Onko täällä lääkäriä?

  • 775 630
  • 2 643

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kitalaki ja kielen päällinen on puutuillut jo jonkin aikaa, samoin poskessa tuntuu typerää paskaa kerran-pari viikossa. Lääkärillä käyty ja akuutti sydämen oireilu suljettu pois, hieroja ja lekuri epäilevät vaikeamman asteista lihasjumia ja sitä kautta hermojen kiristelyä. No sekä fyysisesti että henkisesti, joo. Vituttaa kuin villihanhia aidatulla rannalla. Lopulta tää on joku vitun parkkinsoni tai ms kuitenkin. Ei saatana, kai se on taas hierojalle aikaa katsottava!
 
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Lääkäri ja fysioterapeutti olivat sitä mieltä, että siellä on joku hermo puristuksissa. Mutta mikä hermo ja missä?...

Sain fysioterapeutilta voimisteluohjeet ja olenkin voimistellut ja venytellyt ihan päivittäin ja kivut hellittiväkin reilun parin viikon aikana huomattavasti, kunnes palasivat taas viime yönä. voimistellut ja venytellyt olen säännöllisesti.

En oikein tiedä pitäisikö olla yhteydessä hammaslääkäriin vai yleislääkäriin vai odotella vain, että menisi ohi venyttelemällä? Ei oikein odotellakaan jaksais, sillä toi kipu ei ole kamalan miellyttävä.

Kenelläkään kokemuksia mistään vastaavasta?
En ole lääkäri eivätkä omat oireeni olleet ikinä niin pahoja, etteikö pelkkä Burana olisi niihin auttanut, mutta oireesi kuulostavat kovin samantyyppisiltä kuin omani, pl. hammaskipu.

Minulla kaikki alkoi juoksulenkin jälkeen (ensimmäinen pitkään aikaan) keväällä 2007. Kotiin tultua jalkoja jomotti jokaisella sydämenlyönnillä ja kipu vei kirjaimellisesti jalat alta ja kaaduin lattialle. Buranaa naamaan ja 30 min myöhemmin kaikki oli taas ok. Tämän jälkeen jokainen juoksukerta aiheutti samat oireet ja loppukesästä pelkkä kilsan kävely oli tuskaisaa. Kärsin jatkuvsti myös hermosärystä vasemmassa kädessä, lähes jokapäiväisistä päänsäryistä ja vihlonnasta alaselässä. Viimeiksimainitut olivat kuitenkin pientä jalkasärkyjen ohella.

Kävin yhteensä n. kuudella lääkärillä, jotka vuorotellen määräilivät lihasrelaksantteja, tukipohjallisia, fysioterapiaa, magneettikuvia, hermoratatutkimuksen, jne. Vuoden jälkeen annoin periksi ja totuin ajatukseen, että loppuelämä syödään särkylääkettä kolmesti päivässä. Päivittäinen venyttely auttoi hieman.

2014 yhtenä iltana oikeasta silmästä näkö vain sumeni. Yön jälkeen kun sai taas tietokoneen näytöstä selvää, googlailin oireeni ja päädyin saitille, jossa kerrottiin SI-nivelen dislokaation oireita. Kävin listaa läpi ja sain suunnilleen ruksitella joka rivin. Varasin ajan fysiatrille, jolle kerroin oireeni ja oman diagnoosini (vaikka lääkärit eivät niitä haluakaan kuulla). Lääkäri sanoi itse kärsineensä samoista oireista nuorempana ja oli huomannut jalkojeni virheasennon jo kenkiä pois ottaessani. Hän lähetti minut fysioterapeutille, jolla on myös osteopaatin koulutus. Fysiolla kävin kerran, pari kuussa noin puolentoista vuoden ajan. Nyt olen ollut kivuton pari vuotta.

---------------------

Olet todennäköisesti jo käynyt jollain osteopaatilla/kiropraktikolla, mutta voin vain sanoa, että niissäkin kavereissa on eroja. Kun ykkösmies oli pois maisemista, kävin kolmella muullakin saman taustan omaavalla kaverilla. Vaikka kerroin heille oireeni ja miten niitä oli hoidettu, heidän käsittelyllänsä oli pienempi tai jopa olematon vaikutus olotilaani.

Suosittelen kyselemään paikallisilta pätevää osteopaattia. Turun suunnalta osaan suositella yhtä,

P.S. Se, mitä olen jälkikäteen lääkärituttujen kanssa jutellut, niin kokemukseni on, että lääkäreillä ei liiemmin ole kunnioitusta osteopaatteja, yms. "naksauttelijoita" kohtaan. Lääkärien mielestä kun vika pitää näkyä kuvassa tai joku poikkeama pitää voida mitata.
 
Viimeksi muokattu:

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Pari "kansan vinkkiä" tähän väliin, jos joillekin toisi helpostusta (lääkärit ampukoon nämä alas, jos tarvetta on)

1. Mulla oli 8-9 vuotta sitten todella paha kurkunpään tulehdus ja sen jälkiseurauksena tuli sellainen, että joka kerran kun iski flunssa, iski myös kurkunpääntulehdus päälle. Ei niin rajuna kuin eka kerralla, mutta tarpeeksi vittumaisena kuitenkin. Söin näihin aina antibioottikuurin, kuten lääkäri määräsi ja kyllähän ne sillä taittui. Kolmisen vuotta sitten yksi Aussi-sairaanoitajatuttu antoi neuvon kurlata Asperin-poretabletti (toki pieneen määrään veteen liuotettuna, heh). Hän sanoi jotain sen suuntaista, että aspiriinilla on kyky muistaa tulehduskohta kehossa ja siksi kurlaaminen tehostaa vaikutusta. Niin tai näin, kun kurkkukivun ensioireet iskivät, suoritin välittömästi tämän aspiriini-hoidon muutaman kerran se toistaen ja tarvetta antibiooteille ei ole enää sen jälkeen ollut. Nyt näyttäisi, että olen päässyt tästä lopullisesti eroon, eli viimeisen parin vuoden aikana ei kurkkukipua ole edes ilmestynyt flunssan alkaessa. Kultaakin kalliimpi neuvo sillä jokainen jolla kurkunpään tulehdus on ollut, tietää sen vittumaisen tunteen kun ei pysty edes nielaisemaan ilman kipua, nukkuminenkin on miltei mahdotonta.

2. Tennispallo... Mulla jumittivat hartiat ja lapaluut tuon tuostakin. Samoin ongelmana oli (en tosin tiedä kuinka paljon nämä liittyivät toisiinsa), että säännöllisin väliajoin eli useamman kerran vuodessa niskat menivät sellaiseen lukkoon, että pään kääntäminen jompaan kumpaan suuntaan synnytti vihlovaa kipua. Tämä vaiva meni yleensä ohi parissa päivässä, mutta vittumaista se silti oli.Kokeilin kymmeniä eri tyynyä ja juoksin hierojalla vaivan vuoksi joka auttoi hetkellisesti, mutta vain palatakseen. Reilu vuosi, puolitoista sitten yksi hieroja neuvoi minua hieromaan tennispallolla hartioita, niskoja jne ja varsinkin keskittymään kipukohtiin. Kyllä siinä tovi meni hieroessa paikat auki, mutta mikä helpotus. Ei ole sen jälkeen tarvinnut kivuista kärsiä eikä hierojalla käydä. Tämä hieroja sahasi kyllä pahasti omaan oksaansa, mutta olen hänelle ikuisesti kiitollinen vinkistä.

Nyt uutena "vaivana" on tullut sitten häntäluun kipeytyminen, johon kaipaisin vinkkejä. Häntäluu ei nyt kovin pahasti vaivaa, mutta jo kohta 8kk jatkuneena on se silti kiusallinen. Liiallinen istuminenhan tähän on syynä. Kun olin kolmisen viikkoa kesälomalla, niin vaiva hävisi oikeastaan kokonaan, mutta palasi alle kuukaudessa, kun taas istumatyön aloitin. Pahiten kipuu tuntuu tulevan moottoripyörän selässä. Mulla on siinä aika kova penkki, joten ehkä se olisi syytä vaihtaa hiukan pehmeämpää ja ergonisempaan, mutta olisiko muita vinkkejä päästä tästä eroon?
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
@Vuokralainen kirjoitti melkein minun oiretilanteeni. Aivan samanlaisen ongelman kanssa tappelen nyt. Eikä ole ensimmäinen syksy, jolloin tätä poden.

Aloitin itse fysioterapeutista, joka naksautteli muutaman nikamalukon auki. Säteilee kuitenkin lavasta oikeaan käteen kaikki kipu. Ei lähtenyt parin hieronnan jälkeen. Fyssari myi minulle kahta tennispalloa muistuttavan "hoitolelun", josta on lukkoihin apua. Tuo jokin häiriö edelleen johtaa oikeaan käteeni. Mietin seuraavaksi, onko esim. magnesiumin puute osasyyllinen ongelmaani. Meinaa herkemmässä olla jaloissakin suonenvedot.

pikainen tarkennus, tässä "hoitoleluni": Blackroll Duoball – Blackroll
 
Viimeksi muokattu:

Zoidberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi 2019
Jos täältä joku lääkäri tai asiasta muuten vain tietävä löytyy, niin olisi kiva jos vastaisit tähän.

Eli mun serkulla on syöpä, johon hän tarvitsee kantasoluja. Itse en tiedä lääketieteestä mitään eli tiedän vain että hänellä on syöpä, johon tarvitsee kantasoluja. Olen 19-vuotias vajaa 60-kiloinen terve poika, jolla ei ole mitään sairautta saatika edes allergiaa. En ole harrastanut miehen kanssa seksiä. Huumeita tai tupakkia en ole käyttänyt kirjaimellisesti yhtään. Hemoglobiini oli viimeksi mitattuna muistaakseni noin 130-140. Eli mitä netistä katsoin, niin nuo täyttää jokaisen kriteerin.

Eli onko minulla kuinka iso tai oikeastaan pieni mahdollisuus olla hänelle sopiva luovuttaja? Jos en ole hänelle sopiva luovuttaja, niin joudunko sitoutumaan siihen, että minun täytyy kuitenkin joskus luovuttaa jollekin tuntemattomalle. Eli voinko siis poistaa nimeni luovuttajaien listalta, jos en ole sopiva luovuttaja?

Arvostaisin suuresti, jos joku asiasta tietävä vastaisi minulle.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Kantasoluja ei luovute läheisille vaan aina tuntemattomana. Esim. munuaisenhan joskus luovuttaa lähiomainen, mutta kantasoluissa on eri asia. Mutta, mistäs sen tietää, jos sinun kantasolusi olisivat sopivia serkullesi, kumpikaan vaan ei saa sitä koskaan tietää.

Kannattaa käydä tutustumassa SPR:n kantasolurekisteri -nettisivuihin. Sieltä löydät vastauksen aika moniin noista kysymyksestäsi.

Tässä kohtaa toki tekee mieli kysyä, miksi et olisi valmis luovuttamaan kantasoluja kenelle tahansa niitä tarvitsevalle, jos kerran olet valmis niitä jollekin luovuttamaan? Luovuttajana prosessi on sinulle täysin samanlainen, oli saaja sitten kuka tahansa. Ja saajalle ne sopivat kantasolut ovat elintärkeitä (sic!).
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Perseestä on tullu verta ja ruikulia sellaiset 6 viikkoa. Mihinkää ei koske, verta on otettu jo moneen kertaan, ruoka maistuu, paino ei ainakaan tipu jne. Ainoa ylimääräinen oire on väsymys.
Viikon päästä tähystetään perse ja olen ollut ymmärtävinäni oireista että paksusuolen tulehdus voisi olla syy ja itseasiassa taidan sitä toivoakin.
Yksi syöpä on tullut jo selätettyä niin kyllähän tää mietityttää vaikka arvaus diagnoosista on. Lääkärit eivät ole arvanneet yhtään mitään, mikä on viisasta, mutta kait niillä joku ajatus on kun tähystystä ei neljää viikkoa nopeammin tarvinnut tehdä.
Onko joku muu kärsinyt vastaavaa? Onhan tässä ihan "hyviäkin" vaihtoehtoja, mutta on kyllä varsin paskojakin niin melko epämiellyttävää on ollut odotella tuota tähystysaikaa monta viikkoa.
 

NumberFour

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Chiefs, Arsenal, Ronnie O.
Perseestä on tullu verta ja ruikulia sellaiset 6 viikkoa. Mihinkää ei koske, verta on otettu jo moneen kertaan, ruoka maistuu, paino ei ainakaan tipu jne. Ainoa ylimääräinen oire on väsymys.
Viikon päästä tähystetään perse ja olen ollut ymmärtävinäni oireista että paksusuolen tulehdus voisi olla syy ja itseasiassa taidan sitä toivoakin.
Yksi syöpä on tullut jo selätettyä niin kyllähän tää mietityttää vaikka arvaus diagnoosista on. Lääkärit eivät ole arvanneet yhtään mitään, mikä on viisasta, mutta kait niillä joku ajatus on kun tähystystä ei neljää viikkoa nopeammin tarvinnut tehdä.
Onko joku muu kärsinyt vastaavaa? Onhan tässä ihan "hyviäkin" vaihtoehtoja, mutta on kyllä varsin paskojakin niin melko epämiellyttävää on ollut odotella tuota tähystysaikaa monta viikkoa.
Koliitiltahan tuo vähän vaikuttaa, itsellä oli alkuun samanlaiset oireet sitten alkoi vatsakivut, tulehdusarvot nousi ja alkoi lämpöily. Minulla tuo ehti mennä sen verran pahaksi että tähystys tehtiin samalla viikolla kun menin sairaalaan, sain lääkityksen ja oireet katosi viikossa. Tuon kanssa pystyy elämään ihan normaalia elämää tosin lääkkeitä joutuu syömään lopun ikäänsä. Pahenemisvaiheita ollut nyt kuuteen vuoteen kaksi kertaa eikä nekään ole kestänyt viikkoa pidempään.
 
Suosikkijoukkue
Ukrainan armeija, Pelsut, Kiekko-Espoo
Suosittelen itse kutakin kiinnittämään huomiota iholla oleviin luomiin ja pyytämään siippaansa tai muuta läheistä tsekkailemaan niitä esim.selästä mistä ei itse näe ja käymään silloin tällöin lääkärilla tarkistuttamassa. Minulta lääkäri keksi ihan muun käynnin yhteydessä katsella selästä ja laittoi parin epäsymmetrisenä pitämänsä perusteella lähetteen ihotautilääkärille joka sitten poisti ne. Toinen oli melanooman esiasteella joten poistamiseen oli syytäkin. Nuo luomet ovat sellainen asia johon ei normisti kiinnitä huomiota, ei varsinkaan jos ne ovat sellaisessa paikasta jossa niitä ei itse näe kuten nämä olivat.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Suosittelen itse kutakin kiinnittämään huomiota iholla oleviin luomiin ja pyytämään siippaansa tai muuta läheistä tsekkailemaan niitä esim.selästä mistä ei itse näe ja käymään silloin tällöin lääkärilla tarkistuttamassa. Minulta lääkäri keksi ihan muun käynnin yhteydessä katsella selästä ja laittoi parin epäsymmetrisenä pitämänsä perusteella lähetteen ihotautilääkärille joka sitten poisti ne. Toinen oli melanooman esiasteella joten poistamiseen oli syytäkin. Nuo luomet ovat sellainen asia johon ei normisti kiinnitä huomiota, ei varsinkaan jos ne ovat sellaisessa paikasta jossa niitä ei itse näe kuten nämä olivat.

Komppaan. Itsekin ihotaudeissa kävin ja pelastuin pahimmalta. Ja kesällä ei kannata aurinkorasvan merkitystä vähätellä, vaikka terassilla olisi kuinka mukavaa.

Toisaalta myös miehet: kopeloikaa naistenne rintoja, valitettavan yleinen rintasyöpäkin naisilla on. Minulla tuota on ollut suvussa, jotenkin osaan säikähtää ajatustakin.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Koliitiltahan tuo vähän vaikuttaa, itsellä oli alkuun samanlaiset oireet sitten alkoi vatsakivut, tulehdusarvot nousi ja alkoi lämpöily.

Nyt on tähystyksessä käyty, muhun on tehty isoja tatsakoja, poistettu niitä laserilla, olen ollu liikuntakyvyyn välilevyongelmien takia ja minulle on tehty hereillä ollessa luudinpunktio jonka puudutus epäonnistui. Mikään ei ole ollut niin vittumaista kuin tuo. Ja mikä tuntui olevan erikoista niin koski muutamassa kohtaa ihan vitusti.

40cm heti lähdöstä oli tulehtunut ja haavainen, eli vähän mitä odottaa saattoi. Yläpäässä ei sitten ollut kun yksi pieni divertikkeli. Että lääkityksellehän tästä. No mitäs, en olekaan elämästäni syönyt kuin muutaman vuoden syöpälääkitystä, nyt kaksi vuotta marevania ja noin 15 vuotta säännöllisen epäsäännöllisesti kipulääkkeitä. Että ei tässä muutama nappi enää paljon mopon sarvikkoa heiluta.
Etiäpäin sano mummo lumessa.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Vähän oikeestaan vituttaa. Magneettikuvissa ei näkyny mitään ja tutkimuksia jatketaan tekemällä lisää hermoratatutkimuksia ja api-testi, Nää tehdään sit joskus koska lie. Kaikkea saa odottaa ihan pirun kauan.

Neurologi sanoi tänään soittaessaan, että hermokivuille ei välttämättä mitään syytä löydetäkään. Vittu, kivut lisääntyy, jaksaminen vähenee, opiskelut on kesken harjoittelun osalta, mutta kotiasiat on onneksi saatana sentään ihan hyvin.

Kyllä sitä oikeistaan toivois, jotta jotain syitä kivuille löytyis ja pian, jotta olis edes jotain mitä yrittää korjata. Ei noita vahvoja hermokipulääkkeitäkään viitsis nykyisellä määrällä ikuisesti syödä, mutta saattavat kuulemma olla loppuelämän lääke.

Alkoholin juonnin oon muuten mennyt lopettamaan kokonaan, tai ainakin keskeyttänyt sen...
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
En suosittele enkä kehoita mutta jos minä olisin sinä @Vuokralainen ,niin kokeilisin tuossa tilanteessa sellaista, joka on Kanadassa pian laillista.
Et ole ensimmäinen ja tuskin viimeinen, joka tuota ehdottaa, mutta katsellaan nyt nää viralliset kuviot ensin. Saattaapi nää mun nykyiset lääkkeet olla jopa haitallisempia kuin...
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Et ole ensimmäinen ja tuskin viimeinen, joka tuota ehdottaa, mutta katsellaan nyt nää viralliset kuviot ensin. Saattaapi nää mun nykyiset lääkkeet olla jopa haitallisempia kuin...
Kuvailemasi oireet lienevät ”optimaalisimpia” ko. lääkitsemismuodolle. Suh’t riskitöntä ainakin testata, huonoimmillaan tulee vain lungiolo hetkeksi...
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Suomessakin voi ihan (erityis)luvan kanssa käyttää lääkekannabista.
 

Epätietoinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät. Sievin Sisu, Barcelona
Vähän oikeestaan vituttaa. Magneettikuvissa ei näkyny mitään ja tutkimuksia jatketaan tekemällä lisää hermoratatutkimuksia ja api-testi, Nää tehdään sit joskus koska lie. Kaikkea saa odottaa ihan pirun kauan.

Neurologi sanoi tänään soittaessaan, että hermokivuille ei välttämättä mitään syytä löydetäkään. Vittu, kivut lisääntyy, jaksaminen vähenee, opiskelut on kesken harjoittelun osalta, mutta kotiasiat on onneksi saatana sentään ihan hyvin.

Kyllä sitä oikeistaan toivois, jotta jotain syitä kivuille löytyis ja pian, jotta olis edes jotain mitä yrittää korjata. Ei noita vahvoja hermokipulääkkeitäkään viitsis nykyisellä määrällä ikuisesti syödä, mutta saattavat kuulemma olla loppuelämän lääke.

Alkoholin juonnin oon muuten mennyt lopettamaan kokonaan, tai ainakin keskeyttänyt sen...
Mitä kipuja sinulla on ja missä? Tuntopuutoksia? Heijasteleeko kipu? Muita oireita? Kauan kestänyt? Onko sinulta muita kuvia otettu kuin magneettitutkimus?
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Mitä kipuja sinulla on ja missä? Tuntopuutoksia? Heijasteleeko kipu? Muita oireita? Kauan kestänyt? Onko sinulta muita kuvia otettu kuin magneettitutkimus?
Tää on pitkä tarina ja olen tässä ketjussa sekä hammaslääkäriketjussa kirjoitellut asiasta enemmänkin, mutta tehdään ihan pieni tiivistelmä.

Tammikuussa tulee kaksi vuotta, kun minulta poistettiin viisaudenhammas ja myöhemmin kipujen vuoksi toinenkin takahammas vasemmalta ylhäältä.
Kaikki kivut ovat vasemmalla puolella. Kivut alkoivat siis suusta ja ovat siellä edelleenkin aina, kun muuallakin on kipuja. Aluksi kivut olivat lähinnä hartiassa. Sittemmin rinnassa, kyljessä, niskassa, kädessä, jopa jalkapohjassa. Rintakivut ovat usein todella voimakkaita ja olen niiden takia ollut päivystyksessä, tarkkailussa ja rasitustestissä. Kipuun on annettu nitroa suoraan suoneen, mutta ei se kipua lieventänyt millään lailla. Kardiologi sanoikin, että aika mahdottomalta tuntuu, jotta olis sydänperäistä ja sydän olisi kestänyt näin kauan. Tutkimuksissa ei mitään sydänperäistä ole löytynyt. Juuri nytkin on rinnassa puristava kipu ja kyljessä pistävä kipu. Usein pistävä kipu on myös lapaluun alla.
Käsi kipeytyy myös usein ja on kuin kyynärtaipeen ala- ja yläpuolelle olisi vanne kiristettynä.
Jalkapohjassa, lähinnä päkiässä on myös kipua ja se vaikuttaa välillä kävelemiseen todella pahasti.
Sellainen sähköiskumainen säteilevä ja nipistävä kipu on nykyään aika minimissä Gabrion(3x800mg) lääkkeiden ansiosta. Sitä on lähinnä jalkapohjassa, ranteessa ja sormissa.
Joskus lyhytkin kävely vie voimat ja joudun jossain istuskelemaan ja huilaamaan pitkiäkin aikoja, jotta pääsen takasin kotiin. Sinänsä mitkään liikkeet eivät tuota välitöntä kipua, lukuunottamatta niskan kääntämistä vasemmalle.
Jalassa ei ole kunnolla värinätuntoa. Voimaa on ja ne ovat symmetrisiä oikeanpuoleisten raajojen kanssa eikä mainittavia puutumisia ole.

Suusta on otettu monta röntgenkuvaa ja lisäksi ultralla katsottu sylkirauhaset. Niin, toi suun kipu on vähän kuin oli kuivan kuopan kanssa, mikä minulla myös tietenkin oli. Helvetin raastava kipu.
Rinta- ja kaularanka on nyt katsottu magneetilla ja röntgenillä. Hermoratatestejä on tehty ja niitä tehdään lisää, kuten tullaan tekemään abi-testi. Keuhkokuvat on otettu ja rasitustesti tehty.

Varmaan paljon unohtui, mutta tossa noin pähkinänkuoressa.
 
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sebastian Aho, Saravon Pekka
Tää on pitkä tarina ja olen tässä ketjussa sekä hammaslääkäriketjussa kirjoitellut asiasta enemmänkin, mutta tehdään ihan pieni tiivistelmä.

Tammikuussa tulee kaksi vuotta, kun minulta poistettiin viisaudenhammas ja myöhemmin kipujen vuoksi toinenkin takahammas vasemmalta ylhäältä.
Kaikki kivut ovat vasemmalla puolella. Kivut alkoivat siis suusta ja ovat siellä edelleenkin aina, kun muuallakin on kipuja. Aluksi kivut olivat lähinnä hartiassa. Sittemmin rinnassa, kyljessä, niskassa, kädessä, jopa jalkapohjassa. Rintakivut ovat usein todella voimakkaita ja olen niiden takia ollut päivystyksessä, tarkkailussa ja rasitustestissä. Kipuun on annettu nitroa suoraan suoneen, mutta ei se kipua lieventänyt millään lailla. Kardiologi sanoikin, että aika mahdottomalta tuntuu, jotta olis sydänperäistä ja sydän olisi kestänyt näin kauan. Tutkimuksissa ei mitään sydänperäistä ole löytynyt. Juuri nytkin on rinnassa puristava kipu ja kyljessä pistävä kipu. Usein pistävä kipu on myös lapaluun alla.
Käsi kipeytyy myös usein ja on kuin kyynärtaipeen ala- ja yläpuolelle olisi vanne kiristettynä.
Jalkapohjassa, lähinnä päkiässä on myös kipua ja se vaikuttaa välillä kävelemiseen todella pahasti.
Sellainen sähköiskumainen säteilevä ja nipistävä kipu on nykyään aika minimissä Gabrion(3x800mg) lääkkeiden ansiosta. Sitä on lähinnä jalkapohjassa, ranteessa ja sormissa.
Joskus lyhytkin kävely vie voimat ja joudun jossain istuskelemaan ja huilaamaan pitkiäkin aikoja, jotta pääsen takasin kotiin. Sinänsä mitkään liikkeet eivät tuota välitöntä kipua, lukuunottamatta niskan kääntämistä vasemmalle.
Jalassa ei ole kunnolla värinätuntoa. Voimaa on ja ne ovat symmetrisiä oikeanpuoleisten raajojen kanssa eikä mainittavia puutumisia ole.

Suusta on otettu monta röntgenkuvaa ja lisäksi ultralla katsottu sylkirauhaset. Niin, toi suun kipu on vähän kuin oli kuivan kuopan kanssa, mikä minulla myös tietenkin oli. Helvetin raastava kipu.
Rinta- ja kaularanka on nyt katsottu magneetilla ja röntgenillä. Hermoratatestejä on tehty ja niitä tehdään lisää, kuten tullaan tekemään abi-testi. Keuhkokuvat on otettu ja rasitustesti tehty.

Varmaan paljon unohtui, mutta tossa noin pähkinänkuoressa.

En valita enää ikinä jos on vähä alaselkä aamulla kipeä / väsyny tai päätä särkee. Tsemppiä!
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Missä vaiheessa pitää lähteä päivystykseen, jos kuume alkaa olemaan reilussa neljässäkympissä, eikä flunssan oireita ole? Kolmas päivä menossa ja joka päivä mitattu edellistä isommat lukemat. No, laitoin 800:n buranan suuhun ja toivon, että se siitä pikku hiljaa laskee. Olo on, no on se.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Missä vaiheessa pitää lähteä päivystykseen, jos kuume alkaa olemaan reilussa neljässäkympissä, eikä flunssan oireita ole? Kolmas päivä menossa ja joka päivä mitattu edellistä isommat lukemat. No, laitoin 800:n buranan suuhun ja toivon, että se siitä pikku hiljaa laskee. Olo on, no on se.
Soita nyt ainakin sinne päivystykseen, niin varmasti kertovat pitääkö sinne lähteä. Kuulostaa niin kovilta lukemilta, että itse en enää miettisi, vaan olisin jo menossa.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Missä vaiheessa pitää lähteä päivystykseen, jos kuume alkaa olemaan reilussa neljässäkympissä, eikä flunssan oireita ole? Kolmas päivä menossa ja joka päivä mitattu edellistä isommat lukemat. No, laitoin 800:n buranan suuhun ja toivon, että se siitä pikku hiljaa laskee. Olo on, no on se.

Jep, ehdottomasti päivystykseen ajoissa. Näistä kun ei koskaan tiedä, mikä voikaan olla aiheuttaja.
 

Jeffrey

Jäsen
Missä vaiheessa pitää lähteä päivystykseen, jos kuume alkaa olemaan reilussa neljässäkympissä, eikä flunssan oireita ole? Kolmas päivä menossa ja joka päivä mitattu edellistä isommat lukemat. No, laitoin 800:n buranan suuhun ja toivon, että se siitä pikku hiljaa laskee. Olo on, no on se.

Itse aikanaan inttiaikoina olin kuumeisena kotona. Kuume hipoi jo 41 ja itse makoilin jo puoli tiedottamana sängyssä. Kuume laski aina vain äidin tuupatessa lääkettä suuhun. Lopulta päivystyksen ohje oli tuupata niin paljon lääkettä sisään, että pysyn tolpillani ja sinne mars. Lopulta syyksi paljastui keuhkokuume.

Voi hyvin olla jos olisin yksin elänyt, että tuo olisi jopa miehen vienyt. Lopulta kuitenkin helposti hoidettava tauti oli. Kun vaan sain oikeat antibiootit eikä niitä Veksissä määrättyjä lasten antibiooteja. Ja muisti kuumetta laskea muilla lääkkeillä.

Mutta päivystykseen mars jos et ole jo käynyt. Tuuppaat lääkkeillä sen kuumeen niin alas, ettet matkalla tuuperru.
 

sinikettu

Jäsen
Missä vaiheessa pitää lähteä päivystykseen, jos kuume alkaa olemaan reilussa neljässäkympissä, eikä flunssan oireita ole? Kolmas päivä menossa ja joka päivä mitattu edellistä isommat lukemat. No, laitoin 800:n buranan suuhun ja toivon, että se siitä pikku hiljaa laskee. Olo on, no on se.
Jos epäilet ja kyselet täällä, kannattaako mennä, niin kannattaa ehdottomasti mennä. Vaikka korkean kuumeen aiheuttamat vakavat vammat ovat suht harvinaisia perusterveillä ihmisillä, niiden tapahtuminen on siltikin mahdollista. Lotossakin voittaa aina joku harva se kierros.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös