista ja heidän tarpeistaan sekä saavuttaa opetukselliset tavoitteet). Kirjoituksiesi perusteella rohkenen epäillä, että onnistuisi.

 

[Japi]

Alkupalkka lienee 2400€ kieppeillä. Siihen ikälisiä ja ylitunteja niin päästään 3000€ hujakoille ja ylikin.

Peruskoulun lehtorin (yläkoulu), siis pätevän. Alkupalkka on vähintään 2738,79 opetusvelvollisuuden täyttävillä tunneilla. Lukiossa minimi on 2904,26 opetusvelvollisuuden täyttävillä tunneilla.

 

[cottonmouth]

Palkan ei tule määräytyä koulutuksen perusteella vaan kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Kuten kirjoititkin, niin miksi opettajat olisivat tässä jotenkin erityisasemassa ja miksi tätä ei sitten voisi soveltaa lähes (korkeakoulutetulle) alalle kuin alalle, koska varsin harvassa tuntuvat huutavasta työvoimapulasta kärsivät korkeakoulutetut alat olevan? Se tekee työt, joka myy muodollisen pätevyytensä halvimmalla, laadusta tai todellisesta soveltuvuudesta viis, niin johan lähtevät PISA-tulokset taas nousuun. Opettajien kohdalla palkassa tulee näkyä työn vaatimukset, ei automaattisesti koulutus.

Noiden bilsan ja historian maikkojen kohdalla tilannetta vääristää se, että (vakituisia) työllistymismahdollisuuksia on ylipäätään rajallisesti ja monet hankkivat pedagogisen pätevyyden pystyäkseen hakemaan myös näitä opettajanpaikkoja (Maantieteilijöiden kohdalla ei muuten tätä ongelmaa ole ja työllistyminen on itse asiassa varsin hyvä ja vain murto-osa hakeutuu maikoiksi, koska palkkaus on mitä on). Hakijoita esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voi yhtä biologian virkaa kohti olla helposti yli 80 kappaletta, mutta lopulta aika harvassa ovat ne, joilla esimerkiksi on edes jonkun verran oikeaa opetuskokemusta ja muut kokeilevat lähinnä hepillä jäätä. Lukion opettajia riittää Suomeen tietty määrä ja on vain hyvä, että ala on kilpailtu, koska se takaa opetuksen parhaan laadun. Kaveri on toiminut viisi vuotta (kohtuu isoilla tunneilla) lukion bilsan ja mantsan opettajana ja palkka on bruttona ~47000 vuodessa, joka on perusasiallinen, mutta ei todellakaan mikään erikoinen.

 

[Byvajet]

Meinaat sitten ihan tosissasi, että jos opettajien liksoista leikattaisiin 20 %, se ei johtaisi mihinkään ongelmiin koulujärjestelmässä ja yhteiskunnassa?

Mihin ongelmiin se johtaisi? Tulijoita koulutukseen olisi edelleen yllin kyllin, ja laatu säilyisi. Vaikka opettajan työ on raskasta, se on kuitenkin monille mieluisampaa työtä kuin jokin muu. Kun tulisi pakkorako ja olisi valittava opettajan työ pienemmällä palkalla tai jokin muu työ, jonka saaminen on hyvin epävarmaa, niin moni valitsisi opettajan työn.

Ette kai oikeasti kuvittele, että tilallenne ei olisi tulossa päteviä ihmisiä, jos te lopettaisitte? Jos kuvittelette, elätte harhassa.

 

[Jussih]

Mihin ongelmiin se johtaisi? Tulijoita koulutukseen olisi edelleen yllin kyllin, ja laatu säilyisi.

Mutta kun tämä ei vaan pidä paikkaansa, sori. Jos palkkataso olennaisesti heikkenisi, vähenisi dramaattisesti myös alalle hakeutuvien määrä. Ellet ymmärrä palkan ja muiden etuuksien (lomat) suhdetta alan vetovoimaan, suosittelen vahvasti esim. kansantaloustieteen opintoja, kyllä se siitä.

Ja lisätään vielä, Euroopassa on maita, joissa opettajien pätevyysvaatimukset ja palkkaus ovat alhaisempia ja se on johtanut ongelmiin löytää päteviä opettajia sekä jo alalla olevien hakeutumista muualle (esim. Iso-Britannia).

 

[Byvajet]

Kuten kirjoititkin, niin miksi opettajat olisivat tässä jotenkin erityisasemassa

Eivät ole. Tätä tulisi soveltaa kaikille julkisille aloille. Miksi maksaa veroeuroista korkeita palkkoja, kun päteviä työntekijöitä riittäisi matalammillakin? Vasta sitten, kun ilmenisi osaamispulaa, palkkoja tulisi korottaa.

Missä välissä mikä tahansa höpötutkinto muuttui korkean palkan arvoiseksi riippumatta siitä, mikä on työntekijän työpanos ja työntekijän osaamisen todellinen arvo?

 

[Jymäkkä]

Hakijoita esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voi yhtä biologian virkaa kohti olla helposti yli 80 kappaletta, mutta lopulta aika harvassa ovat ne, joilla esimerkiksi on edes jonkun verran oikeaa opetuskokemusta ja muut kokeilevat lähinnä hepillä jäätä. Lukion opettajia riittää Suomeen tietty määrä ja on vain hyvä, että ala on kilpailtu, koska se takaa opetuksen parhaan laadun.

Ylipäänsä näiden, jotka ilmestyvät vaikeina aikoina opettaja- markkinoille vaikka eivät ole koskaan alalla olleet tai sinne halunneet, pitäminen "oikeiden" opettajien kanssa tasavertaisina työnhakijoina on aika hölmö ajatus. Ei heillä ole sitä samaa osaamista ja kokemusta, mitä nykyisellä opettajakunnalla tai ammattiin nimenomaan alunperin kouluttautuneilla. Heiltä puuttuu aito motivaatio ja osaaminen ammattiin, eikä heidän täyttäessä markkinat ole todellakaan opettajilla syytä palkan alennuksiin.

Ja työnantajat kyllä osaavat näitä tapauksia vältelläkin. Esimerkiksi tohtorin tutkinto ilman opettajakokemusta ei todellakaan ole pelkkää plussaa opettajaksi hakiessa. Loppuun todettakoon, että edellistä ei voi yleistää. Varmasti alan ulkopuolelta voi tulla ja tuleekin hyviä opettajia, mutta hyvin pitkälle se menee noin.

 

[Byvajet]

Jos palkkataso olennaisesti heikkenisi, vähenisi dramaattisesti myös alalle hakeutuvien määrä.

Joutaisi se dramaattisesti vähetäkin. Hakijamäärät ovat niin suuria, että riittävän pystyvä porukka saadaan joka tapauksessa kasaan. Kaiken lisäksi heikentyneet etuudet korostaisivat entisestään hakijoiden motivaation ja sitoutumisen merkitystä.

"Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen pyrki 2283 hakijaa, joista kokeeseen osallistui 1573 hakijaa. Heistä 120 (7,6 %) sai haluamansa opiskelupaikan."

Tuosta voisi puolet nipsaista pois ja silti saataisiin taso säilytettyä.

Kannattaisi joskus kurkata opettajanhuoneesta sen verran ulos, että näkisi, millainen on tilanne monilla akateemisilla aloilla. Työttömyyttä, lomautuksia, epävarmuutta, YT-neuvotteluja ja kasvavia työkuormia ilman palkanlisiä.

Opettajan työn vaihtoehto ei ole mukava suojatyöpaikka. Sen vaihtoehtona ei välttämättä ole työpaikkaa lainkaan. Opettajilla ei aina ole sellaista osaamista, jonka pystyisi myymään, eikä rappioituvassa taloudessa riitä enää suojatyöpaikkoja turhanpyörittäjille, vaikka niitä pyörittävä porukka yrittääkin pitää niistä tiukasti kiinni.

 

[Jymäkkä]

Eivät ole. Tätä tulisi soveltaa kaikille julkisille aloille. Miksi maksaa veroeuroista korkeita palkkoja, kun päteviä työntekijöitä riittäisi matalammillakin? Vasta sitten, kun ilmenisi osaamispulaa, palkkoja tulisi korottaa.

Mihin muuten perustuu uskomuksesi, että alalle pyrkivät olisivat valmiita työskentelemään nykyisiä halvemmalla. Eiköhän ne halua ihan ne samat liksat kuin nykyisetkin. Noiden opettajan työtä tekemättömien korkea- koulutettujen pätevyydestä opettajan ammattiin kirjoitinkin jo tuossa ylempänä.

 

[Jussih]

Opettajan työn vaihtoehto ei ole mukava suojatyöpaikka. Sen vaihtoehtona ei välttämättä ole työpaikkaa lainkaan. Opettajilla ei aina ole sellaista osaamista, jonka pystyisi myymään, eikä rappioituvassa taloudessa riitä enää suojatyöpaikkoja turhanpyörittäjille, vaikka niitä pyörittävä porukka yrittääkin pitää niistä tiukasti kiinni.

Vilkaisin profiiliasi ja huomasin ruokkineeni trollia. No, kun alkuun on päästy niin kerro nyt, mikä on se merkittävä ala millä sinä palvelet tätä yhteiskuntaa? Tuskin ainakaan mikään, missä vaaditaan suoranaista aivotyötä...

 

[Ahar]

Eivät ole. Tätä tulisi soveltaa kaikille julkisille aloille. Miksi maksaa veroeuroista korkeita palkkoja, kun päteviä työntekijöitä riittäisi matalammillakin? Vasta sitten, kun ilmenisi osaamispulaa, palkkoja tulisi korottaa.

Missä välissä mikä tahansa höpötutkinto muuttui korkean palkan arvoiseksi riippumatta siitä, mikä on työntekijän työpanos ja työntekijän osaamisen todellinen arvo?

Näin ensi alkuun terveydenhoito, poliisi, palo -ja pelastusala ja moni muukin julkisen puolen ala pitäisi yksityistää, niin kenenkään verorahat eivät menisi turhuuksiin ja tämän jälkeen jokainen palveluja haluava maksaisi palveluksistaan markkinoiden mukaisen hinnan.

Tulisi tosin kalliimmaksi saada tämän jälkeen ko. aloilta mitään työsuoritteita, mutta loppuisipahan tämä ainainen ininä verorahoilla maksetuista palkoista. Toisekseen, eihän ole mitään järkeä siinäkään, että esim. tuhansien eurojen syöpähoidoista asiakas maksaa muutaman kympin ja yhteiskunta verorahoista loput, ja silti kaikki keskustelupalstat täyttyvät ainaisesta valituksesta.

 

[cottonmouth]

Missä välissä mikä tahansa höpötutkinto muuttui korkean palkan arvoiseksi riippumatta siitä, mikä on työntekijän työpanos ja työntekijän osaamisen todellinen arvo?

rappioituvassa taloudessa riitä enää suojatyöpaikkoja turhanpyörittäjille, vaikka niitä pyörittävä porukka yrittääkin pitää niistä tiukasti kiinni.

Sinulla on ihan mielenkiintoisia pointteja, mutta ehkä pientä asenteellisuutta ja opettajatyön aliarvostusta näistä teksteistäsi on aistittavissa, mutta jokaiselle mielipiteensä sallittakoon. Suomen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat osaavat ja motivoituneet opettajat, joista harva on varmasti niin tyhmä, että olisi hakeutunut alalle rahan takia, mutta esimerkiksi tuo puhumasi 20-35% palkkojen leikkaus tulisi aivan varmasti näkymään alalle hakeutuvien todellisessa osaamisessa. Opettajatyön kohdalla myös sen perinteinen arvostus Suomessa tarkoittaa sitä, että tuöhön hakeutuu ja valintojen kautta karsiutuu osaavaa jengiä, toisin kuin useassa muussa maassa, jossa varsinkin valtiollisten koulujen maikkojen motivaatio on yleensä pienen palkan ja arvostuksen puutteen takia aika alhaalla. Kokemuspintaa on.

 

[opelix]

Peruskoulun lehtorin (yläkoulu), siis pätevän. Alkupalkka on vähintään 2738,79 opetusvelvollisuuden täyttävillä tunneilla. Lukiossa minimi on 2904,26 opetusvelvollisuuden täyttävillä tunneilla.

Tarkoitin tietysti alakoulun luokanopettajaa jolla alkupalkka on siinä 2400€ ja täysillä ikälisillä päästään 3400€ paikkeille. En pidä palkkaa mitenkään erityisen hyvänä mutta ymmärrän syytkin sen pienuuteen. Alakouluja on paljon ja palkkamassa täten yläkouluja suurempi lukioista puhumattakaan. Siitä voidaan tietysti keskustella onko oikein maksaa enemmän äidinkielen lehtorille 17 tunnin pidosta kuin minulle 24 tunnin pidosta. Joudun kumminkin hallitsemaan kaikkia aineita. Toki tämäkin valintakysymys. Mikään ei olisi estänyt minua lukemasta äidinkielen lehtoriksi.

 

[jussi_j]

Eri ammateissa vaaditaan erilaisia ominaisuuksia. Raksahomma on varmasti fyysisesti ja henkisesti raskasta, mutta epäilen että aika harva sieltä jaksaisi kuunnella murrosikäisten teinien vittuilua kovinkaan pitkään. En ole nostamassa omaa osaamistani erityiseen arvoon, mutta viestisi väitteet ovat vääriä.

Viestissäni oli yksi väite mikä kuului "ei se mikään erikoisraskas homma ole".

Kuten sanoin, kaikissa hommissa on puolensa. Sen takia tehdään ammatinvalintaa jossain vaiheessa ja sen valinnan seurauksista nautitaan ja kärsitään sitten myöhemmin.

Alkuperäinen väite mitä kommentoin oli jotain "on niin rankkaa, että pari ylimääräistä lomakuukautta on tarpeen" ja sitä nyt vähän hätkähdin. Mites muuten aivokirurgit joilla kuolee puolet asiakkaista, monta lomakuukautta niillä pitäs olla? Entä nuorallakävelijöillä, niillä se vasta paineita onkin.

 

[MPN]

Hmm jos lomaa tulisi sen mukaan kuinka rankkaa työ on, niin eikös ylä-asteen ruotsin kielen opettajilla pitäisi olla melkeinpä pisimmät lomat ja vastaavasti sitten ala-asteen ensimmäisen luokan opettajalla lyhimmät?

Kuvittelisin että peruskoulussa ja toisella asteella nuo palkkaukset ovat kohtuullisen järkeviä. Sitten siitä eteenpäin saattaa vaihdella, mutta tietyillä aloilla opettajat tienaavat hyvin, muistaakseni "saatavuus-lisä" nostaa palkkaa reilusti. Tietysti luonnollista, muutenhan nuo olisivat "oikeissa" töissä eivätkä opettajana, ellei palkka olisi jollain tapaa kilpailukykyinen.

En kyllä kahehdi opettajia, enkä ainakaan peruskouluun tai toiselle asteelle haluaisi opettajaksi.

 

[opelix]

Kun tässä nyt muutaman sivun kelaa ketjua törmää täysin uuteen ilmiöön. Joidenkin kirjoittajien mielestä opettajilla on liian hyvät palkat. Lomista kitinän ymmärrän mutta että vielä palkoistakin pitäisi leikata. Täysin uusi ilmiö. Toisaalta äitimuorin mukaan sama ilmiö oli 90-luvun laman aikaan. Nousukaudella kun jäädään taas suhteellisesti jälkeen kukaan ei puhu mitään. Lähinnä säälii pitkän ja kapean leivän syrjässä kiinni olevia. Se on lama sitten vissiin taas kun nämä pörssigurut ja kovat yksityisen voiton saajat on pakotettu takaisin koloihinsa.

Taisin tosin kyllä nyt ajaa miinaan/mennä trolliin. Pari nimimerkkiähän tässä on pauhannut järjettömyyksiä.

 

[MPN]

Suurinpiirtein mediaanin verran ja pidemmillä lomilla. Ihan ymmärrettävää että joitakin tuo harmittaa.

 

[opelix]

Suurinpiirtein mediaanin verran ja pidemmillä lomilla. Ihan ymmärrettävää että joitakin tuo harmittaa.

Aivan. Varmasti mediaanipalkka/keskipalkka suomalaisessa yhteiskunnassa mutta korkeakoulutuksella. Ihan reilua. Duunaria(jos niitä nyt on) en saa palkkasummassa koskaan kiinni.

 

[cottonmouth]

Duunaria(jos niitä nyt on) en saa palkkasummassa koskaan kiinni.

Hieman aiheeseen liittyen:

Taloussanomat: Yliopistokoulutus on sen suorittajalle erittäin kannattava sijoitus.

 

[Japi]

Tarkoitin tietysti alakoulun luokanopettajaa jolla alkupalkka on siinä 2400€ ja täysillä ikälisillä päästään 3400€ paikkeille. En pidä palkkaa mitenkään erityisen hyvänä mutta ymmärrän syytkin sen pienuuteen. Alakouluja on paljon ja palkkamassa täten yläkouluja suurempi lukioista puhumattakaan. Siitä voidaan tietysti keskustella onko oikein maksaa enemmän äidinkielen lehtorille 17 tunnin pidosta kuin minulle 24 tunnin pidosta. Joudun kumminkin hallitsemaan kaikkia aineita. Toki tämäkin valintakysymys. Mikään ei olisi estänyt minua lukemasta äidinkielen lehtoriksi.

Onko se alkupalkka pätevällä luokanopettajalla 2400? Itselläni on aineenopettajan koulutus ja ylempikorkeakoulututkinto. Ei siis luokanopettajan kelpoisuutta. Viimeksi kun työskentelin luokanopettajana niin palkka oli 24 tunnilla 2535,92. Luokanopettajan kelpoisuuden omaavan KAKSOISKELPOISEN palkka on 2738,79 täysillä tunneilla. OAJ:n liitteestä ei löytynyt sellaista kohtaa, jossa ei olisi luokanopettajalla (pätevällä) perus/lukio-opetuksen pätevyyttä. Eipä tuokaan hirveän korkea työmäärään nähden ole.

 

[TosiFani]

...PS: Kuinka monelta päivältä maksetaan opettajalle lomarahaa?

Menee KVTES:n mukaisesti, laskennallinen kesäloma alkaa 16.6.

 

[J.J.Jasper]

Nopeasti luettuna olen oppinut:

-Työ ei vaadi ihmeitä ja paineet eivät ole verrattavissa esim.nuorallatanssijan työhön.

-Työ on ylipalkattua.

-Lomat ovat suhteettoman pitkät.

Tuo vaikuttaa niin helpolta, että voisinkin vielä vanhoilla päivillä opiskella opettajaksi. Kuulostaa nimittäin mahtavalta. Voisi olla ihan harkinnan arvoinen niillekin, joita tuo työn helppous tuntuu häiritsevän.

 

[penaz]

Menee KVTES:n mukaisesti, laskennallinen kesäloma alkaa 16.6.

Nuorimman kolmannella luokalla olevan poikani kesäloma alkaa 31.5. Mitä opettajan työnantajan mukaan pitää tehdä nuo kaksi viikkoa?

Minulle se on ihan sama, mitä hän tekee. Loistava opettaja, täydellinen auktoriteetti villeimmillekin pojille ja hänen luokassaan on aina täydellinen työrauha. Opettaja on aikoinaan edustanut Suomea kymmenen kertaa yleisurheilun Suomi-Ruotsi -maaottelussa.

Ymmärrän, että kaikki opettajat eivät ole yhtä hyviä ja siksi olenkin hyvin iloinen poikani puolesta.