Opetustyö

[sampio]

Jep, aika karua luettavaa, Sukulainen opettaa Jykylässä, eikä välttämättä kertomistaan jutuista kovin kaukana ole nuo, jos nyt ei ihan viiltelyä luokassa ole joutunut todistamaan kuitenkaan. Täytyy kyllä olla vain tyytyväinen, että olen opettanut vakinaisesti kahdessa todella hyvässä ja hyvin johdetussa koulussa, vaikka varsinkin ekan oppilaaksiottoalue tuo mukanaan hyvin heterogeenistä porukkaa. Silti pelisäännöt olivat selkeät ja tukea pääasiassa sai, kun sitä on tarvittu. Tässä nykyisessä tuki onkin järjestetty aivan mahtavasti koko valtakunnan tasolla, ja vaikka rima on päivittäisen tekemisen osalta aika korkealla, työyhteisö on ainakin toistaiseksi ollut huikea ja vetää sen verran hienosti yhtä köyttä, että vaikeatkin oppilaat pysyvät paketissa. Vaikka Suomessa on periaatteen tasolla samat pelimerkit peruskoulutuksen osalta kaikilla edessään, ei arki ole todellakaan sitä todenna, vaan joissain kouluissa homma vain pelaa paremmin, joko kunnan osoittamien resurssien, henkilökunnan ja johdon tai molempien em. vuoksi. Hienoa, että näin osassa kouluista on, mutta harmi, että moni oppilas joutuu kärsimään muiden tai omien tuskien vuoksi. Ja kyllä, myös muodollisesti pätevä mutta ammatillisesti epäpätevä henkilökunta paskoo monia työyhteisöjä tai ainakin oppilassuhteita.

 

[TosiFani]

Koulun arkea nykyisellään. Unelmien työ on monella vaihtunut päivittäiseen selviytymiskamppailuun. Vähän vastapainoa pitkistä lomista ja lyhyestä työpäivistä piikitteleville:

https://yle.fi/uutiset/3-10390342

Tutulta kuulostaa. Linkki Ylen juttuun opettajan arjesta.

Vähän vastuuton otsikko, koulun säästöt tuskin ovat aiheuttaneet tuon oppilaan viiltelyä. Tässä valjastetaan luotaan työntävällä tavalla nuorten hätä ay-liikkeen mediatyökaluksi.

 

[sampio]

Vähän vastuuton otsikko, koulun säästöt tuskin ovat aiheuttaneet tuon oppilaan viiltelyä. Tässä valjastetaan luotaan työntävällä tavalla nuorten hätä ay-liikkeen mediatyökaluksi.

Ei toki ole aiheuttaneet, mutta jos resursseja olisi enemmän, voisi hyvässä tapauksessa tällaiset välttää. En tarkoita, että olisi avustajien tai erkkojen työ kitkeä yksilöiden pahoinvointi Suomesta, mutta kyllähän se niinkin on, että se kuuluisa olkapää jossain kriittisessä tilanteessa tai ihan vaikka vain kuuntelevat korvat saattavat saada paljon hyvää aikaan. Meillä on koulussa yksiköitä, joissa aikuisten ja oppilaiden suhde on yksi yhteen, ja jos sieltä alettaisiin rokottaa, näkyisi se aika karulla tavalla koulun arjessa.

Noh, tämä on toki kokonaisvaltaisempi vyyhti kuin vain koulujen resurssipula. Pitäisi varmaan kaataa rahaa niin perheneuvontaan, neuvoloihin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, jotta saataisiin joskus kymmenen vuoden päästä näkymään merkkejä siitä, että kurssi on muuttunut. Sikäli pidän ihan tervetulleina näitä vähän raflaavampiakin otsikoita, jospa se alkaisi tuolla Arkadianmäelläkin pikku hiljaa sytyttää.

 

[TosiFani]

Ei toki ole aiheuttaneet, mutta jos resursseja olisi enemmän, voisi hyvässä tapauksessa tällaiset välttää. En tarkoita, että olisi avustajien tai erkkojen työ kitkeä yksilöiden pahoinvointi Suomesta, mutta kyllähän se niinkin on, että se kuuluisa olkapää jossain kriittisessä tilanteessa tai ihan vaikka vain kuuntelevat korvat saattavat saada paljon hyvää aikaan. Meillä on koulussa yksiköitä, joissa aikuisten ja oppilaiden suhde on yksi yhteen, ja jos sieltä alettaisiin rokottaa, näkyisi se aika karulla tavalla koulun arjessa.

Noh, tämä on toki kokonaisvaltaisempi vyyhti kuin vain koulujen resurssipula. Pitäisi varmaan kaataa rahaa niin perheneuvontaan, neuvoloihin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, jotta saataisiin joskus kymmenen vuoden päästä näkymään merkkejä siitä, että kurssi on muuttunut. Sikäli pidän ihan tervetulleina näitä vähän raflaavampiakin otsikoita, jospa se alkaisi tuolla Arkadianmäelläkin pikku hiljaa sytyttää.

Eli on ihan ok heittää raflaava otsikko, koulut saavat lisää rahaa?

Ensinnäkin syy on kunnissa, ei Arkadianmäellä. Toisekseen sosiaali- ja sivistyspuolen pitäisi olla samassa rintamassa näissä asioissa, eikä taistella toisiaan vastaan.

Aika harvoin näkee laskelmia, joissa kerrotaan nykyisten valintojen hintalapun. Se voisi herättää kuntien pikku poliitikot.

 

[sampio]

Eli on ihan ok heittää raflaava otsikko, koulut saavat lisää rahaa?

Ensinnäkin syy on kunnissa, ei Arkadianmäellä. Toisekseen sosiaali- ja sivistyspuolen pitäisi olla samassa rintamassa näissä asioissa, eikä taistella toisiaan vastaan.

Aika harvoin näkee laskelmia, joissa kerrotaan nykyisten valintojen hintalapun. Se voisi herättää kuntien pikku poliitikot.

Mun puolestani on aivan sama, millä huomio vedetään puoleensa, jos se sattuisi rahahanoja höllentämään. Mitä väliä sillä on? Aika pieneen juttuun nyt jumitut, kun jutut pointti oli kuitenkin toisaalla.

Käsittääkseni valtionosuuksien väheneminen on se suorin syy, toki kunnat ovat käyttäneet eri tilanteita hyväkseen säästöt silmissään. Vaan onhan se vähän vaikea alkaa paikkaamaan pikkupaikoissa miljoonavajeita. Ja lisäksi kun kysymys on lopulta koko maan tulevaisuudesta, ei ehkä vastuuta voi valtakunnan tason päätöksentekijöiltä ottaa.

Mutta en minä tästä jaksa sun kanssa mitään rajariitaa alkaa ratkomaan. Jos se on raflaava otsikko, niin sovitaan siten.

 

[Byvajet]

Nyt on sitten tutkittukin se, mistä aikaisemmin tässä ketjussa varoittelin. Itseohjautuvuuteen perustuva ilmiöoppiminen johtaa heikompiin oppimistuloksiin ja jakaa oppilaat hyviin ja huonoihin. Keskitasoisten osaajien määrä laskee. Samalla kotitaustan vaikutus korostuu.

Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

 

[sampio]

Nyt on sitten tutkittukin se, mistä aikaisemmin tässä ketjussa varoittelin. Itseohjautuvuuteen perustuva ilmiöoppiminen johtaa heikompiin oppimistuloksiin ja jakaa oppilaat hyviin ja huonoihin. Keskitasoisten osaajien määrä laskee. Samalla kotitaustan vaikutus korostuu.

Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

Tää on taas yhtä hauska juttu näiden raflaavien otsikoiden kanssa. Digitaalisuus ja ilmiöoppiminen ovat saatanasta, eikä sitten sen enempää kannata syventyäkään asiaan, esimerkiksi miettiä, kuinka monessa koulussa oikeasti hypätään syvään päähän ilman kellukkeita. Vai olisiko niin, että Keltinkangas-Järvinen saa huolestunutta palautetta lähinnä pääkaupunkiseudulta, jossa esim. Helsinki yritti urpoilla digiopetuksen minimiksi yläkouluissa ja lukioissa 70% opetuksesta. Ja jossain Vantaalla on koulu, jossa isossa hallissa on vajaa sata oppilasta kerrallaan koneiden kanssa perehtymässä itsenäisesti asioihin. Onhan nuo nyt vähän omituisia linjauksia.

Sitten taas isossa osassa kouluja edetään pääosin kuten ennenkin, mutta käytetään hyväksi oppilaiden osaamista ja vahvuusalueita, tvt-välineistöä ja tehdään oppiainerajoja ylittävää yhteistyötä. Tänään kuitenkin somessa moni, useimmiten kokeneempi, kollegani laukesi, kun saivat lukea negatiivista uuden opsin keskeisistä jutuista. On se kumma voima tuo muutosvastarinta.

 

[BlackWolf]

Tää on taas yhtä hauska juttu näiden raflaavien otsikoiden kanssa. Digitaalisuus ja ilmiöoppiminen ovat saatanasta, eikä sitten sen enempää kannata syventyäkään asiaan, esimerkiksi miettiä, kuinka monessa koulussa oikeasti hypätään syvään päähän ilman kellukkeita. Vai olisiko niin, että Keltinkangas-Järvinen saa huolestunutta palautetta lähinnä pääkaupunkiseudulta, jossa esim. Helsinki yritti urpoilla digiopetuksen minimiksi yläkouluissa ja lukioissa 70% opetuksesta. Ja jossain Vantaalla on koulu, jossa isossa hallissa on vajaa sata oppilasta kerrallaan koneiden kanssa perehtymässä itsenäisesti asioihin. Onhan nuo nyt vähän omituisia linjauksia.

Sitten taas isossa osassa kouluja edetään pääosin kuten ennenkin, mutta käytetään hyväksi oppilaiden osaamista ja vahvuusalueita, tvt-välineistöä ja tehdään oppiainerajoja ylittävää yhteistyötä. Tänään kuitenkin somessa moni, useimmiten kokeneempi, kollegani laukesi, kun saivat lukea negatiivista uuden opsin keskeisistä jutuista. On se kumma voima tuo muutosvastarinta.

Kuten tuolla toisessa ketjussa kirjoitin, niin alkaa olemaan aika monelle Keltikangas-Järvinen melkonen mörkö. Psykologi joka on tutkinut asioita siitä näkökulmasta, ajaa vahvasti poikien asemaa kouluissa ja uskaltaa sanoa sen ääneen. Melkoseksi tuulimyllyjä vastaan taisteluksi tämä on menossa, vaikka kuinka löisi dataa tiskiin, kun asennoituminen on tuollaista että väärin käytetty. Valitettavasti se oikein käytetty ei myöskään näy missään tuloksissa. Ollaan kasvattamassa ADHD sukupolvia, missä ei jakseta edes kirjoja lukea. Mutta kun oma juttu on tärkeämpää, kuin se miten nuoria kasvatetaan, niin voihan sen riskin nähdä siinä että psykologit alkaa hyppimään silmille.

Minä pidän oikeasti huolestuttavana että tuo kuvien, äänien ja tekstin virta johtaa juurikin tuohon mistä jutussa mainittiin. Eli ei enää sisäistetä mitään, ylikuormitetaan aivot liiallisella visuaalisuudella ja jos ei sitä visuaalisuutta ole niin sitten kiinnostus lakkaa ja se on tylsää ja ei myy jada jada. IT-insinörtit päättää mikä on lapsille parasta koulutusta, sen mukaan miten mielenkiintoista jokin on ja miten paljon se myy. Sillä oppiiko lapsi ei ole merkitystä.

 

[Byvajet]

Digitaalisuus ja ilmiöoppiminen ovat saatanasta

Saatanasta on se, ettei tehdä ja vaadita tekemään keskittynyttä aivotyötä. Aivotyötä ei ole esimerkiksi tehtävien mekaaninen tekeminen, ihan sama tekeekö ne paperilla vai näytöllä. Jutussa asia ilmaistaan näin: "”Jotta oppimista voisi tapahtua, oppilaan tulee ensin keskittyä opeteltavaan asiaan ja prosessoida sitä työmuistissaan ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Jos tämä vaihe estyy, uusi tieto ei siirry pitkäkestoiseen muistiin, eli oppimista ei tapahdu”, Saarinen sanoo."

Reaaliaineissa hyvä oppimistavoite on omaksua määrätty alue sillä tavalla, että siitä pystyy kirjoittamaan sisällöllisesti ehjän esseen. Essee mittaa pitkäkestoiseen muistiin kertynyttä ainesta ja sen jäsentyneisyyttä. Kun oppilas tietää jo etukäteen, että koetilanteessa on muistettava ulkoa ja pystyttävä yhdistämään ja vertailemaan muistissa olevaa tietoa, se ohjaa oppimista.

Matemaattisissa aineissa tavoite syntyy kuin luonnostaan. Laskut joko osaa tai ei. Matematiikan opettajat korostavat, että matematiikassa kaikkein tärkeintä on kova harjoittelu ja laskurutiinin kehittäminen. On siis laskettava, sekä koulussa että kotona.

Kielissä oleellista on sanojen osaaminen. Ne ovat kaiken perusta. Niitä voi mitata sanakokeilla.

Yksitoikkoista toistamista, pänttäämistä ja pänttäämisen funtsimista. Sitä on opiskelu. Ihan sama, mitä välineitä käytetään, mutta pänttäämisestä ei eroon pääse.

 

[sampio]

Kuten tuolla toisessa ketjussa kirjoitin, niin alkaa olemaan aika monelle Keltikangas-Järvinen melkonen mörkö.

En tiedä muista ketjuista, mutta mulle hän ei kummempi mörkö ole, silloin kun pysyy vahvuusalueillaan. Jos huutelee kuitenkin norsunluutornista Sinkkosen tyyliin, miten nykyään kaikki on koulussa perseestä, ei hirveästi herätä luottamustani. Tässäkin tutkimuksessa on paljon asiaa Saarisen puolelta, ja hänhän taisi mainita, että tekniikalle on paikkansa koulussa, kunhan se on rengin roolissa. Olen täysin samaa mieltä. Koulu ei voi kuitenkaan olla yhteiskunnan ulkopuolinen saareke, jossa vain päntätään ja jäljennetään opettajan kellarista kantamia papyryksia.

Mä en tiedä, millä paukuilla sinä tässä keskustelussa puuhastelet, mutta itse voin kokemuksesta puhua, että tvt ei ole opetuskäytössä mitään nörtteilyä, vaan ihan ekapeliä, tekstinkäsittelyä, alkeellista ohjelmointia ja vaikkapa tehtävien palautusta mobiilisti. Ihan helvetin paljon monipuolisempaa esim. historian opetuksen kannalta, kun voi jakaa aiheeseen liittyviä Youtube-pätkiä luokan yhteiseen Classroomiin, teettää läksyt sinne ja vaikkapa kysäistä nopeasti, jotta tekisivätkö mieluummin raportoitavan museovierailun vai kokeen ennen joulua.

Tvt on väline, ei itse tarkoitus. Jos joku urpo iskee oppilaille pädit kouraan ja sanoo, että ilmiöoppikaa siitä, ei vika ole digitaalisuudessa, vaan huonossa pedagogiikassa ja epäammattimaisuudessa.

Edit: Tämä oli ihan hyvä paketointi tuosta koko uutisesta: Koulu-uudistuksen uutisankka?

 

[Blöö]

Tietysti opettajat toivovat, että oppilaat opettaisivat itse itseään ja heidän työkurmansa vähenisi. Kukapa ei haluaisi, että työt hoitavat itse itsensä.
Tulevaisuuden koulussa oppilas saa tabletin käteensä ja opettaja on sarasvuo-tyylinen henkinen mentori ja peukuttaja. Ainakin hyville oppilaille.

Vastuun sysääminen opetuksen sisällöstä ja metodeista opettajille on vähän sama, kuin antaisi bussikuskien valita reitit ja päättää lippujen hinnat.

 

[sampio]

Vastuun sysääminen opetuksen sisällöstä ja metodeista opettajille on vähän sama, kuin antaisi bussikuskien valita reitit ja päättää lippujen hinnat.

Keskiverto-opettajan tunnollisuuden tuntien veikkaisin, että kävisi päinvastoin. Bussivertaustasi käyttäen bussi pysähtyisi jokaisen kotiovelle ja hinnat olisivat max. samat. No, provoon ei pitäisi edes tarttua, mutta särähtäähän nämä aina, kun mietin vaikkapa nykyistä työyhteisöäni, jossa on paljon erityisopetuksessa olevia nuoria ja mitä kaikkea heidän edestään tehdään. Tietysti lusmuja on joka alalla.

 

[Jymäkkä]

Tietysti opettajat toivovat, että oppilaat opettaisivat itse itseään ja heidän työkurmansa vähenisi. Kukapa ei haluaisi, että työt hoitavat itse itsensä.
Tulevaisuuden koulussa oppilas saa tabletin käteensä ja opettaja on sarasvuo-tyylinen henkinen mentori ja peukuttaja. Ainakin hyville oppilaille.

Vastuun sysääminen opetuksen sisällöstä ja metodeista opettajille on vähän sama, kuin antaisi bussikuskien valita reitit ja päättää lippujen hinnat.

Opetuksen metodit opettaja on saanut iät ja ajat valita hyvin vapaasti. Sisällöt määrää ops ja osin myös oppikirja(opsin mukainen sekin).

Opettajan työkuorma ei mitenkään helpotu, jos "laitetaan oppilaat oppimaan itse". Yksilöllisessä ohjauksessa menee helposti enemmänkin aikaa, kuin perinteisessä opetuksessa.

Ottaisin tutkimustulokset vakavasti, ja samansuuntainen arkihavainto minulla on, vaikka en halua, että digitalisaatiossa otettaisiin joku merkittävä takapakki. Täytyy vain pitää kirkkaana mielessä, että mennään opetus, eikä laitteet edellä.

 

[sampio]

Täytyy vain pitää kirkkaana mielessä, että mennään opetus, eikä laitteet edellä.

Tässähän se pointti on, kuten tuossa edelläkin yritin huudella. En oikein jaksa uskoa, että tvt-uskovaisia ja/tai ilmiöoppimisen oppilaiden ominpäin opiskeluksi käsittävä lopulta on kovinkaan monta. Ja lisäksi mutuilen, että suurempi ongelma on edelleen varsinkin kokeneempien opettajien keskuudessa tekniikan hyödyntämättömyys kuin liika keuliminen.

 

[TosiFani]

Kuten tuolla toisessa ketjussa kirjoitin, niin alkaa olemaan aika monelle Keltikangas-Järvinen melkonen mörkö. Psykologi joka on tutkinut asioita siitä näkökulmasta, ajaa vahvasti poikien asemaa kouluissa ja uskaltaa sanoa sen ääneen. Melkoseksi tuulimyllyjä vastaan taisteluksi tämä on menossa, vaikka kuinka löisi dataa tiskiin, kun asennoituminen on tuollaista että väärin käytetty. Valitettavasti se oikein käytetty ei myöskään näy missään tuloksissa. Ollaan kasvattamassa ADHD sukupolvia, missä ei jakseta edes kirjoja lukea. Mutta kun oma juttu on tärkeämpää, kuin se miten nuoria kasvatetaan, niin voihan sen riskin nähdä siinä että psykologit alkaa hyppimään silmille...

Olen kanssasi samaa mieltä ADHD sukupolvesta, mutta kyseenalaistan koulun roolin merkityksen ylikorostamisen tässä kehityksessä. Yleensä koulussa rajoitetaan laitteiden käyttöä sen verran mitä lait antavat siihen mahdollisuuta, mutta usein vanhemmat taistelevat täydellisen vapauden puolesta. Yläkoulun oppilas on koulussa n. 30 tuntia viikossa, loppuaika on huoltajien vastuulla. Valitettavan usein kuulee, miten oppilaat kertovat pelaavansa koko hereillä oloaikansa. Väittäisin, että koulun osuus tässä digitalisaatiossa on positiivinen, koulu ainakin yrittää opettaa digilaitteiden hyödyllistä käyttöä.

Lapsilla ja nuorilla on aivan liikaa ruutuaikaa, sitä ei kannata liikaa lisätä koulussa. Toisaalta on tärkeää, että oppilaat oppivat käyttämään digilaitteita myös hyödylliseen toimintaa, tiedonhankintaa ja sen jalostamiseen järkevään muotoon. Koulu ja opettajat ovat kovassa ristipaineessa tämän asian kanssa, toisaalta digitalisaation hurmoshenkiset puolustajat ajavat täydellistä digitalisaatiota ja toisaalta tutkimukset osoittavat digitalisaation negatiivisia vaikutuksia. Nyt on menossa uuden OPS:n pahimmat kuohut, idealistit ryntäävät lujaa eteenpäin, törmätäkseen taas kerran seinään. Uskoisin, että muutaman vuoden päästä on otettu askelia taaksepäin, enemmän ruutuvihkoa ja lyijykynää, vähemmän Cromebookia tai tablettia. Ja taas vanhemmat valittavat, heidän nuorensa tylsistyy koulussa, kun siellä vain tuherretaan vihkoon.

...Yksitoikkoista toistamista, pänttäämistä ja pänttäämisen funtsimista. Sitä on opiskelu. Ihan sama, mitä välineitä käytetään, mutta pänttäämisestä ei eroon pääse.

Edelleen minua ihmettyttää miksi sinä haluat koulun olevan paikan, jossa nuoret eivät viihdy? Jos uuden OPS:n tekijät ovat olleet hurmoshenkisiä diginatiiveja, sinä löydyt kyllä toiselta laidalta. Ei opiskelun tarvitse olla yksitoikkoista, esimerkiksi sanojen lukeminen tai laskeminen voi olla myös jopa kiinnostavaa, niitä voi harjoitella vaikka samassa tehtävässä. On selvä, että tietyt asiat pitää painaa muistiin toistolla, mutta sen voi tehdä monella tavalla. Suomessa opettajalla on laaja pedagoginen vapaus, sitä on erittäin vaikea rajoittaa, opettaja voi suunnitella opetuksensa hyvin itsenäisesti, kunhan noudattaa perusopetuslakia ja OPS:a.

 

[Jesus Shaves]

Suomen PISA-tulokset ovat heikentyneet - kuten tuossa aiemmin on jo todettukin. Ymmärtääkseni PISA ei suoraan mittaa koulutusjärjestelmää ja / tai sen kehitystä, vaan oppilaiden taitoja eivätkä tulokset sinänsä taida olla vertailukelpoisia vuosien välillä? Erot tyttöjen ja poikien välillä kuitenkin on fakta - eli taitaa olla hieman niin, ettei koulu toimi "poikien tavalla".

Tässä ketjussa ymmärtääkseni kirjoittelee opetusalan ammattilaisia - joten mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä että pojat saataisiin pärjäämään paremmin koulussa? Muutoksia pitäisi tehdä - mutta millaisia ja kenen toimesta?

Vai onko niin ettei mitään hätää ole koska PISA ei olekaan luotettava mittari ja tulokset eivät välttämättä olekaan sellaisia kuin miltä ne näyttävät - kuten Hedman ja Kivinen ovat todenneet.

Itse en ole opetusalan ammattilainen - alan asiat toki kiinnostavat ihan omaa jälkikasvua ajatellen.

 

[TosiFani]

...Tässä ketjussa ymmärtääkseni kirjoittelee opetusalan ammattilaisia - joten mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä että pojat saataisiin pärjäämään paremmin koulussa? Muutoksia pitäisi tehdä - mutta millaisia ja kenen toimesta?...

Pienemmät luokkakoot, lisää resursseja eriyttämiseen ja tukiopetukseen, näin aluksi.

Tutkimuksen tulokset näyttävät, että eniten nykyisestä tilanteesta kärsivät keskitason oppilaat, jotka eivät saat tarvitsemaansa tukea koulussa, eikä kotona. Kun tämä tuki on poistettu, keskitason oppilaiden taso putoaa.

 

[sampio]

Itse en ole opetusalan ammattilainen - alan asiat toki kiinnostavat ihan omaa jälkikasvua ajatellen.

Tässäkin tutkimuksessa todettua, aiemmin myös ja ihan arkijärkistä on se, että kodin kiinnostus ja erityisesti isän rooli poikien koulunkäyntiin on merkittävä. Eli lyhyesti, ole kiinnostunut, mitä jälkipolvesi puuhailee, ja olette vahvoilla. Pätee toki elämään yleensäkin.

 

[Jesus Shaves]

Tässäkin tutkimuksessa todettua, aiemmin myös ja ihan arkijärkistä on se, että kodin kiinnostus ja erityisesti isän rooli poikien koulunkäyntiin on merkittävä. Eli lyhyesti, ole kiinnostunut, mitä jälkipolvesi puuhailee, ja olette vahvoilla. Pätee toki elämään yleensäkin.

Olen kyllä yrittänyt olla aktiivinen lasteni koulunkäynnin suhteen - en siis sen vuoksi etten luottaisi opettajien ammattitaitoon, vaan lähinnä siksi että haluan tietenkin lapsilleni mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämään . Oppiminen ja ihmismieli kiinnostaa kyllä yleisellä tasolla muutenkin.

 

[sampio]

Olen kyllä yrittänyt olla aktiivinen lasteni koulunkäynnin suhteen - en siis sen vuoksi etten luottaisi opettajien ammattitaitoon, vaan lähinnä siksi että haluan tietenkin lapsilleni mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämään . Oppiminen ja ihmismieli kiinnostaa kyllä yleisellä tasolla muutenkin.

Mä uskallan väittää, että tämä välittäminen ja kiinnostuneisuus lapsensa tekemisistä on perusta muksun suhtautumiselle omaan tekemiseensä. Se ei tietenkään muuta geenejä, mutta luo pohjan, jolle saa rakennettua vaatimattomammistakin lähtökohdista jotain kestävämpää, kuin johon vailla itsetuntoa ja välittämistä operoiva lahjakas lapsi kykenee. Et omaa kysymystäsi tarkoittanut varmasti itseesi kohdistuen, mutta puhun nyt ensin yksilön ja perheen tasolla.

Toki yhteiskunnallakin on tehtävänsä resurssien kohdistajana, mutta mä lähtisin viemään niitäkin enemmän siihen suuntaan, että kokonaisuus oikenisi jo ennen peruskoulua. Vaikka luokassa olisi puolet vähemmän oppilaita yhtä opettajaa kohden, ei ihmeitä silti tehdä koulusta käsin. Tiedän, että joskus yksikin merkityksellinen kohtaaminen voi muuttaa ihmisen elämän, mutta valitettavasti se taitaa useimmiten vaatia enemmän.

 

[BlackWolf]

Olen kanssasi samaa mieltä ADHD sukupolvesta, mutta kyseenalaistan koulun roolin merkityksen ylikorostamisen tässä kehityksessä. Yleensä koulussa rajoitetaan laitteiden käyttöä sen verran mitä lait antavat siihen mahdollisuuta, mutta usein vanhemmat taistelevat täydellisen vapauden puolesta. Yläkoulun oppilas on koulussa n. 30 tuntia viikossa, loppuaika on huoltajien vastuulla. Valitettavan usein kuulee, miten oppilaat kertovat pelaavansa koko hereillä oloaikansa. Väittäisin, että koulun osuus tässä digitalisaatiossa on positiivinen, koulu ainakin yrittää opettaa digilaitteiden hyödyllistä käyttöä.

Lapsilla ja nuorilla on aivan liikaa ruutuaikaa, sitä ei kannata liikaa lisätä koulussa. Toisaalta on tärkeää, että oppilaat oppivat käyttämään digilaitteita myös hyödylliseen toimintaa, tiedonhankintaa ja sen jalostamiseen järkevään muotoon. Koulu ja opettajat ovat kovassa ristipaineessa tämän asian kanssa, toisaalta digitalisaation hurmoshenkiset puolustajat ajavat täydellistä digitalisaatiota ja toisaalta tutkimukset osoittavat digitalisaation negatiivisia vaikutuksia. Nyt on menossa uuden OPS:n pahimmat kuohut, idealistit ryntäävät lujaa eteenpäin, törmätäkseen taas kerran seinään. Uskoisin, että muutaman vuoden päästä on otettu askelia taaksepäin, enemmän ruutuvihkoa ja lyijykynää, vähemmän Cromebookia tai tablettia. Ja taas vanhemmat valittavat, heidän nuorensa tylsistyy koulussa, kun siellä vain tuherretaan vihkoon.

Edelleen minua ihmettyttää miksi sinä haluat koulun olevan paikan, jossa nuoret eivät viihdy? Jos uuden OPS:n tekijät ovat olleet hurmoshenkisiä diginatiiveja, sinä löydyt kyllä toiselta laidalta. Ei opiskelun tarvitse olla yksitoikkoista, esimerkiksi sanojen lukeminen tai laskeminen voi olla myös jopa kiinnostavaa, niitä voi harjoitella vaikka samassa tehtävässä. On selvä, että tietyt asiat pitää painaa muistiin toistolla, mutta sen voi tehdä monella tavalla. Suomessa opettajalla on laaja pedagoginen vapaus, sitä on erittäin vaikea rajoittaa, opettaja voi suunnitella opetuksensa hyvin itsenäisesti, kunhan noudattaa perusopetuslakia ja OPS:a.

Olen osittain kanssasi samaa mieltä, osittain en ole. Toki siis olisi hirmuisen kivaa jos lapset viihtyisi koulussa, se valitettava tosiasia vaan on että viimeistään sitten lukiossa sen lapsen pitäisi jo ymmärtää että se opiskeleminen ei nyt vaan keskimäärin ole kauhean kivaa. Minä vain ihmettelen että millä ihmellä se lapsi sen sitten oppii jos sitä ei opeteta? Kyllä minä ainakin itsestäni tiedostan että on helvetin helppoa klikata jatkoaika auki kun pitäisi valita luenko 400 sivua tenttiin kasvatuksesta vai selaanko jatkoaikaa. Lukiossa pelattiin laskimella, kaverin kanssa ristinollaa kemian tunneilla, yläasteella ihan muuten vaan lintsattiin.

Auta armias jos minulla olisi ollut kännykkää ja tablettia siellä niin ei siitä peruskoulusta olisi tullut yhtään mitään. Toki tässä on kyse subjektiivisesta huomiosta. Vaan pelkään pahoin että nuorten todellisuus on vielä pahempi. Aikuisena osaan oikeasti laittaa sen puhelimen äänettömälle ja keskittyä kirjaan, olenhan niitä kuitenkin nuoresta alkaen lukenut sadoittain. Vaan mikä olisi tilanne jos olisikin ollut tablettia ja nopeaa viihdykettä, koska siihenhän noi kaikki pelit yms. perustuu, saadaan mahdollisimman nopeasti aikaan dopamiinin tuotantoa, mielihyvää, onnistumisia jne. voi siinä toki samalla oppia, vaan onko se silti sama asia?

Se on vain karu maailma, missä se perse pitää laittaa penkkiin ja se kirja pitää lukea, jos meinaa haluta oppia. Ei ole oikoteitä ja jos tätä ei koulu enää opeta, niin kuka sen opettaa?

 

[TosiFani]

Olen osittain kanssasi samaa mieltä, osittain en ole. Toki siis olisi hirmuisen kivaa jos lapset viihtyisi koulussa, se valitettava tosiasia vaan on että viimeistään sitten lukiossa sen lapsen pitäisi jo ymmärtää että se opiskeleminen ei nyt vaan keskimäärin ole kauhean kivaa. Minä vain ihmettelen että millä ihmellä se lapsi sen sitten oppii jos sitä ei opeteta? Kyllä minä ainakin itsestäni tiedostan että on helvetin helppoa klikata jatkoaika auki kun pitäisi valita luenko 400 sivua tenttiin kasvatuksesta vai selaanko jatkoaikaa. Lukiossa pelattiin laskimella, kaverin kanssa ristinollaa kemian tunneilla, yläasteella ihan muuten vaan lintsattiin.

Auta armias jos minulla olisi ollut kännykkää ja tablettia siellä niin ei siitä peruskoulusta olisi tullut yhtään mitään. Toki tässä on kyse subjektiivisesta huomiosta. Vaan pelkään pahoin että nuorten todellisuus on vielä pahempi. Aikuisena osaan oikeasti laittaa sen puhelimen äänettömälle ja keskittyä kirjaan, olenhan niitä kuitenkin nuoresta alkaen lukenut sadoittain. Vaan mikä olisi tilanne jos olisikin ollut tablettia ja nopeaa viihdykettä, koska siihenhän noi kaikki pelit yms. perustuu, saadaan mahdollisimman nopeasti aikaan dopamiinin tuotantoa, mielihyvää, onnistumisia jne. voi siinä toki samalla oppia, vaan onko se silti sama asia?

Se on vain karu maailma, missä se perse pitää laittaa penkkiin ja se kirja pitää lukea, jos meinaa haluta oppia. Ei ole oikoteitä ja jos tätä ei koulu enää opeta, niin kuka sen opettaa?

Minä en tiedä yhtään koulua, jossa kännykkä tai tabletti olisi vapaassa käytössä tunneilla. Tiedän, että esim. Cromebookin classroomia tai SanomaPron Bingeliä käytetään opiskeluun tai älypuhelimella haetaan tietoa netistä. Niissä kouluissa jotka tunnen opettajat opettavat edelleen ja oppilaat opiskelevat, digimateriaali on vain apukeino. Tiedän, että esim. sähköinen kirja aiheuttaa ongelmia heikompien oppilaiden kanssa, mutta kyllä mielestäni tässä keskustelussa kaadetaan vähän liian paljon kuraa koulun niskaan.

 

[Byvajet]

Edelleen minua ihmettyttää miksi sinä haluat koulun olevan paikan, jossa nuoret eivät viihdy? Jos uuden OPS:n tekijät ovat olleet hurmoshenkisiä diginatiiveja, sinä löydyt kyllä toiselta laidalta. Ei opiskelun tarvitse olla yksitoikkoista

Ainahan voi väittää, ettei opiskelun tarvitse olla yksitoikkoista, mutta ainakaan minä en ole koskaan onnistunut opiskelemaan tehokkaasti niin, ettei opiskelu olisi ollut kovaa ja puuduttavaa työtä, joka vaatii impulssikontrollia.

Liisa Keltikangas-Järvinen on osuvasti sanonut, että opiskelua ei saa helpottaa eikä oppilaita viihdyttää, vaan opiskelijan tulee saada mielihyvänsä oppimisen ilosta.

Minä käytän tälläkin hetkellä omassa (harrastus)opiskelussani apuna oppimista tehostavia ohjelmia, mutta ohjelmat eivät ole viihteellisiä, vaan niiden perusta on pänttäämisessä. Hyvin hyvin monenlaisia muitakin menetelmiä olen kokeillut, koska pänttääminen nyt vain on umpitylsää, mutta toisaalta pänttääminen on monta kertaa tehokkaampaa kuin mikään muu.

 

[BlackWolf]

Minä en tiedä yhtään koulua, jossa kännykkä tai tabletti olisi vapaassa käytössä tunneilla. Tiedän, että esim. Cromebookin classroomia tai SanomaPron Bingeliä käytetään opiskeluun tai älypuhelimella haetaan tietoa netistä. Niissä kouluissa jotka tunnen opettajat opettavat edelleen ja oppilaat opiskelevat, digimateriaali on vain apukeino. Tiedän, että esim. sähköinen kirja aiheuttaa ongelmia heikompien oppilaiden kanssa, mutta kyllä mielestäni tässä keskustelussa kaadetaan vähän liian paljon kuraa koulun niskaan.

No sitten et ole nähnyt varmaan videota missä opettajalla menee hermot oppilaisiin, löytynee edelleen "opettaja ragee" goolauksella. Aika jännää jos suhteuttaa väitteeseen että kännykän käyttö olisi kiellettyä. Tai tokikin voi olla, mutta ei oppilaat nyt ole aina totelleet sääntöjä muutoinkaan. Saati että kuinka helposti jonkun tabletin saa tekemään muuta kuin pyörittämään juurikin sitä opettajan valitsemaa ohjelmaa.

 

[TosiFani]

No sitten et ole nähnyt varmaan videota missä opettajalla menee hermot oppilaisiin, löytynee edelleen "opettaja ragee" goolauksella. Aika jännää jos suhteuttaa väitteeseen että kännykän käyttö olisi kiellettyä. Tai tokikin voi olla, mutta ei oppilaat nyt ole aina totelleet sääntöjä muutoinkaan. Saati että kuinka helposti jonkun tabletin saa tekemään muuta kuin pyörittämään juurikin sitä opettajan valitsemaa ohjelmaa.

Kuten sanoin, oppilaiden kännyköiden rajoitetaan niin paljon kuin laki antaa myöden. Jos opettaja ei valvo, osa oppilaista jättää hommat hoitamatta, riippumatta onko edessä tabletti tai ruutuvihko.