Opetustyö

[Jymäkkä]

Se on kai tulkittava niin, että yksittäisessä koulussakin opetus on todella epätasalaatuista.

Totta kai se on, vaikka samaa opetussuunnitelmaa toteutetaan, niin toiset vaan tekee sen paremmin. Ei välttämättä heikompia tuloksia saava ole kaikin puolin huonompi, voi olla esimerkiksi vain väärällä kouluasteella. Varsinkin yläkoulussa se auktoriteetti on otettava tavalla tai toisella. Jos se ei onnistu, niin ei siellä luokassa niin hyvin opita, vaikka menetelmät muuten olisi A-luokkaa.

 

[sampio]

Erittäin hyvä viesti ja tarkkanäköisiä havaintoja, Snakster. Olen pääasiassa samaa mieltä varsinkin noista ongelmakohdista, mutta muutama kommentti kuitenkin:

Opettaminen on minusta vaativaa ammattityötä ja se on selkeästi professioammatti samalla tavalla kuin vaikka lääkärin tai juristin ammatit. Sitä ei ole minusta mahdollista tehdä ilman laadukasta koulutusta ja oman opettajuuden ja sen olemuksen syvällistä pohtimista ja didaktisten lainalaisuuksien syvää hallintaa. Tässä mielessä kelpoiset ja osaavat opettajat ansaitsevat kaiken mahdollisen arvostuksen siinä missä kuka tahansa pätevät ammattilainen.

Tämä on totta varsinkin opetuksesta puhuttaessa. Peruskoulun puolella mukaan tulee toki myös kasvatus, jossa kemiat oppilaiden kanssa ovat erittäin tärkeitä. Tiedä useita korkeintaan välttäviä didaktiikkoja, joiden pedagoginenkaan teoreettinen osaaminen ei hirveästi vakuuta, mutta helvetin hyvin he tulevat nuorten kanssa juttuun. Heidän tunneillaan ei välttämättä opita tehokkaimmin, mutta yleensä viihdytään, ja se on osalle oppilaista aika iso ankkuri teinivuosina. Tämä nyt ei ole paskan opetuksen puolustus, parasta tietenkin on, jos opettaja on osaava kokonaisvaltaisesti.

Opettajan työ on myös raskasta, kuten moni muukin työ. Samalla tavalla kuormittavaa en usko sen olevan kuin esimerkiksi sosiaalipäivystyksessä tehtävä työ, tietyt sairaanhoitajan tehtävät tai vaikkapa joidenkin poliisien työ. Mutta raskasta ja kuormittavaa mm. niin, että se vaatii herpaantumatonta keskittymistä sosiaalisissa tilanteissa ja monenlaista yksilöllistämistä yms.

Ei opettajan työ vertaudu äärimmäisiin sairaanhoitajien, poliisien ja sosiaalityöntekijöiden kuormituksiin. Tosin ei näin ei pidäkään olla. Silti opettajan työssä varsinkin joillain koulualueilla on näiden ammattien piirteitä mukana, ja kun mukaan otetaan mainitsemasi sosiaalinen puoli sekä opetustyön kuorma tuntisuunnitelmineen, kokeidenkorjauksineen iltaisin ja eriyttävän materiaalin luomisineen, osalle opettajista lyhyemmät lomat menevät usein rästien purkamisessa ja sitten sama ralli alkaakin jälleen uudestaan. Opettajan työn kokonaiskuorma opetuksen ja opetukseen liittyvien oheistöiden, oppilashuollon ja eri sidosryhmien huomioimisineen on loputon - osa opettajista osaa tuota kuormaa hallita ja rajata, osa tasapainoilee jaksamisen ja uupumisen välillä ja osa ihan reilusti jättää osan tehtävistään tekemättä tai hoitaa ne nimellisesti.

Otetaan käytännön esimerkki: HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka tehdään erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille opetusta koskevien järjestelyiden, arvioinnin, yhteistyötahojen ja oppimisen seurannan kartoittamiseksi, maallikoille tiedoksi) voidaan ensinnäkin kirjata erityisopettajan puolesta hyvin eri tavoin. Olen lukenut esimerkillisiä Hojkseja, joissa on kuvattu erittäin selkeästi uudelle opettajalle tarpeelliset tiedot opiskelijan tilanteesta ja juuri minun aineessani huomioitavista tarpeista. Sitten olen lukenut sellaisiakin, joihin on kirjattu, että jatketaan kuten edellisenä lukuvuonna. Ok. No mitäs edellisen vuoden papereissa lukee? "Jatketaan, kuten 6. luokalla." Ok, eli tämän nuoren tilannetta ei käytännössä ole mietitty koko yläkoulun aikana oikeasti.

Sama homma toimii myös aineenopettajan lukiessa Hojksia tai muita pedagogisia asiakirjoja - yksi käy niitä läpi oppilas kerrallaan ja miettiin eriyttävän opetuksen tarpeet yksitellen jokaiseen opetusjaksoon, toinen kuittaa paperit parilla sanalla ja vetää opetuksen kaikille samanlaisena. Siinä voi sitten sitten miettiä, kumpi opettajista kuormittuu enemmän.

Opettajien kesäloma ei ehkä ole pitkä siksi, että työ on niin kuormittavaa, mutta onneksi se on pitkä, koska työ on niin kuormittavaa, IMO.

Olen ollut myös opettajainkokouksessa joitakin kertoja, enkä lakkaa ihmettelemästä, miten sietämättömiä tilaisuuksia ne pahimmillaan ovat. Niissä käy hyvin nopeasti ilmi, että pedagoginen autonomia, vaikka onkin osittain suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeinen menestystekijä, on myös suurelta osin kehittämisen ja uusien toimintatapojen käyttöön oton ja yhtenäisyyden kannalta erityinen hankaluus.

Opettajan autonomia on sekä vahvuus että kiistaton ongelma. On erittäin hyvä, että ammattilainen saa toteuttaa näkemyksiään luovasti ja vapaasti, mutta samalla se mahdollistaa varsinkin virkasuhteiselle opettajalle aikalailla vapaat kädet lusmuiluun ja työtehtävien laiminlyöntiin kohtalaisen hyvillä eduilla. Opettajakunnan sisällä olen tästä vittuuntunut useita kertoja ja muutaman kerran avautunutkin erinäisten kehittämishankkeiden vetäjänä, kun ensimmäinen reaktio uuteen asiaan on hirveä vastalausetulva. Esim. digitaaliset opetusvälineet saivat pari vuotta sitten aikaan ihan suoraa vittuilua mulle, vaikka lähdin aikalailla iisisti liikkeelle ja yritin markkinoida niitä hyötyjen kautta. Onhan se jo oppilaan oikeusturvan kannaltakin selvä juttu, että opetusvälineitä tulisi käyttää tasapuolisesti. Mun ekspertiisini osalta tämä etäkoulu teki paljon hyvää, kun jengi joutui ottamaan digiopetuksen käyttöönsä ja tekikin sen pääosin ihan hyvällä asenteella lopulta. Mutta kyllä, osa opettajista on moukkamaisia omien etujensa ajajia - oppilaan, työyhteisön tai edes lähimmän kollegan tilanteella ei ole mitään väliä, jos omat saavutetut edut ovat vaakakupissa. Samaa hengenvetoon totean kuitenkin, että enemmistö opettajista suhtautuu ammattiinsa erittäin hyvällä asenteella ja tekee pyyteetöntä työtä lasten ja nuorten eteen.

Pyydän vielä anteeksi kärjekkyyttäni. Mielipiteideni takana seison, mutta tokihan sitä voisi nätimminkin argumentoida.

No problems, avasit kantaasi edellä erittäin hyvin, ja ymmärrän nyt avautumistasi paremmin.

 

[Fordél]

Riippuu myös lähestymistavasta. Jos lähdetään heti kättelyssä vähättelemään, ei keskustelu hirveän hedelmällistä tule olemaan. Tai jos aloitetaan tyylillä "minä kyllä tiedän." Itse en lähtisi edes muiden opettajien työstä väittämään sellaista, koska en tiedä. Olettaisin vaan.

Alunperin tämä keskustelu lähti liikkeelle Snaksterin vittuilusta, sinä kylläkin tulit mukaan mainitsemassasi vaiheessa.

Kyllä opettajan työstä saa vapaassa maassa sanoa mitä vain, mutta siinä vaiheessa tulee olla valmis myös siihen, että näitä näkemyksiä korjataan. Ymmärrän kyllä hyvin, että joidenkin opettajien aggressiivinen asennoituminen tai marttyyrinviitta ei ole se hedelmällisin tapa suhtautua joskus aiheelliseenkin kritiikkiin, ja usko pois kun sanon, että mulla on palanut käpy esim. joidenkin kollegojeni välinpitämättömyyyteen opsia kohtaan. Eikä ole ollut se herkullisin positio olla edistämässä digitaalisten välineiden käyttöönottoa, kun on saanut kestää ihan puhdasta vittuilua joiltain opettajilta. No, olin kieltämättä hiukan vahingoniloinen, kun kotona iski ja digiloikka otettiin pakotettuna.

Kannattaa myös ottaa kaikki tämä ainakin osaksi kohteliaisuutena ja positiivisen kautta: Opettajat työskentelevät ammatissa, joka kiinnostaa monia ja herättää tunteita sekä josta välitetään laajasti. Riittää tosiaan, kun joku opettaja toivottaa hyvää kesälomaa, ja sitten mennään...

Moni meistä ei voi sanoa samaa. Monen meistä kohdalla pitäisi ensin täällä avata omia töitä kymmenen sivun verran eikä senkään jälkeen ketään kiinnostaisi. Voi kun joku edes joskus vittuilisi mun ammatista....

 

[clayman]

Kannattaa myös ottaa kaikki tämä ainakin osaksi kohteliaisuutena ja positiivisen kautta: Opettajat työskentelevät ammatissa, joka kiinnostaa monia ja herättää tunteita sekä josta välitetään laajasti.

Kai sen noinkin voi ottaa.

Riittää tosiaan, kun joku opettaja toivottaa hyvää kesälomaa. Moni meistä ei voi sanoa samaa. Monen meistä kohdalla pitäisi ensin täällä avata omia töitä kymmenen sivun verran eikä senkään jälkeen ketään kiinnostaisi. Voi kun joku edes joskus vittuilisi mun ammatista....

Boldaus oma.

Tietääkseni @Schwein ei ole itse opettaja eli kaikki lähti siitä, kun ulkopuolinen henkilö toivotti hyvää lomaa palstan opettajille.

Ja tässä onkin se ero... itse en vittuilisi kenenkään ammatista tai kokonaiselle ammattikunnalle. Emme voi kaikki tehdä samaa työtä.

 

[Schwein]

Tietääkseni @Schwein ei ole itse opettaja eli kaikki lähti siitä, kun ulkopuolinen henkilö toivotti hyvää lomaa palstan opettajille.

Ja tässä onkin se ero... itse en vittuilisi kenenkään ammatista tai kokonaiselle ammattikunnalle. Emme voi kaikki tehdä samaa työtä.

En ole opettaja, pitää paikkansa. Olen joskus kauan sitten täällä paljastanut kyllä, että vaimoni on koulutukseltaan luokanopettaja. Joten en tiedä sitten olisiko minun pitänyt jäävätä itseni kirjoittamasta mitään positiivista opettajiin liittyen. No, vaimoni ei ole opettajan työtä enää tehnyt puoleentoista vuoteen, eikä ole palaamassa myöskään. Joten ehkä en lopulta täysin esteellinen ole.

Olen siis "melko" läheltä nähnyt etenkin työn raadollista puolta. Ymmärsinpähän lopulta senkin, että työuupumus ei ole mikään muotijuttu, vaan kyllä sellaiseen voi ajautua. Näin kävi vaimolleni, tosin tuosta on jo useampi vuosi aikaa. Syitä oli monia.
Päin vittua toteutettu inkluusio (erityistä tukea vaativat oppilaat tavalliseen luokkaan ilman mitään lisäresursseja).
Yhden perheen päällisin puolin täysin tavalliset vanhemmat, jotka viesteissään syyttivät opettajaa aivan joka vitun asiasta, ja toki henkilökohtaisuuksiilla höystettynä mm. yöllisissä Wilma-viesteissään. Täysin munaton rehtori, joka ei asialle tehnyt yhtään mitään.
Päsmäröivä työpari, joka sai huseerata ihan miten halusi kaivaen uudesta opsista rusinat pullasta (lue: ei tarvitse enää tehdä sitä duunia, vaan saa toteuttaa itseään kaikilla fantsuilla projekteilla, joissa lapset heitetään suoraan syvään päähän. Itse näen työssäni koulutettuja kolmekymppisiä, jotka edes he eivät pystyisi vastaaviin projekteihin ilman hyvää ohjausta.)
Lisääntynyt byrokratia yms yms. Ylipäänsä kuulemma työ ei enää ollut sitä mihin hän 2000-luvun alkupuolella valmistui.

En usko että täällä kukaan opettaja haikailee pääsyä jollekin jalustalle. Mutta kyllä minusta kaikessa näkyy liiallinen arvostuksen puute. Monilla vanhemmilla on ihmeellinen käsitys, että opettaja on palvelija, jolta maksava asiakas voi vaatia mitä nyt mieleen juolahtaa. Ja tietysti saa arvostella ihan henkilökohtaisuuksiin mennen. (Vertailun vuoksi: vittumaisinkaan yhteistyökumppanini ei ole ikinä mennyt henkilökohtaisuuksiin. Kiivasta sananvaihtoa on kyllä käyty ääritapausten kanssa)
No, heikkenevät pisa-tulokset ja yhä useampi alanvaihtoa harkitseva sekä yhä harvempi koulutukseen hakeutuva lienevät viitteitä siitä mitä kohti ollaan menossa. Eli Ruotsia.

Huoltajan roolissa olen myös saanut olla tekemisissä eri opettajien kanssa. Valtaosa heistä on minusta lähtökohtaisesti ollut fiksuja ja aidosti välittäviä. Ja työhönsä sitoutuneita. Siksikin tuntuu pahalta sekin arvostelun määrä mitä täältä saa lukea.

Ylipäänsä tässä iässä olen oppinut arvostamaan ammattitaitoa silloin kun sellaista näen, olipa sitten kyseessä kokki tai sähköasentaja. Ruokaa osaan laittaa, mutten pärjäisi kokkina. Sulakkeen osaan vaihtaa, mutta en osaisi kaikkea sitä mitä sähköasenta tekee, ja mistä en edes kunnolla ymmärrä. Lapsiani kaiketi osaan ihan kasvattaa, muttei se minusta opettajaa tee. Mieluummin arvostan ammattilaista kuin arvostelen.

Lauantainen kesälomatoivotukseni taas kumpusi ihan vain siitä fiiliksestä, minkä perheeni koululaisista kesäloman alkaessa aistin. Harmillista, että ilmeisesti onnistuin sillä avaamaan pandoran lippaan.

 

[clayman]

En ole opettaja, pitää paikkansa. Olen joskus kauan sitten täällä paljastanut kyllä, että vaimoni on koulutukseltaan luokanopettaja. Joten en tiedä sitten olisiko minun pitänyt jäävätä itseni kirjoittamasta mitään positiivista opettajiin liittyen. No, vaimoni ei ole opettajan työtä enää tehnyt puoleentoista vuoteen, eikä ole palaamassa myöskään. Joten ehkä en lopulta täysin esteellinen ole.

Olen siis "melko" läheltä nähnyt etenkin työn raadollista puolta. Ymmärsinpähän lopulta senkin, että työuupumus ei ole mikään muotijuttu, vaan kyllä sellaiseen voi ajautua. Näin kävi vaimolleni, tosin tuosta on jo useampi vuosi aikaa. Syitä oli monia.
Päin vittua toteutettu inkluusio (erityistä tukea vaativat oppilaat tavalliseen luokkaan ilman mitään lisäresursseja).
Yhden perheen päällisin puolin täysin tavalliset vanhemmat, jotka viesteissään syyttivät opettajaa aivan joka vitun asiasta, ja toki henkilökohtaisuuksiilla höystettynä mm. yöllisissä Wilma-viesteissään. Täysin munaton rehtori, joka ei asialle tehnyt yhtään mitään.
Päsmäröivä työpari, joka sai huseerata ihan miten halusi kaivaen uudesta opsista rusinat pullasta (lue: ei tarvitse enää tehdä sitä duunia, vaan saa toteuttaa itseään kaikilla fantsuilla projekteilla, joissa lapset heitetään suoraan syvään päähän. Itse näen työssäni koulutettuja kolmekymppisiä, jotka edes he eivät pystyisi vastaaviin projekteihin ilman hyvää ohjausta.)
Lisääntynyt byrokratia yms yms. Ylipäänsä kuulemma työ ei enää ollut sitä mihin hän 2000-luvun alkupuolella valmistui.

En usko että täällä kukaan opettaja haikailee pääsyä jollekin jalustalle. Mutta kyllä minusta kaikessa näkyy liiallinen arvostuksen puute. Monilla vanhemmilla on ihmeellinen käsitys, että opettaja on palvelija, jolta maksava asiakas voi vaatia mitä nyt mieleen juolahtaa. Ja tietysti saa arvostella ihan henkilökohtaisuuksiin mennen. (Vertailun vuoksi: vittumaisinkaan yhteistyökumppanini ei ole ikinä mennyt henkilökohtaisuuksiin. Kiivasta sananvaihtoa on kyllä käyty ääritapausten kanssa)
No, heikkenevät pisa-tulokset ja yhä useampi alanvaihtoa harkitseva sekä yhä harvempi koulutukseen hakeutuva lienevät viitteitä siitä mitä kohti ollaan menossa. Eli Ruotsia.

Huoltajan roolissa olen myös saanut olla tekemisissä eri opettajien kanssa. Valtaosa heistä on minusta lähtökohtaisesti ollut fiksuja ja aidosti välittäviä. Ja työhönsä sitoutuneita. Siksikin tuntuu pahalta sekin arvostelun määrä mitä täältä saa lukea.

Ylipäänsä tässä iässä olen oppinut arvostamaan ammattitaitoa silloin kun sellaista näen, olipa sitten kyseessä kokki tai sähköasentaja. Ruokaa osaan laittaa, mutten pärjäisi kokkina. Sulakkeen osaan vaihtaa, mutta en osaisi kaikkea sitä mitä sähköasenta tekee, ja mistä en edes kunnolla ymmärrä. Lapsiani kaiketi osaan ihan kasvattaa, muttei se minusta opettajaa tee. Mieluummin arvostan ammattilaista kuin arvostelen.

Lauantainen kesälomatoivotukseni taas kumpusi ihan vain siitä fiiliksestä, minkä perheeni koululaisista kesäloman alkaessa aistin. Harmillista, että ilmeisesti onnistuin sillä avaamaan pandoran lippaan.

Kiitos tästä kirjoituksesta ja aiemmasta kesälomatoivotuksesta. Oikein hyvää kesää sinnekin!

 

[sporttipappa]

Juuri näin, dana77 jäi kiinni valehtelusta, ja sai siitä ansaitsemansa sosiaalisen "palkkion".

Kuten systeemimme siis toimii.

Vai toimiiko se?

 

[sampio]

Oma pääkoppa alkaa olla jo aika valmis alan vaihtamiselle. Kävin yhden rekryprosessin jo läpi täysin toiselle alalle ja tulin valituksi, mutta koska en täyttä varmuutta saanut sisuksiini asiasta, päädyin hylkäämään tarjouksen. Toivottavasti en kadu asiaa myöhemmin, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että tein ihan hyvän valinnan ja otin pienen jatkoajan. En kuitenkaan halua paeta mitään, vaan siirtyä selkeästi omasta valinnastani eteenpäin.

Opettaminen sinänsä on edelleen motivoivaa ja nuoret pääosin erittäin mukavaa ja antoisaa seuraa, mutta opetustyön mukana tuleva muu sälä ja kiire tappaa työhalut. Kun siihen päälle lyödään pedantti luonne ja kehityshalut, ei työstä ole pulaa, ja olenkin jo useampana vuonna uupunut työtaakan alla alkukevään aikana. Tämä kevät oli sitten jo kokonaan oma lukunsa, ja vaikka osaltaan nautin siitä, että koronaturnaus pelattiin kotikentälläni, näin jälkeenpäin ajateltuna taakka oli aivan tolkuton, ja kuten taisin toisessa yhteydessä mainita, en osaa hahmottaa maaliskuun loppupuolikasta ja huhtikuuta kuin sumuna, josta ei nouse mitään yksityiskohtia esille. Tiedän opettaneeni, kouluttaneeni ja ohjanneeni, mutta tosiaan, yhtä sumua. Pelastus lienee se, että nautin tilanteesta. Perustyönä tuo olisi varmasti ajanut minut sairaslomalle.

Palkka on toissijainen motivaattori, mieluummin ottaisin pedagogisia ja oppilashuollollisia resursseja kouluihin kautta maan kuin muutaman satasen kk-palkkaa - palkka ei helpota lasten ja nuorten tilannetta tippaakaan, mutta mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen ja ongelmien ehkäisy moniammatillisesti palvelisi erityisesti apua tarvitsevia oppilaita, mutta välillisesti helpottaisi myös muita oppilaita esim. työrauhan kautta ja todennäköisesti lisäisi niiden opettajien työhyvinvointia, joilla uupumista ilmenee. Silti pakko myöntää, että ei minua haittaisi sekään, että intohimoisesta duunin painamisesta palkittaisiin. Opettaja saa saman palkan siitä riippumatta, pitääkö opetustunnit vuosia vanhoilla materiaaleillaan koeperusteisesti vai päivittääkä materiaalejaan ja tekee ylimääräistä työtä sen eteen, että oppilaiden vahvuudet tulisivat huomioitua ja työtavat olisivat vaihtelevia. Varsinaisesti se ei ole multa pois mitään, että joku tienaa tonnin minua enemmän, mutta tasapuolista se ei ole silloin, kun selkeästi olen se aktiivisempi ja oppilaita huomioivampi opettaja.

No, mikään katastrofi ei varsinaisesti olisi, vaikka kesällä ei mikään mielenkiintoinen paikka tärppäisikään ja löytäisin itseni elokuun puolivälissä johdattelemasta porukkaa Ranskan hovin yltäkylläisyyteen tai Euroopan ajautumisesta ideologioiden pelikentäksi - tarinointi nuorille on oikeastaan sitä, mistä nautin suuresti ja mikä tämän koko prosessin saa tuntumaan niin ristiriitaiselta ja skitsofreniselta. Jos en kaikesta huolimatta nauttisi edelleen perustyöstäni, en olisi ollut varmasti luokassa enää vähään aikaan. Ajatus rintamakarkuruudesta ja velvollisuudentunne vaanii ajatuksissa edelleen, ikäänkuin olisin vastuussa siitä, että opettajia siirtyy yhä enemmän ja enemmän muihin duuneihin. Samaan aikaan kuitenkin olen alkanut ajatella, että minä en ole yksin vastuussa Suomen koululaitoksesta, enkä minä lopulta pysty riviopettajana tekemään kärpäsen paskan vertaa kokonaisuuden eteen. Työhöni vittuuntuneena sen sijaan saatan vaikuttaa jopa suoraan monen nuoren valintoihin, ja sitä haluan vielä vähemmän.

Yksi vaihtoehto, jota olen aivan rehellisesti myös miettinyt, on se, että alkaisin ottaa opetuksen vain työnä. Ei paineita opetuksen laadusta, yksilöllistämisistä, monipuolisista työtavoista ja oikeastaan koko opsista. Rutiini riittäisi helpoisti, oppilaat saan halutessani ulkoistettua "asiakkaiksi" ja materiaalia on kertynyt vuosien varrella riittävästi. Tätähän jotkut kollegani ihan suoraan tekevät ja jaksavat minua paremmin töissä. En edes kyseenalaista heidän ammattilaisuuttaan, mitä tulee opetukseen ja oppilaiden kohtaamiseen, vaikka toki opetussuunnitelman laiminlyönti opettajan autonomian varjolla on kyllä yksi saatanan työmaa jo itsessään. Mutta ei tuo oikein iske, kun mahdollisuuksia vierailuihin, monialaiseen oppimiseen ja oman sekä kollegoiden työnteon kehittämiseen on niin paljon. Ja sitten ollaankin takaisin oravanpyörässä.

No joo, tällainen tonava tällä kertaa. Ehkä tämä piti vain purkaa jonnekin, mutta aina on kiva jäsentää ajatuksiaan muutenkin kuin omassa ahtaassa päässään. Ymmärrän kyllä, ettei esim. yritysmaailma ole kaikilta osin mikään paratiisi, vaan kiire, stressi ja paine ovat sielläkin joissain tapauksissa vielä korostuneemmin kuvioissa, kuin opetustyössä. Enkä haluakaan paeta mitään holtittomasti, ja siksi en ensimmäiseen mahdollisuuteeni syöksynyt suin päin. Haluan vaihtelua mutten vain vaihtelun vuoksi, vaan vaihdoksen pitää myös vetää puoleensa. Pelkkä työntävä voima koulumaailmasta poispäin ei riitä.

 

[koukku]

Lähditkö @sampio uusille urapoluille, jos saa tiedustella?

Viikko oltu nyt töissä, kolme päivää oppilaiden kanssa, ja kyllä tuo hektisyys ja kiire tappaa tehokkaasti motivaation. Oppilaat vaikuttavat kivoilta ja uudet ryhmät oikein kehityskelpoisilta, mutta esim. koronaan liittyvien järjestelyjen johdosta tulleet viiden minuutin siirtymävälitunnit ja ryhmien hakeminen ulko-ovilta oppitunneille tulevat olemaan yhtä helvettiä, varsinkin kun joudun opettamaan useassa eri luokkatilassa ympäri koulua ja laittamaan luonnollisesti paikat kuntoon kokeellisten oppituntien jälkeen. Koko ajan saa juosta ja silti ei ehdi mihinkään, kunnon ruokatauosta saa vain haaveilla.

Ensi vuotta jo mietin, tuntikehys tulee meidän kunnassa (ja varmaan kaikilla muillakin) olemaan erittäin tiukka, jolloin palkka tulee väkisinkin pienenemään jo tästä melkein aallonpohjavuodesta. Tämän syksyn järjestelyillä ja paskalla palkalla en kyllä hommaan enää suostu, vaikka opetus itsessään antaa edelleen paljon ja koen että oppilaatkin pitävät tunneistani. Minulta löytyy onneksi "oikea" tutkinto opettajapätevyyden lisäksi, mutta ei silläkään alalla liiaksi asti töitä ole, varsinkin kun opetuspuolella on vierähtänyt jo seitsemän vuotta putkeen ja tuntuma ydinosaamiseeni on samalla hieman kadonnut. Toisaalta opetusvuodet ovat koulineet esiintymispuolella ja asioiden selkeässä esittämisessä, uskon siis että kelpaisin vielä johonkin muuhunkin kuin "pelkkään" opettajuuteen.

 

[sampio]

@koukku

Pari hakua lukioihin oli, mutta niiden ovet eivät mulle aukea niin pitkään kuin jonossa on lukiokokemuksella varustettuja hissanopettajia. Tällä iällä en enää pätkistä lähde kokemusta haalimaan, joten kokopäiväiseen pestiin on vaikea päästä.

Mutta kahteen firmaan laitoin paperit ja toisessa oli tarve, joten nyt teen koulujen rajapinnassa duunia perus toimistoajoilla. Opettajien koulutus on yksi päähommista ja sitten erinäistä digisälää siihen päälle. Erittäin mielenkiintoista nähdä vähän sitäkin puolta jo näin lyhyen kokemuksen kauttakin, ja tuo pääduuni on omiin intresseihini mielenkiintoista, vaihtelevaa sekä sopivan haastavaakin. Palkka nousi ja lomat lyhenivät, mutta toisaalta tässä ei ole tullut iltatöitä tehtyä ja viime viikonloppunakin oli vähän orpo fiilis, kun ei pitänyt pää märkänä valmistella mitään.

Opetushommia jatkan sivutoimisena yhdelle ryhmälle, mutta se on lähinnä tatsin pitämistä ja pientä ekstraa säästöön. Pakko silti myöntää, että kyllä mulla on jo opehuoneen fiilistä ikävä, kun nykyinen porukka on varsin erilaista opettajiin verrattuna ja yhteisö on paljon pienempi. Oppilaita sen sijaan ole toistaiseksi tullut ikävä, mitä hiukan jopa ihmettelen, mutta ihan kiva huomata, että tietty leimaantuminen on takanapäin ja ehkä jos joskus palaan luokkaan - mitä en pidä ollenkaan mahdottomana, jahka tätä yksityistä puolta on aikansa katseltu - osaan suhtautua siihen enemmän duunina kuin kutsumuksena.

Suosittelen kyllä omien vahvuuksiensa hiomista ja sen miettimistä, kuinka saa oman pakettinsa esille ja markkinoitua. En minäkään olisi saanut pestiä pelkkiä ansioluetteloita kylvämällä, vaan nyt nautin kevään reikäpäisestä paahtamisesta - josta vieläkin on ne parisataa (heh heh, tein parhaillaan 18h päiviä) euroa saamatta - joka toi näkyvyyttä ja jonka pystyin sitten hakuvaiheessa osoittamaan kiistatta hyödykseni.

 

[koukku]

Opetushommia jatkan sivutoimisena yhdelle ryhmälle, mutta se on lähinnä tatsin pitämistä ja pientä ekstraa säästöön. Pakko silti myöntää, että kyllä mulla on jo opehuoneen fiilistä ikävä, kun nykyinen porukka on varsin erilaista opettajiin verrattuna ja yhteisö on paljon pienempi. Oppilaita sen sijaan ole toistaiseksi tullut ikävä, mitä hiukan jopa ihmettelen, mutta ihan kiva huomata, että tietty leimaantuminen on takanapäin ja ehkä jos joskus palaan luokkaan - mitä en pidä ollenkaan mahdottomana, jahka tätä yksityistä puolta on aikansa katseltu - osaan suhtautua siihen enemmän duunina kuin kutsumuksena.

Meillä on myös mukava opehuone, jonka fiilistä kaupungin kouluja kiertävät viralliset sijaiset kehuvat muihin verrattuna. Kyllä se työyhteisönä on jotain erityistä (muutama melkein vastaava on onneksi tullut koettua aiemminkin), jota varmasti jäisi kaipaamaan kovastikin.

Tuo kommentti oppilaisiin leimaantumisesta oli myös hyvä, mulla ensimmäinen lv-kierto oli kaikkein vaikein ja heidän päättäjäispäivänään tuli kyllä itku silmään luokan edessä. Nyt homma on positiivisella tavalla rutinoitunut, oppilaat kohdataan edelleen yksilöinä, mutta en päästä heitä enää liian lähelle.

Mutta joo, nyt pitää vain miettiä sen oman paketin rakentamista ja markkinointia. Opetuspuolella lukio totta kai kiinnostaa ja siellä myös opetustyylini toimisi varmasti parhaiten (osa kollegoista onkin ihmetellyt avoimesti, miksi edes olen peruskoulussa näillä taustoilla), kokemusta sieltä on tosin melko niukasti. Pitää vain ottaa härkää sarvista, unohtaa tämän hetkinen vakivirka ja kokeilla rohkeasti jotain muutakin välillä.

 

[sampio]

Pitää vain ottaa härkää sarvista, unohtaa tämän hetkinen vakivirka ja kokeilla rohkeasti jotain muutakin välillä.

Nimenomaan. Mitään maitojunaa ei ole, kun lähtee liikkeelle nöyrällä asenteella, mutta ei nöyristellen, ja tekee itselleen selväksi, että aina voi palata opettamaan. Eikä kannata paeta opetusta, koska sitten helposti haksahtaa ekaan olevinaan houkuttelevaan helppoheikin pestiin, ja viikon jälkeen on jo valmis perumaan diilin. Osaamista opettajilla on jo ihan sen kliseisen "erilaisten ihmisten kohtaamisen" kautta ja siihen päälle sitten omat vahvuudet kovien koulutusten tai luonteen kautta. Ne pitää vain hioa riittävän konkreettisiksi, jotta sen voi myydä rekrytoijalle.

Sullahan on sikäli erittäin hyvä tilanne, jos on virka taustalla. Ei muuta kuin cv kuntoon ja rohkeasti etiäpäin kontaktoimaan. Toki kannattaa mindset pitää nykyduunissa, jottei arki käy raskaaksi, mutta siinä sivussa vähän heittää rapalaa mahdollisille ottipaikoille.

 

[cottonmouth]

Koulutus | Oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen vuonna 2005 syntyneistä alkaen – opetusministeri Li Anderssonin mukaan alaikäiset eivät enää voisi jättäytyä koulutuksen ulkopuolelle

Kiistelty uudistus korottaa oppivelvollisuusiän 18 vuoteen ja tekee ammattikoulusta ja lukiosta opiskelijalle maksuttoman sen vuoden loppuun asti, jona hän täyttää 20 vuotta.

www.hs.fi

”opetuksen ja päivittäisen ruokailun lisäksi myös oppimateriaalit, kuten kirjat, tietokoneet ja työvälineet sekä vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat ovat maksuttomia.”


”Uudistuksen kustannukset ovat ensi vuonna 22 miljoonaa euroa. Ne nousevat vähitellen ja ovat vuonna 2024 yhteensä 129 miljoonaa euroa.

Valtio on luvannut korvata kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille lisäkustannukset. Rahoituksen riittävyyttä on kuitenkin epäilty ja arvosteltu sen suuntaamista pääosin kirjoihin ja kuljetuksiin.”

Tässä pääsemme todistamaan suomalaisen lukiokoulutuksen alasajoa, tai ainakin valtavaa tasapäistämisprojektia ja hallittua taantumaan suistamista.

Suomessa käytännössä kukaan ei jätä lukiota käymättä tai keskeytä sitä, ainakaan pelkästään, taloudellisten syiden takia ja tässä nyt sinänsä kauniin ajatuskulun kautta tuotetaan suurta haittaa suurelle enemmistölle Suomen lukiolaisia.

Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan:

- opetuksen tason vääjäämätöntä laskua, koska tuo raha käytännössä otetaan esim. opetusryhmien kokoa kasvattamalla ja syventäviä/soveltavia kursseja karsimalla. Suuri osa Suomen lukioista säästää jo nyt tällä mekanismilla.

- opetusmateriaalit tulevat heikkenemään, kun ne kilpailutetaan hinta edellä.

- tietokonerumba tulee olemaan valtava ihan jo logistisesti ja sen kautta, että jokainen koulutuksen järjestäjän hankkima kone juttelee jatkuvasti päivittyvän Abitti-järjestelmän kanssa yo-kokeissa.

- tuo hinta-arvio ei tule pitämään edes villeimmissä unelmissa. Suomessa on myös tarvetta esim. englanniksi suoritettavasta ylioppilastutkinnosta jo viiden vuoden sisällä, koska vaikkapa Pk-seudulla on tuolloin jo noin 20 prosenttia ei-kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia lukio-opiskelijoita. Tämä on hyvä idea, mutta tarkoittaa suuria lisäkuluja.

- koulutuskulut ovat kunnissa suhteessa todella merkittäviä ja niihin kohdistuu varsinkin nyt koronan aikana/jälkeen jo valmiiksi suuria leikkauspaineita. Jos maksuttomuus toteutuu, niin sen vaatimusten toteuttamiseksi joudutaan tekemään vielä aiottuja suurempia leikkauksia koulutuspalveluista. Tällöin vaikutukset heijastuvat myös perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen.

- tämä yhdessä mahdollisen kokonaistyöaikaan siirtymisen kanssa tulee tarkoittamaan lukio-opetustyön hankaloitumista, palkkaustason laskua ja sitä että siihen kykenevät lehtorit hakeutuvat esim. yksityisten koulutuksen tarjoajien leipiin/muihin töihin. Tätä kautta rapautetaan taas koko lukiokoulutusta.

 

[Fordél]

Suomessa käytännössä kukaan ei jätä lukiota käymättä tai keskeytä sitä, ainakaan pelkästään, taloudellisten syiden takia ja tässä nyt sinänsä kauniin ajatuskulun kautta tuotetaan suurta haittaa suurelle enemmistölle Suomen lukiolaisia.

Ei pidä vähätellä lukiokoulutuksen kustannusten merkitystä osalle nuorista ja näiden perheitä. Opetushallituksen selvitysten mukaan:
"29 prosentilla lukiolaisista tai heidän perheistään on oman arvionsa mukaan taloudellisia vaikeuksia. Kuudella prosentilla taloudelliset vaikeudet ovat merkittäviä."
Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:21.

 

[cottonmouth]

Ei pidä vähätellä lukiokoulutuksen kustannusten merkitystä osalle nuorista ja näiden perheitä. Opetushallituksen selvitysten mukaan:
"29 prosentilla lukiolaisista tai heidän perheistään on oman arvionsa mukaan taloudellisia vaikeuksia. Kuudella prosentilla taloudelliset vaikeudet ovat merkittäviä."
Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:21.

Ei pidä, mutta tukevia mekanismeja on ja kuten sanoin, Suomessa ei käytännössä yksikään opiskelija jätä osallistumatta/kesken lukiota pelkästään taloudellisten syiden takia.

Minusta olisi hienoa, että tuki kohdistuisi tuolle kuudelle prosentille ja heitä autettaisiin. Nyt vain koko järjestelmää ollaan romuttamassa sinänsä kauniin ajatuksen kautta, joka lopulta tulee haittaamaan ihan 100% lukio-opiskelijoista ja varmasti eniten jo juuri muutoinkin opiskelussa haasteita kokevia.

 

[Fordél]

Ei pidä, mutta tukevia mekanismeja on ja kuten sanoin, Suomessa ei käytännössä yksikään opiskelija jätä osallistumatta/kesken lukiota pelkästään taloudellisten syiden takia.

Onko mitään lähdettä tälle, että käytännösdä yksikään ei jätä osallistumatta/keskeytä lukiota taloudellisten syiden takia? Mukaan täytyy ottaa myös ammatillinen koulutus.

Jos katsotaan mitä tutkimus sanoo niin:

"Tuoreiden tutkimustulosten perusteella vähävaraisuus on eräs selkeä syy siihen, että nuoret eivät suorita edes toisen asteen tutkintoa, johon heillä on oikeus ja joka on työllistymisen kannalta välttämätön."

"Nuorisobarometrin mukaan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista tai koulutuksessa parhaillaan olevista nuorista joka kolmas on joutunut vähävaraisuuden vuoksi karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan, valitsemaan koulutuspaikkansa taloudellisin perustein tai viivyttämään valmistumistaan. Kokonaan vailla tutkintoa ja opiskelupaikkaa olevista nuorista lähes puolet on rahanpuutteen vuoksi joutunut karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan tai valitsemaan koulutuspaikan taloudellisin perustein."

Monella rahanpuute syynä toisen asteen opintojen keskeyttämiseen - oppimateriaalit liian kalliita ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa • Pelastakaa Lapset ry

Rahanpuute on merkittävä kouluttautumisen este nuorille. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahapula on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai...

www.pelastakaalapset.fi

 

[cottonmouth]

Onko mitään lähdettä tälle, että käytännösdä yksikään ei jätä osallistumatta/keskeytä lukiota taloudellisten syiden takia?

Tässä kohtaa empiirinen kokemus lukioista ja koulutushallinnosta. Koskaan en ole kuullut, että nyky-Suomessa lukio-opiskelu olisi pelkästään taloudesta jäänyt kiinni. Toki näitäkin keissejä on, mutta kyseessä on silti vain pieni nyanssi tässä keississä kokonaisuudessaan. Toisen asteen kokonaistarkastelu ja siitä yhtäläisyyden vetäminen pelkkään lukiokoulutukseen on, noh, aika turhaa.

Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahapula on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken.

toisen asteen oppimateriaalien hinta on sadoille perheille aivan liian korkea.

Kuten sanottua, pointti ei ole se etteikö noita vähävaraisia tulisi tukea, tottakai pitää, ja kohdentaa tuki erityisesti heille. Nyt vain ylipäätään toisella asteella opiskevien satojen perheiden nuorien takia rapautetaan lukiota kymmeniltätuhansilta nuorilta ja vahvistetaan yksityistä koulutasektoria, johon näillä jo valmiiksi vähävaraisilla ole mitään saumaa.

Mukaan täytyy ottaa myös ammatillinen koulutus.

Luonnollisesti. Tätä en kommentoinut. Sanoin vain, että tässä rapautetaan suomalaista lukiokoulutusta.

 

[Fordél]

Tässä kohtaa empiirinen kokemus lukioista ja koulutushallinnosta. Koskaan en ole kuullut, että nyky-Suomessa lukio-opiskelu olisi pelkästään taloudesta jäänyt kiinni. Toki näitäkin keissejä on, mutta kyseessä on silti vain pieni nyanssi tässä lukiokeississä. Toisen asteen kokonaistarkastelu ja siitä yhtäläisyyden vetäminen pelkkään lukiokoulutukseen on, noh, aika turhaa.

Niin, ensinnäkin asiaa on tarkasteltava kokonaisuutena eli on katsottava koko toista astetta ja mikä on kustannusten merkitys.

Toiseksi, näyttäisi siltä, että myös pelkästään lukiopuolella on kustannuksilla merkitystä monelle. Ei siis tarvi edes vetää kokonaistarkastelusta johtopäätöksiä vain lukioon. Luotan siis tässä kohdin enemmän näihin tutkimuksiin ja selvityksiin kuin sun empiriaan. Jo pelkästään maalaisjärkikin sen sanoo, että lukion 2500 euron kustannukset ovat monelle vähävaraiselle todella iso kustannus. En siis pidä tätä mitenkään "pienenä nyanssina".

Miten tämä sitten pitäisi ratkaista niin siihen mun kompetenssi ei riitä. Tartuin vain siihen asiaan, joka pisti sun viestissä silmään ja joka eittämättä on tärkeä syy koko uudistukselle.

 

[cottonmouth]

Niin, ensinnäkin asiaa on tarkasteltava kokonaisuutena eli on katsottava koko toista astetta ja mikä on kustannusten merkitys.

Kuten sanottua, tähän en ota kantaa, vain lukioon. Ole hyvä vain ja jatka kokonaisuudesta. Aihe kiinnostaa minua aidosti. Muutoinhan tässä tartuit vain yhteen nyanssiin.

Luotan siis tässä kohdin enemmän näihin tutkimuksiin ja selvityksiin kuin sun empiriaan.

Se on varmasti ihan järkevää, mutta se ei mielestä ole, että kuuden prosentin talousvaikeuksien takia, ei siis edes keskeyttävien, rapautetaan koko järjestelmää. Jos siis luotetaan pelastakaalapsiin, ja miksipä emme luottaisi.

Miten tämä sitten pitäisi ratkaista niin siihen mun kompetenssi ei riitä. Tartuin vain siihen asiaan, joka pisti sun viestissä silmään ja joka eittämättä on tärkeä syy koko uudistukselle.

Näinhän se minäkin asian ymmärsin ja eikä mittään. Eikä sun tarvitsekaan. Nyt vain meitäkin fiksummat ihmiset, jos sellaisia on, eivät tunnu tästä tietävän, ja aika isoa koulutusperintöä ollaan vetämässä wc:stä alas vain saadakseen historiaan merkintä.

Noh, nää on näitä ja pelkkiä sivujuonteita, mua huolettaa silti alkuperäisesti yhä se, että uudistus tulee lukioissa tarkoittamaan:

- opetuksen tason vääjäämätöntä laskua, koska tuo raha käytännössä otetaan esim. opetusryhmien kokoa kasvattamalla ja syventäviä/soveltavia kursseja karsimalla. Suuri osa Suomen lukioista säästää jo nyt tällä mekanismilla.


- opetusmateriaalit tulevat heikkenemään, kun ne kilpailutetaan hinta edellä.

- tietokonerumba tulee olemaan valtava ihan jo logistisesti ja sen kautta, että jokainen koulutuksen järjestäjän hankkima kone juttelee jatkuvasti päivittyvän Abitti-järjestelmän kanssa yo-kokeissa.

- tuo hinta-arvio ei tule pitämään edes villeimmissä unelmissa. Suomessa on myös tarvetta esim. englanniksi suoritettavasta ylioppilastutkinnosta jo viiden vuoden sisällä, koska vaikkapa Pk-seudulla on tuolloin jo noin 20 prosenttia ei-kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia lukio-opiskelijoita. Tämä on hyvä idea, mutta tarkoittaa suuria lisäkuluja.


- koulutuskulut ovat kunnissa suhteessa todella merkittäviä ja niihin kohdistuu varsinkin nyt koronan aikana/jälkeen jo valmiiksi suuria leikkauspaineita. Jos maksuttomuus toteutuu, niin sen vaatimusten toteuttamiseksi joudutaan tekemään vielä aiottuja suurempia leikkauksia koulutuspalveluista. Tällöin vaikutukset heijastuvat myös perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen.

- tämä yhdessä mahdollisen kokonaistyöaikaan siirtymisen kanssa tulee tarkoittamaan lukio-opetustyön hankaloitumista, palkkaustason laskua ja sitä että siihen kykenevät lehtorit hakeutuvat esim. yksityisten koulutuksen tarjoajien leipiin/muihin töihin. Tätä kautta rapautetaan taas koko lukiokoulutusta.

Mutta nää on näitä, pellavapäitä.

 

[Snakster]

Tuo muutos on kuntatalouden kannalta täysin katastrofaalinen ja valtion "kaikki kulut korvataan" on kaikkien aikojen vedätys (tai no, varhaiskasvatusmaksujen alenteminen ja siihen liittyvä "kaikki kulut korvataan" on samaa tasoa). Näyttäisi olevan niin, että valtion kompensaatio kunnille tulee olemaan noin 200 euroa per lurjus, ja jokainen lukion käynyt voikin alkaa laskea, kuinka paljon kunnat sitten joutuvat tähän lystiin laittamaan. Ja kunnat ovat täysin konkurssikypsiä tällä hetkellä muutenkin.

 

[Fordél]

Kuten sanottua, tähän en ota kantaa, vain lukioon. Ole hyvä vain ja jatka kokonaisuudesta. Aihe kiinnostaa minua aidosti. Muutoinhan tässä tartuit vain yhteen nyanssiin.

Niin, edelleen toisen asteen kustannukset eivät ole nyanssi, eivät lukion eikä koko toisen asteen osalta. Ne eivät ole myöskään nyanssi tämän sun kritisoiman uudistuksen taustalla vaan keskeinen osa sitä. Niinpä kun perustelet omia näkemyksiäsi, kannattaa näinkin merkittävän asian osalta olla ns. faktat kunnossa.

Se on varmasti ihan järkevää, mutta se ei mielestä ole, että kuuden prosentin talousvaikeuksien takia, ei siis edes keskeyttävien, rapautetaan koko järjestelmää. Jos siis luotetaan pelastakaalapsiin, ja miksipä emme luottaisi.

Näinhän se ei käytännössä mene. Tätä uudistustahan ei tehdä noiden kuuden prosentin takia vaan taustalla on koko toista astetta koskeva haaste, jossa koulutuksen kustannukset ovat osalle merkittävä ongelma. Ja kun näin on, on päätetty tehdä tämä uudistus ja se koskee myös lukiota.

Eli kun sun viestistä joku voi saada kuvan, että lukiokoulutusta on lähdetty rapauttamaan (sun tulkinta asiasta) vain tuon kuuden prossan takia niin näinhän ei ole vaan koko toista astetta uudistetaan merkittävän haasteen takia, ja tässä samalla sitten lukiokoulutus sun mielestä rapautuu. Pieni, mutta lopulta ihan merkittävä ero. Onko tämä sitten oikea keino niin en edelleen osaa sanoa.

Näinhän se minäkin asian ymmärsin ja eikä mittään. Eikä sun tarvitsekaan. Tiedän nää sun crushit olivat ne sitten Karevaara, Sandell tai nyt Li. <3

En tiedä missä olen tunnustanut rakkautta Li:tä tai tätä uudistusta kohtaan. Toin vain esille sun perusteluissa yhden olennaisen ontuvan kohdan. Toki onhan se aina mukava hassutella.

 

[cottonmouth]

Niin, edelleen toisen asteen kustannukset eivät ole nyanssi, eivät lukion eikä koko toisen asteen osalta.

No tästä olemme erimieltä ja se on aivan fine. Pointtihan ei luonnollisesti edes ollut tämä, mutta mitäs siitä sinänsä.

Kommentoisitko silti edes jotenkin a) vaikutuksia mainitsemiini muutoksiin Suomen lukioissa tai b) myös nimimerkki @Snakster esiin nostamaa kansantaloudellista vaikutusta, koska onhan tämä muutoin aika väsynyt poistuminen asiakeskustelusta asiakeskustelijalta:

Miten tämä sitten pitäisi ratkaista niin siihen mun kompetenssi ei riitä. Tartuin vain siihen asiaan, joka pisti sun viestissä silmään.

Tämä ei aidosti minään vittuiluna, vaan puhtaasta mielenkiinnosta.

Eli kun sun viestistä joku voi saada kuvan, että lukiokoulutusta on lähdetty rapauttamaan (sun tulkinta asiasta) vain tuon kuuden prossan takia niin näinhän ei ole vaan koko toista astetta uudistetaan merkittävän haasteen takia.

Tässä olet oikeassa ja tuota en tarkoittanut.

Toin vain esille sun perusteluissa yhden olennaisen ontuvan kohdan. Toki onhan se aina mukava hassutella.

Sovitaan näin.

 

[Fordél]

Kommentoisitko silti edes jotenkin a) vaikutuksia mainitsemiini muutoksiin Suomen lukioissa tai b) myös nimimerkki @Snakster esiin nostamaa kansantaloudellista vaikutusta, koska onhan tämä muutoin aika väsynyt poistuminen asiakeskustelusta asiakeskustelijalta:

Ei ole tapana kommentoida asiaa, johon ei kompetenssi riitä. Saat varmasti paremmilta asiantuntijoilta vastausta näkemyksillesi. En näe siinä mitään väsynyttä, että tarkastelee kriittisesti yhtä kohtaa perusteluista.

Mitä tulee @Snakster kommenttiin kuntataloudesta niin kaikkihan me tiedämme, että kuntatalous on hyvin vakavassa kriisissä, oli sitä jo ennen koronaa. Kunnissa ei kaivata varmasti yhtään lisäkulua budjettiin. Mitkä sitten ovat tämän uudistuksen todelliset vaikutukset kuntatalouteen, en osaa sanoa, kun en tosiaan ole aiheeseen perehtynyt enkä sitä jaksa edes tehdä.

 

[Snakster]

Mitä tulee @Snakster kommenttiin kuntataloudesta niin kaikkihan me tiedämme, että kuntatalous on hyvin vakavassa kriisissä, oli sitä jo ennen koronaa. Kunnissa ei kaivata varmasti yhtään lisäkulua budjettiin. Mitkä sitten ovat tämän uudistuksen todelliset vaikutukset kuntatalouteen, en osaa sanoa, kun en tosiaan ole aiheeseen perehtynyt enkä sitä jaksa edes tehdä.

Kyllä ne vaikutukset tulevat olemaan sellaisia, että tämän takia joudutaan huonontamaan laatua joiltain osin. En ole ihan varma, seuraako tästä suoranaisesti lukiokoulutuksen alasajoa, mutta kyllä säästöjä pitää löytyä ja johonkin se vaikuttaa.

Lukiokoulutushan on tällä hetkellä kuntien kannalta lähestulkoon kustannusneutraalia toimintaa, koska valtionosuudet kattavat suurin piirtein kaikki kustannukset. Ennakkotiedot tosiaan kertovat, että tämän uudistuksen tuottama nosto valtionosuuksiin olisi noin kahdensadan euron luokkaa, mikä ei tosiaan kata muutoksen kustannuksia.

 

[Sanainen arkku]

Käytiin vilkaisemassa lähipiiriläisten lasten joulutodistuksia, ja hienolta näytti.
Siinä sitten muutakin höpöteltiin.

Yht'äkkiä kymmenen vuotias lapsi toteaa, että "Eihän sitä Trumppia äänestänyt kukaan". Olin hiukan yllättynyt, koska ko. kodissa ei juurikaan politiikkaa puhuta eikä uutisia huudateta.

Sanoin kuitenkin että kyllä sitä tosi moni amerikkalainen äänesti. "Meidän luokalta ei kukaan halunnut sitä". Tähän totesin, etteivät lapset saakaan vielä äänestää eikä kukaan suomalainen Amerikan vaaleissa.

"Meidän yksi sijainen, yksi Neea, sanoi ettei kenenkään pitäisi äänestää sitä."

Tässä kohtaa leukani tipahti. Mitä ihmettä? Käymäni keskustelun pohjalta pidän epäuskottavana, että lapsi olisi siinä tilanteessa keksinyt tuon. Toivottavasti mainittu Neea (en koe tarvetta muuttaa nimeä) ei ole pätevä opettaja / edes toisen vuosikurssin opettaja. Tuo ei ole opetusta, vaan manipulointia. Lisäksi epäilen, ettei alakoulun neljännen luokan opetusohjelmaan sisälly Yhdysvaltain yhteiskuntaoppi.