Onko työttömyys suomessa itseaiheutettua?

[Carlos]

Viestin lähetti Kaiser Soze
Ps, Tästä nousee mekkala, mutta kysytään silti.

Jos on tiedossa että ****-alalla ei ole töitä, kannattaako sellaista alaa lähteä opiskelemaan, jos tulevaisuus töiden saannin suhteen on hyvin epävarmaa?

K

Heh, aihe menee niin mielenkiintoiseksi ettei tästä topicista pääse irti ollenkaan.

Tätä samaa olen itse miettinyt hyvin usein. Jos joku menee opiskelemaan suomalaista kirjallisuutta, poliittista historiaa, valtiotieteitä, tai mitä tahansa vastaavaa "korkealentoista" ja sen jälkeen ihmettelee kun ei pääse töihin, voi mielestäni mennä hiukan itseensä. Ei se pelkkä yliopistotutkinto ole mikään selväjuttu, että pääsee töihin. Sitten nämä kyseiset neitoset ja poikaset itkevät kun joutuvat olemaan "vaan" sihteerinä jossain pk-firmassa, kun ei löydy alakohtaisia hommia. Mahtavaa. Jos vaikkapa joku opiskelee 7 vuotta valtiotieteellisesstä (eli ei pidä kiirettä), ei halua mennä politiikkaan, ja valittaa ettei löydy maisterille töitä, niin voisin kyllä suoraan kertoa että juu ei löydykään. Mitähän mahtaa ko. hommia olla vapaana Suomessa, ehkä 2 kpl/vuodessa?

Tai sitten ihminen joka vaikka lukee yliopistossa 6 vuotta, englanti pääaineena. Hip hurraa, ja sitten johtajaksi töihin, eikö? "Ai mitä mä osaan? Nooo... siis mä puhun niinku tota tosi hyvin englantia, ja osaan sen kieliopin virheettömästi, ja pari muutakin kieltä siinä sivussa suht jees. Ai miksei mua muka voida palkata markkinointipäälliköksi suoraan koulusta? Mähän olen maisteri!"

 

[Skeletor]

Viestin lähetti Kaiser Soze

Perkele, valehtelevat ne firmatkin työpaikkoja ilmoitellessaan vaikka mitä. Suuren talon edut, motivoiva ja haastava työ, etenemismahdollisuus, innovatiivinen ja edityksellinen talo ja kaikkea muuta paskaa. Todellisuus on 95%:sti kaikkea muuta. Tämä koskee ainakin IT-alaa.
K

Niinpä ja esimerkiksi joillain yrityksillä nettihaut ovat pelkkä kulissi todellisen työhönoton edessä. Yritetään pitää yllä mainetta aktiivisena palkkaajana ja kaikkien huomioon ottajana.

Aiemmin minäkin olisin varmasti itkenyt työpaikkojen menoa suhteiden myötä, mutta nyt kun suhteita osaa jo itse hyödyntää ja muodostaa, on mieli melkoisesti muuttunut. Varsinkin korkeakouluissa suhteiden luominen sujuu aktiiviselta persoonalta melko helposti .

Carlos: aina löytyy joka asiasta vähemmistö, mutta yleensä sinne maalin eteen tarvitaan maskia...

 

[Carlos]

Viestin lähetti Skeletor
Carlos: aina löytyy joka asiasta vähemmistö, mutta yleensä sinne maalin eteen tarvitaan maskia...

Ilman muuta se maski helpottaa monessakin tapauksessa, mutta se ei ole mikään itseisarvo, ja toisekseen halusin siis huomauttaa että ilman sitäkin voi pärjätä.

eli pointti oli olla lohduttava kaikille toivonsa heittäneille joilla ei ole suhteita

 

[Rööri]

Niin, ”paskahommista” puheen ollen, mihin tämä harjoittamani LVI-ala mitä ilmeisimminkin luetaan, on kärsinyt huutavasta työvoimapulasta viimeisen vuosikymmenen – ainakin pk-seudulla. Vanhemmat rööri-maakarit ajautuivat tuon viime laman mainingeissa eläkeputkiin, ja uusia kykyjä alalle ei juurikaan ilmaannu. Nuorisoa ei näet nappaa tälläiset duunit, ei irtoo oikeita viboja. Mielummin läsitään peruspäivärahalla kotona äiskän lihapullia popsimassa kuin aletaan tieten tahtoen käsiä likaamaan miesten töissä.

Toisin kuin tuolla edellä on esitetty, niin nuiva innostus näihin hommiin ei voi olla rahasta kiinni. En nimittäin usko, että millään muulla alalla kukaan voi tienata 15 eskoa tunnissa siitä hyvästä, että pystyy pelkästään kantamaan uskottavasti työasuaan ja laahustaa ominavuin taukotilan ja työmaan väliä päätoimenaan. Mikäli tähän haalarin ripustimeen saa hihan jatkeeksi vielä tarttumaan jonkin työkalun, ilman että se hanskan kera putoaa olkaan näpäyttämällä, pompsahtaa palkka jo pariinkymmeneen egeen. Ei minusta ollenkaan huonosti, puhumattakaan niistä harvoista pelimiehistä, jotka pystyvät vielä oikeita urakoita tekemään.

Otsikon kysymykseen vastaan, että on. Mikäli työttömällä on todella halua tehdä asialle jotain, niin kyllä niitä virikkeitä löytyy. Jos taas ei hotsita, niin maatkoon vässykkä – eipähän tee suurta vahinkoakaan. Elämä on valintoja väärällään.

 

[Axel K.]

Viestin lähetti lihaani
Miksi se laiska ei lintsaa jo hyvänä aikana? Sitäpaitsi 90-luvun alussa oli helpompi luumuilla kuin nyt. Sosiaaliturvan väärinkäytön kontrolli on tänä päivänä paljon tiukempaa kuin kymmenen vuotta sitten.

Jos maassa on 30000 työpaikkaa ja 300000 työtöntä, niin mitä palkkatyötä tai yritystoimintaa näille 270000:lle suosittelisit? Siis sellaista puuhaa, josta saisi työehtosopimusten mukaista minimipalkkaa vastaavan rahamäärän elämiseen?

On ehdotettu, että työmarkkinatuen vastineeksi olisi tehtävä pakkotyötä. Sitä ei taideta toteuttaa edes USA:n syvässä Etelässä.

Olisiko yrityksen perustaminen mitä? Parturi, kuppila, hierontapalveluita, maksullista kotiapua, kioski, kulkukauppaa, verkostomarkkinointia, risusavottaa, nurmikon leikkuuta, lumitöitä, erilaisen roinan kauppaa?

Aivan oikeasti jos tulisi tämmoisia yrittäjiä vaikka satatuhatta lisää, niin kukaan näistä ei saisi näiltä aloilta elantoaan.

Mitähän muita toitä heille olisi. Provikkapalkkaista kaikenlaisen sälän kauppausta. Ostaisitko kulkukauppiaalta Body Trimmerin?

Kerjääminen lailliseksi kuten Liettuassa? Soppajonot täällä jo ovatkin!

Ja koskaan Suomi ei ole ollut näin rikas kuin nyt!

Mikä tässä hommassa on niin vaikea ymmärtää? Jos lehdessä kirjoitetaan, että ulkomailta asti on Suomeen tuotava siivojia ja bussikuskeja, mutta silti täällä on 300000 työtöntä, on jossain jotain todella pahasti vialla! Kotimaiselle ainekselle ei kelpaa tarjolla olevat työt. Juuri kaverini kouluttamaton tyttöystävä (peruskoulupohjalta) sai siivoojan paikan ja nyt oli toisessa työhaastattelussa erääseen tehtaaseen. Miten tämä on mahdollista, jos niitä töitä ei kerran ole?

Miljuunaan kertaan olen sanonut, että on ihmisiä, jotka tarvitsevat kaikkeen apua. Sitäkin on tarjolla. Opiskelupaikkoja on tarjolla. Veovähennyksiin saa laittaa matkakulut, jos joutuu kulkemaan pitkiä työmatkoja. Ihan mitä vaan on tyrkyllä, mutta silti osalle suomalaisista ei kelpaa. Kumma kyllä esim. Virosta on tänne tyrkyllä koko ajan enemmän ja enemmän työvoimaa. Minkä vuoksi heille kelpaavat täällä tarjolla olevat työt? Kyllä osa porukasta syrjäytyy ihan omasta tahdostaan. Täällä vaan on totuttu liian hyvään. Kaikki kannetaan valmiina eteen. Koulutuspaikat, ruoka, ihan kaikki. Armeijassakaan ei saa enää komentaa, ettei alokkaille tule paha mieli.

Pelottavaa on se, että moniin muihin maihin verrattuna meikäläisten palkat ovat huippuluokkaa ja niistä ovat kiinnostuneista ihmiset, jotka oikeasti ovat nähneet nälkää ja tottunee koviin oloihin ja kovaan työntekoon. Kohta käy niin, että siirtolaiset elättävät suomalaisia. Talvisodan henkeä, poijjaat...

Ja taas kerran: on olemassa vähänosoaisia, joita sivistyneessä yhteiskunnassa pitääkin auttaa. Jokaiselle meistä voi käydä huonosti.

Tärkeintä on että YRITTÄÄ EDES JOTAIN. Näin isäni minulle opetti. Ja aion myös opettaa lapsilleni. Ja se yrittäminen lopetetaan vasta haudassa...

 

[Kapulainen]

Viestin lähetti Rööri
Niin, ”paskahommista” puheen ollen, mihin tämä harjoittamani LVI-ala mitä ilmeisimminkin luetaan, on kärsinyt huutavasta työvoimapulasta viimeisen vuosikymmenen – ainakin pk-seudulla. Vanhemmat rööri-maakarit ajautuivat tuon viime laman mainingeissa eläkeputkiin, ja uusia kykyjä alalle ei juurikaan ilmaannu. Nuorisoa ei näet nappaa tälläiset duunit, ei irtoo oikeita viboja. Mielummin läsitään peruspäivärahalla kotona äiskän lihapullia popsimassa kuin aletaan tieten tahtoen käsiä likaamaan miesten töissä.

Toisin kuin tuolla edellä on esitetty, niin nuiva innostus näihin hommiin ei voi olla rahasta kiinni.

Tämä on aihe, joka itseänikin on hieman ihmetyttänyt viime aikoina. Olen moneltakin saralta kuullut sekä lukenut, että esimerkiksi putkimiehiä jää eläkkeelle huomattavasti kovemmalla tahdilla kuin mitä ammattikoulusta valmistuu uusia.

Jonkun vuoden päästä, kun pääkaupunkiseudulla alkaa oikein kunnolla vanhemmissa taloissa putkiremontit tulla ajankohtaiseksi, on putkimiehillä oikeat kulta-ajat.

Se mikä tästä hommasta tekee vielä kummallisemman, kuten Rööri mainitsikin on se, että homma ei kiinnosta, vaikka palkka on hyvä.
Kauppalehdessä oli tuossa jokin aika sitten hyvä kirjoitus juuri tästä aiheesta. Tässä jutussa toimittaja otti malliksi kokin homman, joka ei sekään ollut ennen missään mielettömän suuressa huudossa, mutta eipä aikaakaan, kun televisiosta alkoi pyöriä erilaisia kokkisotia sun muita ohjelmia ja niinpä alkoi olla kysyntää kokin hommiinkin. Julkisuus ja mielikuvat ovat ne mitkä tässäkin jylläävät.

Itse aiheeseen vielä sen verran, että kyllähän tosiaan jossain pitää olla vikaa, kun työntekijöitä tarvittaisiin ja samalla kotona on iso määrä ihmisiä, jotka kaiken järjen mukaan etsivät kuumeisesti töitä, vai etsivätkö?
Toki tässäkään asiassa ei saisi yleistää, koska työnhakijoistakin löytyy monenlaisia tapauksia, mutta kuten täällä ovat monet todenneet, kyllä ahkera etsijä sen työn yleensä jostain saa, kunhan on valmis tinkimään jostain. Ja mikäli koulutus ei ole aiemmin kiinnostanut, on turhaa myöskään rutista, jos kunnon töitä ei ole tarjolla. Lisäksi on niitä ihmisiä, jotka ovat hankkineet kovan työn kautta ja jopa ilman mitään erikoisia koulutuksia erittäin hyvän elannon esimerkiksi raatamalla oman yrityksen eteen.

 

[tant gredulin]

Tätä Röörin suorittamaa pohdintaa olen minäkin harrastanut. Kohta loppuu Suomesta kaikenlaista käden taitoa vaativien hommien tekijät, tai ainakin tekijöiden laatu heikkenee merkittävästi. Oppi ei siirry isältä pojalle tai mestarilta oppipojalle, koska usealta alalta puuttuu yksi sukupolvi siitä välistä laman ja työttömyystilastojen eläkeputkeen siivoamisen johdosta. Työ ei ole nykytermiä käyttääkseni 'seksikästä' ellei se ole jotakin, jossa liikutetaan rahaa ja/tai papereita tai tuoteta elämyksellisiä produktioita. Artesaaneja löytyy, mutta löytyykö puuseppää? Tämä kaikki edesauttaa ns. kertakäyttökulttuuria. Jos astianpesukone menee rikki ja kutsut sille korjaajan, hän todennäköisesti sanoo, ettei sille voi mitään tehdä, jolloin joudut maksamaan sekä käynnin että uuden rakkineen.

Axel K:lle vielä sen verran, että kyllä minäkin työhönottotilanteessa arvotan hakijat työkokemuksen mukaan. Suuri plussa on esimerkiksi nuorelle henkilölle on marketissa, lehtien jakamisessa tms. hankittu työkokemus. Se kertoo, että on aktiivinen ja yritteliäs. Vanhemmiten asiat vain eivät aina ole niin yksinkertaisia, kun elämänpiirissä on vastuu muistakin ihmisistä.

 

[tsei_tsei]

Viestin lähetti Axel K.
Seuraavasta myönnän sinulle tämän ketjun typerin kommentti palkinnon: "Siivoaminen on resurssien hukkaamista. " Hyvä että arvostat lähimmäisiesi työpanosta!

Arvostan siivoamista erittäin paljon, mutta se on MINUN OMIEN resurssieni hukkaamista. Samalla tavalla on resurssien hukkaamista, kun korkeastikoulutettu maahanmuuttaja ei saa muuta työtä kuin siivoustyötä. Jos yhteiskunta maksaa minulle koulutuksen, niin YHTEISKUNTAA hyödyttää eniten se, että saa koulutusta vastaavaa työtä ja pystyn tuottamaan enemmän lisäarvoa yhteiskunnalle.

Ilmeisesti sinun mielestäsi osa ihmisistä on niin tärkeitä ja parempia (ja toiset vastaavasti vähempiarvoisia), että heidän ei tarvitse alentua tekemään "vähempiarvoisia" töitä, vaikka koulutusta vastaavaa ei olisi tarjolla?

Ei, vaan mielestäni on järkevää, että ihmiset tekevät sitä, missä ovat hyviä. Ydinfyysikkoja ei kannata laittaa siivoamaan ja kouluttamatonta kaveria ydinfyysikon hommiin. Kyse ei ole niinkään alentumisesta, mutta en pidä järkevänä sitä, että opiskelen vuosia vain mennäkseni siivoamaan. Siinä ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä. Ennemmin olisi kannattanut mennä sitten suoraan siivoamaan, niin olisi yhteiskunnan ja minun rahoja säästynyt.

edit: Tulee muuten "tsei_tsei" työurasi olemaan kivinen, mikäli arvotat joitain töitä korkeammalle kuin joitan toisia. Työtoverit arvostavat varmasti asennettasi...

Työn arvostuksesta ei ole kyse. Vasemmistolaisena arvostan todella paljon kaikkea työtä. En tiedä ymmärsitkö nyt tahallaan väärin?

 

[tsei_tsei]

Viestin lähetti Axel K.
Mikä tässä hommassa on niin vaikea ymmärtää? Jos lehdessä kirjoitetaan, että ulkomailta asti on Suomeen tuotava siivojia ja bussikuskeja, mutta silti täällä on 300000 työtöntä, on jossain jotain todella pahasti vialla! Kotimaiselle ainekselle ei kelpaa tarjolla olevat työt. Juuri kaverini kouluttamaton tyttöystävä (peruskoulupohjalta) sai siivoojan paikan ja nyt oli toisessa työhaastattelussa erääseen tehtaaseen. Miten tämä on mahdollista, jos niitä töitä ei kerran ole?

Missähän nämä maahanmuuttajat työskentelevät? Anna kun kerron, Helsingissä. Missäköhän nämä 300 000 työtöntä ovat? Suurin osa jossain aivan muualla kuin Helsingissä. Olen toki sitä mieltä myös, että kaikkien ei tarvitse siivojan työtä kiljuen ottaakaan vastaan. Jos on koulutus johonkin muuhun ammattiin, niin ainakin tietyn ajan voi rauhassa hakea niitä alan hommia ja ylläpitää tietotaitoaan vaikka opiskelemalla siinä sivussa. Tosin tämä sivutoiminen opiskeleminen on kyllä helvetin vaikea toteuttaa muuten kuin omatoimisesti.

Tuohon kaverisi tyttöystävään liittyy varmasti myös hakijan ikä. Nelikymppistä pitkäaikaistyötöntä ei todennäköisesti otettaisi näihin duuneihin, vaikka hakivat. Työnantajien ennakkoluulot tulivat jo selviksi Hesarin jutussa. Ennakkoluuloillekin on toki perusteet, pitkäaikaistyöttömien työkunto on varmasti laskenut selvästi.

 

[MS]

Viestin lähetti tsei_tsei
Ei, vaan mielestäni on järkevää, että ihmiset tekevät sitä, missä ovat hyviä. Ydinfyysikkoja ei kannata laittaa siivoamaan ja kouluttamatonta kaveria ydinfyysikon hommiin. Kyse ei ole niinkään alentumisesta, mutta en pidä järkevänä sitä, että opiskelen vuosia vain mennäkseni siivoamaan. Siinä ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä. Ennemmin olisi kannattanut mennä sitten suoraan siivoamaan, niin olisi yhteiskunnan ja minun rahoja säästynyt.

Mielestäni on parempi, että on jotain töitä, jos vaihtoehto on, että ei ole mitään töitä. Tärkeää kuitenkin on, että on kokoajan jotain hyödyllistä tekemistä eli esim. opiskelua. Työttömänä ollessa helposti passivoituu ja on sen jälkeen vaikeampi noista ylös. Mielestäni valtion kannattaisi tukea ja kannustaa työttömien opiskelua enemmän. Järkevämpää se on, kuin kotona istuminen ja jatkuva työvoimatoimistossa käyminen. Ainakin minun silmissäni työttömän työnhakijan arvostusta nostaa se, jos on työttömänä ollessaan opiskelun kautta pyrkinyt kehittämään omaa ammattitaitoa saatikka olisi vaan ollut kotona yms...

 

[jlammi]

Ja nykyään siihen siivoukseenkin tarvitaan koulutus joka kestää vuoden pari, ja työkokemusta, jotkut firmat, esim jotkut pankit vaativat että luottotiedot ovat kunnossa jos haluat siivoavaaman heidän rakennusta. Siivous on todellakin rankkaa hommaa ja ei sovellu ihmiselle joka on 24h vuorokaudessa tietokoneen ääressä.

 

[Axel K.]

Viestin lähetti tsei_tsei
....

Työn arvostuksesta ei ole kyse. Vasemmistolaisena arvostan todella paljon kaikkea työtä. En tiedä ymmärsitkö nyt tahallaan väärin?

Ymmärsin niin kuin tekstisi antoi ymmärtää. Eli jos et saa alaasi vastaavaa työtä valmistumisesi jälkeen, odotat mieluummin että sellaista ilmaantuisi tekemättä mitään kuin että tekisit jotain "vähäpätöisempää" työtä odottaessasi.

 

[Kaiser Soze]

Viestin lähetti jlammi
Siivous on todellakin rankkaa hommaa ja ei sovellu ihmiselle joka on 24h vuorokaudessa tietokoneen ääressä.

Öh, nyt ei poreile..Mitä tuolla ajat takaa?

Joku istuu 24 h tietokoneen ääressä ja on niin huonossa fyysisessä kunnosssa, ettei jaksa kärryä lykätä ja moppia heilutella?

Eiköhän siivoamine ole kuitenkin raskaudessaan olen niitä kaikkein helpoimpia töitä. Sairaanhoitajan hommakin on varmasti 100 kertaa raskampaa. He kahlaavat kusessa ja paskassa aamusta iltaan ja käsittelevät hankalia ihmisiä.
Nämä siivoojat jotka tässä ympärillänikin pyörivät, eivät todellakaan saa hikeä aikaseksi, saati sitten että rikkoisivat itsensä.

K

 

[MS]

Viestin lähetti Kaiser Soze
Öh, nyt ei poreile..Mitä tuolla ajat takaa?

Joku istuu 24 h tietokoneen ääressä ja on niin huonossa fyysisessä kunnosssa, ettei jaksa kärryä lykätä ja moppia heilutella?

Eiköhän siivoamine ole kuitenkin raskaudessaan olen niitä kaikkein helpoimpia töitä. Sairaanhoitajan hommakin on varmasti 100 kertaa raskampaa. He kahlaavat kusessa ja paskassa aamusta iltaan ja käsittelevät hankalia ihmisiä.
Nämä siivoojat jotka tässä ympärillänikin pyörivät, eivät todellakaan saa hikeä aikaseksi, saati sitten että rikkoisivat itsensä.

Kannattaa kokeilla joskus sitä siivoojan ammattia, vaikka viikon niin voi mieli muuttua.

 

[Kaiser Soze]

Viestin lähetti MS
Kannattaa kokeilla joskus sitä siivoojan ammattia, vaikka viikon niin voi mieli muuttua.

Kerrohan hommasta tarkemmin, jos kerta tiedät. Mikä siivoamisessa on niin raskasta?

K

 

[tant gredulin]

Viestin lähetti MS
Mielestäni on parempi, että on jotain töitä, jos vaihtoehto on, että ei ole mitään töitä. Tärkeää kuitenkin on, että on kokoajan jotain hyödyllistä tekemistä eli esim. opiskelua. Työttömänä ollessa helposti passivoituu ja on sen jälkeen vaikeampi noista ylös. Mielestäni valtion kannattaisi tukea ja kannustaa työttömien opiskelua enemmän. Järkevämpää se on, kuin kotona istuminen ja jatkuva työvoimatoimistossa käyminen. Ainakin minun silmissäni työttömän työnhakijan arvostusta nostaa se, jos on työttömänä ollessaan opiskelun kautta pyrkinyt kehittämään omaa ammattitaitoa saatikka olisi vaan ollut kotona yms...

Ihan pakko kysyä, että oletko joskus ollut työttömänä ja/tai työkkärin järjestämällä kurssilla? Omat kurssikokemukseni ovat tasoa: 'Tämä on puhelin. Näppäilemällä näitä numeroita voit soittaa haluamallesi henkilölle.' Voi toimia jonkun kohdalla, joka ei ole kännykkää nähnyt vielä... varmasti sellaisiakin on.

Samaa mieltä tsei tsein kanssa siitä, että ihminen hakeutuu opiskelemaan alaa joka kiinnostaa, ja jossa todennäköisesti on hyvä. Ei työ ole kuitenkaan sillä tavalla itseisarvo, että siitä saadaan vasteena vain ja ainoastaan palkka. Suurin osa meistä työssäkäyvistä viettää leijonanosan valveilloloajastaan työpaikalla, jolloin työlle syntyy muitakin arvoja kuin raha. Et varmaan valitse vaimoakaan vain sillä perusteella, että kyseessä on nainen - ihan sama minkälainen. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu kokea myös onnistumisia, arvostusta ja tunnetta siitä, että on hyödyllinen sekä itselleen että ympäristölleen. Sillä ei sinänsä ole merkitystä syntyykö tunne siivoojan vai ydinfyysikon työstä.

 

[Senior]

Viestin lähetti Rööri

Otsikon kysymykseen vastaan, että on. Mikäli työttömällä on todella halua tehdä asialle jotain, niin kyllä niitä virikkeitä löytyy. Jos taas ei hotsita, niin maatkoon vässykkä – eipähän tee suurta vahinkoakaan. Elämä on valintoja väärällään.

Joskus on tullut nähtyä yhtä 'nuoriso'-osaa työnhaussa, pipapäisiä pussihousuja, jotka pitävät miestä pystyssä vain henkselien ja tärkin voimalla. Jannut elehtivät kuin tummahipiäiset musiikkiveijarit videoissaan raahaten hyvässä lykyssä jokapaikkaan skeittilautojaan. Itsekunnioituksensa huipulla olevat hinaavat perässään pakastinarkun kokoista ghettoblasteria lippikset syrjällään sormet tahdissa osoitellen. He eivät paljoa yleisestä mielipiteestä perusta. Päinvastoin ghettoblasterista päästävät ilmoille suomenkielisiä räppejä, joissa sanat saattavat mennä jotakuinkin:

mä en juurikaan kaipaa töitä
mä vaan biitsillä löysään vöitä,
mua ei juurikaan kiinnosta fyrkka
mulle on normiduuni liian styrkkaa,
mulle tuo tarvitun hillon sossu
kunhan on aamuisin kaverina kossu,
mä en paljoa duuneja kelaa
nastempi on vaan olla ja relaa

tump tump tump, uffaffaa, uffaffaa

musta tulee isona asiajätkä
ilman että kiinnostaa duuni tai pätkä,
duuni on bääd, siin tulee kuuma
mua vaan kiinnostaa elämän huuma,
mä haluun olla villi ja vapaa
mua ette juurikaan duuneissa tapaa,
heitä jätkä rööki tai tulee nenää
nyt mua ei kiinnosta jaksa enää.

uffaffaa, tump


On ne epeleitä. Usein jopa jalan.

edit puuttunut s

 

[tant gredulin]

Vau. Selkeät hittibiisin ainekset. Uffaffaa-tump -komppi toimi kuin tauti, ja riimeistä olisi Elaksis Kivikin kateellinen. Jou! Joko saadaan pikku Geelle varteenotettava kilpailija? Seni-Ori?

 

[Axel K.]

Viestin lähetti tant gredulin
...
Samaa mieltä tsei tsein kanssa siitä, että ihminen hakeutuu opiskelemaan alaa joka kiinnostaa, ja jossa todennäköisesti on hyvä. Ei työ ole kuitenkaan sillä tavalla itseisarvo, että siitä saadaan vasteena vain ja ainoastaan palkka. Suurin osa meistä työssäkäyvistä viettää leijonanosan valveilloloajastaan työpaikalla, jolloin työlle syntyy muitakin arvoja kuin raha. Et varmaan valitse vaimoakaan vain sillä perusteella, että kyseessä on nainen - ihan sama minkälainen. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu kokea myös onnistumisia, arvostusta ja tunnetta siitä, että on hyödyllinen sekä itselleen että ympäristölleen. Sillä ei sinänsä ole merkitystä syntyykö tunne siivoojan vai ydinfyysikon työstä.

Sama kysymys kuin tsei_tseille: eli jos et saa _haluaamasi_ työtä, on ok mileuummin olla kotona tekemättä mitään ja tuhlata yhteiskunnan varoja kuin tehdä sitä "vähäpätöisempää" työtä?

Tottakai työssä pitää olla muitakin motivaation lähteitä kuin raha, mutta jos sitä motivoivaa työta ei heti löydy, on mielestäni paljon järkevämpää tienata sitä rahaa odotellessaan sitä oikeaamkuin tuhlata muiden tienaamia. Siinä mielessä työ on itseisarvo. Työn perimäinen tarkoitushan kuitenkin on tuoda elantoa itselle ja perheelle. Yhteiskunnan tehävä on tarjota perusolosuhteet yrittämiselle ja työnteolle, mutta ei tarjota itse toimeentuloa, kuin poikkeustilanteessa. Ja se, että ei saa _mieleistään_ työtä (ja saisi siis "ei mieleistä") ei mielestäni ole poikkeustilanne.

Kyllä tsei_tsein lausahdus "valmistuttuani ei kiinnosta tehdä paskaduuneja enää pätkääkään" kertoo jotain tästä ajasta. Eli jos en saa mitä haluan en tee mitään. Ja vielä vasemmistolaiseksi itseään kutsuu... Vasemmistolaiset kai ajattelevat myös toveriaan eivätkä käy kerjuulla tämän pussilla.

 

[Kaiser Soze]

Viestin lähetti Axel K.
lausahdus "valmistuttuani ei kiinnosta tehdä paskaduuneja enää pätkääkään"

Tästä voidaankin siten kehua monia kouluja, jotka antavat opiskeljoidensä ymmärtää olevansa vaikka mitä.

Sori vaan, mutta hyviä esimerkkejä ovat ammattikorkeat, jotka vertaavat itseään monissa paikoissa yliopistoihin. Opiskelijat puhutaan jo alkuvaiheessa niin aivopestyiksi, että vähimmäisvaatimuksena monella valmistuneella on jo dirikan paikka.

Jossain haastattelussa joskus kysäistiin ammattikorkeasssa olevalta markkinoinnin opikelijalta, olisiko hän valmis ottamaan esimiehekseen alemman tutkinnon saanutta henkilöä. Vastaus oli tyly. Ei missään tapauksessa, kun ei pystynyt kuvittelemaankaan alemman tutkinnon esimiestä.. Voin kuvitella että sillä asenteella tyttö päätyi hesen kassalle.

Tänäpäivänä juttu on niin, että kokemus ja osaaaminen ratkaisee, ei se montako ovaria on kasassa.

Jotenkin kummasti on hämärtynyt suhteellisuuden raja. Miten helvetissä vasta koulusta valmistunut, voi vaatia huippupaikkaa, kun viivalla on tyyppejä, joilla on useanvuoden työkokemus ja taidot. Ei mitenkään, vaan on aloitettava pohjalta ja edettävä pikkuhiljaa.

Jorma Lillbacka aloitti yksin omasta autotallista yhdellä mig-hitsillä.
Kaverit vittuilivat viikonloppuisin kaljapullo kourassa Jormalle, kun mies kulki haalarit päällä ja paskaisin käsin aamusta iltaan.

Tuskin vittuilevat enää, tuloksen kun kaikki tietävät.

K

 

[tant gredulin]

Viestin lähetti Axel K.
Sama kysymys kuin tsei_tseille: eli jos et saa _haluaamasi_ työtä, on ok mileuummin olla kotona tekemättä mitään ja tuhlata yhteiskunnan varoja kuin tehdä sitä "vähäpätöisempää" työtä?

Naisihminen on harvemmin kotona tekemättä mitään :)
Oletetaan nyt, että lapseni ovat päiväkodissa. Otan vastaan sen työn mitä satun saamaan, vaikkapa sen K-marketin kassan homman. Joudun vaihtamaan päiväkodin jonnekin, missä on vuorotyöläiselle sopiva hoitopaikka. Pahimmassa tapauksessa lapset joutuvat olemaan hoidossa yksitoista tuntia/pvä, sillä puolentoista tunnin työmatka julkisilla välineillä tässä kaupungissa ei ole vielä edes ääripäätä. Teenkö nämä muutokset ja otan sen homman, hoidan kotityöt ja haen siinä sivussa uutta työtä? Työnhaku työkkärin kautta ei noilla tunneilla onnistu, eikä kirjastonkaan rakkineelle pääse aina kun haluaa. Entäpä jos kuitenkin käy mäihä, ja saan sen koulutusta vastaavan homman - vaihdanko taas kaikki takaisin muutaman kuukauden kuluttua? Vai otanko skidit pois hoidosta, olen heidän kanssaan kotona ja/tai laitan iltapäiväkerhoon siksi aikaa kun haen töitä?

Veroja olen maksanut vuodesta 1969 - ensimmäisestä kesäduunistani lähtien. Niilläkin rahoilla on rakennettu paljon sellaista, jota en koskaan tule tarvitsemaan - vaikkapa nyt Oopperatalo. Mieleeni ei kuitenkaan tulisi syyllistää vaikkapa sairaita ihmisiä siitä, että he sairastavat minun verorahoillani. Siksi toiseksi tilapäinen työttömyyteni on pääasiallisesti rasittanut alakohtaista liittoani, jonne olen jässärini maksanut parikymmentä vuotta, eikä niinkään yhteiskuntaa. Veroa maksetaan ansiosidonnaisesta tulosta samaan tapaan kuin palkastakin.

En ole aivan varma puhummeko samasta asiasta kanssasi, koska elämäntapatyöttömyys on aivan toinen asia kuin se, että tilapäisesti on vailla työtä. Kirjoituksesi perusteella et kuitenkaan näe näillä eroa. Tulkitsinko oikein?

Vastauksena kysymykseesi on siis kyllä, olen mieluummin kotona 'tekemättä mitään', mutta vain tilapäisesti.

 

[Axel K.]

Viestin lähetti tant gredulin
Naisihminen on harvemmin kotona tekemättä mitään :)

....

En ole aivan varma puhummeko samasta asiasta kanssasi, koska elämäntapatyöttömyys on aivan toinen asia kuin se, että tilapäisesti on vailla työtä. Kirjoituksesi perusteella et kuitenkaan näe näillä eroa. Tulkitsinko oikein?

Vastauksena kysymykseesi on siis kyllä, olen mieluummin kotona 'tekemättä mitään', mutta vain tilapäisesti.

Vaimokin varmaan allekirjoittaisi mielellään tuon ensimmäisen kappaleen tekstin... :)

Kyllä me varmaan suunnilleen samasta asiasta puhutaan, itselläni on vaan tapana karrikoida asioita, näin ei eksytä keskustelussa yksityiskohtien suohon, josta paluuta ei ole.

Tottakai myös minun mielestäni järjen käyttö on sallittua ja lapsia pitää ajatella, eihän se heidän vikansa ole jos vanhemmat ovat työttömiä. Itselleni ensmmäinen on tosin vasta tulossa, mutta voin kuvitella tilanteen. Mutta jos ihminen on nuori, terve sinkku tai parisuhteessa ilman lapsia, on vaikea ymmärtää, että valitaan työttömyys ennen "vähäpätöisempää" työtä. Mielestäni kenelläkään terveellä työkykyisellä ihmisellä ei pitäisi olla varaa alkaa valitsemaan työpaikkojaan, jos vaihtoehtona on työttömyys. Ja työkykyyn ihminen voi myös itse vaikuttaa.

Eli tahallaan mustavalkoistan asioita, jotta niistä olisi helpompi keskustella. Tottakai teityissä tilanteissa pitää käyttää myös omaa järkeään.

 

[heki]

Viestin lähetti tant gredulin


Veroja olen maksanut vuodesta 1969 - ensimmäisestä kesäduunistani lähtien. Niilläkin rahoilla on rakennettu paljon sellaista, jota en koskaan tule tarvitsemaan - vaikkapa nyt Oopperatalo.

Anteeksi tyly kielenkäyttö, mutta paskat sinun veroillasi mitään oopperataloa on rakennettu. Kyllä tavallisten keskituloisten ihmisten (mihin itsenikin lasken) verot ovat niin pieniä, ettei niillä kateta juuri mitään ylimääräistä. Kyllä se yritysten veroista maksetaan pääosa yhteiskunnan rakenteista, ei yksityisten. Ihmiset yliarvioivat todella pahoin maksamansa veron riittävyyttä!

Minusta on tyhmää, että Suomessa koulutetaan valtava määrä ihmisiä täysin tuottamattomaan tutkintoon. Yliopistoissa lonnii suuri määrä kaiken maailman afrikan antropologian opiskelijoita, joiden osaamisesta ei kukaan ole valmis maksamaan mitään (tai ehkä pari valtion tutkijaa verovaroilla tutkii jotain mystistä).

Samoin persiistä on, kun jengi jonkun akk (tai kk/yliopisto) tutkinnon jälkeen ei viitsi mennä töihin, kun ei ole koulutusta vastaavaa työtä. Silloin pitää mennä itseensä, ja miettiä, oliko opiskeluala väärä kun kerran ei työtä olekaan. Ei voi olla niin, että jokainen voi valita oman opiskelualansa vapaasti, ja valmistuttuaan ei sitten ota vastaan muita kuin oman alan töitä. Miksi niiden, ketkä ovat töissä (kuka missäkin) on elätettävä nämä "minulla on oikeus alan töihin, kun olen ollut 2 kesää paskahommissa"- tyypit?

systeemin pitäisi olla semmoinen, että alan töitä saisi etsiä esim. vuoden. Sen jälkeen olisi otettava vastaan mikä työ tahansa. Jos työtä ei ottaisi vastaan, menettäisi työttömyyskorvauksen.

 

[tant gredulin]

Viestin lähetti heki
Minusta on tyhmää, että Suomessa koulutetaan valtava määrä ihmisiä täysin tuottamattomaan tutkintoon. Yliopistoissa lonnii suuri määrä kaiken maailman afrikan antropologian opiskelijoita, joiden osaamisesta ei kukaan ole valmis maksamaan mitään (tai ehkä pari valtion tutkijaa verovaroilla tutkii jotain mystistä).

Täällähän sitä varsin sohii muurahaispesiin joka viestissä. No, ekskjuusmii, ei sitten minun tai sinun verovaroilla :) Eikös tässä ole tarkoituksena keskustella ja laajentaa näkemyksiään?
Lähinnä tarkoitin sitä, että tänään Suomessa ei aina saa terveydenhoitoa, mutta Oopperaan kyllä pääsee.

Mutta lainaamaani pätkään: Onkohan tosiaan noin, että kortisto pullottaa näitä 'afrikan antropologian' opiskelijoita? Veikkaan, että enemmän löytyy vaikka pankkitoimihenkilöitä, joista ei saa putkimiestä kouluttamallakaan.

Totta on sekin, että moni nuori kuvittelee koulutuksen avulla voivansa laskeutua suoraan työelämän huipulle. Juoksupojasta johtajaksi on pitkä matka, mutta joskus niinkin on käynyt. Sanoit, ettei pidä opiskella sellaista alaa, jolla ei ole töitä. Toivottavasti kukaan sairaanhoitajan alku ei lue tätä, sillä siellä ei yhteiskuntamme päättäjien mukaan ole töitä. On vain pätkätöitä, joka taas siirtää perheen perustamista, asuntolainan ottamista, uusien veronmaksajien syntyä, verovarojen kierrätystä jne.

Mitä näille kortistossa asuville sitten oikein keksisi? Ei kuulostanut pöllömmältä tuo vuoden hakuaika. Siellä taitaa olla nyt sellaisiakin, joilla on mennyt kymmenen vuotta.

 

[Waky]

Viestin lähetti tant gredulin
Samaa mieltä tsei tsein kanssa siitä, että ihminen hakeutuu opiskelemaan alaa joka kiinnostaa, ja jossa todennäköisesti on hyvä. Ei työ ole kuitenkaan sillä tavalla itseisarvo, että siitä saadaan vasteena vain ja ainoastaan palkka. Suurin osa meistä työssäkäyvistä viettää leijonanosan valveilloloajastaan työpaikalla, jolloin työlle syntyy muitakin arvoja kuin raha.

Tässä onkin ongelman ydin. Kaikki haaveilevat loistoammatista ja näistä "glamouria" sisältävistä. Ongelmia tulee, kun havaitaan valtion kouluttavan johonkin artesaanin ammattiin aivan liian paljon ihmisiä ja näihin työvoimaa tarvitseviin ammatteihin ei ole riittävästi opiskelijoita. Minusta näitä ammatteja opiskelevien pitäisi ymmärtää alan työllisyystilanne ja toimia saatavilla olevissa töissä samalla, kun yrittää avata uraa oman alan hommissa. Se, että istuu kotona ja itkee pahaa maailmaa ei auta tätä valmistunutta työnhakijaa eikä yhteiskuntaa.

Se miksi ihmiset tunkevat aloille millä ei todellisuudessa ole työpaikkoja on sitten jo oma aiheensa. Televisio jne. ovat luoneet nuorille illuusioita, joista monet kärsivät vanhempana.

edit: Itseni voisin jopa näihin nuoriin vielä laskea. Itsellä oli onni, että todella pidin matemaattisista aineista ja ura on auki sieltä suunnalta.

edit2:

Viestin lähetti tant gredulin
Totta on sekin, että moni nuori kuvittelee koulutuksen avulla voivansa laskeutua suoraan työelämän huipulle. Juoksupojasta johtajaksi on pitkä matka, mutta joskus niinkin on käynyt.

Tähän lisätään myös se, että annetaan illuusio, että yliopisto on suora tie leveään leipään/mukaviin töihin.