Esitutkinta valmistuu tänään tästä tapauksesta.
IS kirjoittaa näin:
Eikös tämä ole esitutkintalain vastaista?
43 § (27.6.2003/645)
Esitutkinnan valmistuttua asia on toimitettava syyttäjälle syyteharkinnan suorittamista tai rangaistusmääräyksen antamista varten.
Esitutkinta lopetetaan kuitenkin saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, jos:
1) tutkinnassa on käynyt selville, ettei rikosta ole tehty taikka ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaadetta.
Boldasin mielestäni oleellisen kohdan lainauksestasi. Nythän poliisi on todennut, että Antti Korhonen ei syyllistynyt rikokseen asiassa. Se ei estä sitä, että siellä olisi joku muu syyllistynyt johonkin rikkeeseen. Esimerkkinä voisi nyt ainakin mainita Helsingin kaupungin opetusviraston, joka on mahdollisesti toiminut lain vastaisesti sanoessaan Korhosen virkasuhteen irti ilman perusteita, eli langettavaa tuomiota asiassa.
Toinen vaihtoehto, jota pidän todennäköisempänä on se, että syyttäjä katsoo asian tutkimisen olevan yleisen edun mukaista ja hänellä on siten esitutkintalain 3§:n 3. momentin, sekä 15§:n 2. momentin perusteella mahdollisuus käskeä jatkotutkimuksia. Kyseiset lainkohdat menevät seuraavasti:
EsitutkL 3§ 3.mom: Jos syyttäjä saa lain mukaan yleisen edun sitä vaatiessa nostaa syytteen asianomistajarikoksesta, vaikkei asianomistaja vaatisikaan rikokseen syyllistyneelle rangaistusta, esitutkinta on syyttäjän pyynnöstä toimitettava.
EsitutkL 15§ 2.mom: Poliisin on syyttäjän pyynnöstä toimitettava esitutkinta taikka lisätutkimuksia sekä noudatettava syyttäjän esitutkinnan 5 §:ssä säädettyjen tavoitteiden turvaamiseksi antamia määräyksiä.
Tuo jälkimmäisessä lainauksessa viitattu 5§ menee seuraavasti:
1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;
2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan;
3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntööpanemiseksi; sekä
4) suostuuko asianomistaja asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä ja aikooko myös rikoksesta epäilty suostua tähän menettelyyn
Boldasin tuostakin sen olennaisen. Eli valtakunnansyyttäjän virasto haluaa selvittää asian yleisen edun nimissä perinpohjin ja todennäköisesti nyt selvitellään onko tässä kokonaisuudessa tapahtunut muita rikoksia kuin pelkkä pahoinpitely. Syyttäjä on käskenyt siis jatkotutkimukset suoritettavaksi, saadakseen tarpeeksi tietoa jatkotoimien perusteeksi. Mahdollisuudethan ovat jättää syyttämättä tässä asiassa tai sitten nostaa syytteet jotain tahoa vastaan. Tapaus kyllä vaikuttaa sen verran mustavalkoiselta, että voisi ajatella jonkun syyllistyneen johonkin rikokseen. Tässähän on mahdollista myös se, että tämä oppilas on syyllistynyt julkisrauhan rikkomiseen koska on jäänyt ruokalaan oleskelemaan, vaikka hänen on käsketty poistua tilasta.
Rikoslaki 24. Luku
3 § (15.7.2005/585)
Julkisrauhan rikkominen
Joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka
2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan,
on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
Tapauksen tiimoilta voitaisiin arvioida onko oppilaan toiminta aiheuttanut minkä tasoista haittaa muiden oppilaiden oikeudelle opiskella rauhallisessa ympäristössä. Tässä voisi olla linjanvedon paikka. Yleisestä mellastamisesta ja häiriökäyttäytymisestä saattaisi ihan oikeasti tulla seurauksia, jollei opettajien käskyjä totella. Miten korkealle oikeus rauhalliseen opiskeluympäristöön arvostetaan?