Opetustyö

[TosiFani]

Perustelunahan tämä on ihan samaa tasoa kun joku satamamiesten "kaikki vienti on meidän ansiota". Sitä voisi joku opettaja tehdä vaikka pari vuotta raksalla duunia 7-16 pätkätöissä vailla varmuuta seuraavasta työpaikasta ja tulla sitten puhumaan raskaista töistä.

Varmasti opettajan ammatissa on puolensa, mutta ei se mikään erikoisraskas homma ole. Kutsumusammattikin vielä monelle.

Eri ammateissa vaaditaan erilaisia ominaisuuksia. Raksahomma on varmasti fyysisesti ja henkisesti raskasta, mutta epäilen että aika harva sieltä jaksaisi kuunnella murrosikäisten teinien vittuilua kovinkaan pitkään. En ole nostamassa omaa osaamistani erityiseen arvoon, mutta viestisi väitteet ovat vääriä.

 

[Jymäkkä]

Eri ammateissa vaaditaan erilaisia ominaisuuksia. Raksahomma on varmasti fyysisesti ja henkisesti raskasta, mutta epäilen että aika harva sieltä jaksaisi kuunnella murrosikäisten teinien vittuilua kovinkaan pitkään. En ole nostamassa omaa osaamistani erityiseen arvoon, mutta viestisi väitteet ovat vääriä.

Nimenomaan. Mitenkään nyt ottamatta kantaa siihen, onko tämä hyvä peruste 10 viikon lomalle, mutta jussi oli arvioinut opettajan työn raskautta ihan väärästä vinkkelistä. Työ voi olla henkisesti raskasta. Oppilaiden motivointi ja kurinpito, jatkuva "läsnäolo" vaatii oikeasti veronsa. Kunnon loma on tarpeen, jotta jaksaa taas syksyllä olla innostava. Ja aika iso osa opettajista on kokenut myös tuon määrä- aikaisuuden ihanuuden, kun joka vuosi pitää jo joulun tienoilla alkaa metsästää seuraavan lukuvuoden työpaikkaa. Fyysisesti raskaita töitä olen tehnyt itsekin ihan tarpeeksi, jotta voi vertailla. Ne ovat fyysisesti raskaita, henkisesti eivät niinkään. On tietysti ammatteja, joissa molemmat yhdistyvät.

 

[Musta_Kyy]

Miksi ei puhuta teollisuustyöntekijöiden palkan alennuksista, jos kerran suomalainen työvoima teollisuudessa on niin kallista, että tuotantoa siirretään jatkuvasti muualle? Varmasti paperimiestenkin hommiin olisi halukkaita, vaikka vähän palkasta leikattaisiinkin. Itse en toki tuollaista kannata, mutta noin niin kuin vertauksena.

Eikös niistä ole puhuttu vaikka kuinka paljon? Paperimiehiä ainakin on syyllistetty vähintään vuosikymmen heidän palkoistaan. Kyllä mä näen sieluni silmin opettajanhuoneessa opettajat siunailemassa näiden matalan koulutuksen duunareiden saavutettujen etujen pitämisestä, eikä se ole sitten ihan yksi, kaksi tai kymmenen opettajanhuonetta missä asiaa on pohdittu. Itse ymmärrän kyllä hyvin, että saavutetuista eduista halutaan pitää kiinni, niin paperimies kuin opettajakin.

 

[Vesuri]

Jos tässä tilanteessa opettajilta viedään etuja, motivaatio työntekoon homekouluissa tai väistötiloisssa, byrokraattien lisääntyvien vaatimusten kanssa ei ainakaan nosta Suomen koulutuksen tasoa.

Päinvastoin se voisi jopa nostaa koulutuksen tasoa. Pitkien lomien ja lyhyiden päivien motivoimat vapaamatkustajat lähtisi helpompiin hommiin raksalle ja tilalle tulisi opetustyöstä oikeasti motivoitunutta väkeä.

 

[Alamummo]

Kyllä tuo palkkakin ihan kohtuullisen elintason tuo. Oma lisänsä on naapurien ja kavereiden kateus.

Joten kehotan nyt vaan nielemään kateuden ja repimään ne työhanskat käsiin ja suolakaivokselle(jos niitä tuolla asenteella on) mars kun opet aloittaa lomansa.

Ne on taas jokavuotiset kateusviikot kiivaimmillaan!

Vittu miten paljon tästä vapaa-ajasta sitten jaksaakin joku kadehtia.

Hih, hirttikö sulla joku levy kiinni vai pelkäätkö ettei joku ehkä kadehdikaan?

En jaksa oikein surra tai kadehtia opettajien lomia. Mieluummin lomailen silloin, kun itseä huvittaa enkä ole sidottu tiettyihin viikkoihin.

 

[opelix]

Eikös niistä ole puhuttu vaikka kuinka paljon? Paperimiehiä ainakin on syyllistetty vähintään vuosikymmen heidän palkoistaan. Kyllä mä näen sieluni silmin opettajanhuoneessa opettajat siunailemassa näiden matalan koulutuksen duunareiden saavutettujen etujen pitämisestä, eikä se ole sitten ihan yksi, kaksi tai kymmenen opettajanhuonetta missä asiaa on pohdittu. Itse ymmärrän kyllä hyvin, että saavutetuista eduista halutaan pitää kiinni, niin paperimies kuin opettajakin.

Alamummolle. Ehkäpä hirttikin tämä jokakeväinen vänkytys. Totta on myös se että saat valita lomaviikkosi.

Paperityöläisten ja opettajien palkkoja sitten voidaankin lähteä vertailemaan. Tuntemani paperimiehet vetävät helposti kuussa varsin lyhyellä koulutuksella sen 4500-5000€ ja opettajien keskiansiot liikkuvat siinä 2800-3300€ välissä. En minä tästä ole kyllä valittanut. Ammatinvalintakysymys. Tosin paperimiesten korkeaksi neuvottelemat palkat/edut ovat vieneet osaltaan työt muualle.

 

[Bismarck]

En jaksa oikein surra tai kadehtia opettajien lomia. Mieluummin lomailen silloin, kun itseä huvittaa enkä ole sidottu tiettyihin viikkoihin.

En minäkään. Aikanaan yliopistossa hain ja pääsin aineenopettajakoulutukseen lukemassani aineessa, mutta erittäin nopeasti sain tehtyä päätöksen jättää ko. haihattelun siihen, koska ei olisi ollut mun juttu. Omalta kantiltani katsottuna palkka suhteessa työhön (lomat mukaan laskettuna) paska eli olisi todellista kutsumusta vaatinut omalta osaltani päätyä opettamaan ja ohjaamaan teini-ikäisiä hirviöitä. Omalta osaltani respektiä opettajille ja ihmettelyä pikkusieluisille lomista kitisijöille. Tuon palkka suhteessa lomakuukausiinkin on tullut jo suht monesti tässä ketjussa avatuksi. Jösses.

 

[TosiFani]

Päinvastoin se voisi jopa nostaa koulutuksen tasoa. Pitkien lomien ja lyhyiden päivien motivoimat vapaamatkustajat lähtisi helpompiin hommiin raksalle ja tilalle tulisi opetustyöstä oikeasti motivoitunutta väkeä.

Ymmärrän, että tässä keskustelussa provosoidaan puolin ja toisin, mutta käsitääkseni yksikään opettaja ei ole täällä väittänyt raksahommia helpoiksi. Opettajan työn vaativuutta joku taisi hieman kyseenalaistaa.

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että minulla mukava, hyvin palkattu, puolipäivätyö. Tästä aiheesta keskustellaan aika usein tähän aikaan vuodesta ja juuri tähän tyyliin. Opetus on julkista toimintaa, jokainen opettajantyötä kadehtiva voi mennä tutustumaan erityisopetuksen arkipäivään lähikouluunsa. Tosin minun työni on toimia astetta rankempien tapausten parissa, mikä tuntuu myös työn raskaudessa.

Pidän työstäni ja tiedän olevani myös kohtuu hyvä siinä. Tiedän myös, että luokassani ei syksyllä, jolloin luokkani uudet oppilaat hakevat paikkaansa, moni ihminen jaksasi edes yhtä päivää. Keväällä työni muistuttaa jo aika paljon koulunkäymistä.

Oppilaani imevät henkisesti aikuisesta kaiken mahdollisen, he ovat monella tavalla vaativia. Solvaukset ja haistattelut kuuluvat alkuaikoina arkipäivään, eikä niihin heti kannata puuttua. Nämä nuoret ovat usein jääneet lapsuudessa vaille perustarpeita, turvaa, lämpöä, aikuisen välittämistä. Murrosiässä he imevät kaiken mahdollisen niistä aikuisista, jotka heistä välittää. Osa porukasta on taas oppinut haastamaan opettajat päivästä toiseen, päästäkseen tilanteista ulos.

Tämä tarkoittaa päivästä toiseen keskusteluita heidän menneisyydestä, luottamuksen luomista uudestaan ja uudestaan, asioiden kärsivällistä selvittämistä ja toistuvia pettymisten kokemuksia. Erityisopettajana joudut pakottaamaan nuoret tekemään jotain sellaista, mistä he eivät pidä. Homma on jatkuvasti vääntämistä, keppiä ja porkkanaa. Loma tulee tarpeeseen, jotta tätä taas jaksaa elokuussa.

 

[disco-stu]

Tama nyt olisi voinut menna tyhmiin tai sekalaisiinkin kysymyksiin, mutta kun nyt on ketju pinnalla niin pannaan tanne.

Eli kuinka paljon ensimmaisen vuoden vakituinen kieltenopettaja tienaa Suomessa? Siis kokoaikaisena ns. taytta viikkoa, mita se nyt sitten onkin 40 tuntia tms. Oppilaiden ikahaitari 12-17v eli ala-asteen pari viimeista luokkaa ja yla-aste.

Mietin vaan kun tuossa edella nimimerkki opelix asetti palkkahaitarin 2800-3300e ja se kuullostaa ihan saatanan paljolta suhteutettuna takalaiseen opettajan palkkaan.

 

[opelix]

Alkupalkka lienee 2400€ kieppeillä. Siihen ikälisiä ja ylitunteja niin päästään 3000€ hujakoille ja ylikin.

 

[kiwipilot]

En jaksa oikein surra tai kadehtia opettajien lomia. Mieluummin lomailen silloin, kun itseä huvittaa enkä ole sidottu tiettyihin viikkoihin.

Tämä on erittäin hyvä pointti: itsellä ei perse kestäisi vetää jotain kuukauden Jenkki -Road trippiä tai Aasian rinkkareissua kesä-heinäkuussa. Ollaan jo vuosia suunniteltu yhteistä Floridan matkaa tuttavaperheen kanssa mutta aina homma kaatuu siihen kun perheen opettajaäiti ei pysty lähtemään reissuun kuin kesäkuukausina mikä taas on meille hankalaa taloudellisesti: tuollainen pari-kolme viikkoa kun on lähes tuplasti kalliimpaa kesällä verrattuna kevääseen tai syksyyn.

 

[disco-stu]

Alkupalkka lienee 2400€ kieppeillä. Siihen ikälisiä ja ylitunteja niin päästään 3000€ hujakoille ja ylikin.

Ok, kuullostaa ihan jarkevalle sitten. Taalla (Englannissa) on tuo alkupalkka kylla oltava melko paljon pienempi, mikali ei tota parempaa puoliskoa oo kovin paljoa palkoissa kusetettu. Ihmettelin vaan hieman kun ite tienaa enemman vitunaikasella toimisto-touhulla, kun mita parin maisteritutkinnon opettaja. Tyon raskaudesta ja vaativuudesta ei varmaan tarvi sanoa mitaan... Mutta taa on apinasaari, niin en yhtaan ihmettele etta opettajat(kin) ovat sikamaisen aliarvostettuja.

 

[Byvajet]

Niin, mikä olisi peruste palkkojen alentamiselle?

Kysyntä ja tarjonta. Mainitsin esimerkkinä kielenkääntäjät, jotka toimivat todellisessa kilpailutilanteessa. Heidän palkkansa akateemisesta koulutuksesta huolimatta voivat jäädä 1000-2000 euroon kuukaudessa.

Kun tarkastellaan toista ammattiryhmää, aineenopettajia, joilla on pula töistä eli joista on ylitarjontaa, kysyntä ja tarjonta eivät enää määritäkään palkkaa ja etuisuuksia, vaan sen sanelevat ensisijaisesti eturyhmien hankkimat asemat ja toissijaisesti kulttuuriset arvot.

Suomeen on syntynyt tilanne, jossa yhä suurempi joukko korkeakoulutetaan. Samaan aikaan korkeakoulutettujen työttömyys on kääntynyt jyrkkään nousuun. Veroista maksettuihin palkkoihin tämä ei kuitenkaan heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta vaikuta. Ei, vaikka töihin tulijoita olisi pienemmällä palkalla ja heikommilla etuisuuksilla.

Suomi ajautuu takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, mutta aikaisemmasta poiketen luokkaa ei määritä enää pelkästään syntyperä tai koulutus vaan olennaisesti myös se, kuka sattuu pääsemään töihin. Kirjoitin aikaisemmin työn tulevaisuudesta. Vastikään tuli uusi ennuste, jossa arvioidaan, että peräti 80 % työstä tullaan korvaamaan koneilla.

Monet nykyiset korkeasti koulutetut ammattiryhmät eivät sopeudu tähän muutokseen, joka koskee myös heitä sekä suoraan (töiden katoaminen) että välillisesti (veronmaksajien kyky maksaa heidän palkkansa), vaan he esittävät näennäisperusteluja osoittaakseen olevansa oikeutettuja palkkoihinsa ja etuisuuksiinsa. Tosiasiassa näissä ihmisryhmissä muhivat yhteiskunnan pahimmat loiset. Heidän asemansa näet perustuu kilpailusta kieltäytymiseen. Samanlaisia loisia on yksityisissä peruspalveluntarjoajissa, jotka ovat osanneet kusettaa kunnilta epäsuhtaiset sopimukset. Näidenkin tulot maksetaan veroista, vaikka he yksityisellä sektorilla toimivatkin.

Koulutusta lisätään merkittävästi alalla, jonka työttömyys kasvaa parhaillaan voimakkaasti. Syyksi arvellaan sitä, että näillä aloilla on halvinta kouluttaa eli nämä alat takaavat kunnille, kaupungeille ja opettajille parhaimmat edut suhteessa sijoitettuun rahaan.

Tällaista se on, kun lopetetaan todellisten perusteiden kyseleminen päätöksille eikä vaadita niiden huomiointia päätöksenteossa yhteiskunnan kokonaisuudessa. Eturyhmät pääsevät niskan päälle. Yhä pienempi joukko voittaa, yhä suurempi joukko kärsii. Voittajina ovat mm. opettajat, jotka onnistuvat pääsemään kakkuun kiinni.

 

[Jymäkkä]

Suomeen on syntynyt tilanne, jossa yhä suurempi joukko korkeakoulutetaan. Samaan aikaan korkeakoulutettujen työttömyys on kääntynyt jyrkkään nousuun. Veroista maksettuihin palkkoihin tämä ei kuitenkaan heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta vaikuta. Ei, vaikka töihin tulijoita olisi pienemmällä palkalla ja heikommilla etuisuuksilla.

No aika harvassa on ala, jolle ei olisi tulijoita hieman heikommallakin palkalla. Ei kenenkään tarvitse ryhtyä osaamistaan alennuksella myymään, sillä tavoin tätä yhteiskuntaa ei ainakaan paremmaksi rakenneta. Ja kuten sanottua, kunnat leikkaavat tänä päivänä jatkuvasti henkilöstömenojaan, joten kyllä vain lama vaikuttaa palkkasummiin, vaikka palkkojen alennuksia ei tehdäkään.

Ja en valita itsekään paperimiesten palkoista, se ei ollut heittoni juju. Parempi vain, jos ihmiset tienaavat hyvin, niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Eikä tuo paperimiesten palkka nyt niin mainio ole kuin teollisuuden piirissä. About 45 000 alan keskiansio sisältäen kaikki lisät. Ei noille lääkärin (5000-6000) palkoille kovin helposti sielläkään pääse. Opettajien palkat riippuu sitten missä opettaa, lukion aineenopettajan alkupalkka(peruspalkka) on karvan alle 3000 €, ja siihen sitten ikälisät ja ylitunnit päälle. Ja ylitunnit, eli tavallaan ylityöt, joudutaan opetusalalla tekemään halvemmalla kuin perustunnit. Kuinkahan monella muulla alalla näin?;)

 

[Musta_Kyy]

Mietin vaan kun tuossa edella nimimerkki opelix asetti palkkahaitarin 2800-3300e ja se kuullostaa ihan saatanan paljolta suhteutettuna takalaiseen opettajan palkkaan.

Ilmeisesti sitten ikälisineen se palkka on jo ihan muuta ja koko keskiarvopalkat OAJ:n propagandan mukaan ilmoitettu raa'asti alakanttiin. Esimerkkejä vuoden 2008 verotiedoista:

yläasteen matemaattiset aineet n.27v. ~2500€/kk
ala-asteen opettaja n.60v ~ 3200€/kk
ala-asteen opettaja n.50v ~ 3500€/kk
yläasteen ja lukion kieltenopettaja n.30v ~ 3500€/kk
lukion historia ja yhteiskuntaoppi n.55v ~4500€/kk

Eli siis v.2008 verotiedot/12, siinähän on jo vähennykset tehty, ei tiedetä onko muita tuloja ja otos perustui siihen, että tiedän henkilöt ja nimen perusteella oli helppo löytää. Ala-asteen 50v opettajalla saattaa olla suurella todennäköisyydellä muita tuloja, ehkä myös lukion hissanmaikalla, mutta jälkimmäisellä tuskin mainittavia. Noihin voi siis tuon vähennyksen jo mukanaollessa laittaa muutamat sataset lisää ja jos/kun palkat ovat nousseet, veikkaisin jopa että 500€ voi kaikkiin esittämiini kuukausipalkkoihin lisätä tänä päivänä.

Disco-stun väittämän alkupalkan mataluuden se osoittaa myös, sekä sen, että opettajat ja järjestönsä puhuvat aina jostain peruspalkasta, eivät vuoden bruttotuloista normaalista opettajantyöstä.

En sanoisi palkkaa huonoksi, ala-asteen nuorimpien palkkoja en valitettavasti tähän saanut, ne lienee aika maltilliset aluksi, kuten myös vastavalmistuneen aineenopettajan. Ikälisä- sekä muu palkkausjärjestelmä kyllä mielestäni suosii liikaa kauan samassa työpaikassa olleita.

PS: Kuinka monelta päivältä maksetaan opettajalle lomarahaa?

 

[Jakedeus]

Muun muassa Suomen kuvalehden sivuille bloggaava ja USA:ssa yliopistossa historiaa opettava Marko Maunula on kirjoittanut kuinka meren toisen puolella heikoimmin yliopistossa pärjäävät hakeutuvat opettajiksi kun muuta työtä ei ole. Ei tarvitse olla suuri meedio vetääkseen tästä yhden yhteyden sikäläiseen heikkoon koulujärjestelmän tasoon. Oma kokemukseni on, että suomessa yliopiston sisällä opettajakoulutukseen hakeutuvat, esimerkiksi historian puolella, ovat keskimääräisesti opinnoissaan varsin hyvin menestyviä. Mikäli esimerkiksi palkkauksessa tapahtuu muutosta, niin uskoisin, että tällä jollain välillä on opettajien tasoon heikentävää vaikutusta.

Lisäksi huomattaisin, että täällä kirjoittavien tiettyjen kirjoittajien näkemyksiä ei kannata yleistää koskemaan koko opettajakunnan näkemyksiä. Jollain tavalla tiedän porukkaa niin luokanopettajakoulutuksta kuin aineeopettajakoulutuksesta, ja motivaatio hommaan ei näissä piireissä keskimäärin lähde lomien pituudesta.

 

[Jymäkkä]

Ikälisä- sekä muu palkkausjärjestelmä kyllä mielestäni suosii liikaa kauan samassa työpaikassa olleita.

Ei tarvitse olla samassa työpaikassa, kaikki opetustyö (OVTES:ssa) kerryttää ikälisää kaupungista tai työpaikasta riippumatta. Voi aiheellisesti kysyä, onko automaattinen ikälisä nykyaikaa, mutta siis opettajilla ei ole myöskään mahdollista neuvotella palkkaansa ylöspäin, vaikka olisi miten timanttisia näyttöjä osaamisestaan. Tuossa voisi olla kehittämisen paikkaa. Toisaalta, vähän automaattina se palkka nousee muillakin aloilla kokemuksen karttuessa, joskin tietysti tulokset ja oman osaamisen markkinointikyky vaikuttaa osaltaan.

 

[Byvajet]

No aika harvassa on ala, jolle ei olisi tulijoita hieman heikommallakin palkalla.

Sepä se. Päteviä tulijoita riittää, töitä on vain osalle. Aina työtä eivät saa parhaimmat, vaan työnsaanti perustuu mielivaltaisiin kriteereihin, sattumaan ja mielikuviin. Tämä korostuu aloilla, joilla työn tuloksen mittaaminen on vaikeaa ja joilla se jakautuu moniin osa-alueisiin.

On aika kysyä, tuleeko työ jakaa jatkossa niin, että osa ihmisistä on töissä veroista maksetulla hyvällä palkalla ja osa työttömänä minimituilla, vai pitäisikö kilpailu avata, jotta työ kiertäisi ja suurempi osa ihmisistä pääsisi edes silloin tällöin nauttimaan koulutuksensa ja työnsä hedelmistä. Minusta on käsittämätöntä, että mm. (opettajien) akateemista koulutusta pidetään palkan mittarina. Ei kai palkkaa tule koulutuksesta maksaa.

Tällä hetkellä mennään siihen suuntaan, että hyvinvoinnista osattomaksi jäävien määrä kasvaa, hyvinvoinnista osalliseksi pääsevien määrä pienenee ja kuitenkin hyvinvoinnista osalliseksi pääsevien veroista maksetut palkat nousevat.

Mitä jos koulutuskuluja ei pienennettäisi, mutta opettajien palkkoja laskettaisiin 35 %. Säästyvällä palkkasummalla voitaisiin perustaa lisävirkoja, joiden avulla pystyttäisiin tarjoamaan pienempiä ryhmäkokoja, eriyttämään opetusta (ongelmatapaukset, erityisen lahjakkaat) ja turvaamaan opiskelurauha. Tällä tavoin opettajia työllistyisi enemmän ja oppilaat hyötyisivät.

Onhan se jotenkin surullista, että työttömyystilastojen siivoamiseksi ja opettajien työllistämiseksi jengiä koulutetaan tietoisesti kortistoon. Hyvin tiedetään, että systeemi ei toimi, mutta näin toimitaan, koska työelämäputkeen päässeet eivät suostu luopumaan eduistaan.

 

[Byvajet]

Oma kokemukseni on, että suomessa yliopiston sisällä opettajakoulutukseen hakeutuvat, esimerkiksi historian puolella, ovat keskimääräisesti opinnoissaan varsin hyvin menestyviä.

Historian opettajiksi hakee tohtoreiksi väitelleitäkin. Tiedät varmasti hyvin miksi. Siksi, että työtä ei ole.

 

[disco-stu]

yläasteen matemaattiset aineet n.27v. ~2500€/kk
ala-asteen opettaja n.60v ~ 3200€/kk
ala-asteen opettaja n.50v ~ 3500€/kk
yläasteen ja lukion kieltenopettaja n.30v ~ 3500€/kk
lukion historia ja yhteiskuntaoppi n.55v ~4500€/kk

Ohhoh, todella mielenkiintoista. Ei paasta edes samaan ballparkiin taalla. Mun taytyykin alkaa tutkimaan onko emantaa oikesti viilattu linssiin vai voiko tuo johtua vain siita etta on rookie.

Ihan taas mielenkiinnosta tiedustelen: minkaslaisia tyollistymismahdollisuuksia Suomessa on ei-suomea-puhuvalle ranskan&saksan opettajalle vai onko minkaanlaisia? Opetuskielena siis englanti.

 

[Musta_Kyy]

Alkupalkka lienee 2400€ kieppeillä. Siihen ikälisiä ja ylitunteja niin päästään 3000€ hujakoille ja ylikin.

No, tämä shaisse jäi kaivelemaan ja tuossa jo katselin verokalenteria. Taloussanomat (linkki Taloussanomien uutiseen keväältä 2013) teki sen vuosi sitten paremmin ja tiivisti Tilastokeskuksen aineistosta kunta-alan mediaanipalkat, laajempaa googletusta ei nyt jaksa:

Peruskoulun ala-asteen opettaja: 3 130€/kk
Ruotsin- ja englanninkielen lehtori: 3 701€/kk
Maantiedon ja luonnonhistorianlehtori: 3 772€/kk
Matematiikan,fysiikan ja kemian lehtori: 3 839€/kk
Lukion ja peruskoulun yht. nuor. lehtori: 3 866€/kk
Lukion ja peruskoulun yhteinen lehtori: 4 126€/kk
Lukion lehtori: 4 160€/kk
Lukion ja peruskoulun yht. vanh. lehtori: 4 175€/kk

opelix, puhunet ala-asteen opettajista?

 

[Jymäkkä]

Minusta on käsittämätöntä, että mm. (opettajien) akateemista koulutusta pidetään palkan mittarina. Ei kai palkkaa tule koulutuksesta maksaa.

Tähän sisältyy piiloväite, että et pidä opettajan työtä palkkaansa nähden tarpeeksi vaativana. Onko näin, vai tulkitsenko väärin? Työhön vaaditaan akateeminen koulutus syystä, että kyseessä on hyvin vaativa ammatti, josta ei kunnialla selviä ilman asianmukaista koulutusta. Ja kun työ on vaativa, niin palkka sen mukaan, lähempänä ollaan alipalkkausta, jos tästä aletaan puhumaan. Toisaalta juuri nuo pitkät lomat kompensoivat tätä, ja ainakaan itse en valita.

 

[Jymäkkä]

Peruskoulun ala-asteen opettaja: 3 130€/kk
Ruotsin- ja englanninkielen lehtori: 3 701€/kk
Maantiedon ja luonnonhistorianlehtori: 3 772€/kk
Matematiikan,fysiikan ja kemian lehtori: 3 839€/kk
Lukion ja peruskoulun yht. nuor. lehtori: 3 866€/kk
Lukion ja peruskoulun yhteinen lehtori: 4 126€/kk
Lukion lehtori: 4 160€/kk
Lukion ja peruskoulun yht. vanh. lehtori: 4 175€/kk

opelix, puhunet ala-asteen opettajista?

Kyllä nämä tuntuvat suurin piirtein järkeviltä ainakin lukion osalta, vaikka osa nimityksistä on jo vanhentuneita. Yksilön palkka määräytyy sitten toteutuneen työmäärän ja palkkataulukkojen mukaan, joten haitari voi olla leveäkin. Nuoremmilla vähemmän, vanhemmilla enemmän. Keskimäärin tietysti. 15 vuoden ikälisillä peruspalkka alkaa lukiossa olla hieman vajaa 4000, esimerkiksi.

EDIT: Boldatut olivat lipsahtaneet alkuperäiseen väärin päin.

 

[Jakedeus]

Historian opettajiksi hakee tohtoreiksi väitelleitäkin. Tiedät varmasti hyvin miksi. Siksi, että työtä ei ole.

Ehkä siihen muitakin syitä on... Monta tohtoriksi väitellyttä historianopettajaa tunnet?

 

[Byvajet]

Tähän sisältyy piiloväite, että et pidä opettajan työtä palkkaansa nähden tarpeeksi vaativana. Onko näin, vai tulkitsenko väärin?

Palkan ei tule määräytyä koulutuksen perusteella vaan kysynnän ja tarjonnan perusteella. Ei voi olla niin, että korkeakoulutettujen määrä nousee, töitä ei ole, mutta palkat eivät laske.

Koulutuspolitiikkaa taas on johdettava sillä tavoin, että tarjontaa riittää, mutta samalla on luotava työmarkkinat, joilla kierto ja vaihtuvuus ovat korkealla, jotta ihmiset eivät ajaudu pitkäaikaistyöttömyyteen vaan vuorottelevat työttömyyden, työn ja pätkätöiden välillä. Lopuksi siirrytään jonkinlaiseen kansalaispalkkajärjestelmään.

Tämä johtaa monilla materiaalisen elintason laskuun, mutta tarjoaa suuremmalle joukolle eväät itsenäiseen ja mielekkääseen elämään. Sen sijaan että tarjotaan pienenevälle joukolle paljon, täytyy tarjota kasvavalle joukolle kohtuullisesti. Tämä on kansakunnan etu. Kulut siitä, että ihmiset juoksevat läpi elämänsä koulutus- tai sossuputkessa nousevat korkeiksi. Tähän tulee myös opettajien sopeutua, mutta tietenkään tämä ei koske ainoastaan opettajien ammattiryhmää.