Opetustyö

[kyykäärme]

En tiedä ymmärränkö tämän nyt hieman väärin, mutta eikös tuo osin heikko työllisyystilanne nimenomaan (osin) perustu korkeaan opetusvelvollisuuteen, eikä toisinpäin? Eli vaikka kursseja on suhteellisen paljon niin virkoja on silti kohtuullisen vähän, koska opetusvelvollisuus on korkea (Esim. lukiossa 21 kurssia verrattuna vaikkapa äikän 16:sta tai pitkän ja keskipitkän kielen 18:sta. Lukiossa tosin on sentään lukiokerroin [x1,1] käytössä, joka hieman helpottaa tilannetta.)? Jos opetusvelvollisuus olisi esimerkiksi 18 ja valtakunnallisten kurssien määrä sama, niin silloinhan tämä tarkoittaisi sitä, että uusia virkoja voitaisiin/täytyisi avata.

Biologiaan ja maantietoon on liian paljon aloituspaikkoja yliopistoilla suhteessa tarvittavien biologien ja maantieteilijöiden määrään. Lisäksi suuri prosentti aloittaneista valmistuu.

Niinpä suhteettoman suuri osa opiskelijoista valitsee opettajan suuntautumisvaihtoehdokseen, ja tämä aiheuttaa ylitarjontaa opettajissa.

Samoin uskoisin olevan historian kanssa.

Matematiikassa ja luonnontieteissä on myös paljon aloittaneita, mutta aloittaneisiin nähden harva valmistuu. Valmistuneille riittää muutakin kuin opettajan työtä. Joten opettajista ei ole varsinaista ylitarjontaa. Monilla paikkakunnilla on itse asiassa ollut vaikeaa saada päteviä opettajia.

Joihinkin yliopistoihin on viime vuosina perustettu koulutuslinjoja, jotka suoraan tähtäävät matemaattisten aineiden opettajan tutkintoon. Näillä linjoilla valmistumisprosentti on luullakseni korkea. Voi olla, että tulevaisuudessa hakijoita vapaisiin virkoihin tulee olemaan enemmän.

Nämä aineenopettajan koulutuslinjat sotivat hyvin vastaan sitä ajattelua, joka ainakin oli 15-20 v. Helsingin yliopistossa. Yliopiston piti olla tiedekorkeakoulu, ei ammattikorkeakoulu. Tällä ajattelulla vastustettiin mm. käytännön opintojen lisäämistä teorian kustannuksella aineenopettajan cum laude- kokonaisuudessa.

Ajat muuttuvat ja ajatukset siinä mukana, onneksi.

 

[TosiFani]

Eiköhän tuossa esimerkkitapauksessa pihvi ole juuri se, pystyykö jutustelussa tulleista asioista päättelemään henkilötasolle asti. Tuosta, että yksittäinen koulukaan ei saisi tulla esille, olisi mielenkiintoista kuulla lisää. Sanoiko OAJ:n henkilö nimenomaan näin?

Koulun paljastaminen voi yksilöidä oppilaan. Malliin kahden äidin lapsi, pankinjohtaja isä, punaisella urheiluautolla ajava äiti, venäläisvanhemmat, sossupummivanhemmat jne. Tiedetään koulu, saadaan kuvaus vanhemmista ja kuulemassa on sopiva ihminen. Hei tuohan mun naapurin kakara!

Eli vaikka ei puhuta nimillä, oppilaan henkilöllisyys saattaa paljastua.

 

[Jakedeus]

Biologiaan ja maantietoon on liian paljon aloituspaikkoja yliopistoilla suhteessa tarvittavien biologien ja maantieteilijöiden määrään. Lisäksi suuri prosentti aloittaneista valmistuu.

Niinpä suhteettoman suuri osa opiskelijoista valitsee opettajan suuntautumisvaihtoehdokseen, ja tämä aiheuttaa ylitarjontaa opettajissa.

Samoin uskoisin olevan historian kanssa.

Aineenopettajankoulutukseen on erilliset kiintiöt yliopiston sisällä, jotka (ainakin toivottavasti) pohjautuvat nähtyyn tarpeeseen työmarkkinoilla. Aineenopettajat ovat siis kulkeneet korkeakoulussa kahden sisäänpääsyseulan läpi.

Eli siis yleisesti biologiaa lukevien määrä yliopistolla on irrelevanttia sen kannalta valmistuuko opettajia liikaa.


TosiFanille kiitokset tarkennuksesta.

 

[cottonmouth]

OAJ:n jäsensivuilta löytyy esimerkkejä oikeustapauksista, Nina Lahtinen oli puhumassa.

En epäile etteikö Lahtinen olisi ollut näistä puhunut, mutta ainakaan tuolta OAJ:n sivuilta en löytänyt tästä salassapitovelvollisuudesta kuin varsin yleisluontoista jargonia ja noista oikeustapausesimerkeistäkään ei tähän (siis juuri kouluun, ei opiskelijaan/oppilaaseen) liittyen esimerkkitapausta valitettavasti löytynyt. Pointti kyllä avautui tuossa toisessa viestissäsi, mutta lähinnä olisi ollut mielenkiintoista tietää onko tuosta esim. jotain oikeaa ennakkotapausta tai ihan selkeitä pykäliä.

Biologiaan ja maantietoon on liian paljon aloituspaikkoja yliopistoilla suhteessa tarvittavien biologien ja maantieteilijöiden määrään. Lisäksi suuri prosentti aloittaneista valmistuu.

Niinpä suhteettoman suuri osa opiskelijoista valitsee opettajan suuntautumisvaihtoehdokseen, ja tämä aiheuttaa ylitarjontaa opettajissa.

No jaa, aloituspaikkamäärät ovat molemmissa aineissa kuitenkin lopulta varsin pieniä, mutta ne täytetään joka vuosi toisin kuin esimerkiksi kemmassa tai fysiikassa. Moni yliopistolla kemiaa tai fysiikkaa opiskeleva myös tähtää johonkin muuhun koulustukseen (lähinnä lääkis ja di) ja käyttää noita koulutusohjelmia pääasiassa treenatakseen seuraavan vuoden pääsykokeisiin. Lisäksi biologiaan ja maantieteeseen on varsin hankala päästä sisään (~15%), joten opiskelijat ovat pääasiassa motivoituneita. Silti varsin harva näistä aloittavista kuitenkaan tähtää lähtökohtaisesti opettajaksi, mutta biologiassa varsinkin moni hankkii ns. "varmuuden vuoksi" tuon opettajan pedagogisen pätevyyden ja usein vielä jatko-opintojen aikana/jälkeen. Mantsan puolella taas noita pedagogisiin opintoihin hakevia ei löydy joka vuosi edes kiintiötä täyteen ja varsin harva maantieteilijä koskaan edes haluaa työllistyä opettajana, koska esim. paikkatietohommissa töitä riittää ja työllisyystilanne on muutoinkin biologeja parempi.

 

[kyykäärme]

Aineenopettajankoulutukseen on erilliset kiintiöt yliopiston sisällä, jotka (ainakin toivottavasti) pohjautuvat nähtyyn tarpeeseen työmarkkinoilla. Aineenopettajat ovat siis kulkeneet korkeakoulussa kahden sisäänpääsyseulan läpi.

Eli siis yleisesti biologiaa lukevien määrä yliopistolla on irrelevanttia sen kannalta valmistuuko opettajia liikaa.


TosiFanille kiitokset tarkennuksesta.

Voi olla nykyään kaikkialla, mutta minun opiskellessani opettajapuolelle pääsi pelkällä haastattelulla, kun oli muuten yliopistolla sisällä. Oli pelkkä muodollisuus.

Ei tuo ylitarjonta parilta viime vuodelta ole peräisin, vaan on peruja pidemmän ajan takaa.

Cottonmouthille sen verran, että tiedän kyllä yliopistolla opiskeltavan tiedettä ja peruskoulussa tietoa.

 

[kimbe66]

Ongelma näin aineenopettajan silmissä tuon eriyttämisen suhteen on se, että ainakin minä joudun tekemään sen lähes kokonaan heikoimpien näkökulmasta. Aika ei yksinkertaisesti riitä siihen, että valmistelisin jotakin haastavampaa huipuillekin.

Olen tänä syksynä laatinut hojkseja enemmän kuin koskaan aikaisemmin pelkästään valvontaluokan oppilailleni. Kaikki ovat kuitenkin integroituna yleisopetukseen, koskapa koulumme pienryhmä on jo täynnä, ja laaja-alaisellakin on enemmän kuin tarpeeksi joka tunnille oppilaita. Tukiopetusta pitäisi suosia, mutta siihenkään ei rahaa ole. Joten suurin osa tunneista menee näiden heikkojen auttamiseen. Yritä siinä yläasteen matematiikkaa opettaa, kun oppilas ei tiedä, kumpi luku on suurempi, 3 vai 7?

Kaikki nuo hojks-tapaamiset ym. on tullut koettua. Osa vanhemmista on vielä sitä mieltä, ettei tällä peruskoululla ole pa..kan väliä kuitenkaan. Sitten nuo keskitasoiset oppilaat yrittävät alkaa elvistellä oppitunneilla, ja huiput heittäytyvät täysin laiskoiksi. Tällaista on aineenopettajan arki. Jotenkin pitäisi saada kaikki eriytettyä tekemään hyvin.

Voin hyvin sanoa, etten enää ole onnistunut huippuja tuottamaan, mutta nuo surkeimmatkin tapaukset olen onnistunut saamaan läpi peruskoulun. Työtä on kuitenkin takana lähes 20 vuotta.

Viime vuosina on lisäksi tuntunut, että aineenopettajasta (ja varmaan vielä enemmän luokanopettajasta) on tullut joku hiivatin kaavakkeentäyttäjä kaikkien näiden tukimuotojen takia. Joka risaus tuen suuntaankin pitää kirjata sinne Wilmaan, jotta on sitten näyttöä, että 3-portaisesti on tukea annettu.

Mutta jatkuvasti unohdetaan kuitenkin ne hyvät. Jos minusta olisi kiinni, niin tasokurssit olisivat takaisin jo huomenna. Olen pahoillani erityisopettajat, ei tämä teidän vikanne ole, mutta tältä minusta tuntuu.

 

[cottonmouth]

Voi olla nykyään kaikkialla, mutta minun opiskellessani opettajapuolelle pääsi pelkällä haastattelulla, kun oli muuten yliopistolla sisällä. Oli pelkkä muodollisuus.

Ei tuo ylitarjonta parilta viime vuodelta ole peräisin, vaan on peruja pidemmän ajan takaa.

Juu, tottakai tuossa on kyse pidemmästä ajanjaksosta, mutta kuten olen tässä viestissäkin joskus kirjoittanut, niin se miten helppoa/vaikeaa pedagogisiin opintoihin pääseminen tällä hetkellä on, riippuu todella paljon aineesta.

Cottonmouthille sen verran, että tiedän kyllä yliopistolla opiskeltavan tiedettä ja peruskoulussa tietoa.

Joo, ei ollut ilkeydellä heitetty piikki ja viittasi lähinnä tuohon yliopiston maantietoon.

 

[TosiFani]

...Viime vuosina on lisäksi tuntunut, että aineenopettajasta (ja varmaan vielä enemmän luokanopettajasta) on tullut joku hiivatin kaavakkeentäyttäjä kaikkien näiden tukimuotojen takia. Joka risaus tuen suuntaankin pitää kirjata sinne Wilmaan, jotta on sitten näyttöä, että 3-portaisesti on tukea annettu.

Mutta jatkuvasti unohdetaan kuitenkin ne hyvät. Jos minusta olisi kiinni, niin tasokurssit olisivat takaisin jo huomenna. Olen pahoillani erityisopettajat, ei tämä teidän vikanne ole, mutta tältä minusta tuntuu.

Minusta tasokurssit saisivat palata vaikka heti.

Kysymys on miten määritellään eri tukimuotojen rajat, tuntuu että teillä se on tehty kohtuu tiukasti. Porissa on ollut sellainen periaate, että mikäli oppilas opiskelee normaalissa luokassa, hän on yleisen tuen piirissä. Yksittäinen aine osa-aikaisessa erityisopetuksessa tarkoittaa tehostettua tukea ja siirto kokoaikaiseen erityisopetukseen erityistä tukea. Mukautus tietysti tarkoittaa erityistä tukea ja hojks:a.

Kävimme viime vuonna tästä keskustelua aineopettajien kesken ja pääsimme mielestäni hyvää yhteisymmärrykseen. Koulussamme (400 op.) oli noin parikymmentä oppilasta, joita koski joko tehostettu tai erityinen tuki. Paperit täytettiin yhdessä erityisopettajien kanssa, ei suurta ongelmaa.

Yte-järjestelmä ei lisää hojks:a, päinvastoin, useimmiten pärjätään kevyemmillä papereille. Aikaisemmin heikolla oppilaalla ei ollut välttämättä mitään paperia vaan hypättiin suoraan hojks:an. Tällöin nämä oppilaat jäivät väliinputoajiksi opettajien tai koulujen vaihtuessa. Nyt on helppo siirtää opetussuunnitelma opettajalta toiselle ja oppilas saa tarvitsemansa tuen.

 

[kyykäärme]

Tuo oli kyllä aika mielekiintoinen tuo tilasto Cottonmouthin linkin takana.

Vielä havainnollistava esimerkki kysynnän ja tarjonnan laista:

Koulullamme haettiin biologian ja maantiedon tuntiopettajaa, tunteja oli tarjolla lisäksi liikunnasta ja terveystiedosta. Päteviä hakijoita yli 70.

Samana keväänä matemaattisten aineiden virkaan saatiin n. viideltä pätevältä hakemus. Yksikään koulumme ulkoa hakenut ei ollut ns. sopiva, vaan joukossa oli vain koulukiertolaisia ja pitkään opetustyöstä sivussa olleita.

Tässä tilanteessa MAOL on niin vahvoilla, että on turhaa kuvitella opetusvelvollisuuksien tasoittumista. Saavutetuista eduista on helppo pitää kiinni.

 

[kyykäärme]

Minusta tasokurssit saisivat palata vaikka heti.

Kysymys on miten määritellään eri tukimuotojen rajat, tuntuu että teillä se on tehty kohtuu tiukasti. Porissa on ollut sellainen periaate, että mikäli oppilas opiskelee normaalissa luokassa, hän on yleisen tuen piirissä. Yksittäinen aine osa-aikaisessa erityisopetuksessa tarkoittaa tehostettua tukea ja siirto kokoaikaiseen erityisopetukseen erityistä tukea. Mukautus tietysti tarkoittaa erityistä tukea ja hojks:a.

Valvontaluokkani viidestä erityisoppilaasta yksikään ei viime vuonna ollut edes osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Laaja-alainen erityisopettaja oli toisinaan mukana tunneilla, mutta kun erityisoppilaita on lähes joka luokalle integroituna ja laaja-alaisia on 500 oppilaan koulussa kaksi, siitä voi päätellä, kuinka usein heitä saa tunneille.

Tänä syksynä kaksi päätöksistä on saatu muutettua tehostettuun tukeen kaupungin koordinaattorin vaatimuksesta. Valvontaluokallani on nyt siis kolme erityistä tukea saavaa ja kaksi tehostettua. Loput 15 ovat yleisessä tuessa, ja heille ei ole tarvinnut tehdä oppimissuunnitelmaa (vielä?).

Vantaalla pyritään myös yhtenäisiin käytäntöihin, jotta oppilaiden siirtyminen koulusta toiseen sujuisi luontevasti. Muista kaupungista tulevien päätöksellisten oppilaiden ymmärtämiseen tämä ei auta.

 

[TosiFani]

Valvontaluokkani viidestä erityisoppilaasta yksikään ei viime vuonna ollut edes osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Laaja-alainen erityisopettaja oli toisinaan mukana tunneilla...

...Valvontaluokallani on nyt siis kolme erityistä tukea saavaa ja kaksi tehostettua. Loput 15 ovat yleisessä tuessa, ja heille ei ole tarvinnut tehdä oppimissuunnitelmaa (vielä?)...

Tuntuu erikoiselta, jos oppilas pystyy opiskelemaan ilman suurempia tukitoimenpiteitä normiluokassa ja hänellä on erityisen tuen päätös ja hojks. Mikäli kysymys on mukautus jossain aineessa, ymmärrän tilanteen.

Se, että oppilaat tekevät tunnilla erilaisia tehtäviä (=eriyttäminen) sopii yleiseen tukeen. Mielestäni tehostetun tuen päätös vaatii paljon enemmän ongelmia kuin huonon numeron. Pitää olla selkeitä ongelmia läpäistä oppimäärä syystä tai toisesta.

 

[kyykäärme]

Tuntuu erikoiselta, jos oppilas pystyy opiskelemaan ilman suurempia tukitoimenpiteitä normiluokassa ja hänellä on erityisen tuen päätös ja hojks. Mikäli kysymys on mukautus jossain aineessa, ymmärrän tilanteen.

Se, että oppilaat tekevät tunnilla erilaisia tehtäviä (=eriyttäminen) sopii yleiseen tukeen. Mielestäni tehostetun tuen päätös vaatii paljon enemmän ongelmia kuin huonon numeron. Pitää olla selkeitä ongelmia läpäistä oppimäärä syystä tai toisesta.

Ei kukaan ole sanonut, että pystyy. Yhdellä ko. oppilaista on mukautus matematiikassa, kellään muilla ei missään aineessa. Joitain e-kirjoja on käytössä. Aineenopettajia ei ole koulutettu erityisopettajiksi. Ja vaikka olisikin, se tuskin paljoa auttaisi.

Vantaalla on menossa erityisluokkien ja -koulujen purku. Oppilaat lähetetään omiin lähikouluihinsa. Tukea varten jokainen koulu saa summan jonkun laskukaavan mukaan. Rahat koulu voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Koulun sisälle voidaan perustaa erityisluokkia tai sitten käyttää pelkästään laaja-alaisia erityisopettajia, tai jotain näiden väliltä. Meillä on välimalli.

Yhtä kaikki, rahat eivät riitä mihinkään.

 

[TosiFani]

Ei kukaan ole sanonut, että pystyy. Yhdellä ko. oppilaista on mukautus matematiikassa, kellään muilla ei missään aineessa. Joitain e-kirjoja on käytössä...

Ihmettelen silti tukitoimien raskautta, yleiseen tukee mahtuu paljon tukimuotoja, eikä siitä tarvitse tehdä erikoisempia papereita, kunhan kirjaa tukimuodot esim. Wilmaan.

Erityisluokkien ja -koulujen purkaminen on kuntien keino säästää, ongelmia tulee. No, riittää itsellä töitä.

 

[kyykäärme]

Ihmettelen silti tukitoimien raskautta, yleiseen tukee mahtuu paljon tukimuotoja, eikä siitä tarvitse tehdä erikoisempia papereita, kunhan kirjaa tukimuodot esim. Wilmaan.

Erityisluokkien ja -koulujen purkaminen on kuntien keino säästää, ongelmia tulee. No, riittää itsellä töitä.

Siellä oppilailla on takana ihan oikeat ongelmat, mm. yhden oppilaan psykologin tutkimuksessa sanotaan suoraan, että oppilaan paikka on enintään 10 oppilaan luokalla.

Käyttäytymisen kanssa ei varsinaisesti ole ongelmaa yhdelläkään, vaan pahoja luki-ongelmia, muistin ongelmia ja paljon muuta. Paperia piisaa.

Jokaiselle pystyisin paremmassa tilanteessa antamaan sopivan tasoista opetusta. Nyt luokalla on lisäksi pari ns. kympin oppilasta, ja muutenkin muun porukan keskitaso huitelee kasin paikkeilla. Se ei silti tarkoita sitä, että he pärjäisivät ilman opettajan apua ja huomiota. Jokaista pitäisi pystyä auttamaan, ja jokaisen tekeminen huomioida jollain tavalla ainakin kerran joka tunnilla.

En voi siis perustaa rinkiä niiden kanssa, joille oppiminen on hitaampaa, ja jättää muita omiin oloihinsa. Varsinkaan, kun näissä normioppijoissa sitten taas onkin niitä heikommin käyttäytyviä.

 

[TosiFani]

...En voi siis perustaa rinkiä niiden kanssa, joille oppiminen on hitaampaa, ja jättää muita omiin oloihinsa. Varsinkaan, kun näissä normioppijoissa sitten taas onkin niitä heikommin käyttäytyviä.

Et tietenkään. Mikäli erityisoppilas integroidaan, resurssien tulisi seurata mukana, mutta aika harvoin näin tapahtuu.

 

[El Lude]

Et tietenkään. Mikäli erityisoppilas integroidaan, resurssien tulisi seurata mukana, mutta aika harvoin näin tapahtuu.

Omalla kohdalla näin ei ole käynyt koskaan - ei koskaan. Avustajaresurssia ei ole myöskään riittänyt kuin kerran. Silloinkin kyseessä olivat muut syyt. Oppilaita on ollut yleisopetuksessa laidasta laitaan tai sen laidan ulkopuolelle. Kuten joskus sinulle mainitsin, niin olipa minulla kerran oppilas, joka oli mukautettu kaikissa oppiainessa. Ei saanut siirtää pienluokalle, ettei tule paha mieli... Resurssit - missä pelaa!?

 

[kamik]

Tehokkuusajattelu on juurtumassa yhä syvemmälle kouluun. Se vaan on aherista, että ainoa mittari, jolla opetusta ja sen tehokkuutta arvioidaan on käytetty tuntikehys per oppilas. Ja voi hitto mikä meteli syntyy, jos naapurikunnassa on saatu tingittyä vähänkään pienempi lukema. Leikkauspuheet alkavat liikkua heti, ainakin meidän kunnassamme. Säästökiimassa unohtuu kokonaan se tärkein, eli lapsen etu. Jos ja valitettavasti kun tukitoimista tingitään, niin kustannukset kyllä pienenevät, mutta vain hetkellisesti. Avustajat heitetään ulos, eritysiopetusta karsitaan entistä vähemmäksi, tukiopetuksen resurssit minimiin tai kokonaan pois jne. Hyvin pyyhkii?

Talkoolla töitä saisi tehdä vaikka 24/7, mutta siihen ei kukaan lähde. Lyhytnäköisesti tuhotaan joidenkin koulupolku heti alkuunsa, mutta säästyypähän euroja.

 

[sampio]

Talkoolla töitä saisi tehdä vaikka 24/7, mutta siihen ei kukaan lähde.

Tämähän tässä ainakin henkilökohtaisesti on kaikkein kuluttavinta. En minä mikään messias yritä olla, mutta aiempien ja nykyisen duunini perusteella mun työmoraalini on aika korkea. On loppujen lopuksi aika raastavaa, kun joutuu priorisoimaan useiden tärkeäksi kokemiensa asioiden välillä, kun samalla tajuaa, ettei hyväntekeväisyyttäkään kannata harrastaa oman perheensä ja mielenterveytensä hinnalla. Tässä mulla on varmasti ainakin jostain näkökulmasta opittavaa, vaikka samaan hengenvetoon on todettava, etten halua tulla välinpitämättömäksi leipäpapiksi. Mieluummin sitten vaihdan vaikka alaa, koska tästä duunista nimenomaan siksi pidän, että siihen on intohimoa.

 

[Myyrä]

Koulun paljastaminen voi yksilöidä oppilaan. Malliin kahden äidin lapsi, pankinjohtaja isä, punaisella urheiluautolla ajava äiti, venäläisvanhemmat, sossupummivanhemmat jne. Tiedetään koulu, saadaan kuvaus vanhemmista ja kuulemassa on sopiva ihminen. Hei tuohan mun naapurin kakara!

Eli vaikka ei puhuta nimillä, oppilaan henkilöllisyys saattaa paljastua.

Eli kuten alun perin arvelinkin, tuosa esimerkkitapauksessa ei ollut mitään lainvastaista. Aika paljon muuttunut tämä antamasi esimerkkiteksti tuosta alkuperäisestä.

Saisiko vielä linkin johonkin oikeasti vastaavaan esimerkkitapaukseen, kun sellainen kuulemma on. En ole kiinnostunut mistään oaj:stä, joten en jaksa mennä jonnekin random-sivuolle etsimään, kun sinulta se kävisi sujuvammin.

 

[TosiFani]

Eli kuten alun perin arvelinkin, tuosa esimerkkitapauksessa ei ollut mitään lainvastaista. Aika paljon muuttunut tämä antamasi esimerkkiteksti tuosta alkuperäisestä...

Yksi oli töissä Itä-Helsingissä. Hän sanoi hyvin suoraan sen, että kun monella lapsella on kotona kaksi syrjäytynyttä pitkäaikaistyötöntä, ei hänellä ole mitään eväitä taikoa tuollaisesta aineksesta yhteiskuntakelpoisia kansalaisia. Sitten kirosi sitä, kun Wilmaan pitää päivitellä kaikennäköisiä tietoja vanhempia varten, ja nämä sosiaalitapaukset eivät niitä kuitenkaan ikinä lue.

Tässä ei selkeästi kerrota, mitä opettajat keskenään keskustelivat, joten kommenttini oli ehkä liian voimakas laittomuuden suhteen. Koulun tuosta pystyy aika helposti yksilöimään, oppilaasta en tiedä, koska en ole ollut kuuntelemassa keskustelua. Ehkä kannattaa kysyä lainauksen kirjoittajalta asiasta tarkemmin.

OAJ:n Lahtinen puhui salassapitovelvollisuudesta monia asioita mm. sähköposteista, opettajanhuoneessa käytävästä keskustelusta ja sosiaalisesta mediasta. Hänellä oli kaksi pointtia, tieto vain niille kenelle se kuulu ja varo sanojasi/ kirjoituksiasi. Jälkimmäisessä kohdassa hän kertoi tämän koulu vertauksen ja kehoitti olemaan varovaisen. Vaikka nimiä ei kerrota, oppilaan tietoturva voi vaarantua ja mikäli kuulemassa on sopivia ihmisiä, ongelmia on tiedossa. Minulla ei valitettavasti ole esimerkkitapausta tästä sinulle osoittaa.

 

[TQoFE]

Tässä ei selkeästi kerrota, mitä opettajat keskenään keskustelivat, joten kommenttini oli ehkä liian voimakas laittomuuden suhteen. Koulun tuosta pystyy aika helposti yksilöimään, oppilaasta en tiedä, koska en ole ollut kuuntelemassa keskustelua.

En juuri asioi idässä, mutta ymmärtääkseni siellä on aika monta koulua, joihin kuvaus sopii. Laatualueet Kontula, Myllypuro, Vuosaari ja Roihuvuori nyt ainakin tulevat ensimmäisenä mieleen, ja pikaisen googlauksen perusteella niissä on ala- tai yläaste tai molemmat.

 

[TosiFani]

En juuri asioi idässä, mutta ymmärtääkseni siellä on aika monta koulua, joihin kuvaus sopii. Laatualueet Kontula, Myllypuro, Vuosaari ja Roihuvuori nyt ainakin tulevat ensimmäisenä mieleen, ja pikaisen googlauksen perusteella niissä on ala- tai yläaste tai molemmat.

No, sinä teet omat päätelmäsi, tärkeää työtä.

Kuten sanoin, kun kuulemassa on oikea ihminen (joka tuntee oppilaan) hän tunnistaa nopeasti koulun (esimerkiksi opettajien ulkonäöstä) ja mahdollisesti keskustelun aiheena olevan oppilaankin.

 

[TQoFE]

Kuten sanoin, kun kuulemassa on oikea ihminen (joka tuntee oppilaan) hän tunnistaa nopeasti koulun (esimerkiksi opettajien ulkonäöstä)...

Ok, tuossa olet oikeassa. Tosin vaihdetaan sana kun sanaan jos, ja vain siinä tapauksessa, että tunnistaa opettajan ulkonäöltä. Muuten po. tapauksessa ei voi tunnistaa edes koulua, sillä idässä tuollaisia on useita.

...ja mahdollisesti keskustelun aiheena olevan oppilaankin.

Ainakaan Kirjoittelijan kuvauksen perusteella yhtäkään oppilasta ei yksilöity millään tapaa tai kenenkään (edes oman äidin) tunnistettavaksi, vaan keskustelu käytiin täysin yleisellä tasolla.

 

[Hangon keksi]

Eli siis yleisesti biologiaa lukevien määrä yliopistolla on irrelevanttia sen kannalta valmistuuko opettajia liikaa.

Jos nyt hieman väännetään, niin ei se ihan täysin irrelevanttia ole. Opettajan pätevyyshän ei riipu siitä onko suorittanut maisterin tutkinnon aineenopettajalinjalla vai ei, vaan siitä onko tietyt opinnot suoritettuna, joko maisterin tutkinnossa tai erillisinä. Eli muutkin kuin aineenopettajaopiskelijat voivat opettajan pätevyyden saada, jos suorittavat erikseen opettajan pedagogiset opinnot. Ja valinnat noihin erillisiin pedagogisiin opintoihin ovat oikeasti välillä hyvinkin sekavia (tai ainakin ovat olleet vielä tällä vuosituhannella, ihan viime vuosista en tiedä), eivätkä välttämättä kovin hyvin seuraa työmarkkinoiden tarvetta.

 

[kimbe66]

Tuntuu erikoiselta, jos oppilas pystyy opiskelemaan ilman suurempia tukitoimenpiteitä normiluokassa ja hänellä on erityisen tuen päätös ja hojks. Mikäli kysymys on mukautus jossain aineessa, ymmärrän tilanteen.

Se, että oppilaat tekevät tunnilla erilaisia tehtäviä (=eriyttäminen) sopii yleiseen tukeen. Mielestäni tehostetun tuen päätös vaatii paljon enemmän ongelmia kuin huonon numeron. Pitää olla selkeitä ongelmia läpäistä oppimäärä syystä tai toisesta.

Kai sinä tiedät kuntien rahatilanteen? Minulla on valvontaluokallani monta hojksattua nimenomaan omassa aineessani. Vain yksi heistä pääsee laaja-alaisen erityisopettajan luo 2 tuntia viikossa, kun ainetta siis on 3 viikkotuntia. Muut ovat integroituna. Pienryhmässä olivat kaikki ala-asteen ajan, mutta yläasteen pienryhmä on täynnä jo muutenkin. Ja kunnat priorisoivat.

Koulunkäynninohjaajan saan mukaan tunneille silloin, kun hän ei sijaista muita opettajia. Eli noin tunnin viikossa. Hyville oppilaille aikani ei tahdo riittää millään, ja se sapettaa sekä minua, että niitä hyviä oppilaita, että heidän huoltajiaan.

Ja niitä perhanan kaavakkeita pitää sinne Wilmaan jatkuvasti täyttää. Joka kerta, kun annan tukiopetusta jollekin, pitää muistaa Wilma-kaavake täyttää. Ja tämä koskee niitä hyviäkin oppilaita, pitää olla näyttöä, että tukea on annettu.

Olen siis alkanut tehdä yleisen tuen kaavakkeen ihan jokaisesta oppilaastani valmiiksi. Niihin kun voi laittaa esim. niin yksinkertaisen asian, että läksyt kerrotaan sekä sanallisesti että kirjallisesti. Se vain on hemmetin työlästä, kun oppilaita on reippaasti yli 100. Luokanopettajalla tämä on hiukan helpompaa. Ja luokanopettaja tuntee oppilaansa paremmin kuin aineenopettaja.

Eräs rehtori sanoi jossakin koulutustilaisuudessa, että tämän tuen kolmiportaisuus on pahin asia, mitä tässä maassa on koulutusjärjestelmälle tehty. Olen samaa mieltä hänen kanssaan.